Valmistelija
Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi
Perustelut
Asiaselostus
Tuusulan kunnalla on useita vanhoja kiinteistöjä, joille ei ole enää käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Kaava käsittää neljä erillistä aluetta, joista kaksi sijaitsee Hyrylässä, yksi Rantatiellä ja yksi Mattilassa.
Paijalan vanha koulu on irrotettu omaksi kaavahankkeekseen luonnosvaiheessa. Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä päivitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paijalan vanhan koulun osalta, sekä Harjulan OAS-rajauksen osalta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.10.–20.11.2020. Lausuntoja ja mielipiteitä saapui yhteensä 22 kpl, ja niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä.
Lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat pääosin pohjavesialueelle rakentamiseen. Lisäksi lausunnoissa kehotettiin huomioimaan kaavoituksessa alueiden kulttuurihistorialliset arvot ja mahdolliset suojelukohteet. Museovirasto ilmoitti Keski-Uudenmaan maakuntamuseon antavan asiasta lausunnon. Uudenmaan liitto ei antanut lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Johtojen omistajien palautteet kohdistuivat olemassa olevien sähköjohtojen huomioimiseen kaavoituksessa.
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat pääosin täydennysrakentamisen laajentamisen vastustamiseen Mikkolan päiväkodin tontin vieressä sijaitsevalle leikkikenttäalueelle (UL). Kaavoituksessa tulisi huomioida Mikkolan alueella liikkumista ja leikkimistä tukeva lähiympäristö. Mielipiteissä kehotettiin lisäksi huomioimaan mahdollisen lisärakentamisen sopiminen Fjällbon kulttuurihistorialliseen ympäristöön vaarantamatta Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä.
Kaavaratkaisu
1. Fjällbon asuinrakennus
Asemakaavan muutos koskee osaa Tuusulanjärven rannalla sijaitsevasta Fjällbon puistosta, missä sijaitsee Fjällbon asuinrakennus. Kaavaluonnosvaiheessa alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) on säilyttävä ja kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2) on maankäyttöä tehostava vaihtoehto. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti (RKY) ja maakunnallisesti arvokasta Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaa.
VE 1
Fjällbon asuinrakennukselle osoitetaan oma AO-tontti. Tontille on osoitettu rasitteena ajoyhteys virkistysalueen kautta. AO-tontin käytöstä syntyvä liikenne on vähäistä, eikä ajoyhteys näin ollen haittaa puiston käyttöä virkistysalueena. Fjällbon puisto on säilytetty virkistyskäytössä ja kaavamerkintä muutettu vastaamaan toteutunutta. Puistoon on osoitettu olemassa oleva leikkipuisto (le) sekä jalankulun reitit. Lisäksi puistossa sallitaan vähäinen esimerkiksi kesäkahvilan tai kioskin rakentaminen, joka palvelee virkistystä sekä puiston toimintaa. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on suojeltu kaavassa merkinnällä sr-32.
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 250 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 2 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 1 750 k-m2. Asuntojen määrä ei muutu.
Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja AO-tontin myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että ajantasakaavan mukainen yleisten rakennusten korttelialue muutetaan vastaamaan nykytilannetta osoittamalla alue puistoksi, jolla ympäristö säilytetään (VP/s) ja asuinrakennus erotetaan omalle AO-tontilleen.
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Fjällbon asuinrakennus on vuokralla. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
VE 2
Fjällbon asuinrakennukselle osoitetaan oma AO-tontti, ja sen ympäristöön kaksi uutta AO-tonttia. Ajoyhteys AO-korttelin tonteille 1–3 on osoitettu olemassa olevan ajoyhteyden mukaisesti rasitteena virkistysalueen kautta. AO-tonttien käytöstä syntyvä liikenne on melko vähäistä, eikä ajoyhteys näin ollen haittaa puiston käyttöä virkistysalueena. Tonttia 1 rasittaa ajoyhteys tontille 3. Fjällbon puisto on säilytetty virkistyskäytössä ja kaavamerkintä muutettu vastaamaan toteutunutta. Puistoon on osoitettu olemassa oleva leikkipuisto (le) sekä jalankulun reitit. Lisäksi puistossa sallitaan vähäinen esimerkiksi kesäkahvilan tai kioskin rakentaminen, joka palvelee virkistystä sekä puiston toimintaa. Puistorakennukset, leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa merkinnällä sr-32.
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 580 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 2 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 1 420 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 2 kpl.
Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja AO-tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisu vaikuttaa erityisesti niin, että Fjällbon alueen maankäyttöä tehostetaan osoittamalla alueelle maltillisesti uusia pientalotontteja. Täydennysrakentamisessa otetaan huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti (RKY) ja maakunnallisesti arvokkaaseen Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan. Puiston osalta kaava muutetaan vastaamaan nykytilannetta osoittamalla alue puistoksi, jolla ympäristö säilytetään (VP/s).
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Fjällbon asuinrakennus on vuokralla. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
2. Harjula
Kaava-alue sijaitsee Kievarintien varressa lähellä Tuusulanväylää. Alueella sijaitsevat tällä hetkellä teatteri Mesta sekä Kievarin päiväkoti. Eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Teatteri Mestan ja Kievarin päiväkodin Y-tontit muutetaan AK-varaukseksi asuinkerrostaloja varten. Eteläisin Kantakievarin kiinteistö osoitetaan AR-varauksella rivitalorakentamista varten. Koillisessa sijaitsevan virkistysalueen ja korttelin välistä rajaa muutetaan siten, että olemassa oleva jalankulunreitti voidaan säilyttää virkistysalueen (VL/pv) puolella. Alue sijaitsee Hyrylä A -nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185801 A).
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on noin 5 095 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu noin 3 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 2 095 k-m2. Asuntoja alueelle tulee noin 88 kpl.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Hyrylän ydintaajamaa tiivistetään osoittamalla alueella kaupunkikuvallisesti laadukasta täydennysrakentamista. Alue osoitetaan osin kerrostalorakentamiseen Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen mukaisesti.
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
4. Hirsitie
Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Korttelin YS-varaus muutetaan AK-varaukseksi asuinkerrostaloja varten.
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 1 865 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu noin 1 200 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 665 k‑m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 37 kpl.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tontin myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että tyhjillään olevalle entiselle päiväkodin tontille mahdollistetaan kerrostalorakentamista viereisten kerrostalotonttien mukaisesti.
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
5. Koppelipelto
Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue rajautuu pientalo- ja rivitaloalueen keskelle. Alueelle on kaavaluonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 (VE 1) uusi rakentaminen sijoittuu päiväkodin tontille, ja vaihtoehdossa 2 (VE 2) on maankäyttö tehostuu osin puiston alueelle. Päiväkotirakennuksella ei ole tunnistettuja kulttuurisia arvoja.
VE 1
Päiväkodin tontille osoitetaan neljä uutta erillispientalojen tonttia. Ajoyhteys tonteille on osoitettu Jussilantieltä rasittaen etummaista AO-tonttia. Puistoalue on säilytetty virkistyskäytössä ja olemassa oleva leikkialue sekä palloilukenttä on rajattu kaavaan.
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 600 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 800 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu yhteensä neljä.
Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia kunnalle. Uusille tonteille tulee johtaa vesi- ja viemäri. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja. Rakentaminen tukeutuu jo ympärillä olevaan rakenteeseen ja tiivistää paikallisesti yhdyskuntarakennetta. Päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin.
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
VE 2
Alueelle osoitetaan yksi AO-tontti siten, että korttelialuetta laajennetaan leikkikentän pohjoisosaan. Kaava mahdollistaa useamman uuden erillispientalon rakentamisen tontille. Ajo tontille tapahtuu Jussilantieltä ja pysäköinti toteutetaan tontilla. Puisto on suurelta osin säilytetty virkistyskäytössä ja olemassa oleva palloilukenttä on rajattu kaavaan.
Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 900 k-m2. Voimassa olevan kaava rakennusoikeus on 800 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 100 k-m2. Kaava ei määrittele asuntojen lukumäärää tontilla ja mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja. Uusia asuntoja alueelle muodostuu arviolta 6 kpl.
Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia. Puistossa sijaitsevien leikkivälineiden siirtämisestä tai uusien sijoittamisesta puistoon aiheutuu kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja. Puisto pienenee hieman rakentamisen seurauksena, mutta sillä olevat toiminnot voidaan pääosin säilyttää. Rakentaminen tukeutuu ympärillä olevaan rakenteeseen ja tiivistää paikallisesti yhdyskuntarakennetta. Päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin.
Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.
Ehdotus
Esittelijä
Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää
- hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.
- asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.
---
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Jari Anttalaisen ja Margita Winqvistin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi:
"Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun seuraavilla perusteilla: 1. Fjällbon asuinrakennus - laaditaan vielä kolmas vaihtoehto, jossa mahdollistetaan vain puiston toimintaa tukeva rakentaminen 2. Harjula - laaditaan toinen vaihtoehto, jossa rakentaminen matalampaa, kuten kuntakehityslautakunnan ponnessa Kievarintien kaavaan liittyen toivottiin - tarkistetaan esitetyn vaihtoehdon pysäköintinormit, eivät voi olla erilaiset kuin Kievarintien hyväksytyssä kaavassa - pohjavesiasiat, pohjaveden kertyminen - huomioitava myös se, että urheilukeskuksen puoleinen Kievarintien reuna on kaavoitettu ja toteutettu pientalokaavana - kerrostalorakentamista varten Hyrylässä on jo nyt riittävästi kaavoitettuja tontteja."
Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattavat äänestävät ”jaa” ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi kannattavat äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä jaa-äänen antoivat jäsenet Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla, Mäki-Kuhna Mika ja ei-äänen antoivat jäsenet Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Soini Jorma, Winqvist Margita ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti käsitellä asian tässä kokouksessa äänin 8 - 5.
Vesa Lundberg esitti seuraavan toimenpidealoitteen:
"Toimenpidealoite Kuntakehityslautakunta toteaa, että jatkovalmistelussa Hirsitien kaavassa tulee ottaa huomioon tontille rakennettavaan taloon kaavamääräyksellä määrätty yhteisötila, normaalin taloyhtiön kerhotilan sijaan. Harjulan kaavassa tulee huomioida KKL 10.2.2021 11§ toimenpidealoite: alueen ympäröivät AK kaavat tulee suhteuttaa maastoon ja maastonkorkeuksiin naapurusto huomioon ottaen. Lisäksi alueen viheralueet tulee säilyttää ja tuleva rakentaminen toteuttaa nykyisiä rakennuksia mahdollisimman vähän häiritsevästi. Yhteys Ajomiehentien kautta urheilukeskuksen liittymään tulee avata liikenteen ongelmien välttämiseksi."
Liisa Sorri teki muutosesityksen Margita Winqvistin ja Jari Anttalaisen kannattamana:
"Esitän,että Fjällbon osalta poistetaan vaihtoehto 2, joka mahdollistaa kaksi uutta omakotitonttia ja tehdään vaihtoehto, joka mahdollistaa vain puiston toimintaa tukevan toiminnan."
Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kokouksessa kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin tekemää muutosesitystä kokouksessa kannattavat äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä jaa-äänen antoivat jäsenet Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla, Mäki-Kuhna Mika ja ei-äänen antoivat jäsenet Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Soini Jorma, Winqvist Margita ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti hylätä Liisa Sorrin tekemän muutosesityksen äänin 8 - 5.
Päätös
Kuntakehityslautakunta päätti
- hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.
- asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.
Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti
- hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen:
Kuntakehityslautakunta toteaa, että jatkovalmistelussa Hirsitien kaavassa tulee ottaa huomioon tontille rakennettavaan taloon kaavamääräyksellä määrätty yhteisötila, normaalin taloyhtiön kerhotilan sijaan. Harjulan kaavassa tulee huomioida KKL 10.2.2021 11§ toimenpidealoite: alueen ympäröivät AK kaavat tulee suhteuttaa maastoon ja maastonkorkeuksiin naapurusto huomioon ottaen. Lisäksi alueen viheralueet tulee säilyttää ja tuleva rakentaminen toteuttaa nykyisiä rakennuksia mahdollisimman vähän häiritsevästi. Yhteys Ajomiehentien kautta urheilukeskuksen liittymään tulee avata liikenteen ongelmien välttämiseksi.
Asiantuntijana kokouksessa konsultti Maarit Suomenkorpi, Tengbom