Kunnanhallitus, kokous 23.1.2023

Perustelut

Tommi Partanen teki seuraavan usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:

Rakentamisen yhteydessä joudutaan lähes poikkeuksetta suorittamaan kaivuutöitä, joista jääville maamassoille ei löydy loppusijoituspaikkaa Etelä-Tuusulasta. Sopimus Tuusulan maamassojen vastaanotosta Vantaan kaupungin Kulomäen maankaatopaikalle loppui jo vuosia sitten, eikä vastaavaa paikkaa sen jälkeen ole ollut. Tästä johtuen kaivuumassoja ajetaan ympäri uuttamaata sijaitseville maankaatopaikoille, lisäten näin myös ympäristökuormitusta.
 
Lähivuosina on odotettavissa lisääntyvää asunto- ja työpaikkarakentamista runsaan kaavoituksen johdosta, mikäli onnistumme luomaan vetovoimatekijöitä kuntaamrne. 

Kunnalla olisi mahdollisuus saada kaivattuja lisätuloja maankaatomaksujen muodossa, etenkin jos maamassoja otettaisiin vastaan myös muiden kaupunkien ja kuntien alueilla sijaitsevilta työmailta. 

Mikäli kunnan omistamilta maa-alueilta ei tarkoituksenmukaista aluetta löydy, tulee kunnan puoltaa vahvasti yksityisten toimijoitten hakemuksia kyseiseen toimintaan Tuusulan eteläisillä alueilla. 

Perustelut

Tommi Partanen ja useat muut valtuutetut jättivät 09.11.2020 valtuustoaloitteen ”Maankaatopaikka Etelä-Tuusulaan”:

”Rakentamisen yhteydessä joudutaan lähes poikkeuksetta suorittamaan kaivuutöitä, joista jääville maamassoille ei löydy loppusijoituspaikkaa Etelä-Tuusulasta. Sopimus Tuusulan maamassojen vastaanotosta Vantaan kaupungin Kulomäen maankaatopaikalle loppui jo vuosia sitten, eikä vastaavaa paikkaa sen jälkeen ole ollut. Tästä johtuen kaivuumassoja ajetaan ympäri Uuttamaata sijaitseville maankaatopaikoille, lisäten näin myös ympäristökuormitusta.

Lähivuosina on odotettavissa lisääntyvää asunto- ja työpaikkarakentamista runsaan kaavoituksen johdosta, mikäli onnistumme luomaan vetovoimatekijöitä kuntaamme.

Kunnalla olisi mahdollisuus saada kaivattuja lisätuloja maankaatomaksujen muodossa, etenkin jos maamassoja otettaisiin vastaan myös muiden kaupunkien ja kuntien alueilla sijaitsevilta työmailta.”

Valtuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi ja kunnan johtoryhmä kasvun ja ympäristön toimialueelle valmisteltavaksi.

Vastaus aloitteeseen

Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvityksessä etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista kolme sijoittui kunnan maille: Vähäsuonkallio, Kavaankallio ja Kivimäki. Ruskelan Kivimäkeä esitettiin lisättäväksi Tuusulan yleiskaavaan 2040 ehdotusvaiheessa, mutta merkintä poistettiin päätöskäsittelyssä (KKL 27.10.2021 § 88).

Selvityksessä löydettiin potentiaalisia sijaintivaihtoehtoja myös yksityisten omistamilta kiinteistöiltä, kuten Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Raatinpellon alueelle osoitetaan valtuuston 14.11.2022 § 133 hyväksymässä Tuusulan yleiskaavassa 2040 yhdyskuntateknisen huollon alueen kohdemerkintä. Alueen rajaus ja toiminnan vaikutusten selvittäminen täsmentyvät tarkemmalla suunnittelulla ja ympäristöluvan yhteydessä. Alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa.

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Senkkerinmäen/Kiilan alueelle on merkitty ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue, jätteenkäsittelyalue ja alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Kiertotalous- ja maa-ainesten läjitystoiminta alueella toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita. Alueella on kokonaisuudessaan maantieteellisen sijaintinsa, olosuhteidensa ja kokonsa puolesta suuri kehittämispotentiaali seudullisena kiertotalouden keskittymänä.

Euroopan unionin vuoteen 2030 ulottuvan maaperästrategian mukaan neitseellisten maa-ainesten käyttöä tulee vähentää ja painopistettä maa-ainesten käytössä tulee siirtää kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Tämä edellyttää maa-ainespankkia. Maa-ainespankki ja hyödyntämiskelpoisen maa-aineksen uusiokäyttö vaativat riittävät käsittely- ja varastotilat sekä niiden yhteyteen myös loppusijoituspaikan massoille, joita ei voida hyödyntää. Toiminta ei ole taloudellisesti eikä todennäköisesti ympäristönsuojelullisestikaan kannattavaa, jos käsittely, varastointi ja loppusijoitus eivät sijaitse toistensa vieressä. Maa-ainespankin sijoittumiseen vaikuttaa sijainti, jonka tulisi olla keskeinen massojen siirron, ilmastovaikutusten ja taloudellisten liikennöintikustannusten näkökulmasta. Lisäksi sijainti tulee olla sellainen, että liikenteen vaikutukset ympäristöön ovat hallittavissa ja haitat minimoitavissa.

Maa-ainespankin kehittämisen heikkoutena Raatinpellon alueella on se, ettei kunta omista maita. Toimintaa voisi syntyä myös yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle luvilla, mutta maanhankinta kyseiseen tarpeeseen on vaikeaa maa-alueiden niukan tarjonnan vuoksi. Kunnassa on tiedostettu tarve löytää toiminnalle sijaintipaikkoja kunnan alueelta ja niiden vaatimien maa-alueiden hankkimiseen pyritään aktiivisesti muun maanhankinnan ohessa. Myös maanomistajia kannustetaan tarjoamaan omistamiaan alueita kyseessäolevaan käyttötarkoitukseen.