Valmistelija
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Perustelut
Tuusulan kunta kehittää vahvasti urheilukeskuksen palveluita kuntastrategian mukaisesti. Urheilukeskuksen palveluita käytetään vuodessa noin 500 000 kertaa. Kunta omistaa urheilukeskuksen maapohjan. Alueen kentät ja hallit kunta omistaa osin suoraan ja osin kolmen tytäryhtiönsä kautta (Tuusulan Tenniskeskus Oy, Tuusulan Tekonurmi Oy ja Tuusulan Jäähalli Oy).
Tarkoituksena on vauhdittaa myös urheilukeskuksen jääurheilun palveluiden ja olosuhteiden kehittämistä. Tähän liittyen tarkoituksena on yhdistää alueella toimiva, kunnan suorassa omistuksessa oleva jäähalli, kunnan 100 %:n omistamaan Tuusulan Jäähalli Oy:öön. Syntyvä suurempi jäähalliyhtiö operoisi ja kehittäisi hallien toimintaa jatkossa yhtenä organisaationa. Perusajatuksena on saavuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia synergiaetuja jääaikavuorojen myynnissä, hallin ylläpidossa ja tulevissa investoinneissa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että kaikkia urheilukeskuksen hallitoimintoja operoisi yksi yhtiö. Jäähallien toiminta yhden yhtiön alla tukee tätä pidemmän tähtäimen tavoitetta.
Tuusulan kunnan jäähalli (”Jäähalli)
Jäähalli on rakennettu vuosina 1983 sekä 1986, jolloin tekojää katettiin halliksi. Toteutettuja peruskorjauksia ovat mm. jäähdytyslaitteistojen sekä vesikattojen uusiminen vuonna 2009, kenttävalaistuksen uusiminen vuonna 2008 ja 2022 sekä jäähallin laatta ja kaukalo vuonna 2020. Viimeisimpinä remontteina vuonna 2021 tehtiin pukuhuoneiden maalaus sekä kahvio- ja kokoustilojen saneeraus. Lisäksi viime vuonna hankittiin jäänhoitokone.
Tuusulan Jäähalli Oy (”Jäähalliyhtiö”)
Halli on rakennettu vuosina 2002-2003. Hallin käyttöaste on korkea. Halliin on viime vuosien aikana uusittu muun muassa joustokaukalo ja valaistus sekä hankittu uusi jäänhoitokone.
Arvonmääritys
BDO Oy on tehnyt kunnalle selvityksen tarkoituksenmukaisimman toteutustavan valitsemiselle Jäähallin ja Jäähalliyhtiön hallin yhdistymiseen liittyen.
Osana selvitystä BDO teki arvonmäärityksen sekä Jäähallista että Jäähalliyhtiöstä. Pääasiallisena arvonmääritysmenetelmänä käytettiin rakennuksen teknistä nykyarvoa. Omaisuuserien arvonmääritykseen vaikuttivat seuraavat seikat
- Jäähallin toimintaan liittyy vahvasti yleishyödyllisiä tavoitteita
- Kohteen arvon (kauppahinnan) määrittäminen tuottoarvon perusteella ei ole tarkoituksenmukaista, koska Tuusulan kunnan jäähallin tuottama kassavirta on matala suhteessa sen tekniseen nykyarvoon
- Teknisen nykyarvon taustalla olevaan taloudellisen käyttöajan kestoon liittyviin oletuksiin kohdistuu epävarmuutta.
Absoluuttisen arvon määrittäminen on yllä mainituista syistä haasteellista. Omaisuuserän tekninen nykyarvo soveltuu tilanteisiin, joissa liiketoiminnan arvoa on vaikea määrittää tuotto- tai markkinaperusteisesti.
Jäännösarvo laskettiin rakennuksen uushankintahinnasta sekä investointien hankintamenoista teknisellä nykyarvolla korjaten. Rakennusten teknisellä nykyarvolla korjattu substanssiarvo on arvion mukaan noin 1,3 milj. euroa. Aineistona käytettiin tase-erittelyistä ilmeneviä kirjanpitoarvoja ja Tilastokeskuksen tietoja. Lisäksi viime vuosina toteutuneisiin jäähallihalli-investointeihin pohjautuen arvioitiin, että Jäähallin rakenteiden uushankintahinta olisi 3,6 milj. euroa, jos Jäähalli rakennettaisiin uudelleen (4,1 milj. euron uushankintahinnasta vähennetty hiljattain uusittujen laatan, kaukalon ja valaistuksen kustannus).
Jäähallien yhdistämisen ja yhtiöittämisen toteuttaminen
Tarkoituksena on siirtää Jäähalli Jäähalliyhtiölle. Siirto olisi mahdollista toteuttaa joko
1. Jäähalliyhtiöön tehtävänä pääomasijoituksena tai
2. Jäähalliyhtiöön tehtävänä kiinteistökauppana tai
3. Edellisten yhdistelmänä (50 % ja 50 %).
Yhdistämisen vaihtoehtojen vertailua
- Kauppana toteutettavassa siirrossa (kauppahinta 1,3 milj. euroa) Jäähalliyhtiön velkataakka nousisi melko korkeaksi ja tuleviin investointeihin ei jäisi varaa suurten korko- ja lyhennysmenojen vuoksi.
- Osin kauppana ja osin pääomasijoituksena toteutettu siirto mahdollistaisi rajoitetut investoinnit jäähalleihin, mutta taloudellinen liikkumavara olisi vähäinen alkuvuosina. Tarkastelukauden aikana Jäähalliyhtiölle jäisi investointeihin kassavirtaa noin 50 - 80 teuroa/v. Yhtiön tase kuitenkin mahdollistaisi tarvittaessa lisävelkaantumisen.
- Kokonaan pääomasijoituksena toteutettavassa siirrossa Yhtiön kassavirta olisi suurin (noin 80 -100 teur/v), mutta kauppahinnasta saatava kassavirta jäisi kunnalta pois. Puhdas pääomasijoitus mahdollistaisi lisäinvestoinnit ilman merkittävää velkaantumista.
Päätöksenteko ja muita huomioon otettavia seikkoja
Kaupan toteuttamisesta ja pääomasijoituksen vastaanottamisesta voi päättää Jäähalliyhtiön hallitus tai yhtiökokous. Kunnan on tehtävä omissa päätöselimissään asianmukaiset päätökset Jäähallin luovuttamisesta, mahdollisesta pääomasijoituksesta sekä lainan antamisesta.
Jäähalliyhtiön on suoritettava 4 %:n varainsiirtovero kauppahinnasta tai pääomasijoituksena saatujen kiinteistöjen tai rakennusten käyvästä arvosta. Veron määrä on arviolta 50 tuhatta euroa. Hallin myynnistä ei ole veroseuraamuksia kunnalle.
Liikuntalain 5 §:n mukaisesti yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Edelleen kunnan hoitaessa tätä tehtävää kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. Jäähalliyhtiön toiminta on BDO:n arvion mukaan liikuntalain mukaisesti kunnan tehtävä. Yhtiön perustoiminta ei ole toimintaa markkinoilla ja Yhtiön toimintaa voidaan siten taloudellisesti tukea kunnan toimesta. Kunnan lainalle Jäähalliyhtiölle on saatava turvaava vastavakuus.
Päätösehdotuksen perustelut
Tuusulan kunnan näkökulmasta suunniteltu kunnan Jäähallin ja Jäähalliyhtiön yhdistäminen on tarkoituksenmukainen toimenpide. Koko urheilukeskuksen jäähallitoiminnoista vastaava Jäähalliyhtiön tavoitteena on saavuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia synergiaetuja jääaikavuorojen myynnissä, hallin ylläpidossa ja tulevissa investoinneissa. Jäähallien yhdistäminen osana Tuusulan urheilukeskuksen kehittämistä on yksi kuntastrategian keskeisistä hankkeista.
Jäähallien yhdistäminen esitetään toteutettavan Jäähalliyhtiöön tehtävänä pääomasijoituksen ja kiinteistökaupan yhdistelmänä siten, että
- pääomasijoituksen osuus olisi 816 400 euroa (65 % kunnan Jäähallin arvonmäärityksen mukaisesta 1 256 000 milj. euron arvosta)
- kiinteistökaupan osuus olisi 439 600 euroa (35 % kunnan Jäähallin arvonmäärityksen mukaisesta 1 256 000 milj. euron arvosta)
Pääomasijoituksen ja kiinteistökaupan myötä Jäähalliyhtiön oma pääoma asettuisi noin 1,3 milj. euroon ja korollinen velka noin 0,5 milj. euroon. Omavaraisuusaste säilyisi vahvalla, yli 60 %:n tasolla. Myös yhtiön kassavirta säilyisi selkeästi positiivisena ja yhtiön tase mahdollistaisi lisävelkaantumisen mahdollisia tulevia investointeja varten.
Suunnitelmana on, että kunta myöntäisi Jäähalliyhtiölle 439 000 euron lainan kauppahinnan maksua varten. Kunnan myöntämän lainan ehdot:
- lainan määrä on enintään 439 600 euroa
- laina-aika 10 vuotta, lyhennysohjelma tasalyhennyksin vuosittain
- lainamarginaali 0,80 % p.a. lainan maksamattomasta pääomasta
- lainan vakuudeksi Jäähalliyhtiö antaa kunnalle jälkipantin 1 177 000 euron panttikirjoihin maanvuokraoikeuteen ja tontilla sijaitseviin rakennuksiin, tontti 858-401-0013-0000-L2
Kilpailuneutraliteetti ja valtiontuki
EU:n ryhmäpoikkeusasetuksessa säännellään tiettyjä toimia, joiden osalta valtiontuki on säädettyjen edellytysten vallitessa sallittua. Ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklassa mahdollistetaan tietyin edellytyksin tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille. Tuusulan Jäähalli Oy omistama jäähalli ja sille siirrettävä jäähalli sekä yhtiössä harjoitettava toiminnan tarkoitus on liikunnan yleisten edellytysten luominen eivätkä ne ole liikuntalain perusteella tulkittavissa markkinoilla toimimista, ellei toimintaa harjoiteta nimenomaisesti liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.
Yhtiön toimintaan voidaan BDO:n näkemyksen mukaisesti myöntää ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklan mukaisten reunaehtojen mukaisesti toimintatukea. Edellä mainituin samoin perustein, kun mahdollinen velka liittyy liikuntalain 5 §:n mukaisten tehtävien suorittamiseen, ei velan korko ole välttämätöntä olla markkinaehtoinen. Velalle tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa olla riittävät vastavakuudet.
Takauksen edellytykset
Kuntalaki säätelee kunnan myöntämien takausten edellytyksiä. Kuntalain 129 §:n mukaan
- Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.
- Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.
- Sen estämättä, mitä yllä säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen.
- Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään.
Kuntalain 129 § vaatimukset huomioiden, kunnan sekä Jäähalliyhtiön talouden tunnuslukujen sekä ennustelaskelmien perusteella arvioituna voidaan todeta, että myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. Takauksen vastavakuudet kattavat osaltaan kunnan taloudellista riskiä.
Jäähalliyhtiöllä on tällä hetkellä korollista velkaa 100 000 euroa, jonka vakuudeksi yhtiö on pantannut 1 177 000 euron panttikirjat maanvuokraoikeuteen ja tontilla sijaitseviin rakennuksiin, tontti 858-401-0013-0000-L2.
Palvelusopimuksen ja maanvuokrasopimuksen päivittäminen
Tuusulan vapaa-aikapalvelut valmistelee yhdessä Jäähalliyhtiön palvelusopimuksen muuttamista uutta rakennetta vastaavaksi. Kunnan ja Jäähalliyhtiön välisessä palvelusopimuksessa on sovittu kunnan kunnossapitopalveluiden ostamisesta Jäähalliyhtiölle (mm. jäänajo ja alueen lumityöt). Nykyinen kunnossapidon henkilöstö jatkaa kunnan palveluksessa. Päivitetty palvelusopimus viedään syksyn 2022 aikana vapaa-aika ja kulttuurilautakunnan hyväksyttäväksi.
Lisäksi kunnan ja Jäähalliyhtiön välinen maanvuokrasopimus laajennetaan kattamaan molempien jäähallien muodostaman kokonaisuuden maapohjaa, jota Jäähalliyhtiö jatkossa hallinnoi.