Perustelut
Toimintaympäristö
Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Talousarviovuoden 2023 tammi-syyskuun aikana kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti, asunto- sekä yritystonttien kauppa kehittyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla suunnitellulla tasolla ja asuntorakentaminen jatkui edelleen vilkkaana. Syksyn aikana tonttien kysyntä kääntyi laskuun heikentyneen taloussuhdanteen vuoksi. Kunta jatkoi tarkastelujaksolla mittavia investointeja palveluverkon uudistamiseen sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.
Eduskunnan hyväksymät lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta astuivat voimaan 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueille siirtyivät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset. Kunta siirtyi Keusoten omistajaohjaajan roolista hyvinvointialueen kumppaniksi. Kevään aikana vietiin päätökseen Keusoten purkusopimukset sekä laadittiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä suunnitelmia. Kunnassa valmistauduttiin TE25-uudistukseen laatimalla selvityksiä työllisyysalueesta ja työllisyyspalveluiden järjestämisestä sekä neuvoteltiin ja valmisteltiin päätöksentekoon työllisyysalueen ja kuntien välinen yhteistoimintasopimus.
Sote-uudistukseen liittyen kuntien tuloveroprosentit laskivat 12,64 %-yksikköä ja vastaava summa siirtyi valtion verotukseen. Sote ja pela-tehtävien siirron ja hyvinvointialueiden perustamisen lopulliset vaikutukset kuntien valtionosuuksiin selviävät vasta loppusyksyllä 2023.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna, sillä hintojen ja korkojen nousu vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Suomessa tuotanto kasvoi hyvää vauhtia vielä vuoden alkupuoliskon ajan, mutta talouden kysynnän ja tuotannon arvioidaan supistuvan vuoden jälkipuoliskolla. Suomen talous näyttäisi ajautuvan taantumaan eurooppalaisten kumppaniemme, erityisesti Saksan ja Ruotsin vanavedessä.
Kuntatalouden ennusteen (VM) mukaan kuntatalouden keskeiset tunnusluvut, kuten tilikauden tulos ja toiminnan ja investointien rahavirta, ovat vuonna 2023 vahvoja. Verotuloja kertyy vuonna 2023 osin edelleen sote-uudistusta edeltäneiden korkeampien kunnallisveroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti. Käänne heikompaan on kuitenkin edessä talouskasvun vaimenemisen ja väliaikaisten korkeampien verotulokertymien loppuessa.
Talouden toteutuminen
Vuoden 2023 päivitetty ennuste tilikauden tulokseksi on 13,7 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio 11,0 milj. euroa).
Kunnan tammi-syyskuun verotilitykset olivat 86,9 milj. euroa, toteutuen 79,1 % muutettuun talousarvioon nähden. Alkuvuoden hyvään verokertymään vaikuttivat vuodelta 2022 kertyneet vanhan kunnallisveroprosentin (19,75 %) mukaiset verotilitykset, verotulokertymä tasaantuu lähelle talousarvion mukaista tasoa loppuvuotta kohti. Sote-uudistukseen myötä Tuusulan kunnallisveroprosenttia leikattiin vuoden 2023 alusta 12,64%-yksiköllä 7,11 %:iin.
· Kunnallisveroja kertyi tammi-syyskuussa 67,9 milj. euroa, 77,8 % muutetusta talousarviosta. Verotulojen hyvää kehitystä tuki parantunut työllisyysaste, hyvä palkkakehitys sekä kunnan väestönkasvu. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin. Valtiovarainministeriön mukaan on mahdollista, että veronsaajaryhmien jako-osuuksia oikaistaan vielä ennen verotuksen päättymistä lokakuun lopussa pääomatuloverojen toteumaan pohjautuen.
· Yhteisöveroja toteutui 11,0 milj. euroa, mikä oli 80,6 % muutetusta talousarviosta. Hyvä kasvu perustui yritysten hyvään taloustilanteeseen vuonna 2022 sekä alkuvuonna kertyneisiin lisäennakoihin. Myös yhteisöverojen kertymä tulee tasaantumaan loppuvuotta kohti. Taloussuhdanteen heikkenemisen ennustetaan heijastuvan negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana.
· Kiinteistöverotulojen toteutuma oli 10,9 milj. euroa (75,0 % MTA2023). Kiinteistöverojen ennustetaan kasvavan koko maassa ennakoitua nopeammin, koska rakennusten verotusarvoja nostettiin vuoden alusta niiden jälleenhankinta-arvojen korotuksen vuoksi. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisesta. Muutos parantaa kiinteistöveron verovuosikohtaista tuottoa koko maan tasolla noin 170 milj. euroa.
Kuntaliiton ennusteen (9.10.2023) mukaan Tuusulan vuoden 2023 verotulot kokonaisuutena olisivat ylittämässä muutetun talousarvion mukaisen tason noin 4,7 milj. euroa. Kunnan verotuloarvioon esitetään 2,7 milj. euron lisäys,
Vuodelle 2023 vahvistetut valtionosuudet, 27,3 milj. euroa, ovat 2,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota (24,4 milj. eur) suuremmat. Valtionosuuksiin tehtiin määrärahanmuutos kesäkuun puolivuosikatsauksen yhteydessä. Valtionosuudet täsmentyvät marraskuussa valmistuvien lopullisten sote-siirtolaskelmien myötä.
Tammi-syyskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Toimintatuottojen toteuma oli 73,2 % talousarviosta. Toteuma oli 2,7 milj. euroa ja 4,9 % pienempi verrattuna edellisvuoteen. Myyntituotoissa kotikuntakorvaukset toteutuivat 0,2 milj. euroa ja metsänmyyntituotot 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Rakentamisen hiljeneminen näkyy maksutuotoissa; rakennusvalvonnan maksutuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Muissa toimintatuotoissa vuokratuottojen toteuma oli 0,7 milj. euroa pienempi edellisvuoteen verrattuna, kun vuokra-asuntojen välitystoiminnasta luovuttiin kesäkuussa 2022. Lisäksi muiden edelleen vuokrattavien kiinteistöjen määrä on vähentynyt kuluvana vuonna. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tammi-syyskuussa 8,2 milj. euroa toteuman ollessa 80,1 % talousarviosta (10,2 milj. eur TA 2023).
Tammi-syyskuun toimintamenojen toteuma oli 76,0 % ja ne toteutuivat 9,3 milj. euroa ja 7,7 % edellisvuotta suurempina. Toimintamenojen nousua tapahtui henkilöstökuluissa 5,7 milj. euroa, aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 0,8 milj. euroa, lasten kotihoidon tuen ja yksityisen tuen kuntalisässä 0,3 milj. euroa, sekä palveluiden ostoissa n. 2,6 milj. euroa. Muut toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttaa erityisesti varhaiskasvatuksen lisääntyneet lapsimäärät. Palveluostojen kasvuun vaikutti etenkin kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapitopalveluissa sopimusten indeksikorotusten ja sopimustoimittajien vaihdokset sekä meneillään olevien useiden koulu- ja infrarakennusprojektien seurauksena tehdyt asiantuntijapalveluiden ostot.
Kunnan toimintakate oli 81,6 milj. euroa, 77,9 % muutettuun talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana vesihuoltoliikelaitos.
Tammi-syyskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 45,3 milj. euroa. Tuusulanjärven koulukampuksen rakentamisesta kertyi tarkastelukaudella kustannuksia 8,2 milj. euroa, Riihikallion kampuksen osalta 5,8 milj. euroa ja Rykmentinpuiston kampuksen rakentamisesta 5,3 milj. euroa. Monion rakentaminen eteni aikataulussa ja rakennus otettiin käyttöön elokuussa. Hankkeessa ilmeni kuitenkin ennakoitua enemmän lisä- ja muutostöitä (toteutuneet kustannukset syyskuun lopussa 7,1 milj. euroa ja MTA 2023 6,1 milj. eur). Rakennushankkeen loppuun saattamiseksi esitetään määrärahan lisäystä 1,6 milj. euroa. Loppuvuoden ennuste huomioiden kokonaisinvestointi tulee olemaan 33,7 milj. euroa, kun vuoden 2022 helmikuun arvion mukaan kokonaisinvestointi oli 33,2 milj. euroa. Vuoden 2023 määrärahan ylitys johtuu siten kustannusten kohdistumisesta ennakoitua enemmän kuluvalle vuodelle.
Yhdyskuntatekniikan osalta Rykmentinpuiston työpaikka-alue otettiin vastaan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kaukjärvenpuiston saneeraus valmistui syksyllä. Töitä edistettiin mm. Häriskivessä, Rykmentinpuiston matkakeskuksen ympäristössä ja Varusmiehentiellä, Sulan I ja II alueella, Peltokaaressa ja Kellotorilla. Häriskivi tulee valmistumaan todennäköisesti ennakoitua aiemmin syksyllä 2023.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli syyskuun lopussa 176,0 milj. euroa, mikä on 29,0 milj. euroa enemmän vuoden 2022 syyskuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan kuitenkin talousarviota pienempänä, noin 200 milj. euron tasossa (233 milj. euroa TA 2023). Talousarvioin korollisten lainojen 12/2023 määrää esitetään muutettavaksi ennusteen mukaisesti 200 milj. euroon.
Vuositason ennuste
Vuoden 2023 talousympäristön vaikeasti ennakoivat muutokset aiheuttavat epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut liittyvät kunta-alan palkkaratkaisun aiemmin ennakoitua suurempiin kustannusvaikutuksiin, varhaiskasvatuksessa lapsimäärien kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä kiinteistöjen ja katujen ylläpidon ostopalveluiden todennäköisiin kustannusten ylityksiin.
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja hyvän väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu, hyvänä jatkunut työllisyystilanne sekä tehdyt palkkaratkaisut heijastuvat positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Taloussuhdanteen heikkeneminen voi heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Tuusulassa AO-tonttien vuokraus on ollut kuluvana vuonna ostoa suositumpaa. Rykmentinportin alueen yritystonttien hyvä kysyntä tukee tontinmyyntitulojen tavoitteiden toteutumista.
Esitetyt määrärahamuutokset
Käyttötalouteen esitetään tehtävän - 2 707 000 euron toimintakatteen muutos (rahoitusta heikentävä).
Investointiosaan esitetään tehtäväksi 5 173 000 euron menonvähennys (rahoitusta parantava).
Käyttötalouden määrärahan siirtona tehdään 22 000 euron henkilöstökulujen siirto kunnanjohdosta yhteisten palveluiden toimialueelle vähennyksenä (ei rahoitusvaikutusta).
Tuloslaskelmaosaan tehdään yhteensä 2 593 000 euron lisäys (rahoitusta parantava).
Korollisten lainojen määrää 12/2023 esitetään muutettavaksi 200 milj. euroon.
Käyttötalouden muutokset - 2 707 000 euroa
Yhteiset palvelut, toimintakatteen muutos - 370 000 eur:
- toimintakulut, - 370 000 eur lisäys
o talouden ohjaus, - 190 000 eur lisäys. Palveluiden ostot tulevat ylittymään arviolta 100 000 eur (mm. Sarastian palveluveloitus). Cloudia järjestelmän lisenssit ylittäneet arvion, - 40 000 eur, konserniyhtiöiden muutoksista aiheutuneet asiantuntijapalvelukustannukset, - 10 000 eur lisäys, henkilöstöpalveluiden ja talouden muutosta aiheutuneet kustannukset, - 25 000 eur lisäys, palkkakulut johtuen päällekkäisyyksistä ja korotuksista, - 15 000 eur lisäys
o henkilöstöpalvelut, - 80 000 eur lisäys. Palveluiden ostot tulevat ylittymään arviolta - 50 000 eur, henkilöstöpalveluiden ja talouden muutosta aiheutuneet kustannukset, - 25 000 eur lisäys, palkkakulut johtuen päällekkäisyyksistä ja korotuksista, - 5 000 eur lisäys
o hallintopalvelut, - 100 000 eur lisäys. Vaaleista aiheutuneet kustannukset, - 70 000 eur lisäys, palkkakulut johtuen päällekkäisyyksistä ja korotuksista, - 30 000 eur
Sivistys, toimintakatteen muutos - 1 747 000 eur:
- Sivistys, toimintakulut, - 1 747 000 eur lisäys:
o varhaiskasvatuksen henkilöstömenot, - 1 073 000 eur lisäys. Varhaiskasvatuksen henkilöstömenoihin varattu määräraha on ollut riittämätön kattamaan kaikkien käyttöönotettujen vakanssien kuluja. Lisäksi sijaismäärärahoja on puuttunut talousarviosta ja henkilöstömenoja on budjetoitu liian alhaisina
o varhaiskasvatuksen työterveyshuollon korvaus, - 200 000 eur lisäys. Työterveyshuollon kustannukset budjetoitiin 300 000 euroa pienempinä edellisen vuoden toteumaan verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset eivät ole kuitenkaan laskeneet ennakoidusti.
o varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot, - 420 000 eur lisäys. Palvelusetelin käyttäjiä ollut arvioitua enemmän, minkä takia siihen varattu määräraha ylittyy.
o vapaa-aikapalvelut, ulkoliikuntapaikat, - 93 000 eur lisäys. Luminen alkutalvi sekä kustannustason nousu lisänneet kustannuksia.
o opetus, 39 217 euroa menovähennys. Musiikkiopiston sisäisten vuokraveloitusten poisto elo-joulukuulta
Kasvu ja ympäristö, toimintakatteen muutos - 590 000 eur:
- Kasvu ja ympäristö, toimintakulut, - 551 000 eur lisäys
o yhdyskuntatekniikka, joukkoliikenne, - 551 000 eur lisäys, Tuusulan HSL:n kuntaosuus tarkistettu HSL.n ajantasaisen talousarvion ja osavuosikatsauksen mukaiseksi
o tilapalvelut, sisäiset vuokratuotot, - 39 217 euron tulovähennys, musiikkiopiston sisäisten vuokratuottojen vähennys elo-joulukuulta
Investointien määrärahoihin esitetään + 5 173 000 euron määrärahojen vähennystä.
Koneet ja kalusto, yhteensä - 32 000 eur menolisäys:
Sivistys
o Monion irtaimisto, - 32 000 eur menolisäys
Kiinteät rakenteet ja laitteet, yhteensä 4 680 000 eur menovähennys:
Kasvu ja ympäristö
o Etelä-Tuusulan tiet ja liikenneväylät, 3 000 000 eur menovähennys.
Määrärahan käyttö jää selkeästi talousarviota pienemmäksi. Muutos koskee erityisesti seuraavia kohteita: Palvelukeskus, Puistokylä sekä Sula III. Palvelukeskukseen ja Puistokylään varatut määrärahat jäävät käyttämättä, koska alueilla ei ole vielä lainvoimaisia asemakaavoja. Sula III:n rakentaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa maaperässä olevien jätteiden vuoksi.
o Muut kohteet, tiet ja liikenneväylät, 400 000 eur menovähennys.
Määrärahan käytön ennakoidaan jäävän talousarviota pienemmäksi erityisesti seuraavien kohteiden osalta: Valaistuksen ohjaus, jonka toteutus ennakoitua edullisempi sekä linja-autopysäkit, joiden toteutus siirtyy eteenpäin.
o Puistot ja leikkipaikat, 1 500 000 eur menovähennys.
Määrärahan käyttö jää selkeästi talousarviota pienemmäksi. Muutos koskee erityisesti Pellavamäkeä, Häriskiveä. Sulaa ja Lankalenkin VL-aluetta. Häriskivessä, Pellavamäessä ja Sulassa viherpalveluille talousarviossa hulevesien hallintaan varattu investointimääräraha jää käyttämättä, koska kustannukset on tiliöinti- ja kustannusseurantasyistä tarkoituksenmukaisempaa sisältää alueiden muun infran rakentamiskustannuksiin ja koska mm. Sula III:n urakka ei etene suunnitellussa aikataulussa. Lankalenkin VL-alueen puistokäytävän rakentaminen siirtyy vuodelle 2024
o Tuusulanjärven eteläosan ja jokilaakson kehittämishanke, - 120 000 eur menolisäys.
Pääosa määrärahan käytöstä kohdennettiin Kaukjärven puiston rakentamiseen. Puiston rakennuskustannukset toteutuivat 70 000 € ennakoitua suurempina (8 %). Lisäksi noin 50 000 € vuoden 2022 laskutuksesta siirtyi vuodelle 2023
o Jokelan tekonurmen pinnan uusiminen, - 100 000 eur menolisäys.
Saatujen tarjousten perusteella sekä kentän rakenteissa olleen oletettua suuremman kivituhkakerroksen johdosta arvioidaan lisämäärärahan tarpeen olevan 100 000 euroa.
Muut pitkävaikutteiset menot, yhteensä 700 000 eur menovähennys:
Kasvu ja ympäristö
o Hökilän liittymä mt 148:lle, 100 000 eur menovähennys.
Kaavan laadinta kesken.
o Tuusulanjärven kampuksen liittymä Tuusulantielle, 300 000 eur menovähennys.
Hallinnolliset suunnitelmien hyväksyttämis- ja lupaprosessit Ely:ssä vievät arvoitua enemmän aikaa, hankkeen kustannukset jakaantuvat kahdelle vuodelle.
o Virtalantien/Höyhensaarentien liittymä mt 1403:n, 40 000 eur menovähennys.
Kaavan laadinta kesken.
o Pääradan alikulku Peltokaaressa, 100 000 eur menovähennys
Hankkeen toteutus tapahtuu Väyläviraston ratahankkeen aikataulun mukaan.
o Jokelantien alikulku Peltokaaressa, 60 000 eur menovähennys.
Hankkeen toteutus tapahtuu Väyläviraston aikataulun mukaan.
o Mt 11671 (Linjatie) jk/pp, Tuusulan arvioitu osuus, 100 000 eur menovähennys.
Linjatie sijoittuu usean kunnan alueelle, joiden kanssa neuvottelut käynnissä. Linjatien jalankulun ja pyöräilyn väylän tiesuunnittelusta ei ole vielä Ely:n suunnittelusopimusta, jossa maantieviranomainen on myös suunnitteluosapuolena ja suunnittelukustannuksista osin vastaavana mukana.
Rakennukset, yhteensä - 350 000 eur menolisäys
Kasvu ja ympäristö
o Vanhan hallintorakennuksen purku, 450 000 eur menovähennys.
Rakennuksen purku on suoritettu loppuun ja toteutuneet purkukustannukset jäivät ennakoitua pienemmiksi.
o Etelä-Tuusulan soteasema, 150 000 menovähennys.
Korjaukset on toteutettu erillisen työohjelman mukaisina töinä, mm. PTS:n mukaisina töinä ja LVIS-parannustöinä. Määrärahan käytön ennakoidaan jäävän 150 000 euroa talousarvion mukaista tasoa alemmaksi.
o Monio, lukio ja kulttuuritalo, - 1 600 000 eur menolisäys.
Arvion mukaan muutettu vuoden 2023 talousarvio tulee ylittymään 1,6 miljoonalla eurolla. Taloudellinen loppuselvitys pidettiin 17.8.2023, ja sen perusteella kokonaisinvestointi on 33,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 ilmeni ennakoitua enemmän lisä- ja muutostöitä kuin oli ennustettu. Taloudellisessa loppuselvityksessä käsitellyt lisä- ja muutostyöt olivat yhteensä 1,77 milj. euroa.
o Tiilitehdas, 150 000 eur menovähennys.
Korjaus- ja muutostyöt toteutuvat merkittävältä osin vuoden 2024 aikana. Tässä vaiheessa ovat rakenteelliset kuntotutkimukset (tiiliuuni ja sen suojarakennus) ovat vasta valmistumassa ja niistä seuraavat korjaussuunnittelut alkamassa.
o Erillinen työohjelma, 500 000 eur menovähennys.
Työohjelman suunnitelluista töistä osa siirtyy eteenpäin ja osittain kustannukset ovat jäämässä ennakoitua pienemmiksi. Muutos koskee erityisesti seuraavia kohteita: Hyrylän koulukeskuksen korjaukset (siirtyy eteenpäin), Anttilan alueen rakennukset (siirtyy eteenpäin), rakennusautomaatio (toteutuu suunniteltua pienemmällä määrärahalla), viranomaisten määräämät muutostyöt (toteutuvat ennakoitua pienemmällä määrärahalla), valvonta- ja lukitusjärjestelmät (toteutuvat ennakoitua pienemmällä määrärahalla).
Tietokoneohjelmistot, yhteensä 175 000 eur menovähennys
Kunnanhallitus
o Käyttövaltuushallintajärjestelmä, 30 000 eur menovähennys. Hanke siirtyy vuodelle 2024.
o Asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin hankinta ja käyttöönotto, 100 000 menovähennys. Hanke siirtyy vuodelle 2024.
o Integraatioarkkitehtuuri ja -ratkaisu, 30 000 eur menovähennys. Hanke siirtyy vuodelle 2024.
o Luottamushenkilöiden extranet-ratkaisu, 15 000 eur menovähennys. Hanke toteutui ilman kustannuksia.
Tuloslaskelmaosan muutokset:
o Verotulot, + 2 666 000 eur lisäys
o Korkotuotot, + 127 000 eur lisäys
o Korkokulut, -200 000 eur menolisäys
Käyttötalousosan määrärahan siirtona, ei kustannusvaikutusta:
Kunnanjohto, 22 000 eur menovähennys
o henkilöstökulujen siirto Yhteisiin palveluihin, + 22 000 menovähennys
Yhteiset palvelut, - 22 000 eur menolisäys
o henkilöstökulujen siirto Kunnanjohdosta, -22 000 menolisäys