Kunnanhallitus, kokous 31.1.2022

§ 43 Talousarvio 2022, investointimäärärahan poistaminen pysäköintitalohankkeelta

TUUDno-2021-1432

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousjohtaja esittelee talousarvion valmistelun tilannetta ja alustavaa talousarviokehyslaskelmaa sekä laskelman perusteita.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi
  • antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelua varten.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Ennakkotietojen perusteella Suomen talous elpyi ripeästi keväällä ja ylitti jo koronakriisiä edeltäneen tasonsa. Kasvupyrähdyksen ennakoidaan jatkuvan ensi vuoden puolelle, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu. Epävarmuus voi palata talouteen yllättävän nopeasti korkeimpien kasvulukujen ohittuessa. Pitkällä aikavälillä Suomen talouden kestävyyden määrittävät rakenteelliset toimenpiteet, jotka edistävät työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja vahvistavat samalla julkista taloutta.

Koronaepidemiasta aiheutuvat terveydenhuollon lisämenot, asetetut rajoitukset sekä iskua lievittävät valtion tuet ovat syventäneet julkisen talouden alijäämää. Kuntien rahoitusasema kääntyi ylijäämäiseksi viime vuonna. Tämä johtui pitkälti valtion mittavista tukitoimista sekä osaltaan syntyneistä säästöistä. Vuonna 2021 kuntatalouden toimintakate heikkenee arviolta noin 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Kun kuitenkin talouden elpyminen on samanaikaisesti nostanut verotuloja, ennustetaan kuluvan vuoden kuntatalouden pysyttelevän ylijäämäisenä.

Vuonna 2022 kuntatalous uhkaa painua jälleen alijäämäiseksi. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus jätetään osin huomioimatta vuonna 2022. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus ja ns. kuntien kiky-vähennyksen jääminen pysyväksi vähentävät kuntien valtionosuusrahoitusta yhteensä noin 500 milj. eurolla. Leikkauksia perustellaan kuntatalouden mittavilla koronatuilla vuonna 2020.

Vuonna 2023 Suomen julkisyhteisöjen rakenne muuttuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa kuntien rakenteellisia väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita. Vuoden 2023 valtionosuuspäätökset sisältävät hyvin suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät paitsi sote-uudistuksen ohella myös tulevien vuosien kustannusten jaon tarkistukseen valtion tiukan menokehykseen sisään.  Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa lievästi alijäämäisenä.

Tuusulan kunnan talous 2021

Kunnan talousarviovuoden 2021 talouteen liittyy merkittävää epävarmuutta koronaepidemian vaikutusten sekä taloudellisen ympäristön nopeiden muutosten vuoksi.  Talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta tilanne alkavan syksyn suhteen on hyvin epävarma, ja uhka elinkeinotoiminnan ja julkisten palvelujen uusista rajoituksista sekä kustannuksista on kasvanut. Lisäksi huolta kuntatalouteen aiheuttaa valtion vuoden 2021 koronakompensaatioiden määrä; ennakkoarvioiden mukaan valtio tullee korvaaman kunnille vain osan aiheutuneista välittömistä koronakustannuksista.

Tuusulan verotulotilitykset ovat kokonaisuutena kehittyneet alkuvuonna ennakoitua paremmin kaikissa verotulolajeissa. Myös hyvä kysyntä erityisesti pientalotonteissa ennakoi sitä, että budjetin mukaiset tonttien myyntitulotavoitteet saavutetaan. Sivistyksessä maksutuotot jäävät noin 0,5 milj. euroa talousarvioita pienemmäksi koronan vuoksi.  Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit liittyvät Keusoteen. Kuntayhtymän maksuosuusennustetta korotettiin ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä 2,0 milj. euroa. Keusoten maksuosuuteen kohdistuu edelleen arviolta 3–4 milj.  euron lisäylitysriski. Riskin toteumaan vaikuttaa keskeisesti Keusoten tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen sekä valtion koronakorvausten määrä. 

Kesäkuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan tilikauden alijäämä on –6,3 milj. euroa. Ennusteen mukaan kunta velkaantuu talousarviovuoden aikana lähes 34 milj. euroa.

Talousarviokehys 2022

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2022 talousarviokehyksen perustana tuore pormestariohjelma sekä valmisteilla oleva Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2020 tilinpäätökseen, puolivuosikatsaukseen 2021, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin.  
Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2022. Sosiaali- ja terveystoimi mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Yleishallintoa ja johdon tukea. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin 2022 kohdistuu merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.

Koronapandemia heikentää edelleen Tuusulan taloutta vuonna 2022. Kunnan palveluita ja taloutta rasittavat koronasta kuntalaisille aiheutunut hoitovelka erityisesti Keusotessa sekä koronan haittavaikutusten korjaamiseksi järjestettävä monialainen tuki erityisesti koululaisille, nuorille aikuisille sekä työttömäksi jääneille kuntalaisille. HSL:n kuntaosuuden ennakoidaan kasvavan edelleen pienten matkustajamäärien ja alhaisten lipputulojen vuoksi 0,4 milj. eurolla 4,2 milj. euroon. 

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän verotuloennusteen (toukokuu 2021) perusteella. Verotuloennusteet ovat tässä vaiheessa vielä hyvin epävarmoja; vuoden 2022 ansiotulojen odotetaan kasvavan ja vähennyksiin (esim. matkakulut, tulonhankkimiskustannukset) voi vielä tulla muutoksia. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elokuussa. Tällöin tulevat käyttöön tämänhetkisen tiedon mukaan myös sote-alueuudistuksen vaikutusten mukaiset laskelmat ja ennusteet. Valtionosuudet arvioidaan Kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisina. Verotulo- ja valtionosuusennusteita päivitetään Kuntaliiton laskelmien muuttuessa. 

Kehyslaskelman lähtökohtana ovat ansiotuloveroprosentti 19,75 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen.    
 

  Lain sallima vaihteluväli  

Tuusulan nykyinen
vero-%

     

Yleinen kiinteistövero

0,93–2,00       

1,15

Vakituinen asuinrakennus 

0,41–0,90      

0,48

Muu asuinrakennus

0,93–1,80 

1,35

Rakentamaton rakennuspaikka     

3,93–6,00

6,00

Yleishyödyllinen yhteisö

0,00–1,55 

0,65

 

Toimintatulot ja -menot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan 10,1 milj. euroon, kasvua 2021 talousarviosta 2,6 milj. euroa. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan säilyvän edellisvuoden tasolla 3,0 milj. eurossa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrään liittyy epävarmuutta ja arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan kasvavan 0,7 milj. euroa, josta kotikuntakorvausten kasvu on 0,3 milj. euroa. 

Toimintakatteen kasvuksi esitetään 2,4 % (5,2 milj. euroa). Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 3,4 % (8,7 milj. euroa) talousarvioon 2021 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu koostuu seuraavista keskeisistä menolisäyksistä: Keusote 3,8 milj. euroa, HSL:n kuntaosuus, 0,4 milj. euroa, koulujen väistötilat 0,6 milj. euroa sekä palkat ja sivukulujen korotukset 1,4 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020–28.2.2022 ja neuvottelut uusista sopimuksista käytäneen syksyllä 2021. Vuonna 2021 palkat nousevat kunta-alalla noin 2,1 % (1,0 % yleiskorotus, paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 %). Palkkakustannukset ja sivukulut on huomioitu kehykseen siten, että vuoden 2022 palkkakustannuksen nousuksi on arvioitu 2,0 %. Sivukulujen arvioidaan pysyvän 2021 tasossa. 

Suomen hallituksen budjettiriihi on 7.–8.9.2021. Budjettiriihen päätöksistä aiheutuvat vaikutukset tulee huomioida toimialojen talousarvion laadinnassa mahdollisena kehyksen ylityksenä ja/tai alituksena. 

Sote-uudistusta koskevan voimaanpanolaki tuli voimaan 1.7.2021. Koska tässä vaiheessa ei ole vielä tarkkoja tietoja Sote-uudistuksen taloussuunnitelmavuosille kohdistuvista vaikutuksista, ohjeellinen kehyspäätös tehdään talousarviovuoden 2022 osalta. Taloussuunnitelmavuosia koskeva kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat päivitetään syksyn aikana. Lisäksi syksyn aikana päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisia laskelmia vuosille 2022–2031. Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn loka-marraskuun aikana.

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2022 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2022-laskelmassa.
    
Vesihuoltoliikelaitoksen tulee talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuollon toimintakatteen kasvu on vuonna 2021 enintään 0,16 milj. euroa (5,3 %).

Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana ovat ennätyksellisen suuret, noin 67 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 39 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 18 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavan kolmena taloussuunnitelmavuotena suunnitellut investoinnit olisivat huipussaan 50–90 milj. eurossa/vuosi. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päättämän aikataulun mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja suurista investoinneista johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy lähivuodet nopeana. Kehyslaskelmassa vuoden 2022 toiminnan ja investointien rahavirta on noin 44 milj. euroa negatiivinen.
 
Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2022–2026 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan verotulopohjan vahvistamista. Keskeiset toimenpiteet kohdistuvat yritysalueiden kehittämiseen, tonttikaupan edistämiseen sekä muihin kunnan elinvoimaa sekä pito- ja vetovoimaa vahvistaviin toimenpiteisiin. 

Kaikkia kustannuseriä arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset sekä kasvuinvestointien läpiviennin mahdollistaminen toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun vastataan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla sekä sujuvammilla palveluprosesseilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. Palveluverkkoa uudistamalla mahdollistetaan palveluverkon tiivistämiseen liittyvien säästöjen toteuttaminen sekä väistötilakustannusten poistuminen.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2022 noin 0,7 milj. euroa ylijäämäiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2022–2026 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • hyväksyä vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2022–2026 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Lokakuussa 2021 hyväksytyn Tuusulan kuntastrategian 2021–2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”. Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä muut toimintaympäristön muutokset.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan. 

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on nostaa asteittain kunnan vuosikate tasolle, joka vastaa paremmin voimakkaassa kasvussa olevia investointeja ja poistoja. Kunnan talouden arvioidaan tasapainottuvan ja velkaantumisen kääntyvän laskuun taloussuunnitelmakauden loppupuolella 2025–2026, kun mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelman raskain vaihe on ohitettu.

Keusoten talous ja sote-uudistuksen talousvaikutukset

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä Tuusulan kunnan toimintakatteesta 126,2 milj. euroa (56,6%) muodostuisi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän palveluostoista. Esitys pohjautuu Keusoten talousarvioesitykseen, jossa kasvua vuodesta 2021 on 3,9 %. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 2,7 milj. euron riskilisä sote-menojen kattamiseen.

Kuntayhtymän tulevan vuoden toimintamenoja lisäävät kasvava asiakkaiden palvelutarve, palveluostojen hintojen korotukset, henkilöstömenojen kasvu sekä palkkojen harmonisointi. Lisäksi koronan aiheuttamat välittömät kustannukset sekä hoito- ja palveluvelka tulevat vaikuttamaan Keusoten vuoden 2022 toimintaan ja talouteen. Esitetyssä talousarviossa pysyminen edellyttää myös tuottavuusohjelman 40 milj. euroa (vuosille 2020–2022) toteutumista.

Sote-uudistuksen taloudellisena tavoitteena ovat asukaskohtaisten menojen kasvun taittaminen ja kääntäminen laskuun. Hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Keusotelta hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. 

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,67 miljardia euroa vuoden 2022 tasossa arvioituna. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (nykyarvio 12,39 %-yks.) ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Lopullinen alennus on määrä tarkentaa keväällä 2022 tulevien laskelmien pohjalta. Taloussuunnitelmassa esitetyt luvut vuodesta 2023 eteenpäin ovat tämän hetken tietojen pohjalta tehtyjä arvioita ja luvut täsmentyvät sote-uudistuksen edetessä.

Vuonna 2023 Tuusulan talouden ylijäämä olisi muodostumassa poikkeuksellisen korkeaksi, sillä verotulot eivät putoa täysimääräisesti kun kunnallis- ja yhteisöverotuloja kertyy vielä aikaisemmilta vuosilta.

Sote-menojen kasvu vuonna 2022 vaikuttaa kunnan tulorahoituksen sote-uudistuksen jälkeen, jonka vuoksi Keusoten menojen hillitsemiseen ennen sote-uudistuksen toteutumista tulee pyrkiä kaikin keinoin.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2022

Vuonna 2022 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja nykyisillä veroprosenteilla yhteensä 207,2 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymä kasvaisi 7,3 milj. euroa (3,6 %) vuoden 2021 ennusteeseen nähden. Tuusulan kunnan vuoden 2022 valtionosuuksien arvioidaan olevan 35,4 milj. euroa, kasvua 2,6 milj. euroa talousarvioon 2021 nähden. Lisäys johtuu kuntien uusista tehtävistä ja lain muutoksista koskien mm. vanhuspalveluita, varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja, oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä oppivelvollisuuden laajentamista.

Tuusulan vuoden 2022 talousarvion tasapainoa tukevat yleisen hyvän taloustilanteen myötä vahvistunut työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä vilkas asuntorakentaminen ja muuttovoitto. Kunnan taloutta tukevat myös asuin- ja työpaikkatonttien hyvä tarjonta- ja kysyntätilanne, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (ennuste 2021 10,7 milj. euroa).

Talousarviossa kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2021 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,4 prosenttia (noin 7,3 milj. euroa). Lisäyksestä Keusoten palveluostojen osuus on 3,4 milj. euroa ja henkilöstömenojen osuus 1,4 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2022 talousarvion vuosikate on 19,3 milj. euroa ja tilikausi päätyy 0,9 milj. euron ylijäämäiseen tulokseen. 

Kunnan ja liikelaitoksen yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 68,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 45,8 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa noin 29 %. Suurimmat investointimenot ovat talonrakennusinvestoinnit 37,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan 18,0 milj. euron investoinnit. Rakennuksiin investoidaan 37,6 milj. euroa, infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 18,0 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 5,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 42,7 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 5 000 euroon. Tavoitteena on kääntää kunnan lainamäärä laskuun taloussuunnitelmakauden 2022–2026 lopulla. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi, pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena sekä myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta.

Kunta on sopeuttanut toimintamenojaan vuonna 2021 erillisellä tuottavuus- ja säästöohjelmalla. Ohjelmalla tavoitellaan vuodelle 2021 2,8 milj. euron ja pidemmällä tähtäimellä 10 milj. euron säästöjä. Vuonna 2021 arvioidaan saavutettavan noin 2,0 milj. euron säästöt, jotka on sisällytetty kunnan taloussuunnitelmaan. Sote-menojen nopea kasvuvauhti vuosina 2021–2022 sekä hyvinvointialueen rahoitukseen ja niiden siirtolaskelmiin liittyvä epävarmuus lisää kunnan tulevien vuosien talousriskejä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle ja jatkaa asian käsittelyä 15.11.2021 pidettävässä kokouksessa
     

Lisäksi kunnanhallitus päätti, että talousarviota koskevat selvityspyynnöt/kysymykset tulee toimittaa kansliapäällikölle 5.11.2021 mennessä.

Kokouskäsittely

Talousarvioon liittyvät esittelyt:

Talousarvion laadinnan lähtökohdat, talousperusteet, talousjohtaja Markku Vehmas

Kaavoitussuunnitelma, kaavoituspäällikkö Anne Olkkola

Asuntorakentaminen, hankekehityspäällikkö Riikka Uusikulku

Kokoustauko klo 16.09–16.25

Henkilöstösuunnitelma, henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto

Käyttötalous ja investoinnit, toimialat

  • Kuntatoimiala / kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara
  • Sivistys / vs. sivistysjohtaja Tiina Simons
  • Kasvu ja ympäristö / kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka
  • Yhteiset palvelut / talousjohtaja Markku Vehmas

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ehdottaa valtuustolle,​ että
     

VALTUUSTO

  • päättää hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022 – 2026 taloussuunnitelmaksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Talousjohtaja Markku Vehmas ja henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen ehdotti Ari Nymanin kannattamana, että talousarviokirjasta sivulta 8 vuositavoitteista kohta 2.2 poistetaan "Käynnistämme Suutarintien hankkeen toteutuksen." 

Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo klo 19.32–19.53.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti poistaa talousarvion vuositavoitteista kohdan 2.2. "Käynnistämme Suutarintien hankkeen toteutuksen." 

Kuntatoimiala

Outi Huusko esitti kohdassa Yleishallinto ja johdon tuki, että

  • vuodelle 2022 tehty sakkomaksujen korotus 0,2 M euroa poistetaan, ja
  • eläkeläisjärjestöjen ja yleishyödyllisten järjestöjen avustuksiin lisätään 5 000 euroa kumpaankin.

Esitykset raukesivat kannattamattomina.  

Kasvu ja ympäristö toimialue

Ari Nyman ehdotti Raimo Stenvallin kannattamana, että talousarviokirjasta sivulta 74 Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet, Focus lisätään kuudenneksi kohdaksi "kunta luopuu lunastustoimenpiteistä". 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu lisäysehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen.

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ari Nymanin tekemää liäsyehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 "jaa"-ääntä, 3 "ei"-ääntä ja 2 "tyhjä"-ääntä. Jaa-äänen antoivat Outi Huusko, Kim Kiuru, Jari Immonen, Kalle Ikkelä, Karita Mäensivu, Ari Koponen, Riitta Sedig, Lilli Salmi, ei-äänen Ulla Rosenqvist, Ari Nyman, Raimo Stenvall ja tyhjää äänestivät Tuija Reinikainen, Kati Lepojärvi.

Kunnanhallitus päätti, että ehdotettua kohtaa ei lisätä.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä Kati Lepojärven ehdotuksesta kohtaan Yhdyskuntatekniikan palvelualue, toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet (s. 79), toimenpiteen "Selvitämme liikenneturvallisuushankkeissa kunnallisen kameravalvonnan aloittamista vaarallisilla tieosuuksilla."

Hankintasuunnitelma 2022

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä Outi Huuskon ja Kati Lepojärven esityksestä kohtaan Viherpalveluiden metsäkaupat 2023 tuottoarvio 200 000 euroa -kohtaan (s. 125) maininnan "arvio, ei sitova". 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi seuraavin muutoksin:
    • hyväksyttiin talousarvioehdotukseen sisältyvät myöhemmin tehdyt seuraavat muutosehdotukset, joilla ei ole määrärahavaikutuksi kuntatasolla

      • Investoinneista/ Tuusulanjärven eteläosan ja jokilaakson kehittämien -kohdasta siirretään määrärahasta 960 000 euroa 70 000 euroa kohtaan vesistöt

      • Tuusulan kunnan Keusoten ilmoittama maksuosuus Keusoten menoista on tarkentunut 123 550 000 eurosta 123 623 000 euroon

      • Henkilöstösuunnitelmaliitteeseen on lisätty ympäristötarkastajan viran perustaminen.    

    • lisäys sivulle 83 otsikon toiminnan keskeiset muutokset alle "Käynnistämme linjatien kevyen väylän suunnittelun"
    • Hyrylään suunniteltu esteetön lintutorni ja pitkospuureitti poistetaan investoinneista ja lintutornille etsitään kustannustehokkaampi esteetön paikka Tuusulanjärveltä
    • lisäys kohtaan Yleishallinto: Osallistuvan budjetoinnin markkinointiin käytettävä summa saa olla määrältään korkeintaan 10 % siitä summasta, joka osbu-rahoina jaetaan
       

Lisäksi valtuusto päätti hyväksyä seuraavat toimenpidealoitteet:

  • Päättäessään vuoden 2022 talousarviosta ja kulttuuritoimen investoinneista taloussuunnitelmakaudelle 2022–2026 kunnanvaltuusto esittää toiveen Taidekasarmin kunnostushankkeesta seuraavaa: Taidekasarmin hankesuunnitelman valmistuttua arvioidaan Taidekasarmin kunnostustavat ja -mahdollisuudet, kunnostuksen kustannusarvio sekä Tilapalveluiden resurssit hankkeen läpivientiin vuosien 2022–2023 aikana. Tämän jälkeen Taidekasarmin kunnostushanke tuodaan valtuuston käsiteltäväksi
  • 200 000 € määräraha Koy Hyrylän pysäköintitalon osakkeiden hankintaa varten arvioidaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Valtuusto edellyttää kunnanhallitusta:
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa pysäköintitalon toteuttamisesta
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa Suutarintien asemakaavan toteuttamisesta, tavoitteena parantaa uuden asuinalueen houkuttelevuutta erilaisille asujille, mm. varmistaen suurempien perheasuntojen rakentuminen Suutarintien alueelle, erilaiset hallintamuodot (ml. myyntikohteet), laadukas miljööseen sopiva arkkitehtuuri sekä pysäköintimahdollisuus tontilla omistusasuntojen yhteyteen esimerkiksi tonttijakoa muuttamalla tai muilla ratkaisuilla
    • kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen tammikuussa 2022 jossa asiakokonaisuus käsitellään.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja totesi, että talousarvioehdotukseen sisältyvät myöhemmin tehdyt seuraavat muutosehdotukset, joilla ei ole määrärahavaikutuksi kuntatasolla

  • Investoinneista/ Tuusulanjärven eteläosan ja jokilaakson kehittämien -kohdasta siirretään määrärahasta 960 000 euroa  70 000 euroa kohtaan vesistöt
  • Tuusulan kunnan Keusoten ilmoittama maksuosuus Keusoten menoista on tarkentunut 123 550 000 eurosta 123 623 000 euroon
  • Henkilöstösuunnitelmaliitteeseen on lisätty ympäristötarkastajan viran perustaminen.    
     

Valtuusto hyväksyi muutosehdotukset yksimielisesti.

 

Valtuustoryhmät pitivät puheenvuoronsa (Laura Åvall, Kokoomus, Anna Yltävä, TuPu, Johanna Sipiläinen, PS, Aarno Järvinen, SDP, Anu Åberg, Keskusta, Annika Lappalainen, Vihreät, Hanna Catani, Vasemmisto)

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pasi Huuhtanen teki Ilmari Sjöblomin, Jari Räsäsen, Henri Savolaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "rakennus 10 investointimääräraha yhteensä 2 miljoonaa euroa poistetaan kohdasta 3.4 kulttuuri sivu 124".

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pasi Huuhtasen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jussi Salonen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Päivö Kuusisto, Eeva-Liisa Nieminen, Lilli Salmi, Kirsti Ruislehto, Aarno Järvinen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Anna Yltävä, Lauri Untamo, Annika Lappalainen, Kari Friman, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Liisa Palvas, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Risto Rämö, Ilari Roihuvuo, Jari Anttalainen, Laura Nyholm, Mika Mäki-Kuhna, Hanna Catani, Margita Winqvist, Mila Lehtonen, Elisa Laitila, Mira Lehtinen, Anu Åberg, Emmi Sirniö, Elina Laine, Karita Mäensivu, Antti Kaikkonen, Arto Lindberg, Timo Huhtaluoma
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Ilmari Sjöblom, Kati Lepojärvi, Janne Hermunen, Mirka Kovalainen, Henri Savolainen, Mika Timonen, Jari Immonen, Johanna Sipiläinen, Sanna Kervinen, Laura Åvall, Ari Loponen, Matti Alanko, Jari Räsänen
  • tyhjän äänen antoi Jukka Ahlgren
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa-ääntä, 14 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni.

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Pasi Huuhtanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kirsti Ruislehto teki Arto Lindbergin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Talousarvioon lisätään sivulle 83 otsikon toiminnan keskeiset muutokset alle 'Käynnistämme linjatien kevyen väylän suunnittelun'."

Valtuusto hyväksyi Kirsti Ruislehdon tekemän muutosehdotuksen yksimielisesti.

Tuija Reinikainen teki Pasi Huuhtasen, Jari Räsäsen, Janne Hermusen kannattamana  seuraavan muutosehdotuksen: "Hyrylään suunniteltu esteetön lintutorni ja pitkospuureitti poistetaan investoinneista ja lintutornille etsitään kustannustehokkaamppi esteetön paikka Tuusulanjärveltä."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tuija Reinikaisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Kalle Ikkelä, Kim Kiuru, Kirsti Ruislehto, Aila Koivunen, Aarno Järvinen, Ilari Roihuvuo, Anna Yltävä, Lilli Salmi, Janne Mellin, Hanna Catani, Annika Lappalainen, Emmi Sirniö, Outi Huusko, Elisa Laitila, Karita Mäensivu, Arto Lindberg
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Mirka Kovalainen, Margita Winqvist, Janne Hermunen, Anu Åberg, Eeva-Liisa Nieminen, Henri Savolainen, Tuija Reinikainen, Mila Lehtonen, Mika Timonen, Jussi Salonen, Jari Anttalainen, Jukka Ahlgren, Sanna Kervinen, Elina Laine, Risto Rämö, Laura Nyholm, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Lauri Untamo, Antti Kaikkonen, Johanna Sipiläinen, Jari Immonen, Ari Loponen, Mira Lehtinen, Pasi Huuhtanen, Kari Friman, Timo Huhtaluoma, Jari Räsänen
  • tyhjän äänen antoivat Ilmari Sjöblom, Liisa Palvas, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto


Suoritetussa äänestyksessä annettiin 17 jaa-ääntä, 30 ei-ääntä ja 4 tyhjää ääntä.

Puheenjohtaja totesi Tuija Reinikaisen tekemän muutosehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Sanna Kervinen teki Laura Åvallin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Lisäysesitys kohtaan Yleishallinto: Osallistuvan budjetoinnin markkinointiin käytettävä summa saa olla määrältään korkeintaan 10 % siitä summasta, joka osbu-rahoina jaetaan."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sanna Kervisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Annika Lappalainen, Margita Winqvist, Aarno Järvinen, Kirsti Ruislehto, Liisa Palvas, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Hanna Catani, Laura Nyholm, Päivö Kuusisto, Mira Lehtinen, Outi Huusko, Emmi Sirniö, Arto Lindberg, Jari Räsänen
  • ei-äänen antoivat Ulla Rosenqvist, Lauri Untamo, Sanna Kervinen, Ilari Roihuvuo, Mila Lehtonen, Ilmari Sjöblom, Mirka Kovalainen, Tuija Reinikainen, Risto Rämö, Anu Åberg, Laura Åvall, Mika Timonen, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Jukka Ahlgren, Matti Alanko, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä, Jari Immonen, Eeva-Liisa Nieminen, Kalle Ikkelä, Henri Savolainen, Jari Anttalainen, Antti Kaikkonen, Mika Mäki-Kuhna, Ari Loponen, Janne Hermunen, Elisa Laitila, Lilli Salmi, Kari Friman, Timo Huhtaluoma
  • tyhjän äänen antoivat Karita Mäensivu, Elina Laine
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 jaa-ääntä, 31 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä.

Puheenjohtaja totesi Sanna Kervisen tekemän muutosehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Jussi Salosen tekemä toimenpidealoite: "Taidekasarmi: Päättäessään vuoden 2022 talousarviosta ja kulttuuritoimen investoinneista taloussuunnitelmakaudelle 2022-2026 kunnanvaltuusto esittää toiveen Taidekasarmin kunnostushankkeesta seuraavaa: Taidekasarmin hankesuunnitelman valmistuttua arvioidaan Taidekasarmin kunnostustavat ja -mahdollisuudet, kunnostuksen kustannusarvio sekä Tilapalveluiden resurssit hankkeen läpivientiin vuosien 2022-2023 aikana. Tämän jälkeen Taidekasarmin kunnostushanke tuodaan valtuuston käsiteltäväksi."

