Tekninen lautakunta, kokous 10.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 69 Häriskiven kaava-alueen katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

TUUDno-2021-1593

Valmistelija

  • Helena Saarela, projekti-insinööri, helena.saarela@tuusula.fi
  • Suvi Honkanen, suunnitteluinsinööri, suvi.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Häriskiven asemkakaava-alueen katusuunnitelmaehdotus piir.nro 2123/1,5-11,21,23,28,37,41,45,48,49,52,56,60,64,66,68,74-76. on ollut yleisesti nähtävillä 24.6.-7.7.2021.

Katusuunnitelmaehdotus koskee Hyrylän taajaman Vaunukankaan alueella sijaitsevan Häriskiven asemakaavaalueen katujen ja niihin liityvän kunnallistekniikan rakentamista. Kaava-alueeseen kuuluvat Häriskiventie, Sysihiilentie, Härismäentie, Sysikalliontie, Sysimiiluntie, Sysimiilunkuja, Kirjokallionkuja, Härismäenkuja, Vesitorninkulma, Miilunvartijankuja, Vesitorninmäki, kevyen liikenteen väylä välillä Härismäenkuja-Vankkurinkuja, Kirjokallionpolku, Sysihiilenpolku, Sysimiilunpolku sekä polkuyhteydet Kirjokallionpuistoon ja Häriskivenpuistoon.

Katusuunnitelmaehdotuksesta on jätetty nähtävillä olon aikana neljä muistutusta.

Muistutus 1, Yksityishenkilö

Sain postissa tiedot tuosta Tuusulan Häriskiven alueen katusuunnitelmasta. Itse asun Vesitorninmäellä osoitteessa X. Nyt kun tuota Häriskiven aluetta aletaan rakentaa niin olisiko mahdollista samalla kaivaa oja tuohon Häriskiven ja Kankurintien pohjoispuolen tonttien väliseen puistometsään? Nyt etenkin kun tuosta viime kesänä raivattiin paljon puustoa niin tuo metsä ja tontin takaosa ovat aivan märkää aluetta. Jos noita papereita tulkitsen oikein niin tuon nykyisen hiekkatien mikä menee häriskiven ohi kohdille tulee kävelytie niin sen viereen ainakin jos olisi mahdollista tehdä oja jos se edes hieman vähentäisi tuon metsän vetisyyttä. Liitteenä on karttakuva tuosta alueesta mitä tarkoitan.

Vastine 1

Muistutuksessa tarkoitun VL-alueen pohjoisosaan on suunnitelmissa esitetty Vesitorninmäen alueen kuivatusta palveleva oja. Oja sijoittuu ko. metsiköstä alamäkeen, joten todennäköisesti se kuivattaa myös ko. metsikköä.

 

Muistutus 2 (noin 40 asukkaan adressi)

Vastustamme Sepäntien ja Vesitorninkulman läpiajo mahdollisuutta. Kaavoihin on suunniteltu vesitorninkulman ja Sepäntien väliin pihakatu, joka mahdollistaa läpikulun Sepäntien kautta. Sepäntie on nyt ahdas ajettava autolla. Sepäntielle on lähes päästä päähän parkkeerattu kadulle autoja ja ajaminen on hankalaa ja näkyvyys välillä melko huonoa. Sepäntiellä ei mahdu ajamaan kahta autoa rinnakkain vaan vastaantulijoita joutuu väistämään taskuparkkeihin joita kadulta löytyy.

Siispä sepäntien ja Vesitorninkulman yhdistäminen lisäisi liikennettä jo ennestään ahtaalla tiellä. Lisääntynyt liikenne toisi mukanaan turvallisuusriskejä ja niitä emme halua. Sepäntiellä asuu paljon lapsiperheitä.

Liikenne tulisi suunnitella Hämeentieltä suoraan vesitornin kulmalle ja jättää yhdistäminen Sepäntielle tekemättä.

Vastine 2

Vesitorninkulman ja Sepäntien liittymä on suunniteltu asemakaavan mukaisesti kaavan mukaiselle katualueelle, jossa Vesitorninkulma ja Sepäntie ovat toisiinsa liittyviä katuja. Läpiajon houkuttelevuutta on pyritty vähentämään teknisillä ratkaisulla: Vesitorninkulma on pihakatu, jossa suurin sallittu nopeus on 20 km/h ja jalankulkijoilla on ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus. Pihakatu on erotettu muusta ympäristöstään kiveyksellä ja sinne ajetaan koroketöyssyn kautta. Sepäntie itsessäänkään ei kapeutensa vuoksi ole houketteleva ajoyhteys Häriskiven alueelta Nahkelantielle tai päinvastoin. Nopeampi ja parempi yhteys on Hämeentien ja Koskenmäen uuden kiertoliittymän kautta. Todennäköisesti ajoyhteyden vaikutus Sepänteille jää hyvin vähäiseksi saattaen jopa vähentää sitä, kun oikoliikenne ns. KTK:n tontin kautta estyy. ja ajoreitti Häriskiventieltä Sepäntielle muuttuu mutkikkaammaksi. Parhaiten yhteys palvelee jätehuollon, postin ja kunnossapidon reittisuunnittelua: siirtymät alueelta toiselle maanteiden kautta vähentyvät. Yleisten suunnitteluperiaatteiden mukaan kunnan sisäinen liikenne, johon em. huoltoliikennekin kuuluu, tulee järjestää katuverkon kautta, ei maanteiden kautta.Tilannetta tullaan seuraamaan ja mikäli Häriskiven rakentumisen jälkeen Sepätiellä ilmenee läpiajosta johtuvia liikenteellisiä ongelmia, pyritään siihen löytämään ongelman poistavat ratkaisu. Ne todennäköisesti edellyttävät kuitenkin kaavallisia toimenpiteitä.

 

Muistutus 3, yksityishenkilö

Häriskiven kaava-alueen katusuunnitelmiin liittyen muistutamme huomiomaan alueella jo olevat kiinteistöt rakennuksineen ja rakennelmineen. Meillä on Vankkurikuja X:ssa rinteeseen rakennettu 1,5 kerroksinen omakotitalo, jossa on lisäksi kellarikerros. Tontillamme on myös maalämpökaivo. Olemme huolissamme Häriskiven kaava-alueen rakentamisen ja mahdollisten räjäytys- tai paalutustöineen yms. vaikutuksista näihin. Vaadimme lisäksi, että hulevedet pysyvät kokonaan rakennettavilla alueilla eikä niitä valu kiinteistöllemme. Pyydämme huomioimaan vastaavat seikat ja huolemme myös myönnettäessä uusia rakennuslupia pohjoispuolellamme olevalle kiinteistölle. Rakennukset tulee hulevesien takia sijoittaa siten, että ne ovat riittävän kaukana tonttimme rajasta. Minimietäisyys ei rinteestä ja kalliosta johtuen riitä.

Vastine 3

Kunnallistekniikkaa rakennettaessa otetaan aina huomioon myös vaikutusalueella olevat nykyiset rakennukset ja rakenteet. Jos rakentamisen epäillään aiheutuvan vaaraa olemassa oleviin rakennuksiin, suoritetaan ennen  rakennustöiden aloittamista katselmukset, jossa määritetään rakennusten nykyinen kunto. Töiden päätyttyä tehdään toinen katselmus sen määrittämiseksi, onko rakennuksiin syntynyt uusia rakentamisesta johtuvia vauroita. Tarvittaessa rakennuksiin asennetaan tärinämittarit. Ennen rakennustöiden aloittamista työmaan valvoja tiedottaa alueen asukkaita työn alkamisesta ja sopii tarvittaessa katselmusten pitämisestä ja muista tarvittavista toimenpiteistä.

Häriskiven alueen hulevesiä ei johdeta Vankkurikujan suuntaan vaan hulevesille on suunniteltu hulevesiverkosto sekä viivytysaltaita, joiden kautta vedet ohjataan hallitusti alueen ulkopuolelle. Tässä tapauksessa vedet ohjataan pohjoisen suuntaa Kirkokallionpuistoon. Alueelle rakentuvilla uusilla kiinteistöillä on velvollisuus liittyä ko. hulevesijärjestelmään, joten hulevesistä ei pitäisi olla haittaa alueen nykyisille kiinteistöille. Uusien rakennusten sijoittuminen tontille määräytyy asemakaavan mukaan, tähän katusuunnitelmalla ei ole vaikutusta.

 

Muistutus 4, As Oy Tuusulan Tinasepänpolku 3

Vastustamme Häriskiven kaava-alueen katusuunnitelmaehdotuksessa olevaa kulkuyhteyttä Vesitorninkulma nimiseltä kadulta Sepäntielle.

Sepäntie on kapea kokoojakatu, jolla käytännössä on käytettävissä ainoastaan yksi kaista ajoneuvoliikennettä varten, johtuen runsaasta kadunvarsipysäköinnistä. Nykyisillä liikennemäärillä Sepäntie vielä toimii, muttei kestä lisääntyvää liikennettä. Hämeentie 18 tontilta (KTK:n piha tai nykyisin paremmin nimellä Unkan piha tunnettu) oli myös kulku Sepäntielle nykyisen Vesitorninkulma-nimisen tien kautta, mutta se on suljettu jo vuosia sitten betoniporsailla, juuri kauttakulun vuoksi. Hämeentien remontin yhteydessä suljettiin myös eteläinen liittymä kyseiseltä tontilta ja tästä johtuen kiireisimmät oikoivat Sepäntielle jopa kevyenliikenteen väylän kautta. Tämä on nykyisin estetty myös betoniporsain.

Katusuunnitelmaehdotuksessa yhteys Sepäntieltä Vesitorninkulmalle on merkitty pihakaduksi. Alunperin läpiajoyhteyttä ei pitänyt tulla, ja olisi hyvin toivottavaa että katusuunnitelmaa näiltä osin muutettaisiin. Hämeentien liikennemäärät aamuisin ja iltapäivisin työmatkaliikenteen aikoihin ovat runsaita.Tästä johtuen Häriskiventien liittymä Hämeentielle ei tule vetämään ja aiheuttaa vaihtoehtoisten kulkureittien valintaa Häriskiven alueelle ja alueelta. Onko oikein että nämä kulkuneuvot ohjautuvat käyttämään pihakatua (Vesitorninkulma) ja Sepäntietä oikotienään? Sepäntieltä on myös hankala päästä Nahkelantielle, sillä Koskenmäen liikenneympyrä vetää hyvin ja ajoneuvot Nahkelan suuntaan tulevat yleensä reipasta vauhtia, varsinkin Hyvinkään suunnasta tulevat. Nopeusrajoitukset kun tuntuvat olevan useimmille kuljettajille vain suosituksia.

Koska tulevalta Häriskiven-alueelta ei ole Sepäntien lisäksi muuta läpikulkuyhteyttä, pyytäisin vaihtoehtoisesti tutkimaan tulevan Härismäenkujan ja Vankkurikujan yhdistämistä, näin ollen liikenne ohjautuisi Vaunukankaan liikenneympyrään, joka toimii vallan mainiosti.

Vastine 4

Vesitorninkulman ja Sepäntien liittymä on suunniteltu asemakaavan mukaisesti kaavan mukaiselle katualueelle, jossa Vesitorninkulma ja Sepäntie ovat toisiinsa liittyviä katuja. Läpiajon houkuttelevuutta on pyritty vähentämään teknisillä ratkaisulla: Vesitorninkulma on pihakatu, jossa suurin sallittu nopeus on 20 km/h ja jalankulkijoilla on ajoneuvoihin nähden etuajo-oikeus. Pihakatu on erotettu muusta ympäristöstään kiveyksellä ja sinne ajetaan koroketöyssyn kautta. Sepäntie itsessäänkään ei kapeutensa vuoksi ole houketteleva ajoyhteys Häriskiven alueelta Nahkelantielle tai päinvastoin. Nopeampi ja parempi yhteys on Hämeentien ja Koskenmäen uuden kiertoliittymän kautta. Todennäköisesti ajoyhteyden vaikutus Sepänteille jää hyvin vähäiseksi saattaen jopa vähentää sitä, kun oikoliikenne ns. KTK:n tontin kautta estyy ja ajoreitti Häriskiventieltä Sepäntielle muuttuu mutkikkaammaksi.. Parhaiten yhteys palvelee jätehuollon, postin ja kunnossapidon reittisuunnittelua: siirtymät alueelta toiselle maanteiden kautta vähentyvät. Yleisten suunnitteluperiaatteiden mukaan kunnan sisäinen liikenne, johon em. huoltoliikennekin kuuluu, tulee järjestää katuverkon kautta, ei maanteiden kautta.Tilannetta tullaan seuraamaan, ja mikäli Häriskiven rakentumisen jälkeen Sepätiellä ilmenee läpiajosta johtuvia liikenteellisiä ongelmia, pyritään siihen löytämään ongelman poistavat ratkaisu. Ne todennäköisesti edellyttävät kuitenkin kaavallisia toimenpiteitä. Katu Härimäenkujalta Vakkurinkujalle vaatii kaavamuutoksen. Nykyinen asemakaava ei mahdollista kadun rakentamista viheralueelle. Lisäksi maastonmuodoista johtuen Härimäenkujaa ei ole suositeltavaa rakentaa läpiajokaduksi. Siinä on pituuskaltevuus 11,5 %, mikä vielä toimii vähäliikenteisellä tonttikadulla, mutta ei enää läpaijon mahdollistavalla yhdyskadulla. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä Häriskiven kaava-alueen katusuunnitelmaehdotus piir.nro 2123/1,5-11,21,23,28,37,41,45,48,49,52,56,60,64,66,68,74-76
  • määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti katusuunnitelmien hyväksymispäätöksen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

---

Jäsen Tommi Partanen poistui esteellisenä (yhteisöjäävi) kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi eikä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon.

Esteellisyys

  • Tommi Partanen

Tiedoksi

kiinteistön omistajat ja haltijat, maankäyttö, Jussi Pesonen

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.