Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 9.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 108 Luonnonsuojelulain 28 §:n mukainen hakemus luonnonmuistomerkin suojelun purkamiseksi, sembramänty Mäntsälä

TUUDno-2021-2353

Valmistelija

  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Perustelut

Asia

Asunto Oy Mäntsälän Väinönkulma ja Asunto Oy Mäntsälän Väinönreuna ovat toimittaneet 17.10.2020 Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle luonnonmuistomerkkinä suojellun sembramännyn suojelun purkuhakemuksen. Mänty sijaitsee kiinteistöllä 505-407-2-596, osoitteessa Väinöntie 12, Mäntsälä (hallinnanjakosopimuksen yhteistontti).

Sembramänty on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi Mäntsälän kunnanhallituksen toimesta 3.3.1997, § 71 (luonnonmuistomerkin rauhoittaminen Mäntsälän kylän Kumpurannan tilalla RN:o 2:74). Päätöksen mukaan sembramänty on paikkakunnan suurin, erittäin kaunis, tuuhea, terve ja elinvoimainen.

Hakijat eivät ole kaatamassa puuta, mutta näkevät tarpeelliseksi mm. sahata läheiseen sähkölinjaan ulottuvia oksia. Puu sijaitsee lähellä piharakennuksia ja hakijat ovat esittäneet huolensa puun toimimisesta ukkosenjohdattimena ja puun mahdollisesta kaatumista myrkyssä. Kiinteistön omistajat suunnittelevat myös piha-alueen asfaltointia, jolla voi olla vaikutusta puun veden saantiin, joskin puun ympärillä oleva nurmialue säilyisi ennallaan. Hakijoilla ei ollut tietoa tontilla olevasta luonnonmuistomerkistä ja sen tuomasta rasitteesta tontin ostohetkellä, sillä tontille ei oltu merkitty puita eikä luonnonmuistomerkkiä oltu merkitty kyltillä.

Luonnonsuojelulain 28 §:n mukaan kunta voi omistajan hakemuksesta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä lakkauttaa 26 §:ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Hakemuksesta on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt asiasta lausuntoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. ELY:n 21.12.2020 antamassa lausunnossa todetaan, että puun suojelulle on yhä perusteet sen maisemallisen merkityksen vuoksi. ELY puoltaa suojelun voimassaoloa. Lausunnossa todetaan, että rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty ja sen estämiseksi on huolehdittava luonnonmerkin merkitsemisestä selvästi havaittavalla tavalla.

Maastokäynneillä tehdyt havainnot

Ympäristösuunnittelija Mia Honkanen on tehnyt kohteelle katselmuksen 2.11.2020 yhdessä kunnanpuutarhurin kanssa. Ympäristösuunnittelija Annina Vuorsalo on käynyt paikalla 24.9.2021 ja keskustellut purkuhakemuksen edustajan kanssa. Keskustelua on käyty myös sähköpostitse ja puhelimitse.

Mänty on ympärysmitaltaan noin 2,7 metriä ja korkeudeltaan arviolta 19 metriä. Yläosa puusta on kaksihaarainen. Mänty kasvaa nurmikkoalueella taloyhtiön pysäköintipaikan ja asfaltoidun Väinöntien välissä. Puulta on tien reunaan matkaa noin 3 metriä. Männyllä ei ole suojelukylttiä. Ympäristökeskus voi huolehtia siitä, että jatkossa luonnonmuistomerkki merkitään selvästi havaittavalla tavalla.

Puun oksat ovat levät ja tuuheat. Rungon alaosasta on sahattu irti kymmenisen oksaa. Poistetut oksat ovat sijoittuneet pääasiassa paikoitusalueen puolelle. Nyt puun alimmat oksat ovat noin kahden metrin korkeudessa. Myös tien puolelta noin 7 metrin korkeudesta on katkennut/katkaistu kaksi oksaa. Todennäköisesti oksat ovat katkaistu, koska ne ovat yltäneet tien yli kulkevan sähkölinjan päälle. Oksahankojen tyvellä vaikutti olevan linnunpesä.

On syytä olettaa, että mänty ei ole sembramänty (Pinus cembra), vaan makedonianmänty (Pinus peuce). Makedonianmäntyyn viittaa hyvin voimakas pihkaisuus mm. oksien tyvellä ja kävyissä. Myös puun runko on harmaa ja kuusta muistuttava. Myös nuoret kävyt ovat näillä kahdella eri malliset, sebramännyllä lilan väriset, tynnyrinmuotoiset ja lähes pystyt, makedonianmännyllä pitkänomaiset, vihreät ja pihkaiset. Makedonianmänty on myös alaoksistostaan pitkäikäisempi kuin sembramänty.

Mänty on kaunis maisemallisesti ja kokonaisuudessaan se vaikutti tuuhealta ja hyväkuntoiselta. Puun tyvellä kasvoi kääpä, mutta lahoamisen merkkejä ei havaittu. Puun kaatumiselle ei ole normaalia suurempaa riskiä.

Sovelletut oikeusohjeet:

Luonnonsuojelulaki 28 § (22.12.2009/1587

Luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttaminen

Kunta voi omistajan hakemuksesta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä lakkauttaa 26 §:ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.

Hakemuksesta on hankittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Jos asia on tullut vireille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä, alueen omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö 2 §, 2 mom.

(Keski-Uudenmaan) Ympäristölautakunta päättää lisäksi luonnonsuojelulain 26 §:ssä säädetystä luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja 28 §:ssä säädetystä luonnonmuistomerkin rauhoittamisen lakkauttamisesta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Taru Mansnerus esitti Jari Renlundin ja Esa Lahtelan kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys on asia ratkaistava äänestämällä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Mansneruksen tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänetyksessä annettiin 0 jaa-ääntä ja 14 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätökseksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää pitää luonnonmuistomerkin suojelupäätöksen voimassa, koska puun luonnonsuojelullinen arvo on ennallaan. Vaikka puu on todennäköisesti eri lajia kuin alkuperäisessä päätöksessä, kyseessä on sama näyttävä puuyksilö, joka alun perin on suojeltu.

Mikäli vaarallisia oksia halutaan poistaa, se on pienimuotoisesti mahdollista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskua antaa tarkemmat ohjeet oksien poistamisesta. Puun suojeluarvoa ei saa heikentää.

Päätös

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta

  • päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Miia Suurkuukka poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Asunto Oy Mäntsälän Väinönkulma ja Asunto Oy Mäntsälän Väinönreuna Mäntsälän kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Huom! Uusi osoite 27.12.2021 alkaen on Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta
  • Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta
  • Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene
  • Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksisaantitodistuksen osoittamasta päivästä

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

  • päätös johon muutosta haetaan
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
  • mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle.

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse tai maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä.

Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määritelty niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.