Kuntakehityslautakunta, kokous 15.3.2023

Perustelut

Asiaselostus, kaavaluonnoksen vaihe

Kaavaluonnos ja samalla muutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa vastaamaan luonnosta.  

Sijainti  

Asemakaavan muutos on Suomen pääradan varren taajamassa Tuusulan Jokelassa, Jokelan rautatieasemaa vastapäätä, rajautuen Asemakujaan, Tikuntekijänpolkuun, rautatiealueeseen, Puhelinkujaan sekä Tehtaan-tiehen. 

Maanomistusolot ja aloite   

Maanomistajina kaava-alueella ovat Senaatti-kiinteistöt/Senaatin Asema-alueet Oy, Suomen valtio, Tuusulan kunta sekä yksityinen maanomistaja. Yksityinen maanomistaja on vuokrannut teleoperaattorille oikeuden sijoittaa telemasto ja sen laitetila nykyisen ET-korttelin rakennukseen. Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2020 Senaatti-kiinteistöjen hakemuksesta, mutta kaavamuutoshakemuksen alueeseen on liitetty vuonna 2022 kunnan aloitteesta kaavoitettavaksi samassa yhteydessä kunnan ja yksityisen omistusta, järkevän kokonaisuuden tavoittelemiseksi. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Senaatin ja yksityisen ET-alueen maanomistajan kanssa.  Hankkeesta on kerrottu muun muassa Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksessa vuonna 2022. Kaavan aiempi nimi oli Jokelan asemanseutu. 

Alueen nykytila 

Kaava-alueeseen kuuluu kortteli- ja puistoalueita sekä katualueita. Alue on pääosin rakentamatonta ympäristöä ja raideliikennealue ns. joutomaata myös luontoselvityksen mukaan. Lainvoimaisen asemakaavan raideliikennealueella (LR) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella (ET) on kummallakin yksi rakennus: LR-alueen vuodelta 1991 olevan "muun liikenteen rakennuksen", jonka laajuus on 148 k-m², omistaa VR-yhtymä Oyj ja ET-alueen vuodelta 1981 olevan "toimistorakennuksen" (sisältää mm. telemaston laitetilan), jonka laajuus on 320 k-m², omistaa yksityishenkilö. Kaavamuutoksen alueen nykyinen rakentamisen tehokkuus on tällä hetkellä taajamakeskustan osaa ajatellen erittäin vähäinen (e_a=0.02). Kaava-alueen naapurustossa on 6 korttelialuetta, joista puolet on asuinkerrostalojen korttelialueita (AK), joissa on enimmäiskerrosluku kolme. Loput naapurikortteleista on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-15), asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1) tai vankeinhoidon erityisaluetta (E-1). Rakentaminen on koko taajamssa peräisin useilta eri vuosikymmeniltä. Kaava-alueen itäosassa on voimassa olevan kaavan istutettava puistoalue (PI), jossa ei ole selvityksen perusteella ole luonnonsuojelulain luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai uhanalaisia tai erityisesti huomioitavia kasviesiintymiä tai elinvoimaisia populaatioita mistään lajista. Huomionarvoisten kasvilajien esiintymät ovat lähinnä paikallisesti arvokkaita ja ne eivät ole erityisen harvinaisia ja ne suositellaan huomioimaan maankäytössä vain, jos siitä ei ole kohtuutonta haittaa maankäytön suunnittelun kannalta.

Tavoitteet  ja kaavaratkaisu 

Asemakaavamuutoksen tavoite on mahdollistaa asuinkerrostalorakentamisen lisäys taajaman keskustassa, joukkoliikenteen pysäkkien ja palveluiden erinomaisesti saavutettavalla alueella sekä nykyiseen infraan liitettävissä olevalla paikalla. Kaavaa varten on laadittu viitesuunnitelma, jonka on valmistellut arkkitehtuuritoimisto Inaro Oy ja se sisältää työohjelman mukaan useita selvityksiä joihin suunnitelman on perustuttava, mm. ympäristömelu- sekä runkomelu- ja tärinäselvitykset. Keskeisenä tavoitteena on alueen maan ja kerrosalan nykyisestä suhteellisen vähäisestä arvosta johtuen kyetä suunnittelemaan kohtuullisen laajuinen aluerakentamisen kokonaisuus niin, että kaavan toteutus on tilanteen mukaan vaiheistettavissa sitovan tonttijaon tonteille lyhyelle tai pitkälle aikavälille rakennettavaksi tai toisaalta olla mahdollisuuksien mukaan rakennettavissa kerralla  Vaiheistus asettaa kriittisiä tavoitteita mm. suunnitelman pysäköintijärjestelyille, kulkureiteille sekä ulko-oleskelun ja leikkipaikkojen melulta suojaamiselle sekä myös rakennusten arkkitehtuurille, jotta jokainen rakennusvaihe olisi kestävä, toimiva sekä lakien ja säädösten mukaisesti hyväksyttävissä oleva ratkaisu lupavaiheissaan.

Kaavamuutoksessa asuinkerrostalojen (AK) korttelialueella uutta rakennusoikeutta on viitesuunnitelmaan perustuen kahdeksalla rakennuskohtaisella rakennusalalla yhteensä enintään 15 100 kerros-m². Kerrosluvut vaihtelevat viidestä seitsemään, korkeimpien rakennusten ollessa pohjoisimpina. AK-korttelialueen keskimääräinen tonttitehokkuus (e_t) on noin 0.8. Rakennuksiin voidaan lisäkerrosaloina rakentaa asuinrakennuksiin tai niistä erillisiin rakennuksiin asukkaiden yhteistiloja, liike-, toimisto-, kahvila-, ravintola-, kokoontumis-, kerho-, harraste-, työskentely ja palvelutiloja, ulkoiluväline-, irtaimisto- ja lastenvaunuvarastoja, talovarastoja, jätehuoltotiloja, pesuloita, kuivaushuoneita, väestönsuojia, talosaunaosastoja pesu-, puku- ja wc-tiloineen, hormeja, kuiluja, porrashuoneiden yli 15 k-m2 laajuisia osia, ulkoseinän enemmän kuin 250 mm paksuja osia sekä kaikkia kiinteistöteknisiä tiloja niiden sijainnista riippumatta. Edellä lueteltuja lisäkerrosaloja saa rakentaa enintään 25 % korttelialueen yhteenlasketusta rakennusoikeudesta. Meluselvityksen perusteella parvekkeiden sijasta rakennettavat viherhuoneet saa rakentaa kaavakartalla luvulla annetun enimmäiskerrosalan lisäksi, kuitenkin enintään 10 % kyseessä olevan asunnon pinta-alasta. AK-korttelialueelle saa rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle, rakennusoikeuden lisäksi yhteensä enintään 300 k-m2 enintään neljään erilliseen rakennukseen pihavarastoja, polkupyörävarastoja, kiinteistönhuoltotiloja ja asukkaiden yhteistiloja, jos erillisiin 1-kerroksisiin rakennuksiin suunnitellaan viherkatto. Lisäkerrosaloja tai rakennusoikeuden lisäksi suunniteltuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja eikä väestönsuojia. Korttelialueen pihajärjestelyihin kuuluu viitesuunnitelmassa ulko-oleskelu- ja leikkipaikkoja sekä yksi pieni maantason pysäköintipaikka-aluetta, jonka ajoneuvoliittymä on nykyisen Puhelinkujan suunnasta. AK-korttelissa on sen pohjoisosassa myös pieni määrä asukkaiden autopaikkoja maantasossa.

Kaavassa on osoitettu asukkaiden autopaikkoja varten autopaikkojen korttelialue (LPA), johon saa rakentaa pysäköintitalon. Suluissa oleva merkintä osoittaa minkä korttelialueen käyttöön paikat on tarkoitettu. Alue sijoittuu asuinrakentamisen korttelin ja rata-alueen välille, tuottaen asuinrakennuksille etäisyyttä raideliikenteen haitta-alueisiin (melu ja värähtely). 

Kaavassa on osoitettu hhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Tehtaantien varteen sen lounaispuolelle, johon voi rakentaa tele- ja tietoliikennemaston sekä sen laitetilan. 

Kaavassa on osoitettu joukkoliikenteen käyttäjille liityntäpysäköintiä varten yleisen pysäköintialue (LP), johon saa rakentaa pysäköintitalon. Alueella on nykyisiä liityntäpysäköintipaikkoja, joiden määrä on säilytettävä. 

Kaavassa on osoitettu lähivirkistysalue (VL), johon saa rakentaa hulevesireittejä ja -painanteita.  

Kaavassa on osoitettu raideliikennealuetta (LR), johon saa sijoittaa jalankulkua ja polkupyöräilyä varten alueen osan..Rakentaminen on tarkoin yhteensovitettava ratasuunnitelman mukaisten toimintojen ja niiden vaatimien mitoituksien mukaiseksi. 

Rakentamisen julkisivuarkkitehtuurista ja kattomuodosta on annettu kaavassa määräyksiä. Uusiutuvan energian tuotantolaitteiden rakentamisesta katto- ja julkisivupinnoille on annettu ehdollisesti salliva määräys. Hulevesien ohjaamisesta ja viherkertoimen soveltamisesta on annettu määräyksiä. Viherkerroin tarkentuu ehdotusvaiheeseen. Tonttijako on kaavaehdotuksen tulevassa vaiheessa kaava-alueella sitova. 

Alue kytkeytyy olemassa olevaan katuverkkoon Asemakujalla, nykyisellä Puhelinkujalla, Tehtaantiellä sekä Tikuntekijänpolulla. LP-alueelle ja AK-korttelin väliin kaavoitetaan uusi katualue nykyisen Puhelinkujan jatkeeksi, joka sisältää kadunvarren liityntäpysäköintipaikkoja ja jonka kautta on mahdollista järjestää ajoyhteys asukkaiden autopaikoille LPA-korttelissa. Tikuntekijänpolun katualue myös uusitaan kaavan yhteydessä ja sinne osoitetaan kadunvarren liityntäpysäköintipaikkoja sekä jalankulku- ja polkupyöräkaistat, autokaistojen lisäksi.  

Autopaikkojen vähimmäismäärät:

• Asuinkerrostaloalueet (AK): 1 ap / 100 k-m2 tai vähintään 0,8 ap / asunto (väh. 0,6 ap / asunto yksiöissä).
• Liike-, kahvila-, ravintola-, palvelu- ja toimistotilat: 1 ap / 50 k-m2. 
• Asuinkortteleiden toteutuessa vuokratuotantomuotoisina pysäköintipaikkoja edellytetään 10 % vähemmän. 
• Pysäköintipaikkojen ollessa yhtiön asukkaiden vapaasti valittavissa ja käyttäjän kannalta nimeämättömiä, pysäköintipaikkoja saa rakentaa vaadittua vähimmäismäärää 10 % vähemmän.
• Tontin omistajan tai haltijan osoittaessa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäyttöautojärjestelmään tai -palveluun tai muulla tavoin osoittaa varaavansa yhtiön asukkaille yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden, saa yhdellä yhteiskäyttöauton paikalla korvata enintään 10 tavanomaista pysäköintipaikkaa, kuitenkin enintään 20 % vaaditusta pysäköintipaikkojen vähimmäismäärästä.
• Autopaikkoja saa sopimuksella osoittaa asemakaavan korttelialueille tonttijaosta riippumatta. 

Polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärät:

• Korttelialueilla on oltava polkupyörien säilytyspaikkoja 2h+k ja sitä pienemmissä asunnoissa vähintään 1 pp/asunto ja sitä suuremmissa asunnoissa 2 kpl/asunto tai 1 pp/30 k-m2, pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa. Kaikista polkupyöräpaikoista vähintään 75 % on sijoitettava säältäsuojattuun ulkoiluvälinevarastoon maantason tilaan. Ulkona olevien polkupyöräpaikkojen varustuksen on mahdollistettava polkupyörän lukitseminen rungosta. 

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan sekä Jokelan yleissuunnitelman (2021) mukainen, huomioi Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen II ja MAL-sopimuksen tavoitteet sekä vastaa Tuusulan kunnan strategian ja pormestariohjelman tavoitteita. 

Mitoitus 

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,4 hehtaaria. Kaavan aluetehokkuus (e_a) on 0.4 ja asuinkerrostalojen korttelin keskimääräinen tonttitehokkuus (e_t) on 0.8. Kaavaratkaisu lisää uutta rakennusoikeutta yhdellä AK-korttelialueella yhteensä 15 100 kerros-m². joka kaavalla mahdollistetaan toteutettavaksi vaiheittain, pitkällä tai lyhyellä ajalla. Kaava luo viitesuunnitelman perusteella edellytykset yhteensä 275 uudelle asunnolle, lisäten alueelle noin 440 asukasta. Asemakaavamuutos lisää 2400 % rakentamisen tehokkuutta alueella, koska nyt lainvoimaisissa kaavoissa alueella on rakennusoikeutta vain 600 k-m². 

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun aiheuttamat kustannukset ja tulot kunnalle määritellään ehdotusvaiheeseen.  

Rakennuskiellot

Kaava-alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Rakennuskiellossa on Jokelan korttelin 60075 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Päätöksen antoi Tuusulan kunnanvaltuusto 23.5.2022.

Muutokset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan vuoden 2022 osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen 

Kaavaehdotus on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelman, neuvottelujen ja vuorovaikutuksen perusteella. Muutoksia on tehty vuoden 2022 oas:een seuraavasti:

• Oas:n aluerajaus muutettu niin, että 1.) Tehtaantien katualueen itäreunan ja Palojoen välinen viheralue on poistettu kaavasta sekä 2.) Raideliikennealuetta on otettu kaistale mukaan alueen koko lounaissivun mitalta, Asemapolku-nimistä jalankulun ja polkupyöräilyn alueen osaa varten, Tikuntekijänpolun ja Asemakujan välille. 
• Vähäisesti mm. em. muutoksia vastaavia teknisiä tarkistuksia tekstiin.  

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, ympäristökuvaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön

Kaavaratkaisu kehittää Jokelan asemanseutua myönteisesti monin tavoin, ekologisesti, taloudellisesti, esteettisesti ja imagollisesti. Uusi rakentaminen merkittävässä julkisen liikenteen solmukohdassa on nykyistä väljää rakennetta tehokkaampaa tuoden lisää kestävien kulkumuotojen käyttäjiä ja asiakkaita MAL-vyöhykkeellä, muodostaen uutta yhdysrakennetta uusine ajallisine kerrostumineen. Kaavaratkaisun toteuttaminen muuttaa rakentamatonta, toteutumatonta, vajaakäyttöistä, väljää ja vehreää ympäristöä asuinkäyttöiseksi alueen parhaalla paikalla. Pääosin 5–7-kerroksiset asuinkerrostalot 1. kerroksen liiketiloineen muuttavat keskusta-alueen radan koillispuolesta osaa yhdyskuntarakenteena selkeämmäksi ja tiiviimmäksi rakennetuksi ympäristöksi, enemmän osaksi Jokelan keskustaa. Ympäristökuvallisesti ja historiallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Jokelan teollisuusalue ovat jatkossakin näkyvä osa Jokelan keskustaa. Kaava-alueen rakentamisen kerrosluvut pienenevät pohjoisen ja kaakon puolella, mikä liittää uuden rakentamisen kokonaisuuden ympäröivään keskimäärin matalampaan rakentamiseen. Samoin rakennusten kokonaisuus on suunniteltu kapearunkoisten ns. pistetalojen polveilevana ketjuna, joka edistää myös liittymistä ympäristöön, joka on osin pienimittakaavaista. Kaavaehdotuksen julkisivujen värejä ja materiaaleja sekä kattomuotoja koskevat määräykset ohjaavat kaavan perusteella suunniteltavan rakentamisen liittymään osaksi rakennettua ympäristöä. Julkisivun tiilimateriaaleissa haetaan yhteyttä alueen vanhoihin teollisuusrakennuksiin. Korttelin pääasiallinen julkisivumateriaali on paikalla muurattu tiili, jossa tiilipintojen sävyt ja pintastruktuurit. Murretuilla sävyillä kuultorapatut julkisivupinnat muodostavat harkittuja, yllätyksellisiä poikkeuksia hillitysti vaihteleviin tiilijulkisivuihin. Kaavamääräysten toteuttaminen vaikuttaa rakennusten yhteensopivuuteen rakennettuun ympäristöön. 

Kaavan voi arvioida luovan edellytykset ratkaisulle, jossa korttelin yhtenäinen pääjulkisivu avautuu etelään ja lounaaseen junaradan ja rautatieaseman suuntaan. Alueelle muodostuu uusi kaupunkimainen mutta vehreä ilme, ja tuodaan kaupunkimaista rakennuskorkeutta myös radan itäpuolelle. Kortteli rakentuu pistetalosta, jonka asunnoista aukeaa näkymät kahteen suuntaan. Näin myös radan puolella sijaitsevat asunnot suuntautuvat hiljaisempaan suuntaan. Radan puolella pistetalot yhdistetään toisiinsa kevein lasisin parvekkein, jotka päästävät valoa suojaisalle korttelipihalle, mutta suojaavat sitä ratamelulta. Ratkaisulla on ympäristöhaittojen riskien rajoittamisen kannalta myönteisiä vaikutuksia

Asuinkerrostalokortteli liittyy osaksi keskustaa kulttuuriympäristö huomioiden ja soljuu vapaamuotoisemmin kohti viheraluetta kaakossa. Pienet taskupihat tuovat vaihtelua ja vehreyttä sekä radan että pihan suuntaan. Kortteli jättää tilaa suunnittelualueen eteläosasta itään avautuvalle vapaalle ja vehreälle maisemakiilalle kohti Palojokea. Jokea kohti laskeva alue säilyy metsäisenä ja sitä hyödynnetään hulevesien viivyttämisessä. Vaihtelevasti laskevat ja nousevat lapekatot antavat korttelille tunnistettavan ilmeen. Samalla kortteliin syntyy erilaisia paikkoja yhtenäisen ja suojaisan korttelipihan ympärille. Lähimpänä asemaa sijaitsevat lamellit sitovat korttelin rakenteen taajaman muuhun kaupunkirakenteeseen ja koordinaatistoon. Matalimmat rakennukset kiinnittävät korttelia pohjoispuoleiseen asuinalueeseen sekä itäpuolen vehreään maisemaan. Asuinrakennusten keskelle syntyvä korttelipiha suunnitellaan viihtyisäksi suojaiseksi, vehreäksi ja kasvillisuudeltaan runsaaksi. Pihalle muodostuu houkuttelevia yhteisiä oleskelualueita, ja katos- ja seinärakenteilla luodaan tarpeen mukaan yksityisempiä asuntopihoja maantasossa sijaitseville asunnoille, lisäten asukkaiden viihtymisen edellytyksiä. 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Asemakaavan mahdollistama uusi asuinrakentaminen tuottaa autoliikennettä noin 350-400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen lisääntymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia katuverkon toimivuuteen. 

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Vaikka rakennettu ympäristö tiivistyy, alueella on viitesuunnitelmaan perustuvan kaavan mahdollistamana vehreyttä tulevaisuudessakin. Kaavaratkaisussa edellytetään viherkertoimen käyttöä, puiden istuttamista ja nykyisten puiden säilyttämistä siellä, missä se on mahdollista, pihasuunnitelman osana. Lisäksi määrätään hulevesien hallinnasta ja ohjaamisesta viivytyspainanteisiin. Kerrostalojen sisäpihat ovat vehreitä ja niillä edellytetään myös maanvaraisia puita. Nykyinen puistoalue Tehtaantien ja kaavan kerrostalokorttelialueen välillä säilyy ennallaan ja tele- ja tietoliikenteen toimintojen paikka osoitetaan tiivistyvän rakentamisen alueen keskeltä pienimuotoisempana lähivirkistysalueen pohjoiskulmalle.

Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä luontoon

Nykyistä tehokkaampi rakentaminen mahdollistaa noin 400 uuden asukkaan asumisen joukkoliikenneratkaisuna maamme keskeisimmän raideliikenteen aseman vieressä, keskustan palvelujen ollessa saavutettavissa helposti jalan ja pyöräillen. Se lisää kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisessa. Kaavassa mahdollistetaan uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Hulevesiä tulee imeyttää tai hidastaa ja käyttää mahdollisimman paljon vettä imeviä pintamateriaaleja. Viherkatto on rakennettava kaikkiin yksikerroksisiin rakennuksiin ja rakennelmiin paitsi kevyimpiin katoksiin. Kaavassa edellytetään viherkertoimen käyttöä asuinkerrostalojen korttelialueella.

Vaikutukset ihmisen terveyteen

Kaavaratkaisu mm. melun- ja värähtelyn torjuntaa koskevine määräyksineen luo edellytykset terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön toteuttamiselle. Uuden asuinkorttelin tarkemmassa jatkosuunnittelussa on käytettävä kokenutta akustiikkasuunnittelijaa, jotta varmistetaan haastavan suunnittelukohteen laadukkaan ja terveellisen ratkaisun toteutuminen. Kortteli rakentuu pistetalosta, jonka asunnoista aukeaa näkymät kahteen suuntaan. Näin myös radan puolella sijaitsevat asunnot suuntautuvat hiljaisempaan suuntaan. Radan puolella pistetalot yhdistetään toisiinsa kevein lasisin parvekkein, jotka päästävät valoa suojaisalle korttelipihalle, mutta suojaavat sitä ratamelulta.

Elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutukset sekä vaikutukset palveluihin

Kaavan mahdollistama liike-, toimisto- ja palvelutilojen sijoittaminen rakennuksiin on vähäistä, joten sillä ei ole oleellista palvelutason noston merkitystä, mutta muodostuu silti palveluntarjontaa radan itäpuolelle. Sen sijaan kaavan mahdollistama asukasmäärän lisäys keskustassa lisää palveluiden tarvetta ja syitä kehittää palveluiden määrää ja laatua, monipuolistaa sekä vähintään ylläpitää nykyisiä palveluita, samalla luoden edellytyksiä koko taajaman imagoa parantamiselle. Se lisää myös parhaassa tapauksessa työpaikkoja ja yrittämisen mahdollisuuksia ja synnyttää uutta liiketoimintaa.

Yhteenveto viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnoista 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 16 lausuntoa seuraavista aiheista:  

• Kiinteistöjen mahdollisuuteen liittyä kaukolämpöverkkoon ja nykyiseen kauko-lämpöputkeen alueella. 
• Ikäihmisten ja sinkkutalouksien kasvavaan lukumäärään ja heidän asumisen-sa tarpeisiin.
• Esteettömyyteen. Asuntojen esteettömyyttä tarvitseville ja ikäihmisille olisi suunniteltava heidän tarpeisiinsa siten, että ne tukisivat heidän kotona asumistaan pitkään.  
• Meluhaittojen negatiiseen vaikutukseen asumisviihtyisyyteen.  
• Asumisturvallisuuteen lisäradan rakentuessa ja liikennemäärien kasvaessa. 
• Kerrostalojen korkeuteen (enintään V) ja tonttitehokkuuteen (enintään 0,8–1). 
• Yhteiskäyttötiloihin. On oltava harraste-, etätyö- tai työtiloja. Yhteiskäyttötilojen suunnittelussa on huomioitava lapsi- ja perheystävällisyys. 
• Katu- ja viheralueiden suunnittelussa esteettömyyden huomiointiin ja ajoneuvojen ja kevyen liikenteen sujuvaan kulkuun sekä radan turvalliseen alitukseen. Nykyiset reitit eivät täytä lain vaatimuksia. Laskeutuminen alikulkutunneliin on tällä hetkellä liian jyrkkä. 
• Piha-, katu- ja viheralueiden suunnittelussa niiden turvallisuuden huomioimiseen lapsille. Niiden olisi kannustettava ulkoiluun ja pihaleikkeihin.  
• Tehtaantien molemmin puolisiin puistoalueisiin, joita on suunniteltava tai säilytettävä. 
• Jokelan puutarhakaupunki-identiteettiin.  
• Entisen tulitikkutehtaan, nykyisen vankilan Jokelan keskustan radan itäpuoli-sen alueen keskusrakennuksen ominaisuuteen, mikä on huomioitava Ase-mapolun alueen uudisrakennusten massoittelussa ja kerroskorkeudessa. 
• Lepolan koulun oppilaspaikkojen nykyiseen vähyyteen. 
• Pelastusteiden rakentamisen mahdollistamiseen ja niiden toimivuuteen. On huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut sekä, että kevy-enliikenteenväylät ja ulkoilureitit eivät sovellu pelastustiekäyttöön. Tonttiliitty-män on sijaittava osoitteen mukaisessa kohdassa.
• Jokivarren alue on säilyttämiseen metsä- ja viheralueina tukemassa kaava-alueen itäosan ekologisen yhteyden toteutumista. 
• Alueen hulevesien suunnitteluun niin, ettei kiintoaineksen ja muiden haitta-aineiden määrä joessa kasva ja vaaranna kutusoraikkoja. 
• Yleiskaava 2040:een merkittyihin V-alueisiin, jotka on säilytettävä rakentamattomina, ja suojaava puusto joenrannassa on säästettävä. 
• Kaavamääräyksissä Palojoen uhanalaisten lajien elinympäristön turvaamisen huomioimiseen. 
• Hulevesien suunnitteluun huomioiden läpäisevä ja läpäisemätön pintamate-riaali, pyrkien ensisijaisesti ehkäisemään hulevesien muodostumista sekä to-teuttamaan moniportaista hulevesien hallintaa. 
• Tehtaantien alitse Palojokeen virtaavaan uomaan, joka on luontoselvityksen mukaan roskainen ja suoristettu, joten on syytä selvittää sen kunnostusta luonnontilaistamisen ja ennallistamisen kannalta. 
• Tärinän ja runkomelun kulkeutumiseen, joka on suunnittelussa ja kaavoituk-sessa selvitettävä tarkoin ja johon vaikuttavat mm. alueen maalaji ja radan pe-rustustapa. 
• Melunhallinnan suunnitteluun niin, etteivät melun ohjearvot ylity asumiseen käytettävillä alueilla. 
• Parvekkeiden suojaamiseen melulta lasittamalla. 
• Runkomelun ja tärinän arvioimiseen riittävän luotettavasti ja ammattitaitoisesti, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Selvityksen on perustuttava alueella tehtyihin mittauksiin ja analyyseihin. Saatujen tulosten perusteella tulee arvi-oida minkälaista tärinän tai runkomelun vaimentamisrakenteita ja menettelyjä pitää tehdä. On myös arvioitava ratkaisujen kustannukset sekä ovatko ratkai-sut mahdollisia ja riittäviä.  
• Tehokkaaseen ja tiiviiseen rakentamiseen Jokelan aseman välittömässä lä-heisyydessä, mikä arvioidaan ratkaisuna kannatettavaksi.  
• Jokelan asemaseudun liityntäpysäköintiyhteyksiin, joita on tarkasteltava ko-konaisuutena alueen kaavoituksen yhteydessä. 
• Polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämiseen. 
• Rakentamisen määrän ja laadun tarkasteluun ottaen huomioon erityisesti en-tisen tulitikkutehtaan (nykyisen Jokelan vankilan) alue 
• Tukiasematarpeiden huomioimiseen uusissa kaavahankkeissa.  
• Katuosoitteen Puhelinkuja 4 laitetilan nykyisiin runsaisiin kaapelireitteihin ja huolelliseen johtosiirtosuunnittelun. 
• Hyväksytyn ratasuunnitelman huomioimiseen asemakaavaa laadittaessa, alueelle suunnitellut järjestelyt huomioiden. 
• Alueen liityntäpysäköinnin (autot ja polkupyörät) varmistamiseen, liikuntara-joitteisten pysäköintipaikkoihin, saattopysäköintipaikkoihin ja kulkuyhteyksiin asemalle, huolto- ja pelastustieyhteyksiin Jokelan asemalle. Asemakaava-muutoksen yhteydessä on tarpeen arvioida Jokelan aseman liityntäpysäköin-nin ja saattoliikenteen kehittämistarpeet. 
• Rautatiealueen (ml. laiturit) kuivatukseen, joka on yhteen sovitettava kaava-alueen järjestelmien kanssa. 
• Junaliikenteen aiheuttamiin melu-, runkomelu- ja tärinähaittoihin kaavoitetta-essa alueita radan läheisyyteen. Melun ja tärinäntorjunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavatyön yhteydessä on laadittava riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. 

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: 

Caruna Oy 

• Fingrid Oyj 
• Nurmijärven Sähköverkko Oy 
• Nevel Oy
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
• Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja sivistyksen lautakunnat 
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
• Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
• Lapsi- ja perheasiainneuvosto 
• Ikäihmisten neuvosto 
• Vammaisneuvosto 
• HSL Helsingin seudun liikenne
• Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo 
• Telia Towers Finland Oy 
• Telia Company Oy 
• Väylävirasto 

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:

• Caruna Oy ja
• Fingrid Oyj

Vastineet lausuntoihin ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 

Yhteenveto mielipiteistä 

Kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin XX(X) kappaletta, jotka kohdistuivat  

Jokelan keskustan ilmeen huomioimiseen punaruskealla tiiliverhoilulla sekä rakentamisen sovittamiseen nykyiseen ja perinteikkääseen rakentamiseen, mm. vankilaan, jotta Jokelalla olisi yhteneväinen ilme. 

• Puutarhakaupunki-identiteetin tukemiseen. 
• Rakennusten korkeuteen, jonka tulisi olla sama kuin keskustassa, mikä liittyy asumisviihtyvyyteen ja asuntojen valoisuuteen. 
• Pääradan suuntaan kulkevan reitin tarpeeseen alikulun ja Tikuntekijänpolun välillä, osana Jokelan hyviä pyöräily-yhteyksiä. 
• Polkupyöräpaikkojen tarpeeseen ja polkupyörien turvalliseen säilytykseen asemalla. 
• Liityntäpysäköinnin määrän riittävyyteen. 
• Tikuntekijäntien sillan uudistamisen tarpeeseen.
• Raideliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän torjuntaan. 
• Palojoen virkistyskäytön mahdollisuuteen, koska nyt hoitamatonta ryteikköä. 
• Asuinrakennuksiin sijoitettavien liike-, harraste-, etätyö-, työ-, yhteisö- ja kokoontumistilojen tarpeeseen. 
• Asukkaiden autojen pysäköinnin riittävyyden suunnitteluun. 
• Asema-alueen ja jalankulku-/pyöräilyreittien esteettömyyteen sekä kerrostalojen ja asuntojen esteettömyyteen. 
• Alueen rakentamisen ja rata-alueen uudistusten työmaiden ajoittumiseen yhtäaikaisiksi, mikä ennakoidaan ongelmaksi mm. liityntäpysäköinnin toimivuuden kannalta. 
• Suunnittelussa luontoarvojen huomioimiseen ja hulevesien ohjaamiseen. 
• Haittakasvuston poistoon. 
• Tehtaantien ja Palojoen välisen alueen jättämiseen rakentamisen ulkopuolelle. 
• Oas-rajauksen esitystapaan karttaotteissa. 

Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin sekä mielipiteet ja lausunnot lyhentämättöminä ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 

Ehdotus

Esittelijä

Kuntakehityslautakunta päättää 

• hyväksyä laaditun Jokelan Asemapolun alueen asemakaavaluonnoksen nro 3634, muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta laaditut vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä
• asettaa Jokelan Asemapolun alueen asemakaavaluonnoksen nro 3634 ja muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää 

• hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri teki muutosesityksen asian palauttamiseksi valmisteluun Margita Winqvistin kannattamana siten, että rakennusten määrää vähennetään ja korkeutta pudotetaan 1-2 krs vastaamaan Jokelan puutarhakaupungin ideaa. Samoin mietitään uudelleen minkä kokoisille asunnoille Jokelassa on tarvetta.

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin muutosehdotusta kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Leena Saukko, Piia Lakkapää-Hemmi, Timo Huhtaluoma, Antti Seppälä, Marianna Simo, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Taisto Hujala ja Jari Immonen. Liisa Sorrin ehdotusta kannattivat Margita Winqvist ja Liisa Sorri.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 11–2 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

• hyväksyä laaditun Jokelan Asemapolun alueen asemakaavaluonnoksen nro 3634, muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta laaditut vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä
• asettaa Jokelan Asemapolun alueen asemakaavaluonnoksen nro 3634 ja muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 63 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

• hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. 

Jäsenet Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Jäsen Päivö Kuusisto poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen.

Eriävä mielipide