Valmistelija
Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi
Perustelut
Asiaselostus
Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman neljän vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kaavoituksen palvelualueen toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan ensisijaisesti kaavoituksen resursseja.
Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten.
Vuosien 2024–2027 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti. Kartalle on merkitty myös ns. vähäiset kaavamuutokset ilman priorisointia. Näitä vähäisiä kaavamuutoksia valmistelevat kaavatekniset koordinaattorit muiden töiden ohella.
Yleiskaava ja yleissuunnitelmat
Vuonna 2024 aikana tehdään Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, joka valmistuu alkuvuodesta. Projektitoimiston vetämänä ja yhteistyössä Vantaan kanssa aloitetaan Kiila-Senkkerinmäen kiertotalousalueen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmien laatiminen on tarpeen, jotta tämän jälkeen alueet voidaan asemakaavoittaa määritellyin tavoittein mm. liikenneverkkoon, virkistysyhteyksiin ja aluetehokkuuteen liittyen. Lisäksi aloitetaan vihersiniverkostosuunnitelman, VISSI:n valmistelu, joka ohjaa koko kunnan viherrakenteen, viheralueverkoston ja mm. reittien suunnittelua yleispiirteisellä tasolla. Siihen liittyen etupainotteisesti omina töinä aloitetaan Tuusulanjokilaakson virkistyskäytön yleissuunnitelma, joka on jatkoa Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmalle sekä Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelma, jolla tarkistetaan Rykmentinpuiston osayleiskaavan ratkaisuja alueilla, joilla ei ole lainvoimaista tai vireilläolevaa asemakaavaa.
Asemakaavahankkeiden priorisointi
Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, pientalo- ja erillispientalotontteja painottaen, kunnankeskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Lisäksi huolehditaan, että kunnan omakotitalotonttivaranto on turvattu tuleville vuosille. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen
- Kunnan maalle sijoittuvien hankkeiden edistäminen
- Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavat asemakaavat
- Pientalovaltaiseen asuntotuotantoon panostaminen ja omakotitalotonttivarannon turvaaminen
- Kolmen keskustan kehittäminen
- Työpaikka-alueiden edistäminen ja tonttien saatavuus
- Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutokset
- Kunnan kannalta tärkeitä palveluverkon kehittämisen tai yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämät asemakaavat
Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisiä kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana johtuen sekä ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää asemakaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.
Pääasiassa asuintontteja tuottavat asemakaavat
Tuusulassa on kokonaisuudessaan hyvä rakentamattomien asuintonttien kaavavaranto, erityisesti asuinalueille sijoittuva yhtiömuotoisten ja asuinkerrostalotonttien varanto riittää kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Sen sijaan pientalo- ja omakotitalotonttien kaavavaranto ei täysin vastaa pitkällä tähtäimellä nykyistä kysyntää, sillä siihen kohdistuu kerrostalovarantoa huomattavasti suurempi kysyntä. Kaikissa kolmessa taajamassa pientalo- ja omakotitalotonttien varanto on pienentynyt. Erityisesti Etelä-Tuusulan osalta kunnan omistuksessa oleva erillispientalotonttivaranto on vähentynyt nopeasti kunnallistekniikan valmistuttua ja tämän trendin oletetaan jatkuvan. Kaavoitussuunnitelmalla on pyritty vastaamaan tähän kysyntää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kärkihankkeissa on paljon pientalo- ja erillispientaloihin painottuvia kaavahankkeita niin kunnan kuin osin yksityisessä omistuksessa oleville alueille, jotka sijoittuvat eripuolille Etelä-Tuusulaan. Etelä-Tuusulassa vuonna 2024 painottuvat Lahela III, Mattila II sekä Tuuskodon asemakaavat. Loppuvuodesta aloitetaan Halkivaha III:n asemakaavoitus. Lahelan ja Koillis-Hyrylän alueiden tuleva kehittäminen edellyttää, että kahden uuden merkittävän kokoojakadun, Lahelanorren ja Tuusulan Itävyäylän jatkeen, katualueiden kaavat saadaan valmiiksi päätettäväksi. Jokelassa Kolsan länsipuolen ja Lepola III:n kaavatyöt lisäävät taajaman omakotitalotonttivarantoa. Joenrannan asemakaavan saatua lainvoiman 2023, ei Kellokoskelle esitetä uusia asumisvarantoa lisääviä kaavoja vuodelle 2024.
Työpaikka-alueiden asemakaavat
Jokelassa työpaikka-alueiden tonttivarantoa on lähivuosien tarpeeseen. Vallunlenkin asemakaavamuutos lisättiin kaavoituksen työohjelmaan keväällä 2023 ja sen on tarkoitus edistää alueen toteutumista. Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen laajentaminen on tarpeen lähivuosina, mutta tämä hanke ei prioriteetiltaan kärkeä. Sen sijaan Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen. Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet, Focus ja Senkkerinmäen kiertotalousalue sekä Tuusulan itäväylän varteen Rykmentinportin työpaikka-alueen laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. Kaavoitussuunnitelmaan on lisätty Senkkeri-Västerskog asemakaava, jonka aikataulutus tarkentuu Kiila-Senkkerinmäen kiertotalousalueen yleissuunnitelman yhteydessä. Alueen kehittäminen on keskeistä seudullisen kiertotaloustoiminnan mahdollistamiseksi. Jussla-Kulomäentien alueella tutkitaan uusia työpaikka tontteja ja olemassa olevien yrittäjien toimintaedellytysten parantamista.
Keskustojen kehittäminen
Keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa. Hyrylän alueella asuinkerrostalotonttivaranto on hyvä, mutta keskustan kehittämiseksi on vielä laadittava kaavamuutoksia. Palvelukeskuksen kaavamuutoksen valmistuttua, kaavoituksen painopisteet kohdistuvat mm. purettavan hallintorakennuksen ja nykyisen terveyskeskuskorttelin (Koskensillantien - Esikunnanpolku) sekä Hyrrän kaavamuutoksiin. Myös muut keskustan kehittämishankkeet vaativat kaavoituksen, maankäytön, kunnallistekniikan ja projektitoimiston resursseja. Jokelassa Keskustan kehittäminen painottuu Jokelan asemanpolun, Kotikirkon ja Resiinakujan kaavamuutoksiin. Edellä mainitut hankkeet Kotikirkkoa lukuun ottamatta painottuvat asumiseen. Kellokoskella HUS:n entisen sairaala-alueen kehittäminen ja kaavallinen muutos pysyy II-luokassa odottaen tavoitteiden kirkastamista kiinteistöjen uusiokäytön ja lisärakentamisen osalta. Seppäinpuiston asemakaavan ehdotuksen hyväksyminen ajoittuu alkuvuoteen 2024.
Ehdotus
Esittelijä
Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää
- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2024-2027.
---
Puheenjohtajan avattua keskustelun Liisa Sorri teki seuraavan muutosesityksen Margita Winqvistin kannattamana: Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelman tilalle Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittäminen kaavoittamattomilta alueilta
Oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin muutosehdotusta kannattavat EI.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Leena Saukko, Marianna Simo, Antti Heikkilä, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Takala, Sanna Kervinen, Jukka Silander ja Arto Lindberg.
Liisa Sorrin muutosehdotusta kannattivat Liisa Sorri ja Margita Winqvist.
Jäsen Mika Mäki-Kuhna oli poissa.
Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 10 – 2 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.
Päätös
Kuntakehityslautakunta päätti
- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2024-2027.
Jäsenet Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa eriävän mielipiteen.
Eriävä mielipide
Kuntakehityslautakunta 13.9.2023
ERIÄVÄ MIELIPIDE
§ 78 Kaavoitussuunnitelma 2024-2027
Esitimme, että Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelman tilalle tulee Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittäminen.
Rykmentinpuiston osayleiskaava hyväksyttiin 2012 ja se tuli voimaan valitusten käsittelyn jälkeen 2014 muuten, paitsi lentomelualueen osalta.
Kaavan hyväksymisen jälkeen tilanne on muuttunut. Luonnon ja viihtyisän ympäristön merkitys on korostunut, erityisesti korona-ajan jälkeen. Ilmastomuutoksen torjumisessa luonnon ja metsien säilyttäminen on keskeistä. Tätä ei osattu huomioida vielä Rykmentinpuiston osayleiskaavaa tehtäessä.
Yleiskaavassa puhuttiin kukkulakylistä. Nyt kun aluetta on rakennettu ja Puistokylän kaavasta on ollut esillä vaihtoehtoja, ei enää voi puhua kukkuloista eikä kylistä.
On hyvä, että tehdään edes Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelma. Mielestämme Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittäminen olisi ollut oikeampi tapa arvioida alueen kehittämisen tarpeita nykytilanteessa huomioiden kunnan asukkaiden ja luonnon tarpeet.
Liisa Sorri
Margita Winqvist