Kunnanhallitus, kokous 30.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 316 HSL Helsingin seudun liikenne, toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2022-2024, Tuusulan kunnan lausunto

TUUDno-2021-1604

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

HSL laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n hallitus pyytää laatimastaan suunnitelmasta vuosittain jäsenkuntiensa lausunnot. Jäsenkuntien on annettava lausuntonsa suunnitelmasta viimeistään 31. elokuuta. 

HSL:n hallitus käsitteli toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2022-2024 kokouksessaan 15.6.2021. Jäsenkuntien lausuntoa pyydetään nyt

  • HSL:n strategiasuunnitelmasta,
  • HSL:n taloussuunnitelmasta,
  • HSL:n toimintasuunnitelmasta.

Jäsenkuntaa pyydetään ottamaan lausunnossaan erityisesti kantaan seuraaviin kysymyksiin:

1.    Strategiasuunnitelma:
 a.    Näkemys seudun keskeisistä, HSL:n toimintaan liittyvistä haasteista sekä muu evästys HSL:n strategiatyöhön
 b.    HSL:n tuleva rooli muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisesti mahdolliset painopisteen muutokset

2.    Talousuunnitelma
 a.    HSL:n kestävä talous ja joukkoliikenteen rahoituksen yhtälö
 b.    Kuntaosuuksien hyväksyttävä taso suhteessa lipputuloihin sekä kuntakohtaisen alijäämän kattaminen (tai ylijäämän käyttö) TS-kaudella
 c.    Lipputulotavoitteet TTS-kaudella.

3.    Toimintasuunnitelma
 a.    Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit
 b.    Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
 c.    Näkemys Helsingin seudun yhteisen kaupunkipyöräjärjestelmän kehittämisestä.

HSL:n hallituksen kokouksen 15.6.2021 pöytäkirjassa (§56) ja sen liitteenä olevassa alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kuvattu suunnitelmakautta. Seuraavassa on poimintoja suunnitelmakauden kuvauksesta.

KESKEISET STRATEGISET TAVOITTEET 2022-2024

Keskeisiä TTS-kauden toiminnan strategisia tavoitteita ovat:

  • joukkoliikenteen käyttö ja muu kestävä liikkuminen lisääntyvät, 
  • palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista ja 
  • joukkoliikenteen rahoitus on kestävällä pohjalla.

Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukee toiminnan perustaminen tiedolla johtamiseen, yhteistyöhön ja korkeaan osaamiseen. 

TALOUSSUUNNITELMA

Vallitseva tilanne
Matkustajamäärien ja lipputulokertymien ennustaminen on edelleen haasteellista, koska koronapandemia ei ole ohi.

Matkustajamäärien kehityksen osalta alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2022-2024 sisältää neljä erilaista skenaariota kehityskulusta vuoteen 2024 saakka. Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu skenaarioon, jossa matkustus vuonna 2022 on -25% vuoden 2019 tasosta. Vuonna 2023 matkustajamäärät ovat -14 % alle vuoden 2019 ja vuonna 2024 jäädään vielä -8 % vuoden 2019 tasosta. Skenaarioita tarkennetaan syksyllä 2021 ja silloin huomioidaan kesän aikana tapahtunut yleinen kehitys sekä matkustuksen palautuminen rokotusten ja rajoitusten purkamisen edetessä.

Traficomin toukokuussa 2021 myöntämään koronatukeen liittyy ehtoja, jotka rajoittavat merkittävästi HSL:n toimivaltaa palvelutason muutoksissa ja lippujen hinnoittelussa.

Toimintatulot
HSL:n toimintatulot vuonna 2022 ovat yhteensä 759,5 milj. euroa. Kasvu kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna on 57,8 milj. euroa (8,2 %). Merkittävä kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu vuosien 2020-2021 ennustetun alijäämän kattamisesta, josta syntyy nostotarvetta erityisesti kuntaosuuksiin. Toimintatulojen arvioidaan olevat 826,9 milj. euroa vuonna 2023 ja 849,0 milj. euroa vuonna 2024.

Lipputulot
Vuonna 2022 arvioidaan kertyvän lipputuloja yhteensä 285,5 milj. euroa. Vuoden 2019 toteumaan verrattuna lipputulokertymä vähenee noin -25 %. Lipputulot muodostavat 37,6 % HSL:n toimintatuloista vuonna 2022. Lipputulojen arvioidaan olevan 331,3 milj. euroa vuonna 2023 ja 351,3 milj. euroa vuonna 2024. 
Alustavassa taloussuunnitelmassa esitetyt lipputulot eivät sisällä hintojen korotuksia.

Kuntaosuudet
Kuntaosuudet vuonna 2022 ovat yhteensä 456,1 milj. euroa. Kuntaosuuksilla katetaan keskimäärin 60,1 % kuntaosuuksiin kohdistetuista kustannuksista (keskimääräinen subventio-% on 60,1). Kuntaosuudet vuonna 2023 ovat yhteensä 478,1 milj. euroa ja vuonna 2024 479,8 milj. euroa. 

HSL:lle kertynyt alijäämä esitetään katettavaksi kolmen TTS-vuoden aikana tasaisesti kolmelle vuodelle jaettuna.

Muut tulot
Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,8 milj. euroa vuosina 2022-2024. MAL-sopimuksissa sidottua ilmastoperusteista tukea on arvioitu saatavan 3,5 milj. euroa vuosina 2022-2024. Tuet on kohdistettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa.  

Toimintamenot
HSL:n toimintamenot vuonna 2022 ovat yhteensä 728,0 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2021 ennusteesta 8,1 milj. euroa (1,1 %). Vuonna 2023 toimintamenojen arvioidaan olevan 796,7 milj. euroa ja 818,6 milj. euroa vuonna 2024.

Palveluiden ostot
Palveluiden ostomenot ovat yhteensä 695,2 milj. euroa vuonna 2022, 95,5 % HSL:n kaikista toimintamenoista. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2023 yhteensä 763,6 milj. euroa ja 785,0 milj. euroa vuonna 2024.

Joukkoliikenteen operointikustannukset
Liikennöitsijöille maksetaan joukkoliikenteen operoinnista vuonna 2022 yhteensä 512,0 milj. euroa, joka on 70,3 % HSL:n toimintamenoista.

Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2022 olevan yhteensä 319,1 milj. euroa. Vuonna 2023 bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 316,8 milj. euroa ja vuonna 2024 312,1 milj. euroa.

Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 82,8 milj. euroa vuonna 2022, 82,4 milj. euroa vuonna 2023 ja 86,5 milj. euroa vuonna 2024. 

Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 57,9 milj. euroa vuonna 2022, 60,6 milj.euroa vuonna 2023 ja 70,1 milj. euroa vuonna 2024. 

Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 47,0 milj. euroa vuonna 2022, 56,0 milj. euroa vuonna 2023 ja 56,6 milj. euroa vuonna 2024. Vuonna 2023 varaudutaan matkustajaliikenteen laajentumiseen Kivenlahteen.

Lauttaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 4,5 milj. euroa vuonna 2022, 4,0 milj. euroa vuonna 2023 ja 4,5 milj. euroa vuonna 2024. 

Muut ostopalvelut
Muiden kuin operointipalvelujen ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 36,1 milj. euroa vuonna 2022. Muiden palvelujen ostoon käytetään 39,6 milj. euroa vuonna 2023 ja 29,6 milj. euroa vuonna 2024. 

Joukkoliikenteen infrakorvaukset
Kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus vuonna 2022 on arviolta 147,1 milj. euroa. Vuonna 2023 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 196,5 milj. euroa ja vuonna 2024 yhteensä 209,3 milj. euroa.

Muut toimintamenot
HSL:n henkilöstömenot ovat 24,1 milj. euroa vuonna 2022, joka on 3,3 % toimintamenoista. Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen. 

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2022 varattu 1,0 milj. euroa. Vuoden 2023 ja 2024 varaus on 0,9 milj. euroa vuodessa.

Vuokramenot vuonna 2022 ovat arviolta 4,8 milj. euroa. Vuosien 2023 ja 2024 varaus on 4,7 milj. euroa.

Muut menot vuonna 2022 ovat 2,9 milj. euroa. Muihin menoihin sisältyvät mm. tarkastusmaksujen luottotappiot ja -varaukset. 

Toimintakatteen arvioidaan vuonna 2022 ennen rahoitustuottoja ja –kuluja sekä poistoja olevan 31,5 milj. euroa ylijäämäinen.

Rahoitustuotot ja -kulut
HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2022-2024 sisältää vuonna 2020 nostetun 50 milj. euron talousarviolainan kustannukset. Alustava TTS-suunnitelma ei sisällä uuden talousarviolainan kuluja vuosille 2021 tai 2022-2024. Tilanne tarkennetaan lopulliseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan syksyllä.

Rahoituksen nettomenojen vuonna 2022 arvioidaan olevan 0,1 milj. euroa ja vuonna 2023-2024 0,1 milj. euroa.

Vuosikate rahoituserien jälkeen on 31,4 milj. euroa ylijäämäinen, ja se riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot jotka ovat 18,8 milj. euroa vuonna 2022. 

Tilikauden 2020 ylijäämäksi arvioidaan 12,7 milj. euroa ja sillä katetaan edellisiltä vuosilta kertynyttä alijäämää.

Investoinnit ja poistot
HSL:n investointimenot ovat 25,2 milj. euroa vuonna 2022, 14,0 milj. euroa vuonna 2023 ja 9,0 milj. euroa vuonna 2024.
  
Suunnitelman mukaiset poistot ovat yhteensä 18,8 milj. euroa vuonna 2022, 17,4 milj. euroa vuonna 2023 ja 17,7 milj. euroa vuonna 2024.
 

 

TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO HSL:n ALUSTAVASTA TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2022-2024.

HSL:n strategiasuunnitelma

HSL:n strategia tullaan uudistamaan vuoden 2021 aikana. Lausuntopyyntö sisältää erityisen pyynnön lausua tulevan strategiakauden keskeisistä asioista.

Tuusulan kunta toteaa, että myös kunnan strategia valtuustokaudelle 2021-2025 laaditaan syyskaudella 2021. Strategioiden yhteensovittamisessa tulee niiden laadintavaiheessa käydä vuoropuhelua HSL:n ja kunnan välillä, jotta vältytään ristiriidoilta.

HSL:n strategian laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntayhtymän toiminta-alueen monimuotoisuus. Strategia tulee koota siten, että se ottaa näkyvästi huomioon myös kehyskuntien tarpeet. Tuusulan kunta katsoo, että keskeinen HSL:n toimintaan liittyvä haaste on joukkoliikennepalvelujen tuottaminen taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kuntaosuuksien kasvun hillintä.

Tavoite 1: Joukkoliikenteen käyttö ja muu kestävä liikkuminen lisääntyvät

Tuusulan kunta katsoo, että tavoite on hyvin keskeinen. Toimenpiteillä tulee, yhteisesti hyväksytyillä tavoilla, kasvattaa joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen käyttöä henkilöautoilun kustannuksella. Tämä edellyttää mm. erittäin hyvää kevyen liikenteen kulkumuotojen käytön ja joukkoliikenteen käytön yhteensovitusta. Näkökulmana tulisi olla kestävän liikkumisen järjestelmän - ekosysteemin - synnyttäminen, ylläpito ja kehittäminen. 

Tuusulan kunta katsoo, että etätyön lisääntyminen haastaa mm. joukkoliikenteen kausilippujen periaatteellista toimivuutta. Päivittäisen matkustuksen lipputuotteiden käytön osuus saattaa laskea. Lippujärjestelmää tulee viedä suuntaan, jossa lippujärjestelmä, -tuotevalikoima ja hinnoittelu, tukee joukkoliikenteen käyttöä myös tilanteessa, jossa mm. lisääntyvä etätyö muuttaa arkiliikkumista epäsäännölliseksi. 

Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelman (kunnanvaltuusto § 128, 12.11.2018) toimenpidesuunnitelmassa on todettu yhtenä kunnan tavoitteena kaupunkipyöräjärjestelmän tarkempi selvittäminen. Tavoitteen toteuttaminen on suunnitelmassa ajoitettu lähemmäs vuotta 2030, mutta Tuusulan kunta on kiinnostunut osallistumaan ainakin yhtenäisen kaupunkipyöräpalvelun määrittelytyövaiheeseen, jossa määritetään tarkemmin palvelun sisältö, hankintatapa sekä hankintajakso. Tuusulan kunta pitää kiinnostavana hankinta- ja toteutusmallia, jossa palvelu voidaan aloittaa rajattuna ja palvelua voidaan laajentaa tarpeen mukaan sopimuskauden aikana. Tuusulan kunta huomauttaa, että Kerava ja Järvenpää ovat tuusulalaisten kannalta oleellista liikkumisaluetta, joten Keravan kaupungin suhtautuminen asiaan sekä yleisesti suhtautuminen palvelun ulottamiseen HSL-alueen ulkopuolelle Järvenpään kaupungin alueelle vaikuttavat lopulta siihen kuinka mielekästä Tuusulan kunnan on osallistua HSL-alueen mahdollisesti toteutettavaan seudulliseen kaupunkipyöräpalveluun.

Tuusulan kunta toteaa, että vähäpäästöisen liikenteen osuuden kasvattaminen on tärkeä tavoite uudessa strategiassa niin bussiliikenteen kaluston kuin muunkin moottoriajoneuvoliikenteen osalta.

Tuusulan kunnan pormestariohjelman 2021-2025 mukaisesti kunta vastustaa ruuhkamaksuja ja tietulleja.


Tavoite 2: Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista

Tuusulan kunta toteaa, että asiakkaisiin kohdistuvassa tutkimustyössä tulisi selvittää koronan leviämiseen liittyviä tietoja ja käsityksiä, joita matkustajat pitävät riskinä joukkoliikenteessä. Matkustusta takaisin houkuteltaessa tulee tiedotuksessa ja toiminnassa keskittyä mm. mahdollisten väärien käsitysten ja harhaluulojen oikaisemiseen sekä oikean tiedon välittämiseen ja oikeiden toimintatapojen käyttämiseen.

Tuusulan kunta edellyttää, että tilipohjaiseen lippujärjestelmään tähtäävän projektin aikana joukkoliikennematkojen nousutiedot ja matkustajien kuntalaisuustiedot saadaan tilastoitua mahdollisimman hyvin, jotta lippujärjestelmämuutos ei aiheuta häiriöitä operointikustannusten ja lipputulojen jakoon kunnittain.


Tavoite 3: Joukkoliikenteen rahoitus on kestävällä pohjalla

Tuusulan kunta katsoo, ettei infrakorvausten nousun ennakoidun kehityksen tulisi aiheuttaa toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2022-2024 kuvatun suuruista nousupainetta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksien kasvuun. Jäsenkuntien kesken jaettavien infrakustannusten nousun hillintään tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä tulevalla suunnittelukaudella ja sen jälkeen. 


Tavoite: Toimintamme perustuu tiedolla johtamiseen, yhteistyöhön ja korkeaan osaamiseen

Tuusulan kunta pitää joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kannalta erityisesti oleellisena, että koronavuoden ja muiden esteiden vuoksi toteutumatta jääneiden tutkimusten synnyttämä tietovaje pyritään korjaamaan ensi tilassa. Matkustukseen liittyvän yksityiskohtaisen tiedon ja palautteen hyödyntämisen kannalta on oleellista selvittää myös ehdot ja menettelyt, joilla kehittyvillä järjestelmillä kerätty, liikkumisen suunnittelua tukeva oleellinen tieto on saatavissa myös jäsenkuntien liikennejärjestelmäsuunnittelun käyttöön. 


Taloussuunnitelma

Tuusulan kunta kannattaa mallia, jossa kertyvä alijäämä katetaan kolmen seuraavan TTS-vuoden aikana.

Tuusulan kunta katsoo, että korotettujen kuntaosuuksien käyttö ja korotettu subventiotaso on tilapäisesti tarpeen koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten vuoksi. Poikkeustilanteessa vuotuisen subvention kasvu selvästi yli 50 prosenttiin on hyväksyttävää. Tuusulan kunta katsoo, että kunnalle esitetyt kuntaosuuden määrät (2022: 4,240 M€, 2023: 3,979 M€, 2024: 3,806 M€) ovat hyväksyttäviä. 

Tuusulan kunta katsoo, että kuntayhtymän kestävän taloudenpidon varmistaminen edellyttää joukkoliikennetarjonnan sopeutustoimia tilanteessa, jossa koronaepidemiasta käynnistynyt liikkumisen muutos ja matkustamisen vähentyminen on todettavissa. 

Lipputuloennusteet vuosille 2022-2024 tulee päivittää syksyn 2021 aikana joukkoliikenteen käytössä havaittavan kehityksen perusteella. 

Tuusulan kunta ei vastusta maltillista, yleisen kuluttajahintaindeksin kehitykseen perustuvaa matkalippujen hintojen korottamista, kun korotusten perusteena on koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten osittainen kattaminen, ja myös kustannuksia leikkaavia toimia sisällytetään talouden suunnitteluun.


Toimintasuunnitelma

Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit

Tuusulan kunnan tavoitteena on tutkia kutsuliikenteen järjestämistä haja-asutusalueille sekä selvittää suorien Helsingin suunnan linja-autolinjojen vaihtoehtoja vuosien 2021-2025 aikana. Nämä kunnan tavoitteet tulee ottaa huomioon HSL:n Tuusulaa koskevan toiminnan suunnittelussa.

Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista -tavoitteen osalta Tuusulan kunta katsoo, että Muutamme joukkoliikenteen pavelutasoa liikkumistarpeita ja kysyntää vastaavasti -toimenpiteen osalta tulisi arvioida ja mittaroida myös asiakastyytyväisyyttä muutosten yhteydessä.

 

Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset

Linja 643 K (Hakaniemi-Ruskeasanta-Hyrylä) liikenteen aloittaminen arki-illoissa sekä lauantaisin ja sunnuntaisin on esitetty Tuusulanväylän linjastosuunnitelmas-sa. Linjan aloittamista ei ole esitetty osana joukkoliikenteen palvelutasomuutoksia vuosien 2022-2024 -suunnitelmassa osana Tuusulanväylän linjastosuunnitelman aloittamista. Tuusulan kunta katsoo osaltaan, että linjan 643 K liikennöinnin aloittaminen ei vuonna 2022 toistaiseksi ole taloudellisesti mielekästä. 

Tuusulan kunta toteaa, että paikallisen  matkustuksen kehitystä tulee seurata vuonna 2021 sekä talvikaudella 2021-2022. Mikäli linja-autolinjaston matkustus kehittyy hitaasti, jää vähäiseksi ja liikkumisen vähentymisen vaikutus matkustukseen pitkittyy, paikallista kustannussäästöä voidaan toistaiseksi hakea linjaston vähäisen kysynnän ajan tarjonnan supistuksilla.  
 

 

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • antaa asiaselostukseen kirjatun lausunnon Helsingin seudun liikenne (HSL ) -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2022-2024.

---

Esittelijä Jukka Matti Laakso muutti esitystään lausunnon kohtaan "Tavoite 3: Joukkoliikenteen rahoitus on kestävällä pohjalla", lisäämällä kappaleen loppuun lauseen, jolloin kappaleen lopullinen muoto on seuraavanlainen:

Tuusulan kunta katsoo,​ ettei infrakorvausten nousun ennakoidun kehityksen tulisi aiheuttaa toiminta-​ja taloussuunnitelmassa 2022-​2024 kuvatun suuruista nousupainetta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksien kasvuun. Jäsenkuntien kesken jaettavien infrakustannusten nousun hillintään tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä tulevalla suunnittelukaudella ja sen jälkeen. Poistamattomalle pääomalle laskettava 5 %:n korko tulisi saada vastaamaan paremmin nykyistä korkotasoa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Cecilia Veikkolainen esitti päätökseen lisättäväksi että Tuusulan kunta pitää antamansa 24.8.2020 lausunnon mukaisesti edelleen tärkeänä selvitystä liikkumistarpeesta Hyrylästä Aviapoliksen alueelle sekä erityisesti työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sujuvoittamista Tuusulan suunnasta Aviapoliksen alueelle. Kunta edellyttää, että HSL selvittää yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Hyrylä-Aviapolis -yhteyden parantamismahdollisuuden talviliikennekauden 2021-2022 aikana siten, että selvitys voidaan käsitellä kunnan päätöksenteossa viimeistään kesäkuussa 2022. Sari Vilén kannatti Cecilia Veikkolaisen lisäysesitystä. Tekninen lautakunta hyväksyi lisäysesityksen yksimielisesti.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • antaa asiaselostukseen kirjatun lausunnon Helsingin seudun liikenne (HSL ) -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2022-2024, lisäyksellä että Tuusulan kunta pitää antamansa 24.8.2020 lausunnon mukaisesti edelleen tärkeänä selvitystä liikkumistarpeesta Hyrylästä Aviapoliksen alueelle sekä erityisesti työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sujuvoittamista Tuusulan suunnasta Aviapoliksen alueelle. Kunta edellyttää, että HSL selvittää yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Hyrylä-Aviapolis -yhteyden parantamismahdollisuuden talviliikennekauden 2021-2022 aikana siten, että selvitys voidaan käsitellä kunnan päätöksenteossa viimeistään kesäkuussa 2022.

Valmistelija

  • Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Teknisen lautakunnan  ehdotusta on tarpeen täydentää kunnalle tärkeällä tavoitteella selvittää kehäradan Ruskeasannan aseman toteuttaminen osana liikenneverkkoa. 

Lausuntoehdotus on seuraava:

TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO HSL:n ALUSTAVASTA TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2022–​2024

HSL:n strategiasuunnitelma

HSL:n strategia tullaan uudistamaan vuoden 2021 aikana. Lausuntopyyntö sisältää erityisen pyynnön lausua tulevan strategiakauden keskeisistä asioista.

Tuusulan kunta toteaa,​ että myös kunnan strategia valtuustokaudelle 2021–​2025 laaditaan syyskaudella 2021. Strategioiden yhteensovittamisessa tulee niiden laadintavaiheessa käydä vuoropuhelua HSL:n ja kunnan välillä,​ jotta vältytään ristiriidoilta.

HSL:n strategian laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntayhtymän toiminta-​alueen monimuotoisuus. Strategia tulee koota siten,​ että se ottaa näkyvästi huomioon myös kehyskuntien tarpeet. Tuusulan kunta katsoo,​ että keskeinen HSL:n toimintaan liittyvä haaste on joukkoliikennepalvelujen tuottaminen taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kuntaosuuksien kasvun hillintä.

Tavoite 1: Joukkoliikenteen käyttö ja muu kestävä liikkuminen lisääntyvät

Tuusulan kunta katsoo,​ että tavoite on hyvin keskeinen. Toimenpiteillä tulee,​ yhteisesti hyväksytyillä tavoilla,​ kasvattaa joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen käyttöä. Tämä edellyttää mm. erittäin hyvää kevyen liikenteen kulkumuotojen käytön ja joukkoliikenteen käytön yhteensovitusta. Näkökulmana tulisi olla kestävän liikkumisen järjestelmän -​ ekosysteemin -​ synnyttäminen,​ ylläpito ja kehittäminen. 

Tuusulan kunta katsoo,​ että etätyön lisääntyminen haastaa mm. joukkoliikenteen kausilippujen periaatteellista toimivuutta. Päivittäisen matkustuksen lipputuotteiden käytön osuus saattaa laskea. Lippujärjestelmää tulee viedä suuntaan,​ jossa lippujärjestelmä,​ -​tuotevalikoima ja hinnoittelu,​ tukee joukkoliikenteen käyttöä myös tilanteessa,​ jossa mm. lisääntyvä etätyö muuttaa arkiliikkumista epäsäännölliseksi. 

Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelman (valtuusto § 128,​ 12.11.2018) toimenpidesuunnitelmassa on todettu yhtenä kunnan tavoitteena kaupunkipyöräjärjestelmän tarkempi selvittäminen. Tavoitteen toteuttaminen on suunnitelmassa ajoitettu lähemmäs vuotta 2030,​ mutta Tuusulan kunta on kiinnostunut osallistumaan ainakin yhtenäisen kaupunkipyöräpalvelun määrittelytyövaiheeseen,​ jossa määritetään tarkemmin palvelun sisältö,​ hankintatapa sekä hankintajakso. Tuusulan kunta pitää kiinnostavana hankinta-​ ja toteutusmallia,​ jossa palvelu voidaan aloittaa rajattuna ja palvelua voidaan laajentaa tarpeen mukaan sopimuskauden aikana. Tuusulan kunta huomauttaa,​ että Kerava ja Järvenpää ovat tuusulalaisten kannalta oleellista liikkumisaluetta,​ joten Keravan kaupungin suhtautuminen asiaan sekä yleisesti suhtautuminen palvelun ulottamiseen HSL-​alueen ulkopuolelle Järvenpään kaupungin alueelle vaikuttavat lopulta siihen kuinka mielekästä Tuusulan kunnan on osallistua HSL-​alueen mahdollisesti toteutettavaan seudulliseen kaupunkipyöräpalveluun.

Tuusulan kunta toteaa,​ että vähäpäästöisen liikenteen osuuden kasvattaminen on tärkeä tavoite uudessa strategiassa niin bussiliikenteen kaluston kuin muunkin moottoriajoneuvoliikenteen osalta.

Tuusulan kunnan pormestariohjelman 2021–2025 mukaisesti kunta vastustaa ruuhkamaksuja ja tietulleja.


Tavoite 2: Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista

Tuusulan kunta toteaa,​ että asiakkaisiin kohdistuvassa tutkimustyössä tulisi selvittää koronan leviämiseen liittyviä tietoja ja käsityksiä,​ joita matkustajat pitävät riskinä joukkoliikenteessä. Matkustusta takaisin houkuteltaessa tulee tiedotuksessa ja toiminnassa keskittyä mm. mahdollisten väärien käsitysten ja harhaluulojen oikaisemiseen sekä oikean tiedon välittämiseen ja oikeiden toimintatapojen käyttämiseen.

Tuusulan kunta edellyttää,​ että tilipohjaiseen lippujärjestelmään tähtäävän projektin aikana joukkoliikennematkojen nousutiedot ja matkustajien kuntalaisuustiedot saadaan tilastoitua mahdollisimman hyvin,​ jotta lippujärjestelmämuutos ei aiheuta häiriöitä operointikustannusten ja lipputulojen jakoon kunnittain.


Tavoite 3: Joukkoliikenteen rahoitus on kestävällä pohjalla

Tuusulan kunta katsoo,​ ettei infrakorvausten nousun ennakoidun kehityksen tulisi aiheuttaa toiminta- ​ja taloussuunnitelmassa 2022–​2024 kuvatun suuruista nousupainetta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksien kasvuun. Jäsenkuntien kesken jaettavien infrakustannusten nousun hillintään tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä tulevalla suunnittelukaudella ja sen jälkeen. Poistamattomalle pääomalle laskettava 5 %:n korko tulisi saada vastaamaan paremmin nykyistä korkotasoa.


Tavoite: Toimintamme perustuu tiedolla johtamiseen,​ yhteistyöhön ja korkeaan osaamiseen

Tuusulan kunta pitää joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kannalta erityisesti oleellisena,​ että koronavuoden ja muiden esteiden vuoksi toteutumatta jääneiden tutkimusten synnyttämä tietovaje pyritään korjaamaan ensi tilassa. Matkustukseen liittyvän yksityiskohtaisen tiedon ja palautteen hyödyntämisen kannalta on oleellista selvittää myös ehdot ja menettelyt,​ joilla kehittyvillä järjestelmillä kerätty,​ liikkumisen suunnittelua tukeva oleellinen tieto on saatavissa myös jäsenkuntien liikennejärjestelmäsuunnittelun käyttöön. 


Taloussuunnitelma

Tuusulan kunta kannattaa mallia,​ jossa kertyvä alijäämä katetaan kolmen seuraavan TTS-​vuoden aikana.

Tuusulan kunta katsoo,​ että korotettujen kuntaosuuksien käyttö ja korotettu subventiotaso on tilapäisesti tarpeen koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten vuoksi. Poikkeustilanteessa vuotuisen subvention kasvu selvästi yli 50 prosenttiin on hyväksyttävää. Tuusulan kunta katsoo,​ että kunnalle esitetyt kuntaosuuden määrät (2022: 4,​240 M€,​ 2023: 3,​979 M€,​ 2024: 3,​806 M€) ovat hyväksyttäviä. 

Tuusulan kunta katsoo,​ että kuntayhtymän kestävän taloudenpidon varmistaminen edellyttää joukkoliikennetarjonnan sopeutustoimia tilanteessa,​ jossa koronaepidemiasta käynnistynyt liikkumisen muutos ja matkustamisen vähentyminen on todettavissa. 

Lipputuloennusteet vuosille 2022–​2024 tulee päivittää syksyn 2021 aikana joukkoliikenteen käytössä havaittavan kehityksen perusteella. 

Tuusulan kunta ei vastusta maltillista,​ yleisen kuluttajahintaindeksin kehitykseen perustuvaa matkalippujen hintojen korottamista,​ kun korotusten perusteena on koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten osittainen kattaminen,​ ja myös kustannuksia leikkaavia toimia sisällytetään talouden suunnitteluun.


Toimintasuunnitelma

Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit

Tuusulan kunnan tavoitteena on tutkia kutsuliikenteen järjestämistä haja-​asutusalueille sekä selvittää suorien Helsingin suunnan linja-​autolinjojen vaihtoehtoja vuosien 2021–​2025 aikana. Nämä kunnan tavoitteet tulee ottaa huomioon HSL:n Tuusulaa koskevan toiminnan suunnittelussa.

Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista -​tavoitteen osalta Tuusulan kunta katsoo,​ että Muutamme joukkoliikenteen pavelutasoa liikkumistarpeita ja kysyntää vastaavasti -​toimenpiteen osalta tulisi arvioida ja mittaroida myös asiakastyytyväisyyttä muutosten yhteydessä.

 

Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset

Linja 643 K (Hakaniemi-​Ruskeasanta-​Hyrylä) liikenteen aloittaminen arki-​illoissa sekä lauantaisin ja sunnuntaisin on esitetty Tuusulanväylän linjastosuunnitelmas-sa. Linjan aloittamista ei ole esitetty osana joukkoliikenteen palvelutasomuutoksia vuosien 2022–​2024 -​suunnitelmassa osana Tuusulanväylän linjastosuunnitelman aloittamista. Tuusulan kunta katsoo osaltaan,​ että linjan 643 K liikennöinnin aloittaminen ei vuonna 2022 toistaiseksi ole taloudellisesti mielekästä. 

Tuusulan kunta toteaa,​ että paikallisen  matkustuksen kehitystä tulee seurata vuonna 2021 sekä talvikaudella 2021-–2022. Mikäli linja-​autolinjaston matkustus kehittyy hitaasti,​ jää vähäiseksi ja liikkumisen vähentymisen vaikutus matkustukseen pitkittyy,​ paikallista kustannussäästöä voidaan toistaiseksi hakea linjaston vähäisen kysynnän ajan tarjonnan supistuksilla.  

Hyrylä-Aviapolis -yhteys

Tuusulan kunta pitää antamansa 24.8.2020 lausunnon mukaisesti edelleen tärkeänä selvitystä liikkumistarpeesta Hyrylästä Aviapoliksen alueelle sekä erityisesti työssäkäynti-​ ja asiointiliikenteen sujuvoittamista Tuusulan suunnasta Aviapoliksen alueelle. Kunta edellyttää,​ että HSL selvittää yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Hyrylä-​Aviapolis -​yhteyden parantamismahdollisuuden talviliikennekauden 2021–2022 aikana siten,​ että selvitys voidaan käsitellä kunnan päätöksenteossa viimeistään kesäkuussa 2022.

Ruskeasannan asema

Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että TTS-kaudella valmisteltavaan MAL2023 suunnitelmaan saadaan mukaan suunnitelma kehäradan Ruskeasannan aseman toteuttamisesta. Tuusulan kunta edellyttää HSL:n osaltaan edistävän Ruskeasannan aseman toteutumista.

Tuusulan suunnan joukkoliikenteen runkoverkon kehityksessä edettäisiin kehäradan alueen osalta kohti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavaa konkretiaa.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa asiaselostukseen kirjatun lausunnon Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille 2022–2024.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin seuraavassa muodossa:

TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO HSL:n ALUSTAVASTA TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2022–​2024

HSL:n strategiasuunnitelma

HSL:n strategia tullaan uudistamaan vuoden 2021 aikana. Lausuntopyyntö sisältää erityisen pyynnön lausua tulevan strategiakauden keskeisistä asioista.

Tuusulan kunta toteaa,​ että myös kunnan strategia valtuustokaudelle 2021–​2025 laaditaan syyskaudella 2021. Strategioiden yhteensovittamisessa tulee niiden laadintavaiheessa käydä vuoropuhelua HSL:n ja kunnan välillä,​ jotta vältytään ristiriidoilta.

HSL:n strategian laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntayhtymän toiminta-​alueen monimuotoisuus. Strategia tulee koota siten,​ että se ottaa näkyvästi huomioon myös kehyskuntien tarpeet. Tuusulan kunta katsoo,​ että keskeinen HSL:n toimintaan liittyvä haaste on joukkoliikennepalvelujen tuottaminen taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kuntaosuuksien kasvun hillintä.

Tavoite 1: Joukkoliikenteen käyttö ja muu kestävä liikkuminen lisääntyvät

Tuusulan kunta katsoo,​ että tavoite on hyvin keskeinen. Toimenpiteillä tulee,​ yhteisesti hyväksytyillä tavoilla,​ kasvattaa joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen käyttöä. Tämä edellyttää mm. erittäin hyvää kevyen liikenteen kulkumuotojen käytön ja joukkoliikenteen käytön yhteensovitusta. Näkökulmana tulisi olla kestävän liikkumisen järjestelmän -​ ekosysteemin -​ synnyttäminen,​ ylläpito ja kehittäminen. 

Tuusulan kunta katsoo,​ että etätyön ja etäopiskelun lisääntyminen haastaa mm. joukkoliikenteen kausilippujen periaatteellista toimivuutta. Päivittäisen matkustuksen lipputuotteiden käytön osuus saattaa laskea. Lippujärjestelmää tulee viedä suuntaan,​ jossa lippujärjestelmä,​ -​tuotevalikoima ja hinnoittelu,​ tukee joukkoliikenteen käyttöä myös tilanteessa,​ jossa mm. lisääntyvä etätyö ja etäopiskelu muuttaa arkiliikkumista epäsäännölliseksi. 

Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelman (valtuusto § 128,​ 12.11.2018) toimenpidesuunnitelmassa on todettu yhtenä kunnan tavoitteena kaupunkipyöräjärjestelmän tarkempi selvittäminen. Tavoitteen toteuttaminen on suunnitelmassa ajoitettu lähemmäs vuotta 2030,​ mutta Tuusulan kunta on kiinnostunut osallistumaan ainakin yhtenäisen kaupunkipyöräpalvelun määrittelytyövaiheeseen,​ jossa määritetään tarkemmin palvelun sisältö,​ hankintatapa sekä hankintajakso. Tuusulan kunta pitää kiinnostavana hankinta-​ ja toteutusmallia,​ jossa palvelu voidaan aloittaa rajattuna ja palvelua voidaan laajentaa tarpeen mukaan sopimuskauden aikana. Tuusulan kunta huomauttaa,​ että Kerava ja Järvenpää ovat tuusulalaisten kannalta oleellista liikkumisaluetta,​ joten Keravan kaupungin suhtautuminen asiaan sekä yleisesti suhtautuminen palvelun ulottamiseen HSL-​alueen ulkopuolelle Järvenpään kaupungin alueelle vaikuttavat lopulta siihen kuinka mielekästä Tuusulan kunnan on osallistua HSL-​alueen mahdollisesti toteutettavaan seudulliseen kaupunkipyöräpalveluun.

Tuusulan kunta toteaa,​ että vähäpäästöisen liikenteen osuuden kasvattaminen on tärkeä tavoite uudessa strategiassa niin bussiliikenteen kaluston kuin muunkin moottoriajoneuvoliikenteen osalta.

Tuusulan kunnan pormestariohjelman 2021–​2025 mukaisesti kunta vastustaa ruuhkamaksuja ja tietulleja.


Tavoite 2: Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista

Tuusulan kunta toteaa,​ että asiakkaisiin kohdistuvassa tutkimustyössä tulisi selvittää koronan leviämiseen liittyviä tietoja ja käsityksiä,​ joita matkustajat pitävät riskinä joukkoliikenteessä. Matkustusta takaisin houkuteltaessa tulee tiedotuksessa ja toiminnassa keskittyä mm. mahdollisten väärien käsitysten ja harhaluulojen oikaisemiseen sekä oikean tiedon välittämiseen ja oikeiden toimintatapojen käyttämiseen.

Tuusulan kunta edellyttää,​ että tilipohjaiseen lippujärjestelmään tähtäävän projektin aikana joukkoliikennematkojen nousutiedot ja matkustajien kuntalaisuustiedot saadaan tilastoitua mahdollisimman hyvin,​ jotta lippujärjestelmämuutos ei aiheuta häiriöitä operointikustannusten ja lipputulojen jakoon kunnittain.


Tavoite 3: Joukkoliikenteen rahoitus on kestävällä pohjalla

Tuusulan kunta katsoo,​ ettei infrakorvausten nousun ennakoidun kehityksen tulisi aiheuttaa toiminta-​ ja taloussuunnitelmassa 2022–​2024 kuvatun suuruista nousupainetta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksien kasvuun. Jäsenkuntien kesken jaettavien infrakustannusten nousun hillintään tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä tulevalla suunnittelukaudella ja sen jälkeen. Poistamattomalle pääomalle laskettava 5 %:n korko tulisi saada vastaamaan paremmin nykyistä korkotasoa.


