Valtuusto, kokous 9.10.2023

Perustelut

Kunnanhallitus on päättänyt 128 § 27.3.2017 Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikasta. Kunnassa on jo tuolloin tunnistettu tarve kunnalliselle pysäköinninvalvonnalle poliisin suorittaman valvonnan rinnalla ja myös Itä-Uudenmaan poliisilaitos on puoltanut sen järjestämistä. Pienessä yksikössä toimivan pysäköinninvalvonnan järjestäminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, eikä työtä ole saatu kunnolla käyntiin.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii sopijakuntiensa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen tehtävistä Tuusulan toimiessa ympäristökeskuksen isäntäkuntana. 

Sopijakunnat ovat pyytäneet ympäristökeskuksen johtajaa kokoamaan työryhmän selvittämään, voisiko kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestää kunnissa yhteistyössä käyttäen järjestävänä organisaationa olemassa olevaa kuntien yhteistä ympäristökeskusta. Työryhmään osallistuvat Nurmijärveltä kunnanlakimies Sari Forsström, Keravalta vs. toimialuejohtaja Erkki Vähätörmä, Järvenpäästä hallintopäällikkö Topi Luostarinen, Tuusulasta liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso ja Mäntsälästä kuntakehitysjohtaja Vesa Gummerus.

Tällä hetkellä ympäristökeskuksen sopijakunnista ainoastaan Järvenpäässä ja Keravalla on lupa harjoittaa kunnallista pysäköinninvalvontaa.

Moottoriajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin tilanne Tuusulassa vuonna 2023 

Tuusula on hyvin autoistunut kunta, jossa henkilöautotiheys on nykyisin noin 750 autoa tuhatta asukasta kohden. 

Keskustaajamissa Hyrylä, Jokela ja Kellokoski asutus on yleisesti kaupunkimaisen tiivistä. Kaikkia taajamakeskuksia halkoo maantie tai maantiet, joiden kautta kulkee seudullista kauttakulkuliikennettä. Liikennemäärät päätieverkolla ovat suhteellisen korkeita, johon vaikuttaa kauttakulkuliikenteen lisäksi myös paikallisen maankäytön määrä sekä tieliikenteeseen tukeutuva taajamarakenne. 

Kunnassa on laskennallisesti tällä hetkellä noin 1500 yleistä pysäköintipaikkaa, jotka sijoittuvat yleisen pysäköinnin alueille tai sen kaltaisille pysäköintialueille. Kaduista, joilla kadunvarsipysäköintiin on osoitettu pysäköintipaikkoja tai joilla kadunvarsipysäköinti on mahdollista, ei toistaiseksi ole koottu vastaavaa laskennallista autopaikkamääräarviota. Keskusta-alueiden kaduille ja tiiviille asuinaluekaduille merkittyjen kadunvarsipysäköintipaikkojen lisäksi kadunvarsipysäköinti on mahdollista kymmenillä asuin- ja työpaikka-aluekaduilla kunnan eri osissa. 

Jotta yleisen pysäköinnin kapasiteettia pysyy tarkoituksenmukaisesti tarjolla eikä yleisten pysäköintipaikkojen käyttö ohjaudu korvaamaan tonteille osoitettujen pysäköintipaikkojen käyttöä, yleistä pysäköintiä tyypillisesti rajoitetaan pysäköinnin keston, ajoneuvotyypin tai pysäköinnin tarkoituksen perusteella. Kadunvarsipysäköinnin osalta aiemmin vapaata pysäköintiäkin joudutaankin nykyisin usein rajoittamaan katujen varsille ohjautuvan pysäköinnin määrän lisäännyttyä ja pysäköinnin keston pidennyttyä kadunpitoa, katujen käyttöä ja kiinteistöille liikkumista häiritsevälle tasolle. Asetettujen rajoitusten noudattamisen valvontaa tulee pystyä tekemään ja käytännössä se on toteutettavissa vain kunnallisen pysäköinninvalvonnan avulla.  

Poliisin resurssit eivät käytännössä mahdollista havaintojen perusteella kuin räikeimpiin liikenneturvallisuutta vaarantaviin pysäköintivirheisiin puuttumisen. 

