Perustelut
Vuoden 2017 tilinpäätös ja tuloksen käsittely
Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan tytäryhteisöineen tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys
Maailmantalouden kasvu on laaja-alaista. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle finanssikriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina.
Suomen 2017 BKT:n kasvuksi ennustetaan 3,1 %. Työllisyys kohenee, asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana ja tuotannollisia investointeja tehdään runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut etenkin maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useissa Suomen tärkeissä vientimaissa.
Taloudellisen aktiviteetin nopea voimistuminen on parantanut työllisyystilannetta, ja työllisyysaste nousee arviolta 69,4 prosenttiin. Työttömyys on kuitenkin laskenut hyvin hitaasti, ennuste vuoden 2017 työttömyysasteeksi on 8,6 %. Vuonna 2017 kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua tuki parantunut työllisyys sekä verotuksen keventyminen. Käytettävissä olevat reaalitulot nousivat yli kahdella prosentilla.
Suomen julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen on kääntynyt laskuun. Velkasuhde alenee vuoteen 2019 mennessä vajaaseen 60 prosenttiin. Nimellisesti velka kasvaa kuitenkin edelleen kohoten vuosikymmenen loppupuolella vajaaseen 144 mrd. euroon. Hyvästä kehityksestä huolimatta talouden riskit painottuvat alasuuntaan. Korkotason odotettavissa oleva nousu lisää velanhoidon rasitusta. Talouden näkymiä varjostavat yhä pidemmän aikavälin haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja vaatimaton tuottavuuden kehitys.
Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuoden 2017 tulos parani edellisvuodesta noin 300 milj. euroa ja oli noin 1.180 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle 100 000 asukkaan kuntia. Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot 2017 kasvoivat yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 milj. euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 milj. euroa. Kuntatalouden rahoitusasema oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 milj. euroa (0,9 %). Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa ja kunnilla on nyt lainaa keskimäärin 2 921 euroa asukasta kohti.
Tuusulan asukasluku oli vuoden päättyessä 38 650 (ennakkotieto). Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 62 henkilöllä, mikä tarkoittaa 0,2 % kasvua edelliseen vuoteen. Väestönkasvu on ollut hidasta Tuusulassa viime vuosina. Vuodesta 2012 lähtien kasvu on jäänyt alle yhden prosentin.
Tuusulassa työttömien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1 371 henkilöä, 7,0 % työvoimasta. Työttömien määrä laski Tuusulassa edellisvuoteen verrattuna 23 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 450 henkeä (640) ja alle 25-vuotiaista työttömänä oli 131 henkeä (192).
Kunnan kokonaistalouden toteutuminen
Kunnan 2017 talous toteutui kokonaisuutena talousarviota suotuisammin. Kunnan tilikauden ylijäämä nousi vuodelta 2017 4,6 milj. euroon. Talousarviossa alijäämäksi arvioitiin 2,1 milj. euroa.
Ulkoiset toimintatuotot vähenivät edellisestä vuodesta 1,8 milj. euroa. Toimintatuottojen väheneminen oli ennakoitua ja perustui pääsin toimeentulotuen käsittelyn siirtoon Kelalle 1.1.2017 sekä kotitalousjätteen keräyksen ulkoistamiseen Kiertokapula Oy:lle. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kertyi yhteensä 7,9 milj. euroa, kun 2017 alkuperäisen budjetin tavoitteena olivat 10,1 milj. euron myyntivoitot.
Vuoden 2017 ulkoiset toimintamenot supistuivat 1,1 % (2,5 milj. euroa), kun vuonna 2016 menot kasvoivat 2,2 %. Toimintamenot jäivät kokonaisuutena noin 5,5 milj. euroa alle muutetun budjetin. Toimintamenojen supistumista selittävät osaltaan toimeentulotuen siirto Kelalle 1.1.2017 sekä kotitalousjätteen keräämisen ulkoistaminen Kiertokapula Oy:lle. Lisäksi kilpailukykysopimus pienensi henkilöstömenoja, henkilöstömenot supistuivat edellisestä vuodesta 1,7 milj. eurolla 97,5 milj. euroon. Myös avustusten määrä supistui 3,1 milj. eurolla 10,4 milj. euroon liittyen perustoimeentulon siirtymisestä Kelan hoidettavaksi, sekä vuonna 2016 toteutuneesta suuremmasta avustusten määrästä. Kunnan nettomenojen (toimintakate) vähennys oli 0,4 %.
Vuosikate oli 18,9 milj. euroa (16,5 milj. euroa). Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat vajaalla 0,5 milj. eurolla 13,1 milj. euroon.
Kunnalla oli lainaa vuoden lopussa 78,9 milj. euroa, josta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 50 milj. euroa. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 9,6 milj. euroa. Velan kasvu oli ennakoitua hitaampaa, kun kunnan tulorahoitus kehittyi ennakoitua paremmin. Investointien kokonaismäärä (36,5 milj. euroa) toteutui lähes talousarvion mukaisena, osin mittavien (noin 9,3 milj. euroa) maanhankintojen vuoksi.
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Verorahoitus ylitti kokonaisuutena budjetin 3,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 3,2 milj. euroa yli talousarviossa arvioidun määrän ja valtionosuuksia tilitettiin kunnalle 0,2 milj. suunniteltua enemmän.
Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena budjetoidusti. Kunnan asunto- ja yritystonttien myynneissä jäätiin noin 3,8 milj. euroa alle asetettujen tavoitteiden (TA 2017). Tonttimyyntejä paikkasivat osin asunto-osakkeista saadut 1,2 milj. euron myyntivoitot (tuottojen ylitys 0,5 milj. euroa). Toimintatuottojen kehitys oli toimialoilla kokonaisuutena ennakoidun mukaista, joskin sosiaali- ja terveystoimialan sisällä oli eri tulosalueiden toimintatuotoissa poikkeamia talousarvioon nähden.
Toimintamenojen osalta talousarvioon lisättiin määrärahoja ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 0,9 milj. euroa. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä toimintamenoja lisättiin 0,5 milj. euroa. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion 5,5 milj. euroa.
Koko kunnan tasolla henkilösivukulut alittivat alkuperäisen budjetin 1,2 milj. euroa (eläkemenoperusteisissa maksuissa ja Varhe-maksuissa varauduttiin korkeampiin maksuihin).
Yleisjohto- ja konsernipalveluissa toimintakulut alittivat talousarvion 0,8 milj. euroa. Toimintatuotot alittuivat 0,3 milj. euroa. Suurimmat toimintamenojen alitukset saavutettiin Ympäristökeskuksen (0,2 milj. euroa, toimintakate +/-0) ja hallinnon tulosalueilla (0,4 milj. euroa, josta 0,2 milj. euroa säästöjä eläkemenoperusteisissa maksuissa). Ruokapalveluissa toimintamenojen alitus (0,5 milj. euroa) perustui säästöihin henkilöstömenoissa ja raaka-aineissa.
Sosiaali- ja terveystoimen toimintamenot alittivat alkuperäisen talousarvion 3,3 milj. euroa. Toimintatuotot jäivät 0,2 milj. euroa budjetista. Näin ollen toimintakatteen alitus oli 3,1 milj. euroa. Toimialan menosäästöistä 0,7 milj. euroa aiheutui säästöistä palkkojen sivukuluissa. Muutettuun talousarvioon nähden toimialan menot alittuivat 3,9 milj. euroa ja tulot alittuivat 0,2 milj. euroa. Toimialan henkilösivukulut toteutuivat 0,6 milj. euroa talousarviota pienempinä.
- Sosiaalipalveluissa toimintakulut alittuivat 0,3 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,2 milj. euroa. Tulosalueen menoalitukset aiheutuivat lähinnä perustoimeentulotuen avustuksista, tehtyä kuluvarausta vuoden 2017 kolmelle ensimmäiselle kuukaudelle ei käytetty täysimääräisesti.
- Terveyspalveluissa menoalitus 1,0 milj. euroa johtui lähinnä henkilöstökulujen alituksesta (henkilösivukulut 0,4 milj. euroa) sekä avoinna olleiden vakanssien rekrytointien viivästymisistä. Lisäksi asiakaspalveluiden ostot alittuivat 0,2 milj. euroa, kun Kelan korvaaman kuntoutuksen korvauskriteereiden muutoksen arvioitiin lisäävän kunnan kuntoutuksena myönnettävien terapiaostojen määrää toteutunutta enemmän. Tulosalueen tuotot alittuivat 0,2 milj. euroa.
- Sairaalapalveluissa toimintamenot alittuivat 1,6 milj. euroa. Eläkemaksuissa toteuma oli 0,6 milj. euroa alle budjetoidun. Asiantuntijapalveluostot (lääkärit) jäivät 0,3 milj. euroa ennakoitua pienemmiksi. Lisäksi toimintamenojen alitusta selittää HUS:n tilivuoden 2017 ennakoitua suurempi ylijäämän palautus sekä kalliin hoidon tasauksen hyvitys 0,2 milj. euroa.
- Vanhus- ja vammaispalveluissa toimintamenot alittuivat 0,7 milj. euroa ja tuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa. Palveluostot alittuivat 0,7 milj. euroa, kun vanhusten palveluasumisen kotihoidon sekä ikäihmisten perhehoidon asiakasmäärät jäivät ennakoitua pienemmiksi ja kun ikäihmisten perhehoidon laajeneminen ei toteutunut ennakoidusti.
- Kehittämis- ja hallintopalvelujen toimintamenot alittuivat 0,3 milj. euroa ja tuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa. Tulosalueen palvelujen ostot toteutuivat ennakoitua pienempinä, kun ICT-hankkeet osin viivästyivät. Tilakustannuksissa säästyi 0,2 milj. euroa (Etelä-Tuusulan sote-aseman väistötilat). Henkilösivukulut toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina. Tulosalueen henkilösivukulujen ylitys johtui lähinnä KuEL- eläkemenoperusteisesta maksuista, joita kohdistui sosiaali- ja terveystoimialalle maksettavaksi viime vuonna yhteensä 0,8 milj. euroa (kehittämis- ja hallintopalveluiden osuus oli 0,6 milj. euroa).
Kasvatus- ja sivistystoimessa sekä toimintatuotot asettuivat talousarvion mukaiselle tasolle. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Kulujen talousarvioalitus johtui lähinnä varhaiskasvatuspalveluiden lasten hoidon tukien ennakoitua pienemmästä määrästä.
Kuntakehityksen ja tekniikan toimialalla toimintamenot alittivat alkuperäisen talousarvion 0,4 milj. euroa. Merkittävin säästö (0,4 milj. euroa) syntyi joukkoliikenteen hankinnassa. Säästöä syntyi myös henkilöstökuluissa ja asiantuntijapalveluissa. Toisaalta palvelujen ostot ylittävät talousarvion 0,4 milj. euroa, kun keliolosuhteiden vuoksi tiestön ja liikenneväylien ylläpitoon jouduttiin käyttämään 0,4 milj. euroa yli budjetoidun. Toimialan tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa, tuottojen ylitykseen vaikutti eniten joukkoliikenteen valtionapu, jota saatiin noin 0,3 milj. euroa arvioitua enemmän.
Kunnan investoinnit säilyivät korkealla tasolla. Alkuperäisen talousarvion mukaiset investoinnit olivat yhteensä 36,6 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan investointien oli määrä nousta yhteensä 37,1 milj. euroon. Investointeja toteutui lopulta 36,5 milj. euron edestä. Kunnassa toteutettiin useita koulujen ja päiväkotien perusparannus- ja laajennushankkeita, rakennusinvestointien määrä asettui vuonna 2017 noin 14 milj. euroon.
Kunnallistekniikan hankkeisiin (ml. puistot, vesistöt ja jätehuolto) investoitiin noin 7,9 milj. euroa. Kunnallistekniikan investoinnit jäivät noin 3 milj. euroa alle talousarvion investointien toteutumisen lykkääntymisten vuoksi. Maanostot toteutuivat 9,3 milj. euron määräisinä (MTA 2017 5,4 milj. euroa), maanostot sisältävät Sikokallion alueen kauppahinnan 3,0 milj. euroa (Valt §119/7.12.2016).
Tilinpäätös on liitteenä. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, raportin talousarvion toteutumisesta sekä tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen. Tilinpäätös esitetään allekirjoitettavaksi kokouksessa. Tilintarkastuksen valmistuttua tarkastuslautakunta käsittelee tilinpäätöksen ja tarkastuskertomuksen. Tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Hallitukselta pyydetään lupaa tilinpäätöksen liitetietojen täydentämiseen ja tekstissä havaittujen mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaamiseen.