Kunnanhallitus, kokous 27.11.2023

§ 475 Talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2028

TUUDno-2023-2212

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024 - 2028

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2024

Tuusulan talous on jatkossa vakaammalla ja ennustettavammalla pohjalla, kun voimakkaassa muutoksessa ja menokasvussa oleva sote poistui vuoden 2023 alussa kunnan toiminnasta. Kunnan toimintakatteen kehitys on pystyttävä jatkossa pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tämä on mahdollista kasvattamalla kunnan tulopohjaa sekä tekemällä samalla rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Jatkossa tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Vuonna 2024 Tuusulan talouden ylijäämän arvioidaan asettuvan 0,5 milj. euroon. Vuoden 2024 talousarviota on valmisteltu hyvin epävarmassa taloustilanteessa, jossa vaikuttavat heikkenevä taloussuhdanne, kustannustason nousu, tuottojen hiipuminen ja korkea korkotaso.

Ensi vuoden tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella pyöristämällä lähimpään kymmenykseen, eli näin ollen kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia. Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaisesti maapohja eriytetään yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Yleisen veroprosentin vaihteluväli rakennusten osalta säilyy ennallaan 0,93–2,00, mutta maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi määrättäisiin 1,30.

Vuonna 2024 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja, 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 104,2 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.8.2023 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja.
  • Yhteisöverosta on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2024 osalta 2 milj. euroa epävarmojen talousnäkymien vuoksi.
  • Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuonna 2024 2,0 %:n kasvua ja vuonna 2025 3,0 %:n kasvua tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.
     

Tuusulan kunnan vuoden 2024 valtionosuuksien arvioidaan olevan 28,8 milj. euroa, lisäystä 4,5 milj. euroa talousarvioon 2023 nähden. Vuoden 2024 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön elokuun ennakkotietoon. Vuosille 2025-2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2028 2 % kasvu. 

Tuusulan vuoden 2024 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä muuttovoitto.  Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.  Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2023 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 4,0 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikaupan ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2023 ja 2024. Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa.

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen edelleen kunnan talouteen, myös Lähi-Idän meneillään olevat konfliktit lisäävät epävarmuutta. Voimakas inflaatio nostaa merkittävästi kunnan palveluostojen kustannuksia. Vuoden 2024 merkittävin toimintamenojen lisäys tapahtuu henkilöstökuluissa; palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 3,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärä toteutuu jo vuonna 2023 selvästi ennakoitua suurempana, jonka vuoksi vuoden 2023 varhaiskasvatuksen henkilöstömenoihin varattu määräraha on ollut riittämätön. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. 

Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita useilla osa-alueilla, esimerkiksi kiinteistöjen ja yleisten alueiden kunnossapidossa, jonka myötä kunnan palvelunostojen kustannukset kasvavat n. 1 milj. euroa. Myös ruoan hinnan nousu aiheuttaa ruokapalveluissa merkittävää menokasvua. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,6 milj. euroon (lisäys 0,4 milj. euroa), kuntayhtymän kustannusten nousun vuoksi. Sähkön hintojen aleneminen vaikuttaa kunnan budjettiin noin 1 milj. euron vähennyksenä vuodelle 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2024 investoinnit ovat yhteensä 79,5 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 87,9 milj. euroa. Rakennuksiin investoidaan 48,2 milj. euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 20,8 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 8,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 62 milj. euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2024 loppuun mennessä 262 milj. euroon. Velan määrä olisi noin 6 350 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on kääntää käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sekä Lähi-Idän sota, energiamarkkinoiden epävakaus, voimakas inflaatio ja korkea korkotaso aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2024. 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ehdotuksen vuoden 2024 talousarvioksi sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelmaksi
  • käydä lähtekeskustelun vuoden 2024 talousarviosta sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelmasta.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2024

Tuusulan talous on jatkossa vakaammalla ja ennustettavammalla pohjalla, kun voimakkaassa muutoksessa ja menokasvussa oleva sote poistui vuoden 2023 alussa kunnan toiminnasta. Kunnan toimintakatteen kehitys on pystyttävä jatkossa pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tämä on mahdollista kasvattamalla kunnan tulopohjaa sekä tekemällä samalla rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Jatkossa tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Vuonna 2024 Tuusulan talouden ylijäämän arvioidaan asettuvan muutetussa pormestarin esityksessä 0,1 milj. euroon. Vuoden 2024 talousarviota on valmisteltu hyvin epävarmassa taloustilanteessa, jossa vaikuttavat heikkenevä taloussuhdanne, kustannustason nousu, tuottojen hiipuminen ja korkea korkotaso.

Ensi vuoden tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella pyöristämällä lähimpään kymmenykseen, eli näin ollen kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia. Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaisesti maapohja eriytetään yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Yleisen veroprosentin vaihteluväli rakennusten osalta säilyy ennallaan 0,93–2,00, mutta maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi määrättäisiin 1,30.

Vuonna 2024 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja, 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 103,7 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 10.10.2023 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja.
  • Yhteisöverosta on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2024 osalta 2 milj. euroa epävarmojen talousnäkymien vuoksi.
  • Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuonna 2024 ja 2025 2,0 %:n kasvua ja vuonna 2026 3,0 %:n kasvua tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.

Tuusulan kunnan vuoden 2024 valtionosuuksien arvioidaan olevan 29,1 milj. euroa, lisäystä 4,7 milj. euroa talousarvioon 2023 nähden. Vuoden 2024 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön lokakuun ennakkotietoon. Vuosille 2025-2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2028 2 % kasvu. 

Tuusulan vuoden 2024 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä muuttovoitto.  Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.  Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2023 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 4,0 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikaupan ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2023 ja 2024. Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa.

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen edelleen kunnan talouteen, myös Lähi-Idän meneillään olevat konfliktit lisäävät epävarmuutta. Voimakas inflaatio nostaa merkittävästi kunnan palveluostojen kustannuksia. Vuoden 2024 merkittävin toimintamenojen lisäys tapahtuu henkilöstökuluissa; palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 3,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärä toteutuu jo vuonna 2023 selvästi ennakoitua suurempana, jonka vuoksi vuoden 2023 varhaiskasvatuksen henkilöstömenoihin varattu määräraha on ollut riittämätön. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. 

Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita useilla osa-alueilla, esimerkiksi kiinteistöjen ja yleisten alueiden kunnossapidossa, jonka myötä kunnan palvelunostojen kustannukset kasvavat n. 1 milj. euroa. Myös ruoan hinnan nousu aiheuttaa ruokapalveluissa merkittävää menokasvua. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,6 milj. euroon (lisäys 0,4 milj. euroa), kuntayhtymän kustannusten nousun vuoksi. Sähkön hintojen aleneminen vaikuttaa kunnan budjettiin noin 1 milj. euron vähennyksenä vuodelle 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2024 investoinnit ovat yhteensä 79,5 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 87,9 milj. euroa. Rakennuksiin investoidaan 48,2 milj. euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 20,8 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 8,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 62 milj. euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2024 loppuun mennessä 262 milj. euroon. Velan määrä olisi noin 6 350 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on kääntää käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sekä Lähi-Idän sota, energiamarkkinoiden epävakaus, voimakas inflaatio ja korkea korkotaso aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2024. 

Muutokset pormestarin esitykseen

Pormestarin talousarvioesitykseen on tarkennettu verotulot sekä valtionosuudet lokakuun ennusteiden mukaisesti sekä täsmennetty varhaiskasvatuksen henkilöstökuluja. Muutosten johdosta tilikauden ylijäämäksi muodostuu 135 693 euroa (alkuperäisessä 30.10.2023 esityksessä 503 029 euroa). Muutokset kunnanhallituksessa 30.10.2023 esiteltyyn pormestarin talousarvioesitykseen 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2024-2028: 

- Verotulot tarkennettu lokakuuun ennusteen mukaiseksi, muutoksella on -492 999 euron heikentävä vaikutus ylijäämään.

- Valtionosuudet terkennettu lokakuun ennusteen mukaiseksi, muutoksella 244 664 euroa parantava vaikutus ylijäämään.

- Varhaiskasvatuksen henkilöstökuluihin on lisätty -120 000 euroa tehtävien aloituksen aikaistamisen vuoksi.

- Taloussuunnitelmavuodet 2025-2028 on täsmennetty kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisiksi.

- Teksteihin tehty täsmennyksiä, muutokset on yksilöity erillisessä liitteessä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle. 

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana esittelijä ehdotti asian jättämistä pöydälle. Kunnanhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. 

Liisa Palvas saapui asian käsittelyn aikana klo 16.28.

Valmistelija

  • Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Eriävä mielipide

  • Kunnanhallitus 27.11.2023 §475, Kati Lepojärven esittämän muutosesityksen päätös

    ERIÄVÄ MIELIPIDE

    Tuusulan palveluverkkouudistus käynnistettiin viime valtuustokaudella vastauksena vakaviin ja laajoihin sisäilmaongelmiin, joista mm. kouluissamme ja päiväkodeissamme kärsittiin ja kärsitään yhä. Olemme toteuttaneet palveluverkkosuunnitelmaamme niin tiukasti aikataulun mukaisesti kuin omilla toimillamme olemme kyenneet sitä toteuttamaan. Valtuusto päätti heti alkuun v. 2018 palveluverkkototeutusta aikatauluttaessa, että Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukampukset toteutetaan samanaikaisesti. Molempien alueiden kouluissa ja päiväkodeissa on todettu laajoja sisäilmaongelmia ja osa toimii väistöissä, joiden vuokrakustannukset ovat korkeat. Kuitenkin Lahelan hankkeen toteutusta on ollut virkakoneistossa suuria vaikeuksia saada ylipäänsä alulle ja sen toteutusajankohtaa on jo aiemmin lykätty.

    Virkavalmistelussa Lahelan kampushankkeen suunnittelussa kustannusarvio nousi myös yllättäen ennenkuulumattoman korkeaksi suhteessa Tuusulan muihin kampushankkeisiin, kuten Kirkonkylän, Riihikallion ja Rykmentinpuiston kampushankkeet.

    Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Ennen kuin kampus on valmis kertyy kunnalle jatkuvia korkeita menoja väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista. Esityksen mukaan toimimalla, eli siirtämällä jälleen hankkeen toteutusta, pelataan lisäksi vaarallista peliä asukkaiden terveydellä. Päättäjien ei tule hyväksyä tätä, vaan vaatia kunnalta talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.

    Palveluverkkosuunnitelmasta päätettäessä sovittiin, että lapsille ja henkilöstölle taataan terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset työskentelytilat koko Tuusulan alueella. Tässä talousarvioesityksessä Lahelan kampuksen toteutusajankohtaa siirretään jälleen vuosilla eteenpäin. Lahelan alueella asuvien lasten ja siellä työskentelevien työntekijöiden yhdenvertaiset perusoikeudet terveyteen ja turvallisuuteen myös verrattuna mm. muihin Tuusulan alueisiin jäävät toteutumatta. 

    Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Se on toteutettava joka tapauksessa lähivuosina. Ennen kuin kampus on valmis, kertyy kunnalle kuitenkin jatkuvia korkeita menoja väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista.  Hanketta edelleen ja jatkuvasti lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti ja samalla pelataan vaarallista peliä asukkaiden ja työntekijöiden terveydellä. Tätä ei tule hyväksyä, vaan edellyttää talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.
     

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, esittelijä muutti pohjaehdotustaan siten, että 

  • kunnan valtionosuuksista vähennetään 362 876 euroa
  • kunnan johdon toimintamenoista vähennetään 200 000 euroa kuntatasoisena toimintojen tuottavuus- ja säästötoimina. Toimialueiden tuottavuus- ja säästömahdollisuudet arvioidaan 2024 alkuvuoden aikana ja toimialueille kohdennetut määrärahamuutokset tehdään arvioinnin pohjalta puolivuosikatsauksen yhteydessä. 

Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. 

Muutosehdotus 1
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, Kati Lepojärvi esitti muutosehdotuksen Johanna Sipiläisen kannattamana: "Edistetään Lahelan kampushanketta sovitun aikataulun mukaisesti, eikä lykätä sen toteutusta. Tämän talousarvioesityksen mukaan kunnalla ei ole varaa toteuttaa Lahelan kampushanketta esitetyssä elinkaarihankkeen muodossa aikataulussaan. Koska kunnan taloustilanne on muutenkin hankaloitunut, ja rakentaminen tulisi toteuttaa kustannustehokkaasti, tulee hankkeen toteutusta punnita ja kustannuksia selvittää myös valtuuston kokouksessaan 6.9.2023 tekemän yksimielisen toimenpidealoitteen mukaan:  myös muita toteutusvaihtoehtoja kuin elinkaarihanke tulee selvittää ja tarjouspyyntöjen tekeminen myös muilla toteutusvaihtoehdoilla mahdollistaa ja tuoda päätöksentekoon, jotta päättäjät voivat tehdä arvoperusteisen ja kunnan talouden kannalta kestävän päätöksen kaikin saatavilla olevin tiedoin:

6.9.2023 Valtuusto päätti

  • muuttaa vuoden 2023 talousarviota ja hyväksyä edellä esitetyt määrärahamuutokset
  • lisätä yksimielisesti päätökseen valtuutettu Kati Lepojärven esittämän seuraavan toimenpidealoitteen:
    "Toteutetaan palveluverkkoa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Huomioidaan valtuuston yksimielinen päätös jo palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa v. 2018 edistää Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukeskushankkeita samanaikaisesti. Korko- ja taloustilanteen mahdollisesti hankaloituessa valmistellaan ja esitetään päätöksentekoon palveluverkon toteutuksessa erilaisia kustannustehokkaita ja terveysturvallisia toteutusvaihtoehtoja, ml. KVR ja modulaariset hankkeet. Lahelan koulukeskushankkeen toteutusta ei siirretä jopa vuosia eteenpäin, vaan taataan myös Lahelan lapsille ja opettajille terveellinen, turvallinen oppimisympäristö suunnitellusti, kuten muillekin Tuusulan alueille."

Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Ennen kuin kampus on valmis, kertyy kunnalle jatkuvia korkeita menoja mm. väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista. Hanketta edelleen lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti ja samalla pelataan vaarallista peliä asukkaiden ja työntekijöiden terveydellä. Tätä ei tule hyväksyä, vaan edellyttää kunnalta talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa."

Janne Mellin ilmoitti olevansa hallintolain 28.1 pykälän kohdan 1 mukaisesti esteellinen (osallisuusjäävi) ja poistui kokouksesta esitetyn muutosehdotuksen käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Kati Lepojärven tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 9 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Elisa Laitila, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman,Lilli Salmi, Anna Yltävä, Laura Åvall)
  • 3 "EI"-ääntä (Kati Lepojärvi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Kati Lepojärvi jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Toimitettu kirjallinen perustelu eriävään mielipiteeseen on liitetty pöytäkirjaan. 

Janne Mellin saapui kokoukseen klo 20.39 muutosesityksen käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. 

Muutosehdotus 2
Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Anna Yltävä esitti muutosehdotuksen Kati Lepojärven kannattamana: "Lisätään sivulle 49 toiseksi viimeinen palleroon: metsien säästäminen"

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 8 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall )
  • 3 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä)
  • 1 tyhjä (Ari Nyman)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Muutosehdotus 3
Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Anna Yltävä esitti muutosehdotuksen Kati Lepojärven kannattamana: "Lisäämme kohdan sivulle 116 kohtaan 13.2. viimeiseksi onnistumisen kriteeriksi: Edistämme HSL:n yhteyksiä Aviapoliksen alueelle sekä Tuusulan kunnan sisäistä liikennettä esimerkiksi uudenlaisin kutsuliikennemuodoin."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 8 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall )
  • 4 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Anna Yltävä)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Taloussuunnittelija Sanna Senelius-Piiparinen toimi asiantuntijana kokouksessa.