Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 18.1.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Signify Finland oy, toimintasuunnitelma, Mattilantie Mäntsälä, lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle

TUUDno-2021-2708

Valmistelija

  • Saku Nurminen, ympäristötarkastaja, saku.nurminen@tuusula.fi
  • Petra Kivistö, terveystarkastaja, petra.kivisto@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö (ELY-keskuksen diaarinumero UUDELY/2129/2016)

Mäntsälässä osoitteissa Mattilantie 75 ja 107 sijaitsivat valaisintehtaan tuotantolaitokset, joilla käytettiin kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä liuottimia ainakin 1960–1980-luvuilla. Toiminnan seurauksena kloorattuja hiilivetyjä pääsi alueen maaperään ja pohjaveteen. Tehdaskiinteistöillä on tehty useita maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteitä. Puhdistustoimenpiteistä huolimatta pohjavedessä esiintyy edelleen laajoilla alueilla kloorattuja hiilivetyjä. Tilanteen vaatimista toimenpiteistä vastaa Signify Finland Oy.

Signify Finland Oy on tehnyt vuosina 2019–2021 alueella pohjavesi ja sisäilmatutkimuksia. Tutkimusten perusteella on laadittu riskinarviointi sekä jatkotoimenpidesuunnitelma. Tutkimustulokset, riskinarviointi sekä jatkotoimenpidesuunnitelma on esitetty toimintasuunnitelmassa 15.11.2021 (Toimintasuunnitelma kohteelle Mattilantie, Mäntsälä, Tekninen raportti, Signify Finland Oy. Jacobs Services Suomi Oy, päivätty 15.11.2021).

Uudenmaan ELY-keskus pyytää Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa edellä mainitun toimintasuunnitelman johdosta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristövalvonta on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 21.1.2022 asti.

Toimintasuunnitelma

Lausuntopyyntöä koskeva toimenpidesuunnitelma koskee Mäntsälässä, osoitteessa Mattilantie 75 ja 107 sijaitsevaa entistä Siginifyn valaisinten tuotantolaitosta. Vuosina 1967–1987 valaisintehtaan tuotantolaitoksella käytettiin kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä (CVOC-yhdisteitä) sisältäviä liuottimia. CVOC-yhdisteitä todettiin ylemmällä tehtaalla vuonna 1994 tehdyn vaiheen 1 tutkimuksen yhteydessä ja alemmalla tehtaalla 2000-luvulla tehdyissä kohdetutkimuksissa. Maaperän ja pohjaveden kunnostamiseksi on tehty useita kunnostamispäätöksiä.

Signify Finland oy halusi arvioida uudelleen kohteen kunnostuksen tilanteen. Tämän vuoksi toteutettiin pohjavesi- ja sisäilmatutkimuksia vuosina 2019–2021 (Jacobs, 2020 ja 2021). Tutkimusten tavoitteena oli päivittää käsitteellinen malli kohteen pilaantuneisuudesta ja laatia terveysriskien arviointi. Koska ympäristölupapäätöksen (Lupa No YS 799) kunnostustavoitteita (tehdasalueella CVOC < 1,000 µg/l ja 300 m etäisyydellä tehdasalueen rajalta < 10 µg/l) ei ole saavutettu, tässä raportissa esitetään uusiin tutkimustuloksiin perustuva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa esitetään yhteenveto vuosien 2019–2021 tutkimuksista, päivitetty käsitteellinen malli, terveysriskien arviointi sekä ehdotus toimintasuunnitelmasta, joka sisältää näytteenotto- ja analyysisuunnitelman.

CVOC-yhdisteitä sisältäviä liuottimia käytettiin sekä vanhemmalla alemmalla tehtaalla sekä uudemmalla ylemmällä tehtaalla. CVOC-yhdisteitä todettiin ylemmällä tehdasalueella vuonna 1994 tehdyn vaiheen 1 tutkimuksen yhteydessä (SGS 1994). Vuoden 1994 tutkimuksissa havaittiin seuraavia CVOC-yhdisteitä:

  • Tetrakloorieteeni (PCE);
  • Trikloorieteeni (TCE);
  • 1,1,1-Trikloorietaani (1,1,1-TCA);
  • 1,1,2-Trikloorietaani (1,1,2-TCA);
  • Tetrakloorimetaani (toiselta nimeltään hiilitetrakloridi, PCM);
  • Trikloorimetaani (toiselta nimeltään kloroformi, TCM); ja
  • Dikloorimetaani (toiselta nimeltään metyleenikloridi, DCM).