Vuosina 2021-2023 yhdyskuntatekniikan palvelualue on yhden henkilön seurantatoiminnan perusteella todennut vuosittain noin 900-1200 siirtokehotusta, huomautusta tai poliisille kohdennettua valvontapyyntöä edellyttänyttä pysäköintiin liittyvää tilannetta. 

Kunnassa on useita kunnanosia ja kymmenittäin katuja, joilla kadunvarsipysäköinnin ongelmat ovat seurannassa, ja jotka tuottavat toistuvasti palautetta kuntaan. Asiantuntijatulkinta on, että useassa kohteessa olemattomaksi jäävä pysäköinnin valvonta johtaa autoilijoiden piittaamattomuuteen pysäköintirajoituksista tai tieliikennelain velvoitteista koskien pysäköintiä. 

Yleistäen kunnallisen pysäköinninvalvonnan toteuttamista voi pitkälti pitää edellytyksenä sille, että nykytyyppistä katujen ja yleisten alueiden sekä kaavakortteleiden suunnittelun ja toteutuksen suhdetta voidaan ajoneuvoliikenteen näkökulmasta ylläpitää. 

Alustava suunnitelma pysäköinninvalvonnan järjestämisestä

Selvityksen tuloksena esitetään mallia, jossa ympäristökeskukseen perustetaan uusi pysäköinninvalvonnan palveluyksikkö, johon kuntien virassa olevat pysäköinnintarkastajat siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Kunnissa on tällä hetkellä kahdeksan pysäköinnintarkastajan virkaa, joista kuusi on täytetty. Yksi täyttämättä olevista viroista muutetaan johtavan pysäköinnintarkastajan viraksi ja se täytetään avoimella hakumenettelyllä henkilöllä, jolla on kokemusta pysäköinnintarkastajan tehtävistä sekä tarvittavaa osaamista lähiesihenkilötehtäviin. Toinen virka täytetään tarvittaessa siten että pysäköinnintarkastajia on 7 ja yksi johtava pysäköinnintarkastaja. 

Pysäköinninvalvojan tehtäviä hoitamaan palkataan lakimies, joka sijoitetaan ympäristökeskuksen hallintoyksikköön johtamaan ja valvomaan pysäköinninvalvontaa. Sekä pysäköinninvalvojan että johtavan pysäköinnintarkastajan esihenkilönä toimii ympäristökeskuksen johtaja.

Pysäköinnintarkastajien käyttöön varataan tarvittavat toimistotilat ja kukin sopijakunta osoittaa pysäköinnintarkastajien käyttöön taukotilat, jottei taukoja varten tarvitse ajaa edestakaisin Hyrylään. Tarkastuskäyttöön hankitaan kolme leasingautoa siten, että tarkastustoimintaa tekee kuusi tarkastajaa kerrallaan.  Pysäköinnintarkastusta varten hankitaan pysäköintivirhemaksujen asianhallintajärjestelmä kilpailuttamalla syksyn 2023 aikana sekä tarkastajien kenttätyöhän tarvittavat laitteistot ja välineistöt.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on olemassa oleva kuntien yhteinen viranomainen ja sen kautta järjestettävän yhteistyön laajentaminen kunnallisen pysäköinninvalvonnan suuntaan on yksinkertaisempaa kuin kokonaan uuden rakenteen perustaminen. Ympäristökeskus on toiminut vuodesta 2009 asti ja sillä on hyvää kokemusta erilaisten viranomaispalveluiden tuottamisesta ja kuntakohtaisten menojen ja tulojen kohdentamisesta siten, että kukin kunta maksaa vain omaan alueeseen kohdistuvista palveluista. Pysäköinninvalvonnan järjestäminen yhtä kuntaa suuremmassa yksikössä mahdollistaa pysäköinnintarkastajien turvallisen parityöskentelyn ja tehokkaamman resurssien käytön verrattuna siihen, että kussakin kunnassa olisi 1-2 omaa pysäköinnintarkastajaa. Ympäristökeskuksen muu viranomaistoiminta hyötyy pysäköinninvalvonnan vaatimasta ympäristökeskukseen palkattavasta lakimiehestä.

