Perustelut
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jatkoi vuonna 2016 aloittamaansa Mäntsälän järvien veden laadun seurantaa vuonna 2020. Seurantaan on valittu 14 keskeistä järveä. Seurannalla saadaan tietoa vesien tilasta, kuten järvien rehevöitymisestä ja happitilanteesta. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää esimerkiksi, onko järvien tila heikentynyt, tai ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet sitä. Vuoden 2020 seurannassa olivat mukana Joutsjärvi, Kilpijärvi, Pitkäjärvi ja Sääksjärvi.
Vesien ekologinen tila arvioidaan Suomessa ja kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. Uusi ekologinen tila-arvio on valmistunut vuonna 2019, ja siinä on tarkasteltu pääsääntöisesti vuosien 2012 - 2017 aineistoja. Mäntsälän järvistä kahdeksalle on määritetty järvityypit Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta, ja järvet ovat mukana ekologisen tilan arvioinnissa. Mäntsälän luokiteltujen järvien luokat pysyivät samoina kuin aiemmilla luokittelukerroilla kuuden järven osalta: Keravanjärvi ja Suojärvi ovat edelleen hyvässä ekologisessa tilassa, Hunttijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi puolestaan ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja Sