Perustelut
Tuusulan kunta, Kasvu ja ympäristö, Kaavoitus on asettanut Koskensillantien ja Esikunnanpolun kortteleiden asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3633 osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 63 § ja MRA 30 §:n mukaisesti ajalle 25.5. - 30.6.2023 ja pyytää siitä sivistyksen toimialueen lautakuntien lausunnot 30.6.2023 mennessä.
Sijainti
Suunnittelualue on Hyrylän taajaman keskuskortteleissa Hyryläntien molemmin puolin, Koskenmäentien, Jokipuiston, Esikunnanpolun, Tuusulanväylän ja Tykkimiehentien välisellä alueella.
Maanomistusolot ja aloite
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajaaman alueen kiinteistöt ovat pääosin Tuusulan kunnan omistuksessa, mutta kaksi kiinteistöä Koskensillantien korttelissa on yksityisomistuksessa sekä Suomen valtio omistaa Koskenmäentien lakanneen yleisen tien. Alueen yksityisten maanomistajien kanssa tehdään naankäyttö- ja rakennuslain 91 b:n mukaiset maankäyttösopimukset. Alueella on tällä hetkellä tehty yhden kiinteistön yksityisen maanomistajan kanssa asemakaavoituksen käynnistämissopimus (TUUDno-2022-2405, KKL 14.12.2022). Kaavan valmistelu on käynnistynyt alkujaan kunnan aloitteesta.
Alueen nykytila
Oas-alue on pääosin osa Hyrylän taajaman rakennettuja keskuskortteleita, Tuusulanväylän ja Jokipuiston välillä. Koskensillantien alueella, Koskensillantien varressa tai sen tuntumassa on kaksi iäkkäämpää asuinrakennusta ja yksi toimistorakennus. Kunnantalo on purettu kevättalvella 2023 ja sen eteläpuolisessa korttelissa on maantason autopaikka-alue, johon lainvoimaisen kaavan perusteella voi rakentaa pysäköintitalon. Hyryläntien katualueella on jalankulku- ja polkupyöräkaistat sekä molemmin puolin puurivejä. Esikunnanpolun korttelissa on terveyskeskusrakennus, jonka toiminnat on käytettävissä olevan tiedon mukaan tavoitteena myöhemmin siirtää Rykmentinpuiston puolelle. Terveyskeskuksen kiinteistö rajoittuu paitsi Hyryläntiehen luoteispuolella, myös Tykkimiehenpolun ja Esikunnanpolun pienipiirteisempiin katualueisiin sekä kaakossa historialliseen Esikunnanpuistoon, jota vanhoine punatiilikasarmin kulttuuriympäristön rakennuksineen reunustaa kaakkoispuolella. Puisto puolestaan rajoittuu kaakkoispuolellaan Tuusulanväylään, joka tuottaa haitallista liikennemelua ympäristöönsä. Oas-alueen luoteisosassa Tuusulanjärven eteläpuolinen jokivarsi on vaihteleva alue, jossa on metsää tai myös puistomaisena hoidettuja alueita. Tuusulanjoen ja puretun kunnanviraston välissä oleva metsäinen alue kuuluu Tuusulanjoen jakamaan harjumuodostumaan joen länsipuolisen Hyrylänharjun kanssa. Alue on kumpuilevaa maastoa, jonka rinteet viettävät jokivarteen.
Tavoitteet ja oas-vaiheen havainneaineisto
Oas-vaiheessa havainneaineistossa on nähtävillä kolme erilaista esimerkkiratkaisua kaavoituksen tavoitteiksi jatkossa. Niiden nimet ja keskeiset ominaisuudet ovat tiivistetysti:
1. Ratkaisu VE A2:
- Kirjasto on nykyisellä paikalla tai Rykmentinpuiston puolella.
- Asuinkerrosalaa on Koskensillantien kortteleissa: 25 000 k-m2 ja Esikunnanpolun korttelissa 20 300 k-m2, yhteensä 45 300 k-m2.
- Autopaikat ovat pihakansien alla ja Koskensillantien kortteleissa osin kahdessa tasossa tai vaihtoehtoisesti yhdessä tasossa ja tarvittavilta osin Koskensillantien varren pysäköintitalossa.
2. Ratkaisu VE B2:
- Kirjasto on Esikunnanpuiston luoteispuolella, muodostaen Tuusulanväylän toisella puolella kohdalla olevalle Moniolle parin näkymissä.
- Asuinkerrosalaa on Koskensillantien korttelissa 26 500 k-m2 ja Esikunnanpolun korttelissa 16 000 kem2, yhteensä 42 500 k-m2.
- Autopaikat ovat yhdessä tasossa pihakansien alla.
3. Ratkaisu VE C2:
- Kirjasto on Hyryläntiellä Tykkimiehentien luoteispäässä, näkymän päätteenä.
- Asuinkerrosalaa on Koskensillantien korttelissa 23 700 k-m2 ja Esikunnanpolun korttelissa 20 300 k-m2, yhteensä 44 000 k-m2
- Autopaikat ovat yhdessä tasossa pihakansien alla.
Oas:n ja havainneaineiston sekä niitä koskevan vuorovaikutuksen ja selvitysten perusteella kehitetään jatkossa kaavoituksen valmistelussa suunnitteluperiaatteet myöhäisempää laatukilpailua varten. On myös mahdollista yhdistellä erilaisia havainneaineiston ratkaisujen ominaisuuksia sekä tarvittaessa kehittää uusia. Lisäksi tilanteen vaatiessa esitettyä oas-rajausta voi jatkossa pienentää tai nykyinen esitetty kokonaisuus voi jakautua kahdeksi tai useammaksi erillisen kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi, jolloin valmistellaan uusi oas tai muutettu oas.
Suunnittelun tavoitteet noudattavat Tuusulan kuntastrategiaa, jonka mukaan Hyrylän keskustan täydennysrakentamista ja elinvoimaa edistetään, kunnan strategiaa ja pormestariohjelmaa, MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitetta sekä Tuusulan asuntopoliittista ohjelmaa toteuttaen. Tavoiteltavan kaavaratkaisun on oltava valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan mukainen sekä sen on huomioitava Tuusulan yleiskaava 2040 ja MAL-sopimuksen tavoitteet sekä vastata Tuusulan kunnan strategiaa ja pormestariohjelmaa.
Mitoitus
Havainneaineiston perusteella asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) kivijalkaliiketiloineen on ratkaisusta riippuen mahdollista tavoitella yhteensä noin 42 500 - 45 300 k-m2. Kirjaston tarvitsema ala kahdessa vaihtoehtoisessa uudisrakentamisen sijainnissaan vähentää asuinkerrostalokortteleiden pinta-alaa. Kirjastoa kuten sote-keskusta on myös sillä perusteella syytä tavoitella Rykmentinaukion tuntumaan jatkossa, joista tarvitaan suunnitelmat ja niitä koskevat päätöksensä, joita ei ratkaista tässä kaavassa. Yhdessä havainneaineiston esimerkkiratkaisussa on sijoitettu Koskensillantien autopaikkoja korttelin 8069 LPY-korttelin lainvoimaisen asemakaavan suunniteltavaan ja rakennettavaan pysäköintitaloon.
Kaavatalous
Kaavaratkaisun aiheuttamat kustannukset ja tulot kunnalle määritellään ehdotusvaiheeseen. Asemakaavojen on perusteltua syytä olla kunnalle tuottoisia, jotta kunta voi rahoittaa esimerkiksi uuden infrastruktuurin suunnittelua ja toteutusta, vähintään sen ylläpitoa, joka sekin on kustannettava. On edellytykset, että tämän kaavan talous on kunnalle tuottoisa.
Kaavaratkaisun vaikutukset
Ratkaisu tiivistää Hyrylän ydintaajamaa ja eheyttää taajamarakennetta. Rakentamisen ja asuntojen lisäys lähellä palveluja parantaa palvelujen saatavuutta ja kannattavuutta sekä luo parhaassa tapauksessa lisää yrittämisen ja elinkeinojenmahdollisuuksia. Joukkoliikenteen saavutettavalle vyöhykkeelle parantaa ja monipuolistaa asukkaiden liikkumisen mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteessa ja laajemmin yli kuntarajojen. Asuinkerrostalorakentamisella on oleellista merkitystä kaupunkikuvaan.
Kaavaratkaisun vaikutuksia arvioidaan kaavan valmistelun yhteydessä. Kaavassa luodaan edellytykset ympäristöön sovitettavalle rakentamiselle. Täydennysrakentaminen tuo kaupunkikuvaan uusia ajallisia kerrostumia. Kaava-alueen tuntumaan ja naapurustoon on kaavoitettu määrätietoisesti keskenään kaikin tavoin yhteensopivan keskustarakentamisen kokonaisuutta.
Kaava mahdollistaa uusien asukkaiden sijoittumisen keskelle Hyrylän palveluja, kävely- ja pyöräilyetäisyydelle ja joukkoliikennereittien tuntumaan. Alueelle suunniteltu rakentaminen sijoittuu lähelle palveluita, ulkoilu- ja liikuntapaikkoja. Siten taajaman tiivistäminen lisää alueen energiatehokkuutta ja lisää vähäpäästöisten ja kestävien liikkumismuotojen osuutta.
Kaavan toteuttaminen lisää alueella vaihtelevuutta asuntotarjontaan. Asuntorakentamisen edistämisellä on myönteinen vaikutus työllisyyteen ja investointeihin. Muodostuu myös edellytyksiä erilaisten palvelujen tarpeen kasvulle alueella, joka voi parhaassa tapauksessa lisätä jonkin verran elinkeinojen ja yrittämisen mahdollisuuksia sekä muiden palveluiden tarjontaa ja vähintään ylläpitää niitä.
Kaavaa varten valmistellaan tarvittavat ja edellytettävät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.
SIVISTYKSEN LAUTAKUNTIEN LAUSUNTO
Kasvatus- ja sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteavat Koskensillantien ja Esikunnanpolun kortteleiden asemakaava ja asemakaavan muutosta koskevassa lausunnossaan seuraavaa:
Hyrylän koko keskustan alueen kehittäminen on tärkeä nähdä yhtenä kokonaisuutena. Sivistyksen lautakunnat toivovat yleisesittelyä koko keskustan kaavasuunnitelmasta, jotta osakokonaisuuksien väliset yhteydet ja vaikutukset selkiytyisivät. On tärkeää ymmärtää yksittäisen alueen kaavan yhteydet ja liittyminen laajempaan kaavatyöhön. Hyrylän keskustan kokonaisuuden hahmottuminen ja ymmärtäminen antaa paremmat mahdollisuudet tuoda lausunnoissa esille keskeisiä, kuntalaisiin vaikuttavia näkökulmia.
Tuusulan kunta on kasvanut tavoitteidensa mukaisesti lähivuosina, ja kasvun jatkuessa asumisen ja kaikkien alueelle sijoittuvien palveluiden kasvutarpeeseen on pystyttävä vastaamaan. Alueen sivistyspalveluiden kehittymistä on tarkasteltava kaikissa kaavatyön vaiheissa yhtenäisenä, toisiaan tukevana kokonaisuutena.
Kirjasto
Kirjastopalveluiden tulisi sijaita siellä, missä ihmiset liikkuvat ja muut keskeiset palvelut ovat. Kirjaston nykyinen sijainti palvelee hyvin, mikäli sisäänkäynnin siirto toiselle puolelle rakennusta ja peruskorjauksen tarpeet pystytään toteuttamaan onnistuneesti.
Kirjaston kannalta hyvät kulkuyhteydet niin joukkoliikenteellä kuin omalla autolla ovat olennaisia. Kirjastoauton liikkuminen turvallisesti sekä päivittäinen huoltoajo tulee varmistaa kaikissa vaihtoehdoissa.
VE B2, jossa kirjasto on Esikunnanpuiston laidalla, olisi miljöön kannalta viehättävä. Kirjasto, taidekasarmi ja Esikunnanpuisto loisivat yhdessä kokonaisuuden vain muutaman askeleen päähän kaupallisista palveluista (palvelukeskus). Tällöin palvelut tukisivat erinomaisesti toisiaan. Kirjasto loisi myös Monion kanssa hienon kokonaisuuden Tuusulanväylän molemmin puolin. Toisaalta kirjaston saavutettavuus autolla jää tässä vaihtoehdossa heikommaksi.
VE C2, jossa kirjasto on Tykkimiehenpolun päässä, vaikuttaisi olevan paremmin autolla saavutettavissa. Toisaalta kaupallisten palveluiden näkökulmasta kirjasto olisi Prisman takajulkisivun puolella ja näin ollen hieman syrjässä asuinrakennusten keskellä. Prisman vilkas tavaraliikenne tuo haasteen turvalliselle liikkumiselle kirjastoon.
VE A1, jossa kirjasto on nykyisellä paikalla tai Rykmentinpuiston puolella, on myös toimiva ratkaisu. Nykyisellä paikalla jatkaminen vaatii julkisivun muuttamisen palvelukeskuksen aukion puolelle sekä kiinteistön peruskorjauksen tai uudisrakennuksen. Rykmentinpuiston puolella hyvinvointikeskus, linja-autoasema, uimahalli, Monio ja kirjasto loisivat myös erittäin hyvin toisiaan tukevan kokonaisuuden.
Uimahalli
Uimahallin kehittäminen todellisten, nykyisten ja tulevien tarpeiden kannalta vaikuttaa myös lausunnolla olevaan suunnittelualueeseen. Uimahallin sijainti nykyisellä paikallaan lisää jatkossa yhä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden tarjontaa. Kunnan asukasmäärä kasvaa, kaiken ikäisten kuntalaisten palvelutarpeet monipuolistuvat ja uimahallin viereen sijoittuvan hyvinvointikeskuksen myötä uimahallin käyttöön voi kohdistua myös uusien oheis- ja terapiapalveluiden lisätarvetta. Uimahallin peruskorjaus ja laajennustarpeet tulisi huomioida kaavatyössä.
Uimahalliin liittyvät kysymykset korjauksesta ja laajennuksesta sekä maauimalasta tulee ratkaista tämän vuoden loppuun mennessä. Selvitystyötä on jo tehty. Kunnan tulee käytännössä ratkaista, varaudutaanko uimahallin osalta nykyisen uimahallin korjaussuunnitteluun ja toteutukseen tai korjaussuunnitteluun sekä laajennukseen, jossa voidaan ottaa laajemmin huomioon kuntalaisten palvelutarpeita.
Ulkotilavaraus tapahtumille
Kaavoitettavalle alueella on tärkeää varata ulkotilaa tapahtumille, esimerkiksi markkinoille ja torille. Myös Jokirannanpuiston tulevaisuus täytyy ratkaista ja huomioida sen mahdollisuudet keskusta-alueen vetovoimatekijänä. Puiston merkitys lähivirkistysalueena kasvaa Hyrylän keskustan kehittyessä eikä se saa jäädä vain lähitalojen takapihaksi. Kulku puistoon tulee ratkaista niin, että se on kutsuva ja helppo. Kaavassa tulisi huomioida ”Montun” eli jääkautisen supan rauhoittaminen asumisen vaikutuksilta ja sen käyttöä pienimuotoisten tapahtumien järjestämispaikkana tulisi kehittää edelleen.
Kaavaratkaisu tiivistää Hyrylää ja eheyttää sen rakennetta. Samalla se lisää alueen kerrostalovaltaisuutta ja poistaa ajallisia kerrostumia, joilla on suuri merkitys asuinympäristön viihtyisyydelle. Hyrylän keskustassa on hyvin vähän ennen vuotta 1970 rakennettuja asuin- tai liiketaloja. Kaavassa tulisi huomioida Hyrylän terveyskeskuksen vanhin osa vuodelta 1970, joka on Suomen ensimmäinen terveyskeskus sekä vanha apteekin talo Koskensillantiellä. Molemmat rakennukset ovat Hyrylän historian maamerkkejä.
Yhteydet
Alueen kaavatyössä on keskeistä tutkia luontevien kulkuyhteyksien säilyminen ja luominen. Yhteydet Tuusulanjärvelle ja Jokirannanpuistoon tulee saada toimivaksi ja jalankulkijoille katkeamattomiksi. Jokirannanpuiston kaavassa on tehtävä valinta siitä, mitä alueelle halutaan. Tykkimiehenpolun tulisi jatkua Hyryläntien toiselle puolelle sujuvana reittinä Jokirannanpuistoon.
Kevyen liikenteen yhteydet läheisiin päiväkoteihin ja kouluihin on oltava toimivat ja turvalliset eri suunnista. Alueen oppilaat ohjataan Rykmentinpuiston tai Tuusulanjärven kampukselle, ja peruskouluikäisten oppilaiden itsenäisen turvallisen kulkemisen varmistaminen hyvin liikenneratkaisuin on tärkeää.
Hyvin suunniteltu julkinen tila ja julkinen rakentaminen ohjaa ihmisten liikkumista alueella ja paaluttaa keskustan paikat etenkin nykyisin, kun iso osa palvelun tarjoajista ei enää rakenna konttoreita edes suuriin taajamiin.