Valtuusto hyväksyi Jussi Salosen tekemän toimenpidealoitteen yksimielisesti.

Janne Mellinin teki Pasi Huuhtasen, Sanna Kervisen ja Jari Anttalaisen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "200 000€ määräraha Koy Hyrylän pysäköintitalon osakkeiden hankintaa varten arvioidaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Valtuusto edellyttää kunnanhallitusta: - neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa pysäköintitalon toteuttamisesta,- neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa Suutarintien asemakaavan toteuttamisesta, tavoitteena parantaa uuden asuinalueen houkuttelevuutta erilaisille asujille, mm. varmistaen suurempien perheasuntojen rakentuminen Suutarintien alueelle, erilaiset hallintamuodot (ml. myyntikohteet), laadukas miljööseen sopiva arkkitehtuuri sekä pysäköintimahdollisuus tontilla omistusasuntojen yhteyteen esimerkiksi tonttijakoa muuttamalla tai muilla ratkaisuilla - kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen tammikuussa 2022 jossa asiakokonaisuus käsitellään."

Valtuusto hyväksyi Janne Mellinin tekemän toimenpidealoitteen yksimielisesti.

Eeva-Liisa Nieminen teki seuraavan muutosehdotuksen: Talousarvion sivulla 127 kohdassa Viherpalvelut/metsäkaupat luovutaan metsänhoitotulojen 200 000 euroa tuottovaatimuksesta ja kunnan metsiä hoidetan hyvän metsänhoidon tapojen mukaisesti. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

 

Antti Kaikkonen saapui paikalle tämän asian käsittelyn aikana klo 17.18 ja varavaltuutettu Timo Huhtaluoma poistui. 

Kokoustauko klo 17.50–18.40.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvio on kunnan tärkein talouden ja toiminnan ohjauksen väline. Valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan 13.12.2021 talousarvion vuodelle 2022. Samalla hyväksyttiin myös vuosia 2022–2026 koskeva taloussuunnitelma sekä vuosien 2022–2026 investointisuunnitelma.

Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen tarkoituksena on antaa talousarviossa määriteltyjä tavoitteita ja toimenpiteitä täydentäviä konkreettisia ohjeita, joita noudatetaan valtuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanossa ja seurannassa. Toimialueet vastaavat ohjeen viemisestä käytäntöön.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan talousarvion täytäntöönpano-ohjeen vuodelle 2022.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Vuoden 2002 talousarvion investointiosan ”Investoinnit 2022-2026” kohtaan ”2. osakkeet” on varattu Koy Hyrylän pysäköintitalon investointiin vuodelle 2022 200.000 euroa. Investointi on tarkoitettu pääomasijoitukseksi kunnan perustamaan yhtiöön, joka yhdessä Avain Yhtiöt Oy:n kanssa rakennuttaisi pysäköintitalon sekä omistaisi ja hallinnoisi Tuusulan kunnan omistamia määräosuuksia pysäköintitalon rakennuksesta ja tontista. Yhtiön omistusosuus olisi alkuvaiheessa 286/414 määräosaa rakennettavasta pysäköintitalosta ja sen tontista. Investointi liittyy yleisemmin Hyrylän keskusta-alueen asuinrakentamisen pysäköintiratkaisujen, ja osin Avain yhtiöt Oy:n kanssa 29.9.2020 allekirjoitetun kiinteistökaupan esisopimuksen, toteuttamiseen.

Valtuusto päätti kokouksessaan 13.12.2021 § 168 talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksyä seuraava toimenpidealoitteen:

  • 200 000 € määräraha Koy Hyrylän pysäköintitalon osakkeiden hankintaa varten arvioidaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Valtuusto edellyttää kunnanhallitusta:
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa pysäköintitalon toteuttamisesta
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa Suutarintien asemakaavan toteuttamisesta, tavoitteena parantaa uuden asuinalueen houkuttelevuutta erilaisille asujille, mm. varmistaen suurempien perheasuntojen rakentuminen Suutarintien alueelle, erilaiset hallintamuodot (ml. myyntikohteet), laadukas miljööseen sopiva arkkitehtuuri sekä pysäköintimahdollisuus tontilla omistusasuntojen yhteyteen esimerkiksi tonttijakoa muuttamalla tai muilla ratkaisuilla
    • kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen tammikuussa 2022 jossa asiakokonaisuus käsitellään.

 

Pysäköintitalon tarve

Pysäköintitaloninvestointi on Tuusulan kunnan näkökulmasta osoittautunut tässä vaiheessa taloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Alueen asuinrakentamishankkeet, kuten Suutarintien korttelin kahden tontin ja vanhan kunnantalon korttelin rakentuminen eivät ole edenneet suunnitellusti. Viivästyneiden asuinrakennushankkeiden oli tarkoitus osaltaan rahoittaa pysäköintitaloinvestointia ja käyttötaloutta. 

Pysäköintitaloon on viitesuunnitelman mukaisesti tulossa 414 autopaikkaa. Autopaikkoja on suunniteltu otettavaksi käyttöön seuraavasti:

  • 86 ap Avain Yhtiöt Oy:n asuinkerrostalohankkeita varten. Paikat tarvitaan vuonna 2023.
  • 57 ap Suutarintien pohjoispuolisen korttelialueen, kahden toistaiseksi toteuttajaa vailla olevan asuinkerrostalotontin toteuttamiseksi. Aikaisintaan näitä paikkoja tarvitaan toteuttajan löydyttyä ja asuinkerrostalohankkeen valmistuttua. Paikat tarvitaan arviolta vuosina 2024-2025.
  • 124 ap muihin asuinkerrostalohankkeisiin. Koskensillantien alueen ja sote-aseman korttelien uudistamiseksi voidaan hyödyntää loput pysäköintitalon autopaikat. Tarve syntynee vuosina 2025-2030 asemakaavamuutosten, toteuttajien valitsemisen ja rakentamissuunnitelmien laatimisen jälkeen.
  • 147 ap yleistä pysäköintiä varten. Ennen nykyisten keskustassa olevien yleisten pintapysäköintipaikkojen poistumista palvelukeskuksen rakentamisen myötä, ei ole välitöntä tarvetta toteuttaa korvaavia pysäköintipaikkoja. Palvelukeskuksen toteuttaminen käynnistynee vuonna 2022, jos laadittavasta asemakaavan muutoksesta ei tule valituksia, muutoin vuosina 2023-2024. Pelkästään Aunelan, Taidekasarmin, kirjaston ja palvelukeskuksen työntekijöiden autopaikkatarpeen arvioidaan olevan 159 ap, kun oletetaan 70 %:n tulevan töihin omalla autolla. Palvelukeskukseen tullee 65 ap pitkäaikaista pysäköintiä varten. Em. oletuksella puuttuu keskusta-alueelta pitkäaikaista pysäköintiä varten 94 ap.

 

Suurin osa pysäköintitalon 414 autopaikasta olisi tässä vaiheessa, ennen palvelukeskuksen toteuttamista, tarpeettomia. Pysäköintipaikoista arvioidaan syntyvän kunnalle noin 130 000 € ylläpito- ja hoitokulut vuositasolla. Lisäksi yhtiön taloutta rasittaisivat korkokulut ja poistot. Kokonaisuutena Koy Hyrylän pysäköintitalon vuotuinen vaikutus kunnan käyttötalouteen (vastikemaksut yhtiölle) olisi alkuvaiheessa yli 400 000 euroa. Jotta voidaan välttää ylimääräisten kulujen syntymistä sekä tarpeettoman suurta taloudellista riskiä, on taloudellisesti järkevää toteuttaa pysäköintitalo vasta, kun sen autopaikkojen käyttöaste on varmuudella suurempi ja ympäröivät rakennushankkeet toteutuvat. Tämän tarpeen laukaisee lähialueelle toteutuva tehokas asuinkerrostalorakentaminen, palvelukeskuksen toteuttaminen tai molemmat.

Asemakaavan määräyksistä voidaan poiketa tietyissä tapauksessa tilapäisesti. Tilapäinen poikkeaminen ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä ja tilapäisyys on enintään viisi vuotta. Pysäköintitalon toteuttaminen kestänee noin vuoden. Avain yhtiöt oy ilmoittanut käynnistävänsä kaikkien kolmen asuinkerrostalohankkeen toteuttamisen heti rakennusluvat saatuaan. Asuinkerrostalohankkeen toteuttamisvaihe kestänee 12–18 kk. Tilapäiden lasketaan alkavan rakennusluvan antopäivästä. Jos oletetaan, että rakennusluvat myönnetään 02/2022, tulisi pysäköintitalon rakennuttaminen käynnistää viimeistään 02/2026, jotta pysäköintitalo olisi käyttöönotettavissa tilapäisratkaisun päättymisen yhteydessä. 

Jos pysäköintitaloa ei toteuteta, tilapäisesti Avain Yhtiöt Oy:n tarvitsemien autopaikkojen tulee sijaita lähietäisyydellä asunnoista. 86 autopaikkaa edellyttää vähintään noin 2000–2500 m2 suuruisen alueen. Pinta-alan kannalta riittäviä alueita on kunnan omistuksessa asuinkerrostalotonttien läheisyydessä kaksi:  

  • Suutarintien korttelin rakentamattomat tontit 8068 tontit 9 ja 10 
  • Koskensillantien pysäköintitalon kortteli 8069 

 

Avain Yhtiöt Oy:n kanssa on alustavasti sovittu pysäköintitalohankkeen lykkäämisestä valtuuston toimenpidealoitteen pohjalta ja kunnanhallituksen kokouksessaan 21.12.2021 antaman valtuutuksen nojalla. Avain Yhtiöt Oy:n kanssa käydään tarkemmat neuvottelut lykkäämisen ja tilapäisten pysäköintijärjestelyjen sisällöistä, ja tavoitteena on, että sopimukset allekirjoitetaan 17.1.2022 mennessä. Sen jälkeen kunnanhallitus voi ehdottaa valtuustolle pysäköintitaloa varten varatun 200.000 euron määräisen investointimäärärahan poistamista vuoden 2022 talousarviosta. 

Pysäköintitalon hankinta / hankinnan keskeyttäminen 

Pysäköintitalon rakennusurakka on kilpailutettu hankintalain mukaisesti. Kunta on saanut määräaikaan 3.12.2021 mennessä tarjoukset pysäköintitalon kvr-urakasta. Mikäli pysäköintitalon rakentamista ei toteuteta tässä vaiheessa, tulee vireillä oleva hankinta keskeyttää. Hankintalain 125 §:n mukaan hankinta voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on oikeuskäytännössä pidetty mm. muuttunutta rahoitustilannetta sekä hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Mikäli hankinta on keskeytetty ilman laillista perustetta, hankintakilpailun voittaneellla on oikeus saada hankintayksiköltä hyvitystä ja vahingonkorvausta.   

Siinä tapauksessa, että pysäköintitalohanketta viivästytetään ja sitä varten varattu määräraha poistetaan, kunnan tulee tehdä erillinen päätös hankinnan keskeyttämisestä.  Asia tuodaan siinä tapauksessa kunnanhallituksen päätettäväksi 31.1.2022 kokoukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 24.1.2022 pidettävän kokouksen asialistalle
  • tehdä päätösehdotuksensa valtuustolle kokouksessaan 17.1.2022.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Talousjohtaja Markku Vehmas ja kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen selostivat asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Kunta ja Avain Yhtiöt Oy neuvottelevat pysäköintitalon toteutuksen viivästyttämisestä ja väliaikaisten pysäköintipaikkojen jäsrjestämisestä Avain Yhtiöt Oy:n asuinrakennushannkkeille.  Neuvottelut ovat vielä kesken. Tavoitteena on, että asiassa päästään sopimukseen ja sopimukset saadaan allekirjoitettua viimeistään 17.1.2022.  Päätösehdotus valtuustolle tehdään kunnanhallituksen kokouksessa 17.1.2022.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättääehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • poistaa vuoden 2022 talousarvion investointimäärärahoista Koy Hyrylän pysäköintitalon investointiin varatun 200.000 euron määrärahan. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Harri Lipasti, hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Kunta ja Avain Yhtiöt Oy:n neuvottelevat edelleen pysäköintitalon toteutuksen viivästyttämisestä ja väliaikaisten pysäköintipaikkojen jäsrjestämisestä Avain Yhtiöt Oy:n asuinrakennushankkeille. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimukset niin, että ne voidaan tuoda kunnnanhallituksen kokoukseen tiedoksi ja toimittaa myös valtuuston kokoukseen 24.1.2022.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhaliitus päättää

  • merkitä tiedoksi Tuusulan kunnan ja Avain Yhtiöt Oy:n kesken allekirjoitetut sopimukset pysäköintitalon toteutuksen viivästyttämisestä ja väliaikaisten pysäköintipaikkojen järjestämisestä Avain Yhtiöt Oy:n asuinrakennushankkeille.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • merkitä tiedoksi Tuusulan kunnan ja Avain Yhtiöt Oy.n neuvotteluiden tilanteen
  • että sopimukset tuodaan käsiteltäväksi kunnanhallituksen kokoukseen 31.1.2022.

 

Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen selosti asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • poistaa vuoden 2022 talousarvion investointimäärärahoista Koy Hyrylän pysäköintitalon investointiin varatun 200.000 euron määrärahan. 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Hanna Catani esitti Annika Lappalaisen, Kati Lepojärven, Aarno Järvisen ja Kirsti Ruislehdon kannattamana seuraavan muutosesityksen:
"Muutosesitys päätösehdotukseen: Valtuusto päättää • poistaa vuoden 2022 talousarvion investointimäärärahoista Koy Hyrylän pysäköintitalon investointiin varatun 200.000 euron määrärahan. - säilyttää vuoden 2022 talousarvion ennallaan myös Koy Hyrylän pysäköintitalon investoinnin 200 000 euron määrärahan osalta. Perustelut: Investointimäärärahaa 200 000 euroa ei tule poistaa vuoden 2022 talousarviosta, koska vaikka määräraha on myöhemmin tarvittaessa lisättävissä takaisin talousarvioon, jo tehdyillä esimerkiksi kilpailutuksilla ja urakkatarjouksilla on keskimääräinen vanhenemisaika, joiden uusiminen voisi aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa runsaasti ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi lyhyen aikajänteen pysäköinnin suunnittelu juuri siinä vaiheessa, kun esimerkiksi rakentaminen on jo aloitettu, johtaa todennäköisesti tilanteeseen, jossa lisäpysäköinnistä maksetaan paljon enemmän kuin suunnitelmallisesta, pitkäaikaisesta, hallitusta ratkaisusta. Vaikka rakentamisessa on olemassa riski rakennusprojektien aikataulujen venymiselle, Tuusulan keskuksen eli Hyrylän keskustan alueella on ollut pitkän aikaa pysäköintiin liittyviä haasteita, joita ei ole kyetty ratkaisemaan pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Nyt kyseessä oleva parkkitalo on osa huolellisesti virkamiestyönä valmisteltua pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jonka avulla asiointi Hyrylän keskustan palveluiden, kuten kirjaston, terveyskeskuksen sekä työpaikka- ja vaihtopysäköinnin osalta on suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti tapahtuvaa myös tulevien keskustan alueella tapahtuvien rakennushankkeiden aikana. Parkkitalon siirron yhteydessä kunnantalon eteläpuolinen parkkipaikka siirtyy kokonaan rakennusyhtiön haltuun ja ylemmän parkkipaikan kohdalle tulee rakennus. Rakennustyömailla työskentelevälle henkilökunnalle tulee varata runsaasti parkkipaikkoja ja käynnistyessään tulevat rakennusprojektit tulevat poistamaan esimerkiksi kaiken pysäköintitilan kirjaston ja torin väliseltä alueelta. Mikäli parkkisuunnitelmaa ei lähdetä toteuttamaan ennakoivasti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, edessä hyvin todennäköisesti on merkittäviä pysäköintiongelmia, sekä runsasta kadunvarsipysäköintiä ja kuntalaisilla tulee olemaan vaikeuksia päästä esimerkiksi terveyspalveluiden ääreen. Tätä riskiä voi pitää kuntalaisen kannalta merkittävämpänä, kuin sitä, että parkkitaloa viivyttämällä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Monissa muissa kunnissa ja kaupungeissa keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä on parkkitalo ja Tuusulassakin olisi aika siirtyä keskustaa rumentavista avoimista pikkuparkkipaikoista keskitettyyn suunnitelmalliseen parkkiratkaisuun. Tästä syystä 200 000 investointimääräraha tulisi pitää talousarviossa ja toteuttaa Hyrylän keskustan pysäköinnin suunnittelussa pitkäjänteisyyttä sekä ennakointia, jolla huolehditaan siitä, että kuntalaisilla on myös rakennusprojektien aikana koko ajan pääsy kohtuullisen matkan päässä olevaan pysäköintitilaan."

Jussi Salonen esitti Johanna Sipiläisen, Mika Timosen ja Jari Räsäsen kannttamana, että pohjaehdotus hyväksytään.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Catanin muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Jussi Salonen, Sanna Kervinen, Tapio Tammilehto, Anu Åberg, Anna Yltävä, Jari Räsänen, Ari Koponen, Lauri Untamo, Mirka Kovalainen, Laura Nyholm, Antti Kaikkonen, Johanna Sipiläinen, Jari Immonen, Henri Savolainen, Janne Mellin, Janne Hermunen, Jari Anttalainen, Kari Kinnunen, Kalle Ikkelä, Topi Korpinen, Tuija Reinikainen, Mika Mäki-Kuhna, Liisa Palvas, Elisa Laitila, Ruut Sjöblom, Mila Lehtonen, Lilli Salmi, Antti Seppälä, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Mika Timonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall, Risto Rämö, Ulla Rosenqvist
  • ei-äänen antoivat Kim Kiuru, Aila Koivunen, Kati Lepojärvi, Hanna Catani, Päivö Kuusisto, Emmi Sirniö, Annika Lappalainen, Kirsti Ruislehto, Margita Winqvist, Outi Huusko, Mira Lehtinen, Aarno Järvinen, Karita Mäensivu
  • tyhjän äänen antoivat Arto Lindberg, Jukka Ahlgren.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa-ääntä, 13 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Keskustelun jatkuessa Jussi Salonen esitty Kati Lepojärven, Eeva-Liisa Niemisen ja Jari Anttalaisen kannattamana, että päätökseen liitetään seuraava toimenpidealoite:
"Toimenpidealoite § 4 Talousarvio 2022, investointimäärärahan poistaminen pysäköintitalohankkeelta Tuusulan kunta ryhtyy toimiin Tuusulan pysäköintipolitiikka 31.12.2016 selvityksen päivittämiseksi etenkin Hyrylän keskustan alueella. Tässä työssä arvioidaan pysäköinnin määrälliset ja laadulliset tarpeet ja tavat nykyisten ja tulevien rakentamishankkeiden ja kuntalaisten liikkumistarpeiden ja -muotojen näkökulmasta. Pysäköinnin määrälliset tavoitteet on perustuttava käsittelyssä olevassa Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin Hyrylän viihtyisästä ympäristöstä."

Valtuusto päätti yksimielisesti liittää toimenpidealoitteen päätökseen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • poistaa vuoden 2022 talousarvion investointimäärärahoista Koy Hyrylän pysäköintitalon investointiin varatun 200.000 euron määrärahan. 

 

Lisäksi valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä liitettäväksi päätökseen seuraavan toimenpidealoitteen:
Toimenpidealoite § 4 Talousarvio 2022, investointimäärärahan poistaminen pysäköintitalohankkeelta Tuusulan kunta ryhtyy toimiin Tuusulan pysäköintipolitiikka 31.12.2016 selvityksen päivittämiseksi etenkin Hyrylän keskustan alueella. Tässä työssä arvioidaan pysäköinnin määrälliset ja laadulliset tarpeet ja tavat nykyisten ja tulevien rakentamishankkeiden ja kuntalaisten liikkumistarpeiden ja -muotojen näkökulmasta. Pysäköinnin määrälliset tavoitteet on perustuttava käsittelyssä olevassa Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin Hyrylän viihtyisästä ympäristöstä.

Hanna Catani jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:
"Investointimäärärahaa 200 000 euroa ei tule poistaa vuoden 2022 talousarviosta, koska vaikka määräraha on myöhemmin tarvittaessa lisättävissä takaisin talousarvioon, jo tehdyillä esimerkiksi kilpailutuksilla ja urakkatarjouksilla on keskimääräinen vanhenemisaika, joiden uusiminen voisi aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa runsaasti ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi lyhyen aikajänteen pysäköinnin suunnittelu juuri siinä vaiheessa, kun esimerkiksi rakentaminen on jo aloitettu, johtaa todennäköisesti tilanteeseen, jossa lisäpysäköinnistä maksetaan paljon enemmän kuin suunnitelmallisesta, pitkäaikaisesta, hallitusta ratkaisusta. 

Vaikka rakentamisessa on olemassa riski rakennusprojektien aikataulujen venymiselle, Tuusulan keskuksen eli Hyrylän keskustan alueella on ollut pitkän aikaa pysäköintiin liittyviä haasteita, joita ei ole kyetty ratkaisemaan pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Nyt kyseessä oleva parkkitalo on osa huolellisesti virkamiestyönä valmisteltua pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jonka avulla asiointi Hyrylän keskustan palveluiden, kuten kirjaston, terveyskeskuksen sekä työpaikka- ja vaihtopysäköinnin osalta on suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti tapahtuvaa myös tulevien keskustan alueella tapahtuvien rakennushankkeiden aikana. Parkkitalon siirron yhteydessä kunnantalon eteläpuolinen parkkipaikka siirtyy kokonaan rakennusyhtiön haltuun ja ylemmän parkkipaikan kohdalle tulee rakennus.  

Rakennustyömailla työskentelevälle henkilökunnalle tulee varata runsaasti parkkipaikkoja ja käynnistyessään tulevat rakennusprojektit tulevat poistamaan esimerkiksi kaiken pysäköintitilan kirjaston ja torin väliseltä alueelta. Mikäli parkkisuunnitelmaa ei lähdetä toteuttamaan ennakoivasti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, edessä hyvin todennäköisesti on merkittäviä pysäköintiongelmia, sekä runsasta kadunvarsipysäköintiä ja kuntalaisilla tulee olemaan vaikeuksia päästä esimerkiksi terveyspalveluiden ääreen. Tätä riskiä voi pitää kuntalaisen kannalta merkittävämpänä, kuin sitä, että parkkitaloa viivyttämällä voitaisiin vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Monissa muissa kunnissa ja kaupungeissa keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä on parkkitalo ja Tuusulassakin olisi aika siirtyä keskustaa rumentavista avoimista pikkuparkkipaikoista keskitettyyn suunnitelmalliseen parkkiratkaisuun. Tästä syystä 200 000 investointimääräraha tulisi pitää talousarviossa ja toteuttaa Hyrylän keskustan pysäköinnin suunnittelussa pitkäjänteisyyttä sekä ennakointia, jolla huolehditaan siitä, että kuntalaisilla on myös rakennusprojektien aikana koko ajan pääsy kohtuullisen matkan päässä olevaan pysäköintitilaan. Toiminnan Hyrylän keskustan osalta tulisi olla suunnitelmallista ja ennakoivaa, eikä voida ajatella olevan järkevää, että esimerkiksi rakentamisaikaisesta väliaikaispysäköinnistä voitaisiin tehdä päätöksiä enää takautuvasti. "

Kim Kiuru ilmoitti päätöksesta eriävän mielipiteen.

Kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunta sekä Avain Yhtiöt Oy:neuvottelevat edelleen pysäköintitalon toteutuksen viivästyttämisen ja väliaikaisten pysäköintipaikkojen järjestämisen edellytttämistä yksityiskohtaisista sopimuksista. Sopijapuolina ovat kunnan ja Avain Yhtiöt Oy:n lisäksi Avain Yhtiöt Oy:n asuinrakennuksien toteuttamiseen ja hallintaan perustamat asunto-osakeyhtiöt, As Oy Tuusulan Suutarintie 3, As Oy Tuusulan Suutarintie 5 ja As Oy Tuusaulan Suutarintie 7.

Neuvottelujen tuloksena laaditut sopimukset toimitetaan kunnanhallitukselle erikseen ennen kokousta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhaliitus päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan sekä Avain Yhtiöt Oy:n, As Oy Suutarintie 3:n, As Oy Suutarintie 5:n ja As Oy Suutarintie 7:n kesken laaditun sopimuksen pysäköintitalon toteutuksen viivästyttämisestä ja
  • merkitä tiedoksi edellä mainittujen sopijapuolten kesken laaditun sopimuksen väliaikaisten pysäköintipaikkojen järjestämisestä Avain Yhtiöt Oy:n asuinrakennushankkeille.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Kati Lepojärvi esitti seuraavan muutosesityksen:
"Esitän, että kunta ei ota vastattavakseen Avain-asunnoille teetettävien väliaikaisten pysäköintipaikkojen kustannuksia (kuntasuunnittelupäällikön arvion mukaan 50000-100000€) eikä pysäköintitalon kustannusten mahdollisen nousun Avain-asunnoille aiheuttamia lisäkustannuksia, kuten esitettyjen sopimusten ehdoissa edellytetään. Samalla esitän, että kunta luopuu kokonaan pysäköintitalon rakennuttamisesta kunnan kustantamana. Sen sijaan esitän, että Avaimen kanssa sopimuksen edellyttämien pysäköintipaikkojen mahdollistamiseksi kunta edesauttaa kaikin käytettävissään olevin keinoin ja neuvottelemalla sitä, että pysäköintitalo toteutetaan alan yrityksen, ei kunnan toimesta. Kunta voi lunastaa rakennettavasta pysäköintitalosta kuntalaispysäköintiin tarvittavat pysäköintipaikat murto-osalla koko pysäköintitalon toteutukseen vaadittavista kustannuksista. Lopuksi esitän, että pysäköintitalolle katsotaan parempi sijainti alueella siten, että nykysijaintia kaavassa, joka peittää viheyhteyden jokipuistoon, pidetään aivan viimeisenä vaihtoehtona, eli toteutetaan sille sijainnilleen vain, jos muut sijaintimahdollisuudet, myös yksityiselle maalle maanomistajan luvalla esitetyt vaihtoehdot, perustellusti todetaan mahdottomiksi toteuttaa."
Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Avain Yhtiöt Oy, kasvun ja ympäristön -toimialue

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.
Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava Tuusulan kunnalle virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä käyttäen alla olevia yhteystietoja:
Tuusulan kunta, Kunnanhallitus
osoite: Kotorannankuja 10, Pl 60, 04301 Tuusula
sähköposti: kirjaamo@tuusula.fi
puh. vaihde: 09 87 181

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä Tuusulan kunnan asiakaspalvelupisteeseen os. Autoasemankatu 2, 04300 Tuusula. Avoinna ma-to klo 8.00-15.00 ja pe klo 8.00-12.00.