Tekninen lautakunta, kokous 10.8.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 71 Yleiset toimintaohjeet yleisten alueiden käytöstä pelastusteinä ja nostopaikkoina

TUUDno-2021-1705

Valmistelija

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Pelastuslaki (379/2011) edellyttää, että kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä, ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ohjeen ”Pelastustien suunnittelu- ja toteutusohje” (https://www.ku-pelastus.fi/fi/asioiverkossa/ohjeet-ja-lomakkeet/suunnittelijoille) mukaan pelastusyksiköllä tulee olla pääsy yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen, pientaloalueella vähintään 50 m:n etäisyydelle. Lisäksi pelastusyksiköllä tulee olla pääsy sammutusveden ja sammutusvesiputkiston syöttö- ja ottopaikkojen sekä paloilmoitin-, sprinkleri- tai savunpoistokeskuksien läheisyyteen. Ensihoitoyksikön tulee päästä yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen, pientaloalueella vähintään 25 m:n etäisyydelle.

Nostopaikoista on ohjeessa todettu mm., että nostopaikan koon tulee olla vähintään 6 m * 13 m, etäisyys seinästä ajoneuvon keskilinjaan 6 m, kantavuus 32 tn ja sen tulee olla esteetön nostopuomin navasta 18 m:n säteellä. Kaivoja ei ohjeen mukaan saa olla nostopaikalla eikä pelastustiellä.

Kiinteistön pelastustiet ja suunnitellut nostopaikat sekä muut em. ohjeessa vaaditut asiat esitetään rakennuslupa-asiakirjoissa: pelastustiesuunnitelmassa (1:200/1:500) tai asemapiirroksessa.

Pientalovaltaisilla alueilla pelastusteistä ja niiden sijoittumisesta kulkuväylille ei yleensä ole ongelmaa. Tuusulassa on kuitenkin viime vuosina ryhdytty rakentamaan entistä enemmän tiivistä, kaupunkimaista keskustarakennetta, ja sitä kautta pelastusteistä ja erityisesti nostopaikoista on muodostumassa ongelma. Rykmentinpuiston alueella katurakenteita on jouduttu osittain jopa purkaa, jotta rakennusluvan mukainen nostopaikka katualueelle on saatu järjestettyä kiinteistölle. Lisäksi nostopaikkoja on osoitettu alueille, jotka eivät kantavuutensa tai leveytensä puolesta sovellu nostokalustolle, tai eivät kuulu normaalin talvikunnossapidon piiriin.

Tuusulassa ei ole osattu varautua tämän tyyppisen tarpeen ohjaukseen. Rakennusjärjestyksessä ei ole säännöksiä pelastusteistä. Tilanne korjaantuu seuraavassa rakennusjärjestyksen päivityksessä. Asemakaavoissa on mahdollista antaa kiinteistöille ja yleisille alueille määräyksiä pelastusteiden ja nostopaikkojen sijainnista, mutta kaavamääräyksiin turvautumista ei voida pitää yleisratkaisuna. Samoin maankäyttösopimuksissa voidaan tietyissä tapauksissa sopia, että maanomistaja on velvollinen kustannuksellaan huolehtimaan omistamansa tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämien (mm. ajoyhteydet ja pelastustiet) rasitteiden ja yhteisjärjestelyjä koskevien sopimusten laadinnasta sekä niiden perustamisesta, mutta tämäkään ei ole yleisratkaisu.

Ennen rakennusjärjestyksen päivitystä käytännössä nopein keino ohjata kiinteistöjen rakennustoimintaa kunnassa siten, että kiinteistöjen tarvitsemat pelastustiet ja nostopaikat eivät muodosta kunnalle kohtuuttomia rasitteita ja että niiden toimivuus tulee myös varmistettua, on luoda kuntaan toimintaohjeen muodossa menettelytapa pelastusteiden ja nostopaikkojen sijoittamiseksi katualueille ja muille yleisille alueille, jonka periaatteita sitten sovelletaan hankekohtaisesti luvanomaisin sopimuksin. Esitys toimintaohjeeksi on liitteenä.

Toimintaohjeet on laadittu Yhdyskuntatekniikan palvelualueen toimesta. Ohjeiden tarpeesta ja sisällöstä on käyty neuvotteluja maankäytön, kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Keskeistä toimintaohjeessa on se, että yleisen alueen osoittamisesta pelastustoimintaan tulee kiinteistön  rakennuttajan tai hänen valtuuttamansa tahon neuvotella yleisen alueen käytöstä vastaavan yksikön (Yhdyskuntatekniikka) kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen rakennusluvan jättämistä, jotta kaikki paikan soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät tulevat otetuksi huomioon, ja että kunnalle ei aiheudu ylimääräisiä rakennus-, puhtaanpito- tai kunnossapitokustannuksia siitä, että kiinteistö haluaa hyödyntää yleistä aluetta pelastusreittinä tai nostopaikkana. Katualueet mukaan lukien niiden yhteydessä olevat kevyen liikenteen väylät ja toriaukeat soveltuvat yleensä sellaisenaan pelastusteiksi. Nostopaikan osoittaminen voi tuottaa vaikeuksia, koska nostopuomin ulottuvuutta voivat rajoittaa valopylväät, katupuut ja katukalusteet. Joskus myös nostopaikan vaatima leveys voi tuottaa hankaluuksia. Katualueet kuuluivat normaalin talvikunnossapidon piiriin siinä laajuudessa, että pelastustoiminta ei pääsääntöisesti vaadi normaalista poikkeavaa talvikunnossapitoa. Poikkeuksen tekee katujen viherkaistat, joita yleensä käytetään lumen välivarastointiin.

Erilliset kevyen liikenteen väylät ja puistokäytävät ovat jo lähtökohtaisesti usein soveltumattomia pelastustoimintaan leveytensä, kantavuutensa tai geometriansa vuoksi, ja vaativat siten usein merkittäviäkin rakenteellisia parannuksia ennen käyttöönottoa pelastustarkoitukseen. Lisäksi kaikki puistokäytävät eivät kuulu talvikunnossapidon piiriin.

Yleisillä toimintaohjeilla varmistetaan, että rakenteellisten muutosten, normaalista poikkeavien rakenteiden tai normaalista poikkeavan puhtaanapidon ja kunnossapidon kustannuksista vastaa pelastusreitin tai nostopaikan tarvitsija (kiinteistö), ja mahdolliset kustannustekijät käydään rakennuttajan kanssa läpi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vaihtoehtoisten ratkaisujen määrittämiseksi. Lisäksi yleisillä toimintaohjeilla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että pelastustiet ja erityisesti nostopaikat tulevat merkityksi asianmukaisesti myös yleisillä alueilla sen kiinteistön toimesta, jota pelastuspaikka palvelee. Hankekohtainen sopimus laaditaan Lupapiste.fi -palvelussa ja se tulee liittää osaksi rakennuslupahakemusta. Sopimus itsessään on hakijalle maksuton, mutta jos kiinteistön tarvitsema alue pelastustoimintaan vaatii pysyväisluonteisia maankäytön muutoksia, esimerkiksi puistokäytävän levennyksiä, peritään tästä kunnanvaltuuston hyväksymän taksan mukainen yleisen alueen käyttömaksu.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää, että

  • kunnassa otetaan käyttöön liitteen mukaiset yleiset toimintaohjeet katualueiden ja muiden yleisten alueiden käytöstä pelastustarkoitukseen
  • hankekohtaisessa sopimuksessa määritellään yleisten toimintaohjeiden mukaan ne toimenpiteet ja kustannukset, joista vastaa luvan hakija
  • yhdyskuntatekniikan päälliköllä on oikeus tehdä pieniä teknisluonteisia tarkennuksia ja muutoksia toimintaohjeeseen tarpeen vaatiessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Maankäyttöpäällikkö, kaavoituspäällikkö, johtava rakennustarkastaja

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.
Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava Tuusulan kunnalle virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä käyttäen alla olevia yhteystietoja:
Tuusulan kunta, tekninen lautakunta
osoite: Kotorannankuja 10, Pl 60, 04301 Tuusula
sähköposti: kirjaamo@tuusula.fi
puh. vaihde: 09 87 181

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä Tuusulan kunnan asiakaspalvelupisteeseen os. Autoasemankatu 2, 04300 Tuusula. Avoinna ma-to klo 8.00-15.00 ja pe klo 8.00-12.00.