Perustelut
Häriskiven asemakaava-alueen hulevesien käsittelyä koskeva valvontapyyntö
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on 6.4.2023 vastaanottanut alla olevan valvontapyynnön. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on siirtänyt asian Tuusulan rakennusvalvontaan MRL:n 103 § mukaisena hulevesiasiana. Tämän jälkeen rakennusvalvonta siirsi 18.4.2023 asian teknisen lautakunnan päätettäväksi.
Tuusulan hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta on määritelty MRL 103 d §:n mukaiseksi kunnan määräämäksi monijäseniseksi toimielimeksi, joka valvoo MRL 13 luvun säännösten noudattamista. Näin ollen asia tulee saattaa teknisen lautakunnan käsittelyyn. Mikäli hulevesistä aiheutuu haittaa, MRL 103 k § mahdollistaa määräysten antamisen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi:
103 k § (22.8.2014/682)
Määräys hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi
Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi.
Asemakaava-alueella kunta on vastuussa hulevesien hallinnan järjestämisestä, perustuen MRL 103 i §:n määräyksii:n
103 i § (22.8.2014/682)
Hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueella
Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla.
Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin
Valvontapyyntö Häriskiven hulevesijuoksutuksesta
Kopio Rusutjärven vesialueen hoitokunnan puheenjohtaja Mika Fallström ja hulevesien hallintosuunnitelman laatinut projektipäällikkö Zuzana Hrasko-Johnson
Pyydän ympäristökeskusta/VantaaHelsinkivesiensuojeluyhdistystä toteamaan valvontakäynnin avulla, miten vedet Häriskiven kaava-alueelta johdetaan kiinteistöni pelto-ojaan ja siitä Kirjokallionojaan - Kirjokallion kosteikkoon ja lopulta Rusutjärveen.
Toiminta on sekä asemakaavan määräysten että vesilain vastaista. Ymmärtääkseni ympäristönsuojelulaissa kerrotaan tarkemmin seurauksista, jos tahallisesti vahingoitetaan eliöitä, maaperää tai vesistöjä. Kirjokallkionojankosteikko on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama ja EUn vesipuitedirektiivin mukaisesti erityisen herkkä luontokohde.
Kaavamääräysten mukaan hulevedet tulisi imeyttää kaava-alueella. Maanomistajien varoituksista huolimatta hulevesien virtausta kiihdytetään johtamalla ne putkia ja ojia pitkin kaava-alueen savialueelle, jossa imeytymistä ei enää tapahdu vaan vesi purkautuu yhdestä pisteestä kiinteistöni pelto-ojaan aiheuttaen valtavan eroosion.
Vesi on hyvin savisameaa päätyessään Kirjokallionojaan eikä se selkeydy vielä kosteikon keskivaiheillakaan. Siitä on enää lyhyt matka Rusutjärveen. Parhaillaan on hauen kutu käynnistymässä ja tämä kosteikko on hauen pääasiallinen kutupaikka. Hauki on tärkein petokala, jonka roolina on pitää järven kalalajiston ekologinen tasapaino kunnossa.
(Vastaava järviveden sameuttaminen aiheutui pari vuotta sitten kun Päijänteen lisävettä johdettiin väärinkäsityksen vuoksi savialueen halki Rusutjärvenojaa pitkin Rusutjärveen)
Häriskiven alueelta on poistettu laajoilta alueilta pintamaat eikä hulevesillä ole käytännössä enää minkäänlaista luontaista suodatusta. Alueelle kaivetut ojat johtavat sulamisvedet vain entistä nopeammin pelto-ojaan eikä suodattumista alueella tapahdu.
Mielestäni tilanne tulee todentaa ja estää hulevesien purkautuminen pelto-ojaan mahdollisimman pian.
- seuraavaksi tulisi tutkia onko Tuusulan kunta noudattanut alueelle laadittua hulevesisuunnitelmaa…
Yhdyskuntatekniikan vastine
Koska kunnan asemakaava-alueen hulevesien järjestämisestä ja hallinnasta on tehty valvontapyyntö, jonka käsittely kuuluu teknisen lautakunnan toivaltaan, kunnan yhdyskuntatekniikka on laatinut asiassa vastineen.
Häriskiven asemakaava-alueen rakentamistilanne: Häriskiven asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu keväällä 2022 ja se valmistuu kesään 2024 mennessä.
Häriskiven asemakaavassa ei ole vaadittu, että kaikki hulevedet tulisi imeyttää kaava-alueella. Kaavamääräyksissä on vaatimus hulevesien viivyttämisestä, hulevesien määrän hallinnasta sekä vedenlaadusta.
Häriskiven kadun rakennussuunnitelma on laadittu niin, että perinteisen hulevesiviemäröinnin lisäksi hulevesiä johdetaan erilaisten viivytysrakenteiden läpi ennen maastoon johtamista. Hulevesiä viivytetään katu- ja yleisillä alueilla maanalaisissa ojarakenteissa, viivytysputkistoissa sekä hulevesialtaissa. Kaikki hulevedet kulkevat hulevesialtaiden läpi ennen maastoon johtamista. Hulevesialtaissa kiviverhous sekä kosteikkokasvillisuutta edesauttamassa kiintoaineen laskeutumista.
Rakennusaikainen hulevesien hallinta on toteutettu Destian laatiman hulevesisuunnitelman mukaisesti. Työmaan sisäiseen ojaverkostoon on tehty sepelistä viivytyspatoja, estämään kiinto-aineen kulkeutumista maastoon. Myös muut työmaalla syntyvät hulevedet, esimerkiksi kaivannoista pois pumpattavat sadevedet käsitellään samalla tavoin.
Alueelta on poistettu pintamaita työmaan edetessä sitä mukaan, kun se on ollut tarpeen. Kaikissa työmaalle kaivetuissa ojissa on sepelistä tehdyt viivytyspadot, eli vedet suodattuvat ja myös virtaamat hidastuvat. Hulevesien purkautumista pelto-ojaan ei voi estää, sillä se on hulevesisuunnitelman mukainen hulevesien purkupaikka.
Työmaan aikana on myös maanomistajan pyynnöstä perattu pelto-ojaa, johon Häriskiven hulevedet johdetaan. Perkaus on suoritettu vuonna 2022 heinä-elokuu vaihteessa.
Työmaalla suoritetun katselmuksen perusteella on todettavissa, etteivät työmaalta pelto-ojaan tulevat vedet ole sameita. Sen sijaan pelto-ojan vesi on sameaa. Tämä johtunee pelto-ojan viime vuotisesta perkauksesta, jonka vuoksi ojaluiskissa ei ole eroosiota estävää kasvillisuutta.
Osittain veden sameus voi johtua myös lumien sulamisesta. Alueelta on laajalta alueelta poistettu puustoa, minkä vuoksi sulamisvedet käyttäytyvät eri tavoin kuin aiempina vuosina.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastajien lausunto
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 13 a luvun hulevesiä koskevia säädöksiä sovelletaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan. Häriskiven asemakaava-alueella sovelletaan MRL 13 a luvun säädöksiä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on kunnan valvontaviranomainen vesilain (587/201 1) mukaisissa asioissa. Vesilain 5 luvun säännöksiä sovelletaan ojitukseen sekä ojan käyttämiseen ja kunnossapitoon.
Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. Luvun säännöksiä sovelletaan myös jäteveden johtamiseen siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.
Häriskiven pohjoisosan asemakaava-aluetta ollaan parhaillaan rakentamassa. Alueella rakennetaan asemakaavateitä ja kunnallistekniikkaa. Kävin 19.4.2023 Häriskiven asemakaava-alueen luoteisosassa Kirjokalliopuistossa, jonne on esitetty hulevesien viivytysrakenteita, sekä kävelin asemakaava-alueen länsirajaa pitkin, missä kulkee asemakaavakiinteistön 858-12-9903-6 ja peltokiinteistön 858-413-2-1 18 välinen rajaoja ja joka myöhemmin jatkuu kiinteistöjen 858-413-2-1 18 ja 858-413-11-24 välisenä rajaojana. Rajaojaan johdetaan Kirjokallionpuiston kosteikon kautta asemakaava-alueen pohjoisosan hulevedet.
Asemakaava-alueen hulevesien hallintarakenteiden rakennustyöt olivat vielä alueella kesken. Asemakaava-alueen hulevesiä johdettiin kuitenkin osasta asemakaava-aluetta ojia pitkin kohti Kirjokallionpuiston kosteikkoa, joka on luonnontilaisen kaltainen alue. Kosteikon yläpuolella olevaan ojaan oli asennettu sepelikerroksia, jotka suodattivat rinteestä tulevia vesiä.
Kosteikkoon tulevien vesien määrä oli vähäinen ja kosteikkoon johdettavat vedet olivat kirkkaita.
Vesien johtamisesta rajaojaan ei käyntihetkellä aiheutunut ojan eroosiota eikä ympäristön pilaantumista. Kosteikosta ojaan purkautuva ja rajaojassa virtaava vesi oli purkupaikan ylä- ja alapuolella kirkasta ja veden virtausmäärä oli vähäinen.
Rajaojaa on syvennetty pellon 858-413-2-118 omistajan toiveesta kesällä 2022 ja Tuusulan kunta on osallistunut ojan perkauskustannuksiin. Rajaoja oli kaivettu syväksi. Idänpuoleinen/asemakaava-alueen puoleinen ojanluiska oli jyrkkä ja kasviton, jonka seurauksena idänpuoleisesta ojaluiskasta oli valunut savista maa-ainesta ojan pohjalle erityisesti kosteikon purkupaikan yläpuolisessa ojassa. Ojaluiskan sortumisen jälkeen luiska oli entistä jyrkempi. Veden samentuminen alapuolisessa ojassa on johtunut peratun ojaluiskien sortumisesta ojan pohjalle ja etelästä rajaojaa pitkin valuneet sulamisvedet ovat huuhtoneet savista maa-ainesta alapuoliseen ojaverkostoon. Käyntihetkellä vedenvirtausmäärä ojassa oli kuitenkin vähäinen ja ojassa virtaava vesi oli kirkasta.
Rajaojan veden samentumista voidaan estää ojan oikealla kaivusyvyydellä ja kaivamalla ojanpenkat riittävän loiviksi, että kasvillisuus menestyy luiskissa ja estää ojanpenkereiden eroosiota.
Kaavoituksen lausunto
Kaavoituksen lausunto koskien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ”HÄRISKIVI” nro 3500 (voim. 26.2. 2020) hulevesien hallinnan määräyksiä, rakennusvalvonnan 12-13.4.2023 pyynnöstä. Asemakaavan ”HÄRISKIVI” hulevesien hallintaa koskevat määräykset ja kaavakartan merkinnät perustuvat alueelle laadittuun - hulevesiselvitykseen (Tuusulan Häriskiven asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen hulevesien hallinnan ja katualueiden yleissuunnitelma. Destia, 2019) ja lisäksi siihen perustuvaan kaavaa varten laadittuun - hulevesien hallintasuunnitelmiin (Yleissuunnitelma, karttoja ja poikkileikkauksia. Tuusulan kunta, 2019). Hulevesien hallintasuunnitelma on merkitty kaavaselostuksen liitteeksi ja hulevesiselvitykseen (Destia, 2019) on viitattu kaavaselostuksessa kaavaa koskevana materiaalina. Hulevesiselvitys- ja suunnitelmat ovat tämän lausunnon liitteenä. Kaavassa on annettu hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä edellä mainittujen asiakirjojen perusteella seuraavasti: - Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys pohja- ja hulevesien järjestämisestä. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma rakentamisen aikaisesta pohja- ja hulevesien hallinnasta. - Kaava-alueen hulevedet tulee viivyttää yleisillä alueilla siten, ettei kaava-alueelta ulos johdettavat vesimäärät oleellisesti lisäänny alueen rakentamisen myötä. - Hulevesien hallinnassa on huolehdittava, ettei kaava-alueelta ulos johdettavan vedenlaatu vaaranna Rusutjärven tai sen valuma-alueen virkistys- ja hyötykäyttöä. - Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä oleskelualueina, kulkuväylinä pysäköintiin tai vastaaviin pääkäyttötarkoituksen mukaisiin toimintoihin on istutettava yhtenäisen suunnitelman mukaisesti laadukkaasti tai ne on säilytettävä luonnontilassa. - Kaavakartalla on merkintä ”hule/w”, jota koskee määräys: ”Ohjeellinen hulevesien johtamiseen ja viivyttämiseen varattu alueen osa. Alueelle tulee rakentaa vesiaihe sadevesien johtamista varten.” - Kaavakartalla on merkintä ”pv–35”, jota koskee määräys, jonka osassa: ”Katoilta ja piha-alueelta kertyvät puhtaaksi luokiteltavat hulevedet tulee viivyttää ja imeyttää alueella, periaatteella 1 m3 vettä jokaista 100 m2 läpäisemätöntä pintaa kohden.” Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta ovat maininnat aluetta koskevissa rakentamistapaohjeissa. Rakentamistapaohjeet ovat tämän lausunnon liitteenä olevan kaavaselostuksen osana. Siten on todettavissa, että asemakaavaa ”HÄRISKIVI” ja sen valmistelua varten on tehty selvitykset ja suunnitelmat myös hulevesien hallintaa koskevien määräysten ja karttamerkintöjen osalta sekä kaavan luovan edellytykset hulevesien hallinnan tarkemmalle jatkosuunnittelulle, jonka hyväksyttävyyttä arvioida luvan myöntämisen edellytysten kannalta.
Rakennusvalvonnan lausunto
Allekirjoittanut tutustui maastokäynnillä kohteeseen 17.4.2023. Lumet olivat jo suurimmalta osalta sulaneet alueelta, maa oli alarinteessä varsin märkää muttei suurempia lammikoita eikä virtaavia vesiä ollut nähtävissä. Kiersin alueen alarinteen pellonreunaa pitkin. Suunnitelmissa olevia kosteikkoja / huleveden keräys ja imeytysalueita ei ole edes aloitettu rakentamaan. Kuvat piirrustuksessa näkyvältä polulta hulevesipainanteen kohdalta.
Alueen alareunasta löytyi vanha n. 30 m² laajuinen vesialue vanhan ojan päästä. Yhteys pellon laidassa kulkevaan, hiljattain kunnostettuun ojaan, oli penkereellä suljettu mutta penkereeseen on puhjennut aukko, josta vesi nyt virtasi ojaan.
Missään kohtaa alueen reunaa en löytänyt minkäänlaisia hidastettuja virtausreittejä vaan vesi on päässyt esteettä ojaan. Alueen sisällä oli pari tuoretta ojaa, joiden pohjalle oli laitettu pienehköt sepelikasat hidastamaan virtausta. Ojat ja kasat vaikuttivat varsin tuoreilta eikä niiden vieressä tai päällä näkynyt kevään aikana kertyneitä maa-aineksia tms. Lumien varsinaisen sulamisen aikana on todennäköistä, että vettä on ollut runsaasti ja virtaamat varsin nopeita eivätkä ole rauhoittuneet ennen johtumistaan pellon laidassa kulkevaan ojaan. Nyt tilanne oli rauhallinen.
Yhdyskuntatekniikan päällikön selvitys, valvontapyynnön tekijön vastaselitys ja yhdyskuntatekniikan vastine
Viranomaislausuntojen jälkeen asiassa pyydettiin ja saatiin vielä yhdyskuntatekniikan päällikön selvitys. Tämän jälkeen asiassa varattiin valvontapyynnön tekijällle tilaisuus hallintolain 34 §:n nojalla antaa vastaselitys asiassa saatuun selvitykseen. Vastaselitys saapui kuntaan 19.6.2023. Tämän jälkeen varattiin yhdyskuntatekniikalle vielä mahdollisuus antaa vastine valvontapyynnön vireillesaattajan vastaselitykseen.
Saatu selvitys sekä vastineet ovat yhteensä varsin pitkiä, joten niiden sisältö on luettavissa kokonaisuudessaan esityslistan liitemateriaalista. Näissä kirjelmissä käsitellään pääasiassa samoja seikkoja kuin jo edellä on jo pitkälti selostettu.
Asian ratkaisu
Yhdyskuntatekniikan valvontapyyntöön ja vastaselitykseen laatimien vastineiden, yhdyskuntatekniikan päällikön lisäselvityksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastajan havaintojen ja lausunnon perusteella kysymys on Häriskiven asemakaava-alueelta tulleista hulevesistä, jotka ovat ohjautuneet asemakaava-alueen ja naapurikiinteistön väliseen rajaojaan. Keväällä 2023 on kiistattomasti tapahtunut vedenvirtauksen johdosta hienoaineksen kulkeutumista Kirjojallion osaan. Hienoaines oli peräisin ruopatun rajaojan seinistä ja pohjalta. Loppukevään havaintojen sekä kesällä tehtyjen lisähavaintojen (28.6. ja 4.7.2023) mukaan kunnan alueelta tulevat vedet ovat kirkkaita ja veden tulo havaintoaikana oli vähäistä. Kysymys oli siten väliaikaisesta ja ohimenevästä ilmiöstä. Valvontapyynnön vireillesaattajan maa-alueen ojien samentuminen ei ole seurausta Häriskiven alueelta tulevista hulevesistä, vaan on siis johtunut rajalla olevan pelto-ojan ruoppauksesta ja lumien sulamisvesistä. Häriskiven asemakaava-alueelta ei ole todettu pääseen ympäristölle tai terveydelle haitallista, ja jätevedeksi luokiteltavaa hulevettä. Rajaojaa ja Kirjokallionojaa on tarkkailtu säännöllisesti kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein vuodesta 2021 lähtien. '
Rajaojana toimiva pelto-oja toimii luontaisena virtausreittinä Häriskiven alueelta tuleville pinta- ja pohjavesille sekä viereisen peltoalueen vesille. Pellosta ainakin osa on salaojiettu rajaojaan. Eroosioilmiö, eli samentuminen, poistuu oletettavasti, kun ojan seinämät saavat pysyvämmän kasvillisuuden, joka sitoo maamassat paikalleen. Rajaojan aukaisu oli valvontapyynnön vireillesaattajan pyynnöstä tehty ja itsensä järjestämä. Näkemys ja syytös Tuusulan kunnan tuottamuksellisesta toiminnasta on siten kyseenalainen. Myöskään korvausvaatimusten tueksi ei ole näyttöä kunnan aiheuttamasta vahingosta.
Valvontapyynnön vireillesaattajan näkemykset kaavanvastaisesta toiminnasta perustuvat virheelliseen tulkintaan asemakaavasta ja kaavamääräyksistä. Samoin viittaukset rakennusmääräyskokoelmaan ovat virheellisiä koskiessaan tontteja ja rakennuksia, eikä nyt kyseessä olevia katu- ja viheralueita. Häriskiven alueen hulevien hallinta on suunnitelmallista, sillä toteutussuunnitelman ja toteutus perustuu Destia Oy:n laatimaan yleissuunnitelmaan. Kosteikkoalueille rakennetut hulevesien vastaanottoaltaat huomiotiin tarkemmassa toteutussuunnitteluvaiheessa. Kaava-alueen katu- ja polkurakenne kuten alueen kuivatus on suunniteltu ja rakennettu asemakaavan ja nähtävillä olevan katusuunnitelman mukaisesti. Valvonta-asian vireillepanijan väitteet suunnitelmamuutoksista Häriskiventiehen ja huoltotiehen perustuvat väärinkäsitykseen.
Koska kevään tapahtumista ja valvontapyynnön vireillesaattamisen ajankohdasta on jo kulunut useampi kuukausi, on syytä kiinnittää huomioita myös rakennustöiden valmiusasteeseen käsillä olevana ajankohtana. Häriskiven asemakaava-alueen hulevesirakenteet alajuoksun osalta ovat valmistuneet heinäkuussa 2023 keräten ja johtaen alueelle muodostuvat hulevedet kosteikkoalueelle.
Saatujen selvitysten valossa johtopäätyöksenä on, että Häriskiven asemakaava-alueen hulevesien hallinta on tapahtunut lainvoimaisten suunnitelmien ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Häriskiven asemakaava-alueen rakentamisen aikaisista hulevesistä ei aiheudu sellaista haittaa, että olisi tarpeen ryhtyä määräämään hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi MRL 103 k §:n nojalla.
Teknisen lautakunnan ei ole tarpeen ryhtyä antamaan määräyksiä Häriskiven asemakaava-alueen hulevesien hallinnan ja käsittelyn osalta.