Perustelut
Talouden toteutuminen
Vuoden 2019 talousarvion lähtökohtina ovat kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin sekä kunnan kasvuun. Tuusulan sote-palvelut siirtyivät vuoden 2019 alusta Keusoten tuotettavaksi. Kunta lisää henkilöstöä ennalta ehkäisevään oppilaan tukeen sekä tekee ripeässä tahdissa toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit sekä väistötilat) kunnan palveluverkon sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2020 asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2019. Kunnan vuoden 2019 budjetoitu tulos painui nollatasoon edellä kuvattujen panostusten vuoksi.
Tammi-huhtikuussa toimintatuotot toteutuivat alkuvuonna lähes suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 2,4 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Käyttöomaisuuden myynnit painottuvat loppuvuoteen. Kasvatus- ja sivistyksen toimialueelle kirjattiin helmikuussaTuusulan kunnan hallinnoimaan 16 kunnan yhteiseen Uutta koulua hankkeeseen saatu valtion erityisavustus 0,95 milj. euroa. Ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 31,7 % budjetoidusta.
Tarkastelukauden toimintamenot olivat 5,0 % (4,2 milj. euroa) suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui sote-palveluissa 3,0 milj, euroa, henkilöstömenoissa 0,9 milj. euroa, rakennus- ja kunnossapitopalveluissa 0,3 milj. euroa, kiinteistöpalveluissa 0,2 milj. euroa, siivouspalveluissa 0,1 milj. euroa sekä muissa palveluiden ostoissa 0,1 milj. euroa. Sote-palveluissa maksettiin vuoden alussa erikoissairaanhoidon osalta kalliin hoidon tasausmaksu 1,082 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuluja kertyi tasaista kertymää enemmän päivystyksessä ja kuntoutuksessa. Viime vuosien investointien kasvu näkyy käyttötaloudessa poistojen kasvuna, mitkä toteutuivat 0,7 milj. euroa suurempina vuoteen 2018 nähden. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 33,4 % talousarvioon nähden.
Toimintakate toteutui 34,0 % muutettuun talousarvioon nähden, ja oli saman suuruinen edellisvuoteen verrattuna. (toteuma v. 2018 34,0 %).
Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 9,4 milj. euroa, Kunnan korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 107,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2018 oli 79,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa.
Ennuste vuositasolla
Alkuvuoden verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen ennustettua heikompaa kehitystä kuluvalle vuodelle. Alkuvuoden kunnallisverotilitykset olivat alkuvuonna odotettua pienempiä johtuen uuden tuloverorekisterin käyttöönottoon liittyvistä ilmoitusongelmista. Verorahoituksen osalta mahdolliset korjaukset ennusteeseen tehdään toisessa osavuosikatsauksessa syyskuussa 2019. Tällä hetkellä verotulojen ennustetaan toteutuvan 1 milj. euroa talousarviota pienempinä.
Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Hidastuva talouskasvu ja laskusuunnassa olevat rakentaminen sekä asuntomarkkina lisäävät epävarmuutta kunnan tontinmyyntitavoitteiden toteutumiseen.
Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / sosiaali- ja terveystoimialalla. Keusoten osalta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä jäsenkunnille ei esitetä tarpeita. Kokonaisuutena Kesuoten toimintamenojen kehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta käynnistysvaiheeseen liittyvien laskutus- sekä seurantietoihin liittyvien haasteiden vuoksi. Apotti tietojärjestelmähankkeeseen esitetään 0,7 milj. euron menolisäystä. Apotin arvioidut kokonaiskustannukset ovat nousemassa merkittävästi mm. käyttäjämäärän kasvun sekä Vantaan kaupungin käyttöönottojen viivästymisen vuoksi. Apotin osalta investointeihin tehdään 1,1 milj. euron määrärahan vähennys.
Yhteisten palveluiden osalta esitetään nettona 43 000 menolisäykset. Suurin määrälisäys (200 000 euroa) kohdistuu työllistämispalveluihin. Sivistyksen lisämäärärahaesitykset ovat yhteensä 190 000 euroa. Kasvun ja ympäristö toimialueen osalta esitetään yhteensä vajaan 0,5 milj. euron katujen ja yleisten alueiden ylläpitoon, katujen pintaukseen, kesäkauden katuvalaistukseen (0,3 milj. euroa) sekä purkukustannuksiin (0,2 milj. euroa).
Kunnan Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 5,2 milj. euroa alijäämäinen (4,4 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 1,0 milj. euroa (0,2 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).
Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 54 000 euroa tulovähennyksinä sekä 1 727 000 euroa menolisäyksinä. Muutosten tulosta heikentävä vaikutus on nettomääräisesti 1 781 000 euroa.
Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 896 000 euron määrärahanlisäykset ja 1 120 000 euron määrärahanvähennys (Apotti), nettovaikutus 224 000 euroa on määrärahoja vähentävä. Lisämäärärahan tarpeista merkittävimmät ovat 350 000 euron määrärahalisäys sote-tilojen toiminnallisuuden parantamiseen, 210 000 euron määrärahalisäys Riihikallion koulun väistötilojen kalusteisiin sekä 137 500 euron määrärahalisäys Järvenpään eteläinen liittymään.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.