Valtuusto, kokous 10.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 81 Osavuosikatsaus 1.1. - 31.4.2019 ja talousarvion 2019 muuttaminen, Tuusulan kunta

TUUDno-2019-1177

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 27.5.2019

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Vuoden 2019 talousarvion lähtökohtina ovat kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin sekä kunnan kasvuun. Tuusulan sote-palvelut siirtyivät vuoden 2019 alusta Keusoten tuotettavaksi. Kunta lisää henkilöstöä ennalta ehkäisevään oppilaan tukeen sekä tekee ripeässä tahdissa toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit sekä väistötilat) kunnan palveluverkon sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2020 asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2019. Kunnan vuoden 2019 budjetoitu tulos painui nollatasoon edellä kuvattujen panostusten vuoksi.

Tammi-huhtikuussa toimintatuotot toteutuivat alkuvuonna lähes suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 2,4 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Käyttöomaisuuden myynnit painottuvat loppuvuoteen. Kasvatus- ja sivistyksen toimialueelle kirjattiin helmikuussaTuusulan kunnan hallinnoimaan 16 kunnan yhteiseen Uutta koulua hankkeeseen saatu valtion erityisavustus 0,95 milj. euroa. Ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 31,7 % budjetoidusta.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 5,0 % (4,2 milj. euroa) suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui sote-palveluissa 3,0 milj, euroa, henkilöstömenoissa 0,9 milj. euroa, rakennus- ja kunnossapitopalveluissa 0,3 milj. euroa, kiinteistöpalveluissa 0,2 milj. euroa, siivouspalveluissa 0,1 milj. euroa sekä muissa palveluiden ostoissa 0,1 milj. euroa. Sote-palveluissa maksettiin vuoden alussa erikoissairaanhoidon osalta kalliin hoidon tasausmaksu 1,082 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuluja kertyi tasaista kertymää enemmän päivystyksessä ja kuntoutuksessa. Viime vuosien investointien kasvu näkyy käyttötaloudessa poistojen kasvuna, mitkä toteutuivat 0,7 milj. euroa suurempina vuoteen 2018 nähden. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 33,4 % talousarvioon nähden. 

Toimintakate toteutui 34,0 % muutettuun talousarvioon nähden, ja oli saman suuruinen edellisvuoteen verrattuna. (toteuma v. 2018 34,0 %). 

Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 9,4 milj. euroa, Kunnan korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 107,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2018 oli 79,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla
 
Alkuvuoden verotuksen ennakkotiedot indikoivat verotulojen ennustettua heikompaa kehitystä kuluvalle vuodelle. Alkuvuoden kunnallisverotilitykset olivat alkuvuonna odotettua pienempiä johtuen uuden tuloverorekisterin käyttöönottoon liittyvistä ilmoitusongelmista. Verorahoituksen osalta mahdolliset korjaukset ennusteeseen tehdään toisessa osavuosikatsauksessa syyskuussa 2019. Tällä hetkellä verotulojen ennustetaan toteutuvan 1 milj. euroa talousarviota pienempinä. 

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Hidastuva talouskasvu ja laskusuunnassa olevat rakentaminen sekä asuntomarkkina lisäävät epävarmuutta  kunnan tontinmyyntitavoitteiden toteutumiseen.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / sosiaali- ja terveystoimialalla. Keusoten osalta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä jäsenkunnille ei esitetä tarpeita. Kokonaisuutena Kesuoten toimintamenojen kehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta käynnistysvaiheeseen liittyvien laskutus- sekä seurantietoihin liittyvien haasteiden vuoksi. Apotti tietojärjestelmähankkeeseen esitetään 0,7 milj. euron menolisäystä. Apotin arvioidut kokonaiskustannukset ovat nousemassa merkittävästi mm. käyttäjämäärän kasvun sekä Vantaan kaupungin käyttöönottojen viivästymisen vuoksi. Apotin osalta investointeihin tehdään 1,1 milj. euron määrärahan vähennys.

Yhteisten palveluiden osalta esitetään nettona 43 000 menolisäykset. Suurin määrälisäys (200 000 euroa) kohdistuu työllistämispalveluihin. Sivistyksen lisämäärärahaesitykset ovat yhteensä 190 000 euroa.  Kasvun ja ympäristö toimialueen osalta esitetään yhteensä vajaan 0,5 milj. euron katujen ja yleisten alueiden ylläpitoon, katujen pintaukseen, kesäkauden katuvalaistukseen (0,3 milj. euroa) sekä purkukustannuksiin (0,2 milj. euroa).

Kunnan Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 5,2 milj. euroa alijäämäinen (4,4 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 1,0 milj. euroa (0,2 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).

Käyttötalouteen liittyvät määrärahamuutokset ovat yhteensä 54 000 euroa tulovähennyksinä sekä 1 727 000 euroa menolisäyksinä. Muutosten tulosta heikentävä vaikutus on nettomääräisesti 1 781 000 euroa. 

Investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä 896 000 euron määrärahanlisäykset ja 1 120 000 euron määrärahanvähennys (Apotti), nettovaikutus 224 000 euroa on määrärahoja vähentävä. Lisämäärärahan tarpeista merkittävimmät ovat 350 000 euron määrärahalisäys sote-tilojen toiminnallisuuden parantamiseen, 210 000 euron määrärahalisäys Riihikallion koulun väistötilojen kalusteisiin sekä 137 500 euron määrärahalisäys Järvenpään eteläinen liittymään.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2019
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2019
  • muuttaa vuoden 2019 talousarviota ja hyväksyä liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2019
  • muuttaa vuoden 2019 talousarviota ja hyväksyä liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun pormestari esitti, että osavuosikatsaukseen lisätään osavuosikatsauksesta puuttuva valtuuston 28.1. 2019 päättämä lisämääräraha 5 milj. euroa kiinteän omaisuuden ostoon.

 

Päätös

Valtuusto päätti

 

  • täydentää osavuosikatsausta lisäämällä siihen valtuuston jo aiemmin 28.1.2019 § 8 hyväksymän 5 milj. euron lisämäärärahan kiinteän omaisuuden hankintaan
  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–30.4.2019
  • muuttaa vuoden 2019 talousarviota ja hyväksyä liitteessä esitetyt määrärahamuutokset

Tiedoksi

taloudenohjaus

Liitteet

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2019, valt 10.6.2019.pdf (pdf, 6323 kt)
Kuuntele Osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2019, valt 10.6.2019.pdf

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.