Tavoite: Toimintamme perustuu tiedolla johtamiseen,​ yhteistyöhön ja korkeaan osaamiseen

Tuusulan kunta pitää joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kannalta erityisesti oleellisena,​ että koronavuoden ja muiden esteiden vuoksi toteutumatta jääneiden tutkimusten synnyttämä tietovaje pyritään korjaamaan ensi tilassa. Matkustukseen liittyvän yksityiskohtaisen tiedon ja palautteen hyödyntämisen kannalta on oleellista selvittää myös ehdot ja menettelyt,​ joilla kehittyvillä järjestelmillä kerätty,​ liikkumisen suunnittelua tukeva oleellinen tieto on saatavissa myös jäsenkuntien liikennejärjestelmäsuunnittelun käyttöön. 


Taloussuunnitelma

Tuusulan kunta kannattaa mallia,​ jossa kertyvä alijäämä katetaan kolmen seuraavan TTS-​vuoden aikana.

Tuusulan kunta katsoo,​ että korotettujen kuntaosuuksien käyttö ja korotettu subventiotaso on tilapäisesti tarpeen koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten vuoksi. Poikkeustilanteessa vuotuisen subvention kasvu selvästi yli 50 prosenttiin on hyväksyttävää. Tuusulan kunta katsoo,​ että kunnalle esitetyt kuntaosuuden määrät (2022: 4,​240 M€,​ 2023: 3,​979 M€,​ 2024: 3,​806 M€) ovat hyväksyttäviä. 

Tuusulan kunta katsoo,​ että kuntayhtymän kestävän taloudenpidon varmistaminen edellyttää joukkoliikennetarjonnan sopeutustoimia tilanteessa,​ jossa koronaepidemiasta käynnistynyt liikkumisen muutos ja matkustamisen vähentyminen on todettavissa. 

Lipputuloennusteet vuosille 2022–​2024 tulee päivittää syksyn 2021 aikana joukkoliikenteen käytössä havaittavan kehityksen perusteella. 

Tuusulan kunta ei vastusta maltillista,​ yleisen kuluttajahintaindeksin kehitykseen perustuvaa matkalippujen hintojen korottamista,​ kun korotusten perusteena on koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten osittainen kattaminen,​ ja myös kustannuksia leikkaavia toimia sisällytetään talouden suunnitteluun.


Toimintasuunnitelma

Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit

Tuusulan kunnan tavoitteena on tutkia kutsuliikenteen järjestämistä haja-​asutusalueille sekä selvittää suorien Helsingin suunnan linja-​autolinjojen vaihtoehtoja vuosien 2021–​2025 aikana. Nämä kunnan tavoitteet tulee ottaa huomioon HSL:n Tuusulaa koskevan toiminnan suunnittelussa.

Palvelumme vastaavat asiakkaidemme muuttuvaa liikkumista -​tavoitteen osalta Tuusulan kunta katsoo,​ että Muutamme joukkoliikenteen pavelutasoa liikkumistarpeita ja kysyntää vastaavasti -​toimenpiteen osalta tulisi arvioida ja mittaroida myös asiakastyytyväisyyttä muutosten yhteydessä.

 

Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset

Linja 643 K (Hakaniemi-​Ruskeasanta-​Hyrylä) liikenteen aloittaminen arki-​illoissa sekä lauantaisin ja sunnuntaisin on esitetty Tuusulanväylän linjastosuunnitelmas​sa. Linjan aloittamista ei ole esitetty osana joukkoliikenteen palvelutasomuutoksia vuosien 2022–​2024 -​suunnitelmassa osana Tuusulanväylän linjastosuunnitelman aloittamista. Tuusulan kunta katsoo osaltaan,​ että linjan 643 K liikennöinnin aloittaminen ei vuonna 2022 toistaiseksi ole taloudellisesti mielekästä. 

Tuusulan kunta toteaa,​ että paikallisen  matkustuksen kehitystä tulee seurata vuonna 2021 sekä talvikaudella 2021–​2022. Mikäli linja-​autolinjaston matkustus kehittyy hitaasti,​ jää vähäiseksi ja liikkumisen vähentymisen vaikutus matkustukseen pitkittyy,​ paikallista kustannussäästöä voidaan toistaiseksi hakea linjaston vähäisen kysynnän ajan tarjonnan supistuksilla.  

Hyrylä-Aviapolis-Jumbo -yhteys

Tuusulan kunta pitää antamansa 24.8.2020 lausunnon mukaisesti edelleen tärkeänä selvitystä liikkumistarpeesta Hyrylästä Aviapoliksen-Jumbon alueelle sekä erityisesti työssäkäynti-​ ja asiointiliikenteen sujuvoittamista Tuusulan suunnasta Aviapoliksen-Jumbon alueelle. Kunta edellyttää,​ että HSL selvittää yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Hyrylä-​Aviapolis-Jumbo -​yhteyden parantamismahdollisuuden talviliikennekauden 2021–​2022 aikana siten,​ että selvitys voidaan käsitellä kunnan päätöksenteossa viimeistään kesäkuussa 2022.

Ruskeasannan asema

Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että TTS-kaudella valmisteltavaan MAL2023 suunnitelmaan saadaan mukaan suunnitelma kehäradan Ruskeasannan aseman toteuttamisesta. Tuusulan kunta edellyttää HSL:n osaltaan edistävän Ruskeasannan aseman toteutumista.

Tuusulan suunnan joukkoliikenteen runkoverkon kehityksessä edettäisiin kehäradan alueen osalta kohti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavaa konkretiaa.  

Tiedoksi

HSL, Jukka-Matti Laakso

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.