CVOC-yhdisteitä havaittiin 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa alemman tehtaan pohjavedessä ja maaperän huokoskaasussa (Suunnittelukeskus, 2000). Mahdolliset CVOC -päästöalueet kartoitettiin alkuperäisen vaiheen 1 tutkimuksen (SGS, 1994) ja Signifyn arkistotietojen (arkistotietojen selvitys, heinäkuu 2019) perusteella. Haitta-aineita on poistettu vuosina 2002-2016 pilaantunutta maaperää kaivamalla ja pilaantunutta pohjavettä puhdistamalla (aktiivihiilikäsittely, anaerobinen ja biologinen in-situ käsittely). Vuoden 2016 kunnostuksen jälkeen kohteen CVOC -pitoisuudet ovat pääosin laskeneet, mutta pitoisuudet ovat edelleen tasolla, josta mahdollisesti muodostuu terveys- tai ympäristöriskiä (DORANOVA, 2016).

Pilaantuneet alueet sijaitsevat teollisuusalueella, jolle pääsy on rajoitettua, mikä vähentää ulkopuolisiin kohdistuvaa riskiä. CVOC-yhdisteitä on kuitenkin todettu myös tehdasalueen ulkopuolisista kaivoista idässä, lännessä ja luoteessa. Pitoisuudet ovat olleet tasolla, joista voi muodostua terveys- tai ympäristöriskiä. Kunnostustoimenpiteet ovat vähentäneet CVOC-pitoisuuksia lähdealueilla, mutta toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta lähdealueiden ulkopuolisille alueille. Tämä on odotettavaa, koska haitta-ainetta on kulkeutunut lähdealueelta yli 50 vuoden ajan. 

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta kohteen ympärillä on joitakin kiinteistöjä, joita ei ole liitetty talousvesiverkostoon ja jotka käyttävät pohjavettä talousvetenä. Tämän takia viitearvoina käytetään talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia ja kohteen kunnostusta varten annettua viranomaispäätöstä. Lisäksi viitearvoina käytetään pohjavesialueille suositeltuja vertailuarvoja sekä Hollannissa käytettäviä viitearvoja.

Vuonna 2019 pohjavesinäytteiden perusteella kohteessa tapahtuu luontaista hajoamista jossain määrin. Vuoden 2020 kenttämittausten perusteella (neutraali pH, alhainen redox-potentiaali ja alhainen happipitoisuus) luontainen hajoaminen näyttää jatkuva. Kohteelle annetussa lupapäätöksessä No YS 799 asetetut kunnostustavoitteet ja viitearvot ylittyivät vuonna 2020 ylemmällä ja alemmalla tehdasalueella sekä tehdasalueen ulkopuolella. Yhteensä 13 kaivon pitoisuudet ylittivät edelleen ympäristöluvan No YS 799 mukaiset kunnostustavoitteet.

Tarkkailutulokset viittaavat siihen, että pohjaveden haitta-aineleviämät muodostuvat erillisistä lähteistä ylemmältä ja alemmalta tehtaalta. Aiemmat kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet ylemmällä tehdasalueella siten, että vuosien 2006 ja 2020 välillä CVOC-pitoisuudet ovat vähentyneet 88 % pisteessä PK3 (110 000 μg/l -> 13 000 μg/l) ja 97 % pisteessä HP43 (7 650 µg/l -> 220 µg/l). Kohteessa tehty biologinen in situ-kunnostus on todennäköisesti tehostanut anaerobista hajotustoimintaa, joka vuosien 2019-2021 tulosten perusteella jatkuu edelleen.  Kunnostustoimenpiteillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta alemmalla tehdasalueella tai tehdasalueiden ulkopuolella.

Pohjaveden pilaantuman alue on noin 1 km2 (100 ha) ja sen vaikutus ulottuu maaperän lisäksi rakoilleeseen kallioperään jopa 60 m syvyyteen maanpinnasta. Pilaantuneen pohjaveden vaikutusalue ulottuu länsi- luoteisosaan yksityisille asuin- ja maatalouskiinteistölle ja mahdollisesti pohjavesi purkaa Mustijokeen.

Toimintasuunnitelmassa esitetään käsitteelliseen malliin ja riskinarviointiin perustuen riskinhallintatoimenpiteenä sisäilmariskin pienentäminen (ml. luukkujen ja viemäriaukkojen sulkeminen, tuuletusjärjestelmän kunnossapito, tiivistykset) sekä leviämän alueella pohjaveden käytön rajoittaminen. Lisäksi esitetään tehtäväksi pohjaveden ja sisäilman tarkkailua uuden näytteenotto- ja analysointisuunnitelman mukaisesti.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto

Entisen valaisintehtaan tuotantolaitoksen alueelle tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat näytetulosten mukaan laskeneet CVOC-pitoisuuksia kunnostusalueella, mutta ulkopuolisilla alueilla pitoisuudet eivät ole pienentyneet. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ett kunnostusta tulee jatkaa siten, että Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 16.6.2008 UUS-2005-Y-673-114 (No YS  799) mukaiset kunnostustavoitteet voidaan saavuttaa. Kunnostuksen jatkamisesta tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi uusi kunnostussuunnitelma toteutusaikatauluineen.  Kunnostussuunnitelmassa tulee esittää jatkotoimenpiteitä erityisesti niille alueilla, joiden CVOC-yhdisteiden leviämäarvioinnin perusteella voidaan katsoa edustavan pahinta päästölähdettä (pitoisuudet 1,000-5,000 µg/l ja >5,000 µg/l). Esimerkiksi ylemmällä tehtaalla olevan jätteiden kaatopaikan (mahdollinen päästölähde 7) kunnostukseen liittyvät tiedot ovat puutteellisia (tiedot perustuvat haastatteluihin, pohjavettä on kunnostettu, mutta kunnostuksesta ei ole tarkempia tietoja).

Erityisesti lähialueiden asukkaiden altistumisen vähentämiseksi tulee tehdä toimenpiteitä. Tutkittujen asuinkiinteistöjen sisäilmassa ei yhtä lukuun ottamatta todettu CVOC-pitoisuuksia. Kohteessa, jossa pitoisuuksia todettiin, oli käynnissä remontti ja CVOC-yhdisteiden epäiltiin tulevan avoimesta viemäristä.

 Lähialueen asuinkiinteistöille tulee tehdä täydentävät sisäilmatutkimukset, kuten toimintasuunnitelmaan oli kirjattu. Erityisesti asuinkiinteistössä, jonka sisäilmassa todettiin raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia CVOC-yhdisteitä, tulee tutkimus uusia korjaavien toimenpiteiden jälkeen. Näin varmistetaan, että päästölähde oli epäilty avoin viemäri. Sisäilmanäytteenotto on syytä tehdä kaikissa alueen riskikohteissa. Näin ollen tutkimuksen laajentaminen toimintasuunnitelman mukaisesti on suositeltavaa. Sisäilmassa ei tule esiintyä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia CVOC-yhdisteitä.

Pohjaveden käyttöä leviämäalueella tulee rajoittaa ja pohjaveden laadun tarkkailua on jatkettava suunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelman mukaan leviämisalueella sijaitsevat kiinteistöt kuuluvat vesijohtoverkostoon, joten omien kaivojen käyttö talous- tai pesuvetenä ei ole välttämätöntä. Haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen talousveteen vesijohtoputken seinämän läpi tulee selvittää talousvesinäyttein niillä alueilla, joissa vesijohto kulkee pilaantuneeksi epäillyn alueen läpi. Viemärijärjestelmän ominaisuudet ja mahdolliset CVOC-pääsyn lähteet viemäriin on syytä selvittää, kuten toimintasuunnitelmaan oli kirjattu. CVOC-pitoisuuksien määritys viemäristä on suotavaa, jotta voidaan osoittaa pitoisuuksien olevan viemäristä lähtöisin. Tutkimustulokset on hyvä jakaa alueella talousvettä toimittaville ja viemäröinnin järjestäville laitoksille Nivokselle ja Mustijoen vesisosuuskunnalle, jotta he voivat arvioida tulosten vaikutukset omaan toimintaansa ja ottaa ne huomioon omassa riskinarvioinnissaan.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa.

 

Päätös

Kesku-Uudenmaan ympäristölautakunta tarkistaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.