Kunnanhallitus, kokous 21.11.2022

§ 407 Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti

TUUDno-2020-678

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnalla on merkittävä määrä omaisuutta, jonka kehittäminen ja realisointi on perusteltua kunnan strategian ja kasvuinvestointien toteuttamisen, perustehtävään keskittymisen sekä käyttötalouden tervehdyttämisen näkökulmasta. Palveluverkkoinvestointien toteuttaminen taloudellisen kantokyvyn puitteissa edellyttää pääomien vapauttamista kunnan nykyisistä kiinteistöomistuksista sekä kiinteistöjen ylläpitokulujen tiukkaa hallintaa.

Tuusulan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12.2019 Kasvun ja talouden hallintaohjelman. Ohjelmassa linjattiin vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämisestä siten, että tavoitteena on saavuttaa kiinteistöistä yhteensä vähintään 10 milj. euron myyntitulot vuosina 2020-2026. Vajaakäyttöisistä kiinteistöistä tehdään suunnitelma, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon. Alkuvuoden 2020 aikana valmisteltu suunnitelma tuodaan päätöskäsittelyyn. Suunnitelma sisältää toimenpide-ehdotukset 26 kohteen kehittämis- ja/tai myyntitoimenpiteiksi.

Ehdotus

Valtuustoasiain valmistelukunta päättää 

  • antaa tarvittavat linjaukset jatkovalmistelua varten.

Päätös

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta 

  • keskusteli jatkolinjauksista ja merkitsi asian tiedoksi

 

Markku Vehmas, Asko Honkanen ja Hannu Kantola olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Hannu Kantola, kiinteistökehityspäällikkö, hannu.kantola@tuusula.fi
Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Perustelut

Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja myyntitoimenpiteiden suunnitelmaan on tehty täsmennyksiä, ja päivitetty lista sisältää toimenpide-ehdotukset 28 kohdetta koskien. Suunnitelman hyväksyminen antaa raamit kiinteistöjen kaavoituksellisten toimenpiteiden sekä myyntiä tukevien toimenpiteiden edistämiseksi. Mahdollisista realisoinneista tehdään erillispäätökset.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä oheisen vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

 

Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 8.6.2020 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksen valtuustolle kokouksessaan 1.6.2020.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Hannu Kantola, kiinteistökehityspäällikkö, hannu.kantola@tuusula.fi
Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Perustelut

Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja myyntitoimenpiteiden suunnitelmaan on tehty lisätäsmennyksiä kunnanhallituksen kokouksessa 20.4.2020 saadun palautteen perusteella. Päivitetty lista sisältää toimenpide-ehdotukset 29 kohdetta koskien.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä oheisen vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman.

 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Karita Mäensivu esitti, että Purolan nuorisotalo poistetaan suunnitelmasta. Esitys raukesi kannattamattomana.

Pekka Heikkinen Pentti Mattilan ja Tuija Reinikaisen kannattamana esitti, että asia jätetään pöydälle kolmeksi kuukaudeksi. 

Koska oli tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle, oli asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Heikkilä, Huuhtanen, Lappalainen, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Salonen ja Lindberg), 3 ei-ääntä (Heikkinen, Mattila ja Reinikainen) ja 1 (Mäensivu) äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa. 

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä oheisen vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman.

 

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä oheisen vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis-​ ja realisointisuunnitelman.

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun Liisa Palvas Margita Winqvistin ja Matti Alangon kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

 "Kehitettävät kiinteistöt II – asemakaavaan mahdollisesti sisällytettävät kohteet Kori 2. Lähimetsät ovat tulleet esille useissa eri yhteyksissä viime viikkojen aikana. Lähimetsä-termiä tuodaan tutuksi myös Tuusulan kunnan nettisivuilla, jonne on luotu Tuusulan lähimetsät-sivusto esitteineen. Tuusula on kuntastrategian mukaisesti lisäämässä luonnon vaikutusta kuntalaisten elämään ”Lähellä oleva luonto lisää onnellisuutta. Huolehdimme, että Tuusulan kaunis luonto voi hyvin”. Mitä siis on lähimetsä? Tässä yksi kuvaus kopioituna Jyväskylän kaupungin sivuilta: "Lähimetsällä tarkoitetaan sellaista metsäaluetta, joka saattaa sijaita juuri sinun asuinkiinteistösi vieressä. Lähimetsät ovat pääasiassa asemakaava-alueella asuinalueiden läheisyydessä sijaitsevia puistomaisia metsiä. Yleensä ensimmäinen metsäkuvio tontin takana on lähimetsää. Lähimetsän jälkeen isompi metsäalue vaihtuu useimmiten ulkoilu- ja virkistysmetsäksi. Pienemmillä kaistaleilla ja asutuksen välissä koko metsäalue on luokiteltu lähimetsäksi.” Siksipä on surullista löytää suunnitelmista kohde, joka edustaa vahvasti lähimetsä-statusta. Keravanjoen rannalla oleva alue Riviera - Kellokosken rantasauna suunniteltuna alueena (8000 m2 + n. 8000 m2 UV-aluetta) kattaa ison palan jokivartta sisältäen yleisen uimarannan ja kuntopolun metsäisessä ympäristössä. Hinnaksi on arvioitu 1 m€ kaavoitettuna. Tuottoarvio huomioiden huoli alueen kaavoituksesta ja myynnistä asuinrakentamiseen on perusteltu, vaikka alueen hintaa ja myyntiä arvioidaan kaavoituksen jälkeen. Esitän muutoksena pykälään ja suunnitelmaan, että kohde poistetaan Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti -listalta perustuen lähimetsä-statukseen, alueen virkistysarvoon ja -käyttöön ja erityisasemaan yhtenä niistä Keravanjokivarren alueista, joka on kuntalaisten käytettävissä."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Palvaksen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Janne Mellin, Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, Tommi Partanen, Elina Väänänen, Mika Mäki-Kuhna, Jouko Riola, Satu Heikkilä, Petra Kela, Ilmari Sjöblom, Kim Kiuru, Emmi Sirniö, Lilli Salmi, Sanna Kervinen, Kari Kinnunen, Aarno Järvinen, Jorma Sulander, Arto Nätkynmäki, Ulla Palomäki, Laura Åvall, Jere Pulska, Henri Koskela, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Ruut Sjöblom, Sami Tamminen, Ulla Rosenqvist
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Margita Winqvist, Markus Meckelborg, Liisa Palvas, Aila Koivunen, Anu Åberg, Kati Lepojärvi, Kirsi Viitanen, Ilona Toivanen, Jussi Salonen, Anna Yltävä, Taina Ketvel, Elisa Laitila, Sanna Tuhkunen, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Raimo Stenvall, Monica Avellan
  • tyhjän äänen antoivat Karita Mäensivu, Seppo Noro, Pekka Heikkinen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 28 jaa-ääntä, 20 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä oheisen vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis-​ ja realisointisuunnitelman.

 

Liisa Palvas, Margita Winqvist, Kari Friman, Anna Yltävä ja Matti Alanko ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Me allekirjoittaneet jätämme eriävän mielipiteen valtuuston kokouksessa 8.6.2020 tehtyyn päätökseen, perusteena muutosesityksessä esille tuodut seikat:

Lähimetsät ovat tulleet esille useissa eri yhteyksissä viime viikkojen aikana. Lähimetsä-termiä tuodaan tutuksi myös Tuusulan kunnan nettisivuilla, jonne on luotu Tuusulan lähimetsät-sivusto esitteineen. Tuusula on kuntastrategian mukaisesti lisäämässä luonnon vaikutusta kuntalaisten elämään ”Lähellä oleva luonto lisää onnellisuutta. Huolehdimme, että Tuusulan kaunis luonto voi hyvin”.

Mitä siis on lähimetsä? Tässä yksi kuvaus kopioituna Jyväskylän kaupungin sivuilta:

"Lähimetsällä tarkoitetaan sellaista metsäaluetta, joka saattaa sijaita juuri sinun asuinkiinteistösi vieressä. Lähimetsät ovat pääasiassa asemakaava-alueella asuinalueiden läheisyydessä sijaitsevia puistomaisia metsiä. Yleensä ensimmäinen metsäkuvio tontin takana on lähimetsää. Lähimetsän jälkeen isompi metsäalue vaihtuu useimmiten ulkoilu- ja virkistysmetsäksi. Pienemmillä kaistaleilla ja asutuksen välissä koko metsäalue on luokiteltu lähimetsäksi.”

Siksipä on surullista löytää suunnitelmista kohde, joka edustaa vahvasti lähimetsä-statusta. Keravanjoen rannalla oleva alue Riviera - Kellokosken rantasauna suunniteltuna alueena (8000 m2 + n. 8000 m2 UV-aluetta) kattaa ison palan jokivartta sisältäen yleisen uimarannan ja kuntopolun metsäisessä ympäristössä. Hinnaksi on arvioitu 1 m€ kaavoitettuna. Tuottoarvio huomioiden huoli alueen kaavoituksesta ja myynnistä asuinrakentamiseen on perusteltu, vaikka alueen hintaa ja myyntiä arvioidaan kaavoituksen jälkeen.

Esitän muutoksena pykälään ja suunnitelmaan, että kohde poistetaan Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti -listalta perustuen lähimetsä-statukseen, alueen virkistysarvoon ja -käyttöön ja erityisasemaan yhtenä niistä Keravanjokivarren alueista, joka on kuntalaisten käytettävissä."

Eeva-Liisa Nieminen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki-hanke pohtii kiertotalouden lisäämistä osaksi rakentamista ja siihen liittyen kaavoitusta.

Tämän ajattelun mukaisesti pyritään löytämään ratkaisuja kestävän kehityksen vastaiseen menettelyyn, jossa vanha puretaan ja rakennetaan kokonaan uusi rakennus tai alue.

Kehitettävien kiinteistöjen listan kohteiden kehityspolku nojaa monestikin ajatuskulkuun ja menettelytapaan ”purkaminen ja uudelleen rakentaminen”. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaista olisi rakennuksien elinkaaren pidentäminen rakennuksia muuntamalla ja kunnostamalla.

Rivieeran ja rantasaunan kohdalla kysymys voisi olla tästä. Ne ovat kellokoskelaisten virkistysympäristö, joka sisältää asukkaille tärkeitä mahdollisuuksia ja elementtejä.

Niinpä aluetta ei tule sijoittaa purkamisputkeen, vaan pohtia, miten olemassa oleva ranta ja rantasauna voitaisiin säilyttää käytössä vaikkapa ottamalla erilliseen tarkasteluun rantasaunan kunnostaminen luomalla sille lisäarvoa laadukkaana kuntalaisten käytössä olevana keitaana.

Rakennettu piha- ja kulttuuriympäristö ovat säilyttämisen ja inventoinnin arvoista.

Kaavoituksen tulee pyrkiä neitseellisen maan ja luonnon säästämiseen. Tällöin kaavoituksen alta ei tulisi tuhota koskematonta arvokasta luontoa, vaan pyrkiä löytämään paikkoja, joissa luonto on jo kulutettu.

Vaihtoehtona uuden asutuksen kaavoittamiseen tulee tarjota ratkaisu, jossa kuntalaisten yhteisessä käytössä oleva alue säilyy, ja sitä kunnostetaan ja ehostetaan."

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunta omistaa on merkittävän määrä omaisuutta, jonka kehittäminen ja realisointi on tärkeää kunnan strategian ja kasvuinvestointien toteuttamiseksi sekä käyttötalouden vahvistamiseksi. Meneillään olevan mittavan investointiohjelman toteuttaminen taloudellisen kantokyvyn puitteissa edellyttää pääomien vapauttamista kunnan nykyisistä kiinteistöomistuksista sekä kiinteistöjen ylläpitokulujen tiukkaa hallintaa.

Tuusulan valtuusto hyväksyi kokouksessaan viimeksi kokouksessaan 13.12.2021 kasvun ja talouden hallintaohjelman. Ohjelmassa linjattiin vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämisestä siten, että tavoitteena on saavuttaa nimetyistä kiinteistöistä yhteensä noin 30 milj. euron myyntitulot vuosina 2023-2032. Vajaakäyttöisistä kiinteistöistä luopumalla kunta voi myös merkittävästi vähentää käyttötalouden menoja.

Valtuusto hyväksyi vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman 8.6.2020. Nyt tuodaan päätettäväksi vuoden 2022 aikana päivitetty suunnitelma. Suunnitelma sisältää toimenpide-ehdotukset 27 kohteen kehittämis- ja/tai myyntitoimenpiteiksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • luopua oheisen kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksen mukaisista kiinteistöistä ja valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kohteita koskevat hinnoittelupäätökset ja muut tarvittavat toimenpiteet.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • poistaa raportista Harjulan nuorisotalon kuvan ja Kellokosken saunan
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • luopua oheisen kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksen mukaisista kiinteistöistä ja valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kohteita koskevat hinnoittelupäätökset ja muut tarvittavat toimenpiteet.

 

Talousjohtaja Markku Vehmas ja maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläinen selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 17.10 - 17.20.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Margita Winqvist esitti Kati Lepojärven, Raimo Stenvallin ja Ari Nymanin kannattamana seuraavan muutosesityksen:
"Esitämme Mäntymäkeä säilytettäväksi kunnan tiloissa. Mäntymäki on ns identiteettirakennus keskellä Hyrylää. Sillä on laaja ja vakiintunut käyttäjäkunta. Siellä toimivat monet yhdistykset ja mm. kunnan luottamusmiehet. Se on keskeisellä paikalla, saavutettavissa, kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Eläkeläisyhdistykset, Martat, käsintekijät ja muut talon käyttäjät toivovat kokoontumistiloiltaan virikkeellistä ympäristöä, pihapiiriä, tiloja joissa voi pitää ruokakursseja, grillata pihalla, pelata mölkkyä, värjätä kankaita, harrastaa, elää. Mäntymäki tarjoaa nämä puitteet erinomaisesti."

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "ei" ja ne, jotka Winqvistin muutosesitystä "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Ulla Rosenqvist, Lilli Salmi, Ari Koponen, Jari Immonen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Kim Kiuru, Riitta Sedig, Karita Mäensivu
  • ei-äänen antoivat Margita Winqvist, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Lisäksi Margita Winqvist esitti, että raportista poistetaan Harjulan nuorisotalon kuva, koska rakennus on jo purettu.

Kalle Ikkelä esitti, että raportista poistetaan Kellokosken sauna, koska valtuusto on päättänyt, että kiinteistö myydään.

Kunnanhallitus hyväksyi molemmat esitykset.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.