Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt 11.3.2022 Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto siitä onko ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely) tarpeen soveltaa Seepsula oy:n Massaholmin maa-ainestenottoalueen suojavallien rakentamiseen.
YVA-menettelyä sovelletaan hankkeeseen ELY-keskuksen päätöksellä, mikäli hanke tai sen muutos todennäköisesti aiheuttaa YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia
(YVA-laki § 3.2). Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne YVA-lain liitteen 2 osoittamalla tavalla.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiseen 22.4.2022 asti.
Hanketta koskevat tiedot
Lausuntopyyntö koskevan aineiston mukaan Seepsula oy on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, voidaanko jo tehtyjä YVA-menettelyjä pitää riittävinä hankkeelle, josta on laadittu yhteislupahakemus (maa-aines- ja ympäristölupahakemus) aluehallintovirastolle 2.3.2022. Vireillä oleva yhteislupahakemus koskee:
- Massaholmin alueen louhintaa;
- Massaholmin alueen kiven murskausta siirrettävällä jalostuslaitoksella;
- Vantaan kaupungin puolelle rakennettavaa Kiilan suojavallin laajennusta (eteläinen suojavalli); ja
- Tuusulan kunnan puolelle rakennettavaa suojavallia (pohjoinen suojavalli.
Massaholmin louhinta-alue sijaitsee Vantaan kaupungin alueella. Alueelta louhittava kiviainesmäärä on noin 13 000 000 m3ktr. Pintamaiden määrä on noin 700 000 m3ktr. Louhinta-alue on noin 30 hehtaaria ja louhinta on suunniteltu toteutettavaksi tasolle +18 mmp (N2000).
Suojavallit ovat Massaholmin yhteiskäsittelylupahakemuksen osia ja niiden tarkoituksena tulisi olemaan louhintatoiminnan häiriöiden - melu ja pöly - leviämisen estäminen lähinaapurustoon. Samalla ne toimivat louhinta-alueelta poistettavien pintamaiden sijoituspaikkana. Suojavalleja rakennetaan myös ulkopuolelta tuotavilla pilaantumattomilla ylijäämämailla.
Eteläinen suojavalli rakennetaan pilaantumattomasta maa-aineksesta. Eteläisen suojavallin tilavuus on 1 200 000 m3, kun nykyisen maisematyöluvalla rakennettavan vallin tilavuus on 266 000 m3.
Pohjoisen suojavallin toteutukseen (tasolle +85) esitetään kahta eri vallikokoa ja eri toteutusvaihtoehtoja seuraavasti:
VE1a: valli rakennetaan pilaantumattomista ylijäämämaista (70 %) ja louheesta (30 %). Vallin kokonaistilavuus on 3 200 000 m3.
VE1b: valli rakennetaan pilaantumattomista ylijäämämaista (70 %) ja louheesta (30 %). Vallin kokonaistilavuus on 2 400 000 m3.
VE2a: osa vallin tukirakenteena toimivasta louheesta korvataan purkubetonilla ja-tiilillä. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämismäärä on enintään 400 000 tn (240 000 m3) ja vuosittainen määrä 49 000-215 000 tn/v (30 000-130 000 m3/v).
VE2b: osa vallin tukirakenteena toimivasta louheesta korvataan purkubetonilla ja-tiilillä. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämismäärä on enintään 230 000 tn (140 000 m3) ja vuosittainen määrä 49 000-215 000 tn/v (30 000-130 000 m3/v).
VE2c: osa vallin tukirakenteena toimivasta louheesta korvataan purkubetonilla ja-tiilillä. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämismäärä on enintään 130 000 tn ja vuosittainen määrä 49 000 tn/v (30 000 m3/v).
Alueelle toteutetut YVA-menettelyt
Seepsula oy:n vuoden 2007 YVA-menettely
Seepsula Oy on toimittanut 27.4.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Tuusulan Senkkerin toiminta-alueen kehittämisestä. Hankkeen YVA-menettelyn tarve on tuolloin määräytynyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL 468/1994 muutoksineen) 4 §:n perusteella. YVAL:n 4 §:n 1 momentin nojalla tarve määräytyy YVA-asetuksen (713/2006) 6 §:n hankeluettelon kohtien 2 b (luonnonvarojen otto ja käsittely) sekä 11 b ja d (jätehuolto) mukaan. Kohdan 2 b mukaan YVA-menettelyä on sovellettu kiven, soran tai hiekanottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Kohdan 11 b mukaan menettelyä on sovellettu muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitoksiin tai fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa ja kohdan 11 d mukaan muiden kuin ongelmajätteiden tai yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
Vuoden 2007 YVA-menettely on koskenut pääosin nykyistä Senkkerin kiviainesaluetta Tuusulan kunnan alueella. Vuoden 2007 YVA-alue ei ulotu ELY-keskuksen lausuntopyyntöä koskevalle alueelle. Vuoden 2007 YVA-menettelyssä on tutkittu seuraavaa kolmea hankevaihtoehtoa:
VE0:ssa kalliokiviaineksen louhinta ja jalostus jatkuu olemassa olevien lupien mukaisesti, jonka jälkeen toiminta hankealueella loppuu kiviaineksen louhinnan osalta. Alueen pohjoisosa jää metsätalouskäyttöön.
VE1:ssä kalliota louhitaan alueelta maanpinnan tasosta (noin +60- +65) noin tasolle + 42. Kalliokiviaineksen ottomäärä on noin 14 miljoonaa kuutiometriä ja arvioitu ottoaika 15-20 vuotta. Louhinnan jälkeen koko alue otetaan teollisuus- ja logistiikkatoimintojen käyttöön.
VE2:ssa kalliota louhitaan noin 38-41 miljoonaa kuutiometriä. Alueen eteläosassa louhitaan tasoon + 42 ja pohjoisosassa tasoon + 5. Jälkikäyttönä pohjoisosassa on puhtaiden ylijäämämaiden läjittäminen noin tasoon + 80. Louhinta ja läjitys kestävät arviolta noin 30-50 vuotta. Eteläosa otetaan teollisuus- ja logistiikkatoimintojen käyttöön.
VE3:ssa läjitystaso on noin + 120, toiminta muuten kuten vaihtoehdossa VE2. selostuksen kohta 4.3).
Hankevaihtoehdoissa esitetyt teollisuus- ja logistiikkatoiminnat ovat olleet asfalttiasemien toimintaa, rakennusjätteiden käsittelyä, ylijäämälouheen käsittelyä, kierrätysbetonin, -tiilien ja -asfaltin käsittelyä, mullantuotantoa, kivihiilituhkan käsittelyä ja hiekkapuhallusta. Kierrätysbetonin, -tiilien ja asfaltin käsittelyn volyymiksi on esitetty 230 000 tn/v.
Yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA-selvityksestä 3.9.2007 (UUS-2006-R-28-531). Lausunnon mukaan arvioitavat vaihtoehdot on esitetty alueelle suunnitellun louhinnan ja louhitun kiviaineksen murskauksen ja ylijäämämaan läjityksen osalta riittävän yksityiskohtaisesti ottaen huomioon hankekokonaisuuden pitkän tarkasteluajan. Lausunnossa on esitetty kuitenkin joidenkin ympäristövaikutusten arvioinnin osalta jatkosuunnittelutarpeita, jota on esitettävä viimeistään tulevissa lupamenettelyissä. Lausunnon mukaan hankekokonaisuuteen liittyvien muiden toimintojen mahdollinen YVA-tarve tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Selostuksessa esitettyjen toimintavolyymien perusteella muun muassa rakennusjätteen käsittelylaitos, ylijäämälouheen käsittely sekä kierrätysbetonin, -tiilien ja -asfaltin käsittely ylittävät YVA-asetuksen hankeluettelon 11 b kohdan mukaiset rajat.
Seepsula oy:n vuoden 2010 YVA-menettely
Senkkerin alueelle on valmistunut myös toinen, Senkkerin toiminta-alueen eteläosan kehittäminen -ympäristövaikutusten arviointimenettely (arviointiselostus 4.5.2010). Hankkeen YVA-menettelyn tarve on määräytynyt YVA-asetuksen (713/2006) 6 § hankeluettelon kohtien 2 b ja 11 b ja 11 d perusteella. YVA-menettelyssä ylijäämälouheen vastaanottotoiminta on määritelty jätteen käsittelyksi.
Vuoden 2010 YVA-hankevaihtoehdot käsittävät kiviaineksen ottamisen kahteen eri syvyyteen sekä ylijäämämaan täytön kahteen eri korkeuteen. YVA:n hankealueen pinta-ala on noin 125 hehtaaria, jossa kiviaineksen ottoa on noin 80 hehtaarin alueella. Tarkasteltava hanke käsittää kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta, kiviaineksen vastaanottoa ja käsittelyä, ylijäämämaiden läjitystä sekä teollisuus- ja logistiikkatoimintoja, esim. betoni- ja betonituoteasemien toimintaa, asfalttiasemien toimintaa, rakennusjätteiden käsittelyä ja kierrätystä (ei loppusijoitusta), hiekkapuhallusta, mullantuotantoa, kantojen käsittelyä ja hakettamista sekä varastokentän. Lisäksi varaudutaan sellaiseen toimintaan, joka käyttää kalliokiviainesta tai kiviaineksia korvaavia uusiokäyttömateriaaleja. Tällaisia toimintoja ovat muun muassa purkubetonin, ylijäämäbetonin, purkutiilien, purkuasfaltin sekä kivihiilenpolton lento- ja pohjatuhkan vastaanotto ja jalostaminen. Kierrätysbetonin, -tiilien ja asfaltin käsittelyn volyymiksi on esitetty 230 000 tn/v.
Vuoden 2010 YVA-menettely on koskenut pääosin nykyisen Senkkerin kiviainesalueen eteläosaa ja sen itäpuolista aluetta Tuusulan kunnan alueella. Vuoden 2010 YVA-alue ei ulotu ELY-keskuksen lausuntopyyntöä koskevalle alueelle. Vuoden 2010 YVA-menettelyssä on tutkittu seuraavaa viittä hankevaihtoehtoa:
VE0:ssa kalliokiviaineksen otto ja murskaustoiminta jatkuu maa-ainesten ottolupien mukaisesti vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen toiminta hankealueella loppuu kiviaineksen oton osalta. Ottamisen jälkeen alueelle perustetaan teollisuusalueita.
VE1:ssä maa-aineksia otetaan alueelta noin tasoon +42 muualta paitsi alueen länsiosasta, josta ei oteta kiviaineksia. Alueelta otetaan kiviaineksia lainvoimaisten lupien lisäksi noin 5 milj. m3. Puhtaan ylijäämämaan täyttöjä tehdään noin korkeuteen +100. Täytön tilavuus on noin 14 milj. m3. Alueen etelä- ja itäosassa varaudutaan kiviainesten ottoon ja ylijäämämaan täyttöön liittyviin tuki- ja oheistoimintoihin sekä alueen jälkikäyttönä teollisuus- ja logistiikkatoimintoihin.
VE2:ssa maa-aineksia otetaan alueelta noin tasoon +42. Puhtaan ylijäämämaan täyttöjä tehdään noin korkeuteen +60…+70. Täytön tilavuus on noin 11 milj. m3. Toiminnat alueen eteläosassa Senkkerin metsätien varressa sekä itäosassa kuten vaihtoehdossa 1.
VE3:ssa maa-aineksia otetaan alueelta noin tasoon +6 muualta paitsi alueen länsiosasta. Alueelta otetaan kiviaineksia lainvoimaisten lupien lisäksi noin 18 milj. m3. Puhtaan ylijäämämaan täyttöjä tehdään noin korkeuteen +100. Täytön tilavuus on noin 27 milj. m3. Toiminnat alueen eteläosassa Senkkerin metsätien varressa sekä itäosassa kuten vaihtoehdossa 1.
VE4:ssä maa-aineksia otetaan alueelta noin tasoon +6. Puhtaan ylijäämämaan täyttöjä tehdään noin korkeuteen +60…+70. Täytön tilavuus on noin 24 milj. m3. Toiminnat alueen eteläosassa Senkkerin metsätien varressa sekä itäosassa kuten vaihtoehdossa 1.
VE5:ssä maa-aineksia otetaan alueelta noin tasoon +42. Toiminnat alueen eteläosassa Senkkerin metsätien varressa sekä itäosassa kuten vaihtoehdossa 1.
Yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA-selvityksestä 13.10.2010 (UUDELY/33/07.04/2010). Lausunnon mukaan arviointiselostus täyttää kallion louhinnan ja murskauksen sekä ylijäämämaiden läjityksen osalta arviointimenettelylle YVA-asetuksen 10§:ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Näiden toimintojen jatkosuunnittelussa ja lupakäsittelyssä on otettava huomioon yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät seikat. Alueelle suunniteltu rakennusjätteen käsittelylaitos ja uusi asfalttiasema, mikäli siinä käytetään jäteasfalttia, ylittävät tuotantomääriltään YVA-asetuksen 6§:n hankeluettelon kohdan 11 b käsittelymäärät. Näiden toimintojen osalta arviointiselostus ei jäljempänä ilmenevin perustein täytä YVA-asetuksen 10§:ssä mainittuja arviointiselostuksen sisältövaatimuksia. hankkeesta vastaavan on laadittava näiden toimintojen osalta uusi arviointiselostus, joka käsitellään arviointiselostuksesta annettujen säännösten mukaisesti. Yhteysviranomainen on lausunnossaan ottanut huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja muistutukset.
Massax oy:n vuoden 2020 YVA-menettely
Senkkerin nykyisen kiviainesalueen länsipuolelle, Vantaan kaupungin alueelle on valmistunut kolmas YVA-menettely. Hankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain (252/2017) hankeluettelon kohdan 2 b) perusteella; kiven otto, kun otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 k-m3 vuodessa, ja kohdan 11 b) perusteella; jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
Seepsula oy:n Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa esitetty louhinta-alue sijoittuu vuoden 2019 YVA-menettelyä koskevalle alueelle. Lausuntopyynnössä esitetyt suojavallit sekä Vantaan että Tuusulan puolella sijoittuvat YVA-menettelyä koskevan alueen ulkopuolelle.
Vuoden 2019 YVA -menettelyssä on ollut tarkasteltavana viisi hankkeen toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto seuraavasti:
VE0:ssa hanketta ei toteuteta.
VE1:ssä kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 55–70 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 13,8 milj. m3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0–2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 22,2 milj. m3.
VE2:ssa kiviaineksen otto on sama kuin VE1:ssä. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0–2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 16,3 milj. m3.
VE3:ssa kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18–33 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 6,4 milj. m3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0–2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 14,7 milj. m3.
VE4:ssä kiviaineksen otto kuten VE3:ssa. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0–2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 8,8 milj.m3.
VE5:ssä kiviaineksen otto kuten VE3:ssa. Alueen jälkikäyttönä ovat teollisuus- ja logistiikkatoiminnot noin tasolla +42. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0–2 milj. tonnia vuodessa.
Uudenmaan ELY-keskus on YVA-menettelyn yhteysviranomaisena antanut Massax oy:n YVA-arviointimenettelystä perustellun päätelmän 4.1.2021 (UUDELY/5564/2019). Päätelmän mukaan Massax Oy:n maa-ainestenottoa ja maankaatopaikkatoimintaa koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus on täyttänyt YVA-lain (252/2017) 19 §:n ja YVA-asetuksen (277/2017) 4 §:n sisältövaatimukset ja se on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla. Yhteysviranomaisen päätelmän mukaan arviointiselostuksessa on todettu olevan joitakin puutteita meluselvitysten, ympäristön laatutietojen ja hankkeen tarvitsemien lupien osalta. Päätelmän mukaan vaikutusarvioinnin puutteet eivät ole edellyttäneet arviointiselostuksen täydentämistä, vaan arviointia voidaan täydentää ja tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa ja tulevissa lupamenettelyissä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lausuntopyynnössä esitettyjen suojavallien toteuttaminen ei edellytä uutta yksittäistapausharkintaan perustuvaa YVA-menettelyä. Kiviainesten ottotoiminnassa syntyvien kaivannaisjätteiden sijoittaminen edellyttää kaivannaisjätealueiden perustamista kiviainesalueelle. Riittävän geoteknisen vakavuuden saavuttamiseksi vallirakenne edellyttää tukirankaa, joka yleensä toteutetaan louheella. Tukirangassa käytettävän louheen korvaaminen rakennusjätteellä on ympäristöluvanvaraista jätteen hyödyntämistä.
Lausuntopyyntöä koskevien asiakirjojen perusteella ei käy ilmi perustuuko muualta tuotavien ylijäämämaiden sijoittaminen vallirakenteisiin todelliseen tarpeeseen ja olisiko riittävät suojavallit toteutettavissa alueella jo olevilla maamassoilla. Lausuntopyyntöaineistosta ei käy ilmi myöskään vallien toteutusaikaa. Tältä osin muualta tuotavien ylijäämämaiden sijoittaminen vallirakenteisiin olisi tulkittava maa-ainesjätteen loppusijoittamiseksi (maankaatopaikka). Valliin sijoitettavien vuosittaisten jätemäärien perusteella vallihanke ylittää YVA-lain liitteen 1 mukaiset kaatopaikalle sijoitettavat vuosittaiset jätemäärät. Ylijäämämaiden sijoittamiseksi alueelle on kuitenkin toteutettu jo useita YVA-menettelyjä. Vallien rakentamisesta aiheutuu melu-, pöly- ja pintavesipäästöjä, jotka tulee esittää lupamenettelyssä.
YVA-lain liitteen 1 mukaan ympäristövaikutuksen arviointimenettelyä tulee soveltaa mm. kiven, soran tai hiekan otto, kun ottamisalueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa (2b). Vastaavasti YVA-menettelyä tulee edellyttää jätehuoltohankkeilta, joissa muuta kuin vaarallista jätettä sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Arviointimenettelyä sovelletaan myös edellä mainittuja hankkeita kooltaan vastaaviin muutoksiin.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 2 momentti).
Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään liitteessä 2 (YVA-laki 3 § 3 momentti).
Seepsula oy:n Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa esitetyn kivenlouhinnan ympäristövaikutukset on arvioitu Massax oy:n vuoden 2019 YVA-menettelyssä. Lupahakemusalueelta louhittava kivi murskataan Seepsula oy:n nykyisellä kiviainesalueella, jonne on tehty vuosina 2007 ja 2010 kaksi YVA-menettelyä.
Seepsula oy:n lausuntopyynnön mukaan eteläisen suojavallin kokonaistilavuus tulisi olemaan 1 200 000 m3, josta 266 000 m3 on toteutettavissa lainvoimaisella maisematyöluvalla. Ympäristölupahakemuksen mukaan maa-aineksen hyödyntämiskapasiteetti eteläisellä vallilla on ympäristölupahakemuksen mukaan 280 000 – 850 000 m3/v.
Seepsula oy:n lausuntopyynnön mukaan pohjoisen suojavallin kokonaistilavuus tulisi olemaan 2 400 000 – 3 200 000 m3. Ympäristölupahakemuksen mukaan maa-aineksen hyödyntämiskapasiteetti pohjoisella vallilla on 200 000 – 800 000 m3/v. Lausuntopyynnön mukaan betoni- ja tiilijätettä hyödynnettäisiin vallirakenteessa noin 80 000, 140 000 tai 240 000 m3 (130 000, 230 000 tai 400 000 tn). Betoni- ja tiilijätteen vuosittainen hyödyntämismäärä olisi 30 000 – 130 000 m3/v (49 000 tn/v – 215 000 tn/v).
Lausuntopyyntöaineistossa ei ole esitetty rakennusjätteelle muuta käsittelyä kuin sijoittamista suojavalliin. Nykyisen kiviainestoiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ja esitetty Seepsula oy:n maa-aines- ja ympäristölupamenettelyssä (lupahakemusasiakirjat ja yhteislupapäätös 8.6.2021 § 60). Lupapäätöksen mukaan nykyisen kiviainesalueen ympäristövaikutukset (melu, pöly, tärinä) lähiympäristöön tulevat vähenemään sekä louhintatason siirtyessä nykyiseltä louhintatasolta +42 tasolle +18 että uuden murskaustehtaan myötä. Nykyisen toiminnan päästövaikutuksien rajoittamiseksi lupamenettelyssä ei ole esitetty eikä edellytetty suojavallin rakentamista nykyisen kiviainesalueen pohjoispuolelle. Ympäristölupatarveharkinta suojavalleihin sijoitettavien maamassojen ja rakennusjätteen osalta jätteen hyödyntämisessä tai loppusijoituksessa tulee perustua rakenteen todelliseen tarpeeseen. Muulta tuotavien ylijäämämaiden ja rakennusjätteen sijoittaminen vallirakenteisiin voi siten olla ympäristöluvanvaraista kaatopaikkatoimintaa tai ympäristöluvanvaraista jätteen hyödyntämistä (YSL 27 §, liite 1, taulukko 2, kohta 13 f). Myös kaivannaisjätteen jätealue on ympäristöluvanvaraista toimintaa (YSL 27 §, liite 1, taulukko 2, kohta 13 d).
Kaatopaikkatoiminnan osalta lausuntopyyntöä koskeva toimenpide ylittää YVA-lain hankeluettelon liitteen 1 mukaiset YVA-tarveharkintarajat. Alueelle jo tehdyissä YVA-menettelyissä on jätehuollon osalta tarkasteltu lähinnä ylijäämämaan sijoittamista maankaatopaikoille. YVA-tarkastelua ei ole tehty lausuntopyynnössä esitetylle rakennusjätteen hyödyntämiselle. Maankaatopaikkojen YVA-menettelyä ei ole myöskään tehty lausuntopyyntöä koskevalle suunnittelualueelle.
Arviointimenettelyn yksittäistapausharkinnassa on otettava huomioon myös hankeen ominaisuudet YVA-lain liitteen 2 mukaisesti. Lausuntopyyntöä koskevan hankkeen osalta tarveharkinnassa on huomioitava erityisesti jätteiden käsittelytoimintojen yhteisvaikutukset alueella lainvoimaisella yhteisluvalla harjoitetun ja vireillä olevassa lupahakemuksessa esitetyn kiviaineksen ottotoiminnan kanssa.
Pohjoisen suojavallin itäpuoli sijoittuu Ruotsinkylä-Myllykylä II oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavassa on esitetty maa-ainesten ottoalueiden (EO) ympärille suoja-alueraja (sv). Kaavamääräysten mukaan raja osoittaa maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle noin 400 metrin etäisyydelle ulottuvan suoja-alueen, jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta, joka tulee tarkistaa suunnittelutarve- ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Suoja-alueen sisällä sallitaan kuitenkin melun leviämistä estävien rakennelmien kuten maavallien rakentaminen. Kiviainesalueen melupäästöjen rajoittamiseksi tarvittavan suojavallin sijoittuminen kaavan suoja-aluerajan sisäpuolelle on hyväksytyn kaavan mukainen toimenpide. Osayleiskaavatyössä ei ole arvioitu vallin rakentamisen ympäristövaikutuksia YVA-lain tarkoittamalla tavalla. Pohjoisen suojavallin länsipuoli sijoittuu Nahkela-Siippoo-Rustjärvi oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueelle. Tässä osayleiskaavassa ei ole osoitettu maa-ainesten ottoalueen suoja-aluetta.
Luonto
Hakemusselostuksessa todetaan, että toiminnalla ei ole vaikutusta luontoarvoihin ja että alueella tai sen lähiympäristössä vaikutusalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Tälle ei kuitenkaan ole esitetty perusteluita hakemusselostuksessa. Massax Oy:n täydennetyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (28.8.2020) kuvattujen luontoselvitysten hankealue (kuva 5.5.) ei kata suojavalleille suunniteltuja alueita eikä tekstistä käy ilmi, tehtiinkö lähialueen luontoselvitykset myös suojavallien alueella. Mikäli ei, tulee niiden osalta laatia asianmukaiset selvitykset lajistosta ja luontotyypeistä sekä hankkeen vaikutuksista niihin.
Pohjoisen suojavallin kohdalla kulkee Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotus II:ssa osoitettu itä-länsi-suuntainen ekologinen yhteystarve, jota suojavallin rakentaminen heikentäisi.
Vesistöt
Käsittelyhakemuksessa todetaan, ettei louhosalueella tai sen läheisyydessä ole vesilailla suojeltavia kohteita, mutta ympäristökeskuksen tiedossa ei ole alueella tehtyjä luontoselvityksiä, joiden perusteella tämä olisi voitu todeta. Mikäli luontoselvityksiä alueelta on olemassa, pyydetään ne liitettäväksi osaksi aineistoja. Muussa tapauksessa alueen mahdolliset pienvesikohteet tulee kartoittaa.
Suojavallialueen nykyiset pintavedet jakautuvat ainakin kolmelle pienvaluma-alueelle, joilta vedet virtaavat Vantaanjokeen joko Krapunojan kautta tai lähes suoraan. Ympäristövaikutusten osalta tulee joka tapauksessa arvioida, miten nämä virtaukset muuttuvat suojavallien rakentamisen ja rakennettavan laskeutusaltaan myötä ja minne vedet jatkossa ohjautuvat. Lisäksi tulee selvittää, miten voidaan turvata Vantaanjoen sekä Krapuojan uhanalaisten lajien vuollejokisimpukan ja meritaimenen elinympäristöt. Nämä lajit ovat erittäin herkkiä lisääntyneelle kiintoaineksen määrälle tai muutoksille haitta-aineiden pitoisuuksissa, minkä takia riittävät selvitykset sekä seuranta vedenlaadun suhteen ovat ratkaisevassa roolissa lajien elinolosuhteiden turvaamiselle.
Pöytäkirja tarkistetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.