Perustelut
Kati Lepojärvi esitti seuraavan hänen, Tuusulan puolesta -valtuustoryhmän, Keskusta, Kristillisdemokraattien, Vasemmiston valtuustoryhmän, RKP:n ja 19 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:
"Vakavien sisäilmaongelmien laajennuttua koulu- ja varhaiskasvatusyksiköissämme linjasimme valtuustokauden 2017-2021 pormestariohjelmamme kärkitavoitteeksi nollatoleranssin sisäilmaongelmille, ja tämä perusmissio ohjasi palveluverkkosuunnitelmamme laatimista. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon ja korvattavien sisäilmaongelmaisten toimitilojen kustannukset menivät jo suunnitteluvaiheessa kuntataloutemme kipurajoilla.
Koronan myötä toimintaympäristömme kuitenkin muuttui radikaalisti, ja kuntataloutemme näkymät peittyivät sumuverhoon, joka ei talousjohtajamme mukaan ole vieläkään täysin väistynyt. Samalla kun tämänhetkisten ennusteiden mukaan lapsia syntyy ja muuttaa kuntaamme yhä vähenevissä määrin, ovat sotekustannuksemme ja mm. ikäihmisten määrä ja hoivan tarve jyrkässä kasvusuunnassa. Lapsimääräennusteisiin nojatessa on myös viime aikoina joissain kunnissa rakennettu liian pieniä yksikköjä. Tiloja tulisikin tarvittaessa pystyä supistamaan ja laajentamaan. Tarvitsemme kuntalaistemme tueksi monimuotoisia ratkaisuja palveluiden ja tilojen tuottamiselle, vauvasta vaariin. Olemme vastuussa kuntalaistemme hyvinvoinnista myös silloin kun sotepalvelumme tuottaa hyvinvointialue.
Tällä hetkellä koronan aiheuttama paine kuntatalouden kestävyydelle jatkuu. Se on edesauttanut myös välillisten kustannusten rajua nousua: rakentamisen kustannukset ovat nousseet reilusti ja rakennusmateriaalien saatavuus on heikentynyt.
Teknisen toimialan vastauksissa arviointikertomukseen todetaan jo realisoitunut riski palveluverkon toteuttamiselle: ”Tilapalveluiden henkilöresurssivajeesta ja puutteellisista työkaluista johtuen ostopalveluihin on jouduttu tukeutumaan rakennushankkeiden johtamisessa, rakennustöiden laadunvalvonnassa sekä kustannusten seurannassa. Tämä tulee osaltaan nostamaan rakentamisen kokonaiskustannuksia, ja resurssivaje aiheuttaa riskin palveluverkon aikataulun toteutukselle.”
Teknistä toimialaa ovat kuormittaneet kohtuuttomasti myös uudisrakentamisessa toteutuneet riskit, eli mm. rakennusvirheiden aiheuttamat sisäilmaoireilut uudehkoissa yksiköissä ja näiden laajat rakennetutkimus- ja korjaustarpeet, kuten mm. Roinilan ja Pellavan päiväkodeissa, jotka on rakennettu 2010-luvun puolivälissä. Teknisen toimialan henkilöresurssit ovat vähentyneet myös irtisanoutumisten myötä. Aiheutunutta resurssivajetta ei saa helposti katettua ja toimialan kustannukset moninkertaistuvat käytettäessä pääosin ostopalveluja. Lisäksi sisäilmaoireet ovat aiheuttaneet lapsille ja työntekijöille sekä vanhemmille suurta inhimillistä, terveydellistä ja taloudellista huolta ja kunnan riskiarvioissakin sietämättömäksi tunnistettua riskiä.
Riskejä palveluverkon toteutuksessa aiheuttaa myös arkkitehtonisesti näyttävien, mutta samalla monimutkaisten rakenteiden tavoittelu hankkeiden toteutuksessa. Tällaisessa rakentamisessa toteutuu herkemmin riskirakenteita, joiden aiheuttamat huolto- ja ylläpitokustannukset ovat suuremmat, kuten myös niistä aiheutuvat sisäilmariskit.
Meillä on kunnassamme, sekä viranhaltijoilla että valtuutetuilla, vastuu huolehtia sekä taloudestamme että kuntalaisistamme. Meidän tulee riskiarvioissamme huomioida hyvissä ajoin myös palveluverkkohankkeissamme häämöttävät lisäkustannukset, jotka ovat epävarmassa taloustilanteessa hankalampia hahmottaa, mutta jotka edellä mainittujen lainalaisuuksien valossa ovat todennäköisiä riskejä toteutua.
Meidän tulee olla taloudenhoidossamme vastuullisia. Riskien välttämiseksi meidän tulisi rakentaa palveluverkkomme kerralla kustannustehokkaasti, muuntojoustavasti ja pitkäikäisesti. Meidän tulee rakentaa toimitiloja, joilla voimme vastata asukkaidemme muuttuviin tarpeisiin.
Kunnan kokonaistaloudellisten edellytysten ja toimintaympäristömme radikaalisti muututtua palveluverkkomme kokonaisuuden toteutusta tulisi siis tarkastella uudelleen, huomioiden palveluverkkosuunnitelman jälkeen tapahtuneen rakennusalan murroksen: rakennusalan raaka-ainekustannukset ovat kasvaneet valtavasti, joten palveluverkkohankkeidemme kulujen voidaan ennakoida kasvavan yli taloutemme kantokyvyn. Nykyisessä pormestariohjelmassamme on linjattu, että emme voi veronkorotuksin kasvattaa tulopohjaamme. Meidän tulee siis toteuttaa palveluverkkohankkeemme viisaammin ja kustannustehokkaammin.
Meidän tulee mahdollistaa palveluverkkokilpailutuksissamme myös modulaaristen kokonaisuuksien tarjoaminen. Hankkeet tulee kilpailuttaa järkevästi mm. sellaisten selkeiden suunnittelulähtökohtien, kuten tarveselvityksen, tontin ja tilaohjelman perusteella. Meidän tulee valita palveluverkon hankkeiden toteutukselle koko niiden elinkaaren kannalta edullinen ja laadukas kokonaisratkaisu.
Tilat tulee suunnitella muuntojoustavasti. Lyhyen ajan muuntojoustavuutta on esimerkiksi paljeseinät, joiden avulla voidaan toteuttaa erilaisia oppimistiloja. Pitkän ajan muuntojoustavuus taas tarkoittaa sellaisten tilojen toteuttamista, joita voidaan siirtää, yhdistellä, korvata, huoltaa ja uusia, muuntaen tarvittaessa tiloja eri käyttötarkoitusten vaatimuksiin. Meidän tulisi varmistaa, että tiloja voidaan suunnitella vastaamaan pitkän aikavälin käyttötarpeisiin: toteuttaa alueella olevaan/nousevaan koulukäyttötarpeeseen, mutta että niitä on myös mahdollista hyödyntää uudelleen esimerkiksi koulutarpeen vähennettyä ja hoivatilatarpeen noustua esim. vammais- tai ikäihmisten tarpeisiin. Tällainen tilanhallinta olisi ekologista, kierrätettävää ja ylipäänsä viisasta resurssien käyttöä.
Tilojen suunnittelu pitäisi toteuttaa käyttäjien tarpeet lähtökohtana. Sisäilman lisäksi tulisi tarkastella sisäympäristöä kokonaisuutena, jossa huomioidaan laajemmin ilmanvaihto, lämpötilaominaisuudet, riittävä luonnonvalo, myrkyttömät, kemikaalivapaat rakenteet, sekä paloturvallisuus.
Tällä hetkellä palveluverkkomme suunnitellaan siten, että jokainen koulu suunnitellaan erikseen, erilaisin ratkaisuin ja eri materiaaleista toteutettuina pysyvinä rakennuksina. Meillä on tällä hetkellä palveluverkkosuunnitelmassa 5 samankaltaista kouluhanketta, joilla on samanlaiset tarpeet ja jotka ovat miltei kaikki aikapaineisia. Kun jokainen koulu toteutetaan eri materiaaleista ja erilaisilla rakenneratkaisuilla, jokainen suunnitteluprosessi pitää toteuttaa alusta alkaen kohteen erityislähtökohdista. Tämä pidentää suunnitteluprosesseja ja nostaa kustannuksia. Lisäksi kiinteistönhuoltajien täytyy tuntea kaikki erilaiset rakenteet ja systeemit, mikä kuormittaa kunnan henkilöstöä, asettaa suuria osaamisvaatimuksia ja lisää riskejä.
Samanaikaisesti toteutamme erittäin kalliita väistötilaratkaisuja. Olemme todenneet, että normaaliprosessissa uusi koulu saadaan toteutettua keskimäärin n. viiden vuoden aikajanalla ja tällä välillä käytämme kalliita väistötiloja.
Siinä ajassa kun hankimme väistötilat saisimme kuitenkin toteutettua modulaarisen kouluhankkeen kokonaisuudessaan, halutessamme omaleimaisesti kohdeympäristöönsä suunniteltuna, tyylikkäänä kokonaisuutena. 2000 bruttoneliön/400 oppilaan koulu voidaan pysyvänä rakenteena toteuttaa 3 kuukaudessa käyttövalmiiksi. Rykmentinpuiston kaltaisen isomman koulun pystytys olisi mahdollista 9 kuukaudessa. Modulaarinen rakentaminen on lisäksi keskimäärin 20% edullisempaa kuin perinteinen rakentaminen. [1]Alueemme muut kunnat ovat vastanneet jo sisäilmaongelmiin ja toimintaympäristön muutoksiin tehokkaasti ja käyttäjä-/asukaslähtöisesti, ja toteuttaneet modulaarisia ratkaisuja uusissa kouluhankkeissaan menestyksekkäästi. Viime vuosina modulaariset rakentajat ovat myös osoittaneet, että suuriakin kouluja voidaan rakentaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Järvenpään Mestaritoiminnan mukaan moduulirakentaminen on ollut Järvenpäälle 20-30% edullisempaa kuin perinteinen rakentaminen ja Järvenpäässä onkin nopeasta moduulirakentamisesta hyviä kokemuksia sekä pienemmissä, että isommissa hybridi-kouluhankkeissa. Myös Espoossa on vuoteen 2020 mennessä kolme koulua toteutettu samalla runkorakenteella, ja tässä on todettu hyödyksi siirrettävyys ja muuntojoustavuus. Lisäksi sopimuksissa on moduulirunkorakenteelle luvattu jopa 100 vuoden elinkaari.
Koulut tulisikin rakentaa ensisijaisesti kestäviksi. Rakennuksen pitkä elinkaari pystytään saavuttamaan käytännössä kaikilla materiaaleilla. Viisainta ja ekologisinta olisikin tehdä rakennuksista esimerkiksi täysin kierrätettäviä.
Nopeuden ja kokonaiskustannuksien (väistöineen), kestävyyden, huollettavuuden ja monikäyttöisyyden lisäksi meidän tulisi huomioida palveluverkkokilpailutuksissa laatukriteerit vahvasti hintakriteerien rinnalla. Nykyiset kilpailutukset tehdään vahvasti hintaperusteisesti. Rakennustekninen ja toiminnallinen laatu on saatava oikeiksi kriteereiksi kilpailutuksiin. Meidän ei tule hyväksyä riskirakenteita. Rakenteet tulee suunnitella myös tiiviiksi ja energiatehokkaiksi.
Taloudellinen vastuumme ja vastuumme palvelujen tarjoajana vaatii, että selvitämme, voidaanko palveluverkkohankkeita toteuttaa nopeammin ja tehokkaammin. Kaikista edellä mainituista syistä meidän tulee palveluverkkokilpailutuksissa mahdollistaa se, että myös modulaariset rakentajat voivat esittää tarjouksensa palveluverkkohankkeisiin.
Lisäksi meidän tulee vaatia pitkän aikavälin muuntojoustavuutta jo kilpailutusvaiheessa. Tämä mahdollistaa tilojen hankkimisen jopa sadaksi vuodeksi, jolloin tiloja voidaan uusiokäyttää eri tarkoituksiin.
[1] https://www.mckinsey.com/business-functions/operations/our-insights/modular-construction-from-projects-to-products"
Päätös
Aloite lähetettiin kunnnanhallituksen valmisteltavaksi.