Kun kunnat ovat kukin omalta osaltaan tehneet päätöksen pysäköinninvalvonnan järjestämisestä yhteistyössä ja hakeneet sitä varten tarvittavan Aluehallintoviraston luvan, päivitetään kuntien hallintosäännöt ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö tehtävien ja toimivallan osalta. Samoin päivitetään yhteistoimintasopimus, jossa sopijakunnat sopivat ympäristökeskuksen toimialaan kuuluvista tehtävistä. Pysäköinninvalvonnan toteuttamisesta esitetyn suunnitelman edetessä, Tuusula, Mäntsälä ja Nurmijärvi hakevat vuoden 2023 aikana aluehallintovirastolta lupaa kunnallisen pysäköinninvalvonnan toteuttamiseen. Järvenpäällä ja Keravalla on  nykyisin lupa kunnallisen pysäköinninvalvonnan toteuttamiseen. 

Pysäköinninvalvonnan alustavat taloussuunnitelmat

Alustavat suunnitelmat tarkastustyön kohdentamisesta, resurssitarpeesta ja perittävien pysäköintivirhemaksujen määristä perustuvat Keravan kaupungilla tehtyihin laskelmiin.

Pysäköintivirhemaksun suuruus on 20 euroa, mikäli kunta ei ole hakenut sisäministeriöltä maksun korottamista. Ympäristökeskuksen sopijakunnissa ainoastaan Mäntsälässä on käytössä alin 20 euron pysäköintivirhemaksu. Muissa kunnissa maksut ovat tällä hetkellä 50 euroa (Kerava, Nurmijärvi, Tuusula) ja 60 euroa (Järvenpää)

Työryhmä arvioi, että pysäköinninvalvonta on mahdollista järjestää siten, että siitä ei aiheudu kustannuksia kunnille ainakaan ensimmäisen vuoden ohjelmisto- ja välineistöhankintojen jälkeen. Mikäli ohjelmistot ja laitteistot on mahdollista hankkia palveluna, toiminta saattaa olla taloudellisesti kannattavaa jo ensimmäisenä toimintavuotena. Poikkeuksen tästä tekee Mäntsälä, jonka pysäköinninvalvonnasta kertyvät tulot jäävät muita kuntia pienemmäksi johtuen nykyisestä alhaisesta pysäköintivirhemaksusta.

Pysäköinninvalvonta on tarkoituksenmukaista organisoida siten, että kullekin kunnalle jyvitetään kunnan alueelle kohdistuvan valvonta- ja tarkastustyön kustannukset ja kustakin kunnasta perityt pysäköintivirhemaksut luetaan kunnan eduksi samaan tapaan kuin ympäristökeskuksen muidenkin menojen ja tulojen kohdistaminen toteutetaan. Kuntiin kohdistuvaa valvonta- ja tarkastustyön määrää tarkennetaan, kun toiminta vakiintuu sekä kohdennetaan tarpeen mukaan uudelleen, jos kunnittaisen valvonnan ja tarkastustyön tarve muuttuu.

Arvio kunkin kunnan alueella jaettavien pysäköintivirhemaksujen määrästä esitetään alla olevassa taulukossa.

Seuraava taulukko esittelee pysäköinninvalvonnan arvioidut tulot ja menot kahtena ensimmäisenä toimintavuotena. Palveluiden ostot sisältävät mm. pysäköinnintarkastukseen tarvittavan ohjelmiston hankinnan investointina kahdelle vuodelle jaettuna, tarvittavat laitteistohankinnat sekä Tuusulan isäntäkunnan palvelujen kulut. Vuoden 2025 taloussuunnitelmassa oletetaan, että kaikki kunnat ovat korottaneet pysäköintivirhemaksunsa Järvenpään tasolle 60 euroon.

Perustettavan palveluyksikön tarkempi talousarvio esitetään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2024 talousarviossa, joka tulee päätettäväksi budjettikäsittelyn yhteydessä. Samassa yhteydessä esitetään päätettäväksi myös tarvittavat virat ja vakanssimuutokset.

Tulojen ja menojen jakautuminen kunnittain vuonna 2024 perustuen arvioituun virhemaksujen määrään ja käytettäviin, alustava arvio:

Hallintosäännön 16 §:n mukaan kunnanhallitus päättää toimialueiden välisestä tehtäväjaosta. Näin ollen kunnallisen pysäköinninvalvonnan siirtymisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vastuulle päättää kunnanhallitus.