Perustelut
Taustaa
Valtuusto hyväksyi 7.12.2020 Tuusulan kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelman päivitetyin laskelmin ja linjauksin vuosille 2021–2030. Kasvun ja talouden hallintaohjelman tavoitteena on ollut määrittää tiukka, mutta realistinen talouden suunnittelukehys kunnan kasvun kestävän kasvun turvaamiseksi. Kunnan tulee varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Pitkän aikavälin talouden mallintamisella ja suunnittelulla voidaan arvioida kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Mallinnuksen avulla voidaan myös tarkastella toimintatulojen ja -menojen sekä investointien ja rahoituksen vaikutuksia kunnan talouteen. Skenaariotarkastelun avulla pyritään hahmottamaan kunnan talouden kestävyyttä ja herkkyyttä valituille muuttujille.
Tuusulan strategian toteuttaminen tulee tapahtua taloudellisesti kestävästi. Kunnan pitkän tähtäimen taloudenpidon keskeisenä tavoitteena on käyttötalouden tulojen kasvattaminen edistämällä asuin- ja työpaikkatonttien sekä vajaakäyttöisten tonttien myyntiä. Kasvavassa Tuusulassa niin asukkaat kuin yrityksetkin menestyvät ja voivat hyvin, samalla kunnan verotulopohja vahvistuu. Menokehitys pidetään tulojen kasvua hitaampana optimoimalla uudistettavaa palveluverkkoa, sopeuttamalla henkilöstömäärää ja -rakennetta kysynnän mukaiseksi, tiiviillä omistajaohjauksella Keusoten suuntaan sekä kehittämällä sujuvampia ja tehokkaampia palveluprosesseja kuntalaisille.
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on myös arvioitu kunnan investointeja vuosille 2022–2031 sekä investointien talousvaikutuksia. Kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaiset investointitarpeet ovat mittavat, ja suunniteltujen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun seuraavan viiden vuoden aikana. Ohjelmalla tavoitellaan kunnan tulorahoituksen vahvistamista, velkaantumisen hidastamista sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämistä palveluverkon uudistamisen jälkeen.
Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisia skenaariolaskelmia on päivitetty vuosille 2022–2031. Perusskenaarion lisäksi on rakennettu kolme vaihtoehtoista skenaariota kunnan talouden kehityksestä.
Keskeiset johtopäätökset
Tehdyn skenaariotarkastelun perusteella:
- Kunnalla on mahdollisuus kehittää kunnan elinvoimaa ja vahvistaa veropohjaa edistämällä määrätietoisesti asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusta ja myyntiä
- Kunta saavuttaa palveluverkon uudistamisella merkittäviä käyttötaloushyötyjä
- Kunta vapauttaa pääomia ja saavuttaa käyttötaloussäästöjä luopumalla vajaakäyttöisistä kiinteistöistä
- Keusoten tuottavuustavoitteiden saavuttaminen vuonna 2022 on tärkeää kunnan pidemmän tähtäimen talouden tasapainon kannalta
- Kunnan käyttötaloutta hallitaan mitoittamalla henkilöstön määrä palveluiden kysynnän mukaiselle tasolle sekä parantamalla jatkuvasti toiminnan tuottavuutta
- Investointiohjelman myötä kasvava lainamäärä pystytään pitämään hallittavalla tasolla (enintään 320 M€) sekä kääntämään lainamäärä laskuun vuosina 2025–2026.
Skenaariotarkastelu
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on tehty skenaariotarkastelua kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä. Skenaarioiden rakentamisessa on keskitetty kunnan talouden kannalta keskeisten rakenteiden ja osa-alueiden talousvaikutusten arviointiin:
- merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimiin investointeihin sekä tonttimaan myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitys
- palveluverkon uudistamisen sekä vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntien talousvaikutukset
- Keusoten maksuosuus vuonna 2022 ja sote-uudistuksen kunnalle aiheuttamat talousvaikutukset
- henkilöstömenojen kehitys
- toiminnan ja prosessien kehittäminen
- infra- ja palveluverkkoinvestoinnit
- kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitys sekä investointien ja velkaantumisen käyttötalousvaikutukset (poistojen ja korkomenojen kehitys)
Ohjelmassa on myös arvioitu kunnan verotulojen kehitystä; vuodet 2022–2024 Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan kuitenkin siten, että Kuntaliiton ennustetta on kuitenkin vuosien2023–2024 osalta täsmennetty seuraavasti:
- kunnallisveron laskennassa on käytetty väestön kasvuna tavoiteuran mukaista 0,75 % /vuosi
- kiinteistöveron kasvuna on vahvana jatkuvaan uudisrakentamiseen perustuen käytetty 3,0 % / vuosi ja vuodesta 2025 alkaen kunnallisverojen kasvuksi on arvioitu 2,0 % / vuosi.
Perusskenaarion mukaan kunnan käyttötalous pysyisi tarkastelujaksolla pääosin niukasti ylijäämäisenä. Kunnan tulorahoitus vahvistuu väestön sekä yritystoiminnan kasvun myötä. Menokasvua tasapainottavat erityisesti palveluverkon uudistamisella saavutettavat säästöt opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, kiinteistöjen ylläpidossa sekä väistötiloissa. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myynneillä kevennetään kunnan lainataakkaa ja vähennetään ylläpitokustannuksia. Henkilöstön määrää sopeutetaan oppilas- ja lapsimäärien ja ennusteiden kehityksen mukaisesti.
Investointien osalta perusskenaarion mukaiset investointitarpeet ja -toiveet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toteutuminen johtaisi kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun. Kunnan velkamäärä nousisi perusskenaariossa enimmillään yli 330 milj. euron vuonna 2025, jonka jälkeen velka kääntyisi laskuun investointien vähentymisen myötä. Kunnan velkamäärä olisi perusskenaarion mukaan vuonna 2031 noin 250 milj. euroa. Laskelmien ennustetarkkuus heikkenee ajan myötä, varsinkin 2020-luvun jälkipuoliskosta lähtien.
Talouden kehityksen ja riskien arvioinnin tueksi on laadittu vaihtoehtoskenaariot 1., 2. ja 3.
- Vaihtoehtoskenaariossa 1. verotulojen kasvu olisi kaikissa verotulolajeissa 1 %-yksikkö/vuosi hitaampaa perusuraan nähden. Tässä vaihtoehdossa kunnan velan määrä kääntyisi hitaaseen laskun vuonna 2026 ja asettuisi vuonna 2031 noin 290 milj. euroon, 40 milj. euroa yli perusskenaarion.
- Vaihtoehtoskenaariossa 2. arvioidaan kunnan käyttötalouden ja velkaantumisen kehitystä tilanteessa, jossa kunnan toimintamenojen kehitys olisi 1 %-yksikköä/vuosi nopeampaa sekä myyntivoittojen määrä 20 % heikompaa perusskenaarioon verrattuna. Tässä vaihtoehdossa kunnan velkamäärä päätyisi vuonna 2031 noin 286 milj. euroon.
- Vaihtoehtoskenaarion 3. lähtökohtana on, että kunnan investointimenot olisivat 20 milj. euroa suuremmat kuin perusuraan nähden. Vaihtoehdon mukainen kunnan lainamäärä olisi vuonna 2031 noin 275 milj. euroa.
Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden perustaminen aiheuttavat huomattavaa epävarmuutta kunnan talouden suunnitteluun. Nykylaskelmien kunnallisveroprosentin muutos (nyt laskelmissa -12,39 %) ja valtionosuuksien määrä perustuvat alustaviin arvioihin. Lopulliset rahoituslaskelmat talousvaikutuksineen täsmentyvät vuoden 2022 aikana. Vaikka sote-menojen kustannuspaineet poistuvat kuntien vastuulta, talouden tasapainottamiskeinot ovat jatkossa nykyistä rajallisemmat.
Linjaukset ja talouden tasapainotustoimenpiteet
Menestyminen kunnan pitkäjänteisessä taloudenpidossa edellyttää kunnalta vahvaa otetta strategian toteuttamisessa; jäntevää etenemistä yritys- ja asuinalueiden kaavoituksessa, elinkeinotoiminnassa sekä maankäytössä, harkittuja investointeja infraan ja palveluverkkoon sekä toimenpiteitä, joilla saavutetaan uudistuvan palveluverkon mahdollistama säästöpotentiaali. Päämääränä on turvata kunnan kestävä kasvu ja hallita velan kasvua, välttää kunnan ajautuminen palveluiden karsimisella tapahtuvaan talouden tasapainottamiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.
Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisten päämäärien toteuttamisen tueksi esitetään päätettäväksi seuraavia linjauksia, jotka ovat pääosin yhteneviä valtuuston 7.12.2020 hyväksymän päätöksen kanssa.
Yritysalueet
- Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä etenkin Focuksen kaavoittamista, rakentamisen suunnittelua sekä muita yritystonttien myyntiin saattamista ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
- Tonttien myynnissä painotetaan työllisyys- ja talousvaikutuksia sekä toimijoiden kykyä työpaikkatonttien rakentamiseen Tuusulan kunnan tavoittelemalla aikataululla.
- Linjaus: Focuksen tontit saadaan myyntiin vuosina 2025–2026. Yritystonttien myyntitulot 2022–2031, yhteensä vähintään 72 milj. euroa.
Asuinalueet
- Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustojen kehittämistä sekä Rykmentinpuiston, Lahelanpellon ja Häriskiven asuinalueiden kaavoitusta, suunnittelua ja asuintonttien myyntiin saattamista, myyntiä ja tulevaa rakentamista.
- Asuinalueet profiloidaan siten, että tukevat kunnan ja ko. alueiden pitovoiman ja vetovoiman vahvistamista, talousvaikutukset huomioon ottaen.
- Suunnittelun tavoitteena ovat monimuotoinen asuminen, hyvät lähipalvelut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen.
- Linjaus: asuintonttien myyntitulot 2022–2031 yhteensä 69 milj. euroa.
Palveluverkon kehittäminen
- Optimoidaan kunnan palveluverkon kokonaisuus, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
- Linjaus: Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2023 1 milj. eurosta noin 5 milj. euroon/v. vuodesta 2026 lähtien.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti
- Luovutaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä.
- Linjaus; jatketaan valtuuston 8.6.2020 hyväksymän päätöksen mukaisesti vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman edistämistä ja toimeenpanoa.
Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys
- Varmistetaan tiivis hyte-yhteistyö sekä Keusoten omistajaohjaus
- Linjaus; Keusoten vuoden maksuosuus on 2022 enintään 126,2 milj. euroa, Tuusulan kunnan talousarvion mukaisesti.
Palveluprosessien kehittäminen
- Kunnan palveluita sujuvoitetaan, tehostetaan ja digitalisoidaan. Tuotteiden, palveluiden ja prosessien suorituskykyä tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti.
- Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,3 milj. euroa/vuosi.
Henkilöstö
- Kunta seuraa erityisesti lasten ja oppilaiden määrän kehitystä sekä muun kysynnän muutoksia.
- Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta palveluiden kysynnän mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 2 % kasvu / vuosi vuosina 2022–2024 ja 1 % / vuodesta 2025 alkaen.
Talouden linjaukset
- Kunnan lainakannan tavoitetaso 2022–2021 enintään 320 milj. euroa ja 2031 alle 200 milj. euroa.
- Kunnan vuosikatteen tavoitetaso vuosina 2022–2031 on keskimäärin 30 milj. euroa/vuosi.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa.