Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 12.12.2023

§ 167 Terveydensuojelulain 763/1994 mukainen määräys Horsmatie 3 Kerava

TUUDno-2023-2514

Valmistelija

  • Ari Antila, terveystarkastaja, ari.antila@tuusula.fi

Perustelut

As Oy Horsmatie 3 (Horsmatie 3, 04260 Kerava) on vuonna 1975 rakennettu taloyhtiö, jossa on yksikerroksisia puurakenteisia erillis- ja paritaloja. Huoneiston G asukas laittoi 13.3.2023 terveysvalvontaan vireille asuntoa koskevan terveyshaittaepäilyn. Asukkailla oli ollut sisäilmaepäkohtaan viittaavia oireita.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja teki asunnossa ensimmäisen tarkastuksen 21.3.2023. Tarkastuksessa todettiin, että asunnon sisäilmassa oli mikrobiperäinen haju. Asunnon seinien sisäpinnassa todettiin paikoitellen silmin havaittavaa mikrobikasvua. Lisäksi todettiin, että asunnon painovoimainen ilmanvaihto oli heikkoa ja sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylitti asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Rakennukseen oli ollut pitkään suunnitteilla korjaus, joka parantaisi ulkoseinärakenteen ja -liittymien ilmanpitävyyttä, ulkoseinärakenteen lämpöteknistä toimivuutta ja asunnon ilmanvaihtoa. Terveysvalvonta kehotti taloyhtiötä viipymättä korjaamaan ulkoseinien kosteus- ja mikrobivaurioitumisen syyn ja poistamaan vaurioituneet materiaalit. Rakenteiden tiiveyden parantaminen kehotettiin varmistamaan merkkiainekaasututkimuksella. Lisäksi kehotettiin parantamaan asunnon ilmanvaihtoa siten, että se täyttää sosiaali - ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen vaatimukset. Toimenpiteet kehotettiin tekemään viimeistään 30.9.2023 mennessä.

Terveysvalvonta teki asuntoon jälkivalvontatarkastuksen 31.10.2023. Asunnon sisäilmassa todettiin edelleen mikrobiperäinen haju. Tarkastuksessa todettiin, että rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto oli muutettu koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi ja poistoilmanvaihto oli aistinvaraisesti arvioituna toimiva. Ilmanvaihdon korvausilmaventtiilien vanhat seinäläpivientien putket olivat korjattuun seinärakenteeseen liian lyhyitä, jonka vuoksi osa tuloilmasta tuli ulkoverhouksen tuuletusvälistä. Asunnon sisäverhouksessa todettuja kosteus- ja mikrobivaurioita ei oltu korjattu.

As Oy Horsmatie 3:n antaman selvityksen mukaan ulkoseinärakenteet oli korjattu ulkoapäin höyrynsulkumuoviin asti. Korjauksessa oli poistettu vanhat eristeet. Seinärakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa oli parannettu. Taloyhtiön edustajalta ja korjaustyön valvojalta saatujen tietojen mukaan ulkoseinien runkorakenteita ei oltu vaihdettu kylpyhuoneen kohtaa lukuun ottamatta. Runkorakenteiden korjaustarvetta ei oltu remontin yhteydessä arvioitu mikrobinäytteiden avulla.

Vuonna 2016 tehdyssä kuntotutkimuksessa (Jakitec Ky) oli otettu mikrobinäyte keskimmäisen makuuhuoneen ulkoseinän rakenneavauksesta ylimmän alaohjauspuun alla olevasta vaahtomuovikaistasta, jossa oli aistinvaraisesti todettu mikrobiperäinen haju. Laboratorioanalyysin mukaan materiaali oli ollut tuolloin lievästi mikrobivaurioitunut. Jakitek Ky:n kuntotutkimuksessa oli lisäksi todettu, että rakennuksen alapohjan ulkoseinäliittymät sekä ikkuna-ulkoseinäliittymät olivat epätiiviitä ja epätiiviiden liittymien kautta huoneistoon tuli epäpuhdasta vuotoilmaa maaperästä sekä rakenteista.

Rakennusta oli taloyhtiön tilauksesta tutkinut ennen ulkoseinäremonttia myös InssiMestari tmi / Timo Määttä (RI) vuonna 2022. Tutkimuksessa sisäänkäyntiä lähinnä olevan makuuhuoneen ulkonurkan alaosaan ulkopäin tehdyssä rakenneavauksessa oli todettu sisäverhouslevyn ja runkotolppien päiden olevan märkiä. Johtopäätöksenä raportin toimenpidesuosituksissa esitettiin mm., että vanhat alasidepuut ja muut vaurioituneet rakenneosat puretaan ja korvataan uudella rakenteella. Lisäksi raportissa suositeltiin, että kostuneet ja mikrobivaurioituneet sisäverhouslevyt vaihdetaan uusiin, lattian ja ulkoseinän liittymä tiivistetään, ulko-ovien ja ikkunoiden liittymät tiivistetään seinärakenteeseen, sekä kaikki rakenteissa olevat läpimenot ja muut mahdolliset vuotokohdat tiivistetään.

Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja taikka kosteutta siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Terveydensuojelulain 45 §:n mukaan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia sekä teettää niihin liittyviä tutkimuksia.

Terveydensuojelulain 49 §:n mukaan asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.

Kuuleminen

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 6.11.2023 päivätyllä kirjeellä As Oy Horsmatie 3:lle ja asunnon G asukkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta. Kuulemiseen ei annettu vastineita.

Yhteenveto

Terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi myös teettää tarpeelliseksi katsomiaan tutkimuksia terveyshaittojen selvittämiseksi.

Terveysvalvonnan jälkivalvontatarkastuksessa todettiin, että asunnon G ulkoseiniin ulkopäin tehdyssä remontissa ei oltu poistettu kaikkia mikrobivaurioituneita materiaaleja annetun kehotuksen mukaisesti. Asunnon seinien sisäpinnoissa oli edelleen paikoitellen silmin havaittavaa mikrobikasvua. Terveysvalvonnan jälkivalvontatarkastuksessa todettiin asunnossa edelleen mikrobiperäinen haju ulkoseiniin tehdyistä korjauksista huolimatta. Tästä johtuen on tarpeellista, että terveydensuojeluviranomainen määrää taloyhtiötä teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla kuntotutkimuksen, jolla selvitetään remontin jälkeen asuntoon jääneiden mikrobivaurioiden laajuus ja sisäilmassa todetun mikrobiperäisen hajun syy. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että tarvittavat toimenpiteet eivät toteudu viipymättä ilman taloyhtiölle annettavalla määräystä.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • antaa As Oy Horsmatie 3:lle seuraavan terveydensuojelulain 45 §:n mukaisen määräyksen:


Päävelvoite

As Oy Horsmatie 3:n tulee teettää huoneistoon G kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään ulkonurkkien alueella todettujen mikrobivaurioiden laajuus, sekä asunnossa todetun mikrobiperäisen hajun syy. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla, jolla on rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevyys. Käytettävä asiantuntija tulee hyväksyttää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa ennen tutkimusten tekemistä.

Määräaika
Päävelvoitteen toimenpiteet tulee tehdä viimeistään 28.2.2024 mennessä.
 

Uhkasakko
Päävelvoitteen tehosteeksi asetetaan 4000 €:n uhkasakko.

Perustelut

Asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Terveydensuojelulain 45 §:n mukaan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia sekä teettää niihin liittyviä tutkimuksia.

Asunnon sisäpinnalla todettu silmin havaittava mikrobikasvu edellyttää korjaustoimenpiteitä, mutta ennen korjaamista on tarpeellista pätevän ulkopuolisen asiantuntijan toimesta selvittää korjausta vaativat rakenteet ja alueen laajuus onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

Asunnon sisäilmassa todettu mikrobiperäinen haju viittaa mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutumiseen rakenteista ja/tai maaperästä asunnon sisäilmaan. Epäkohdan syyn ja korjaustavan selvittäminen vaatii pätevän ulkopuolisen asiantuntijan tekemiä tarkempia tutkimuksia.

Täytäntöönpano

Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki 763/1994

Terveydensuojeluasetus 1280/1994

Asumisterveysasetus 545/2015

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 2016

Uhkasakkolaki 1113/1990

Hallintolaki 434/2006 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Kokouskäsittely

Merkittiin tiedoksi, että terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17:32.

Tiedoksi

As Oy Horsmatie 3, c/o Kanniston Huolto Oy ja Horsmatie 3 G:n asukkaat

Muutoksenhaku

Hallintovalitus hallinto-oikeudelle

Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisten katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä Tuusulan kunnan internet-sivulla.

Tiedoksi saantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle

Postiosoite: Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin: 029 56 42000

sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:
1.    päätös, johon jaetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
2.    miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset
3.    vaatimusten perustelut
4.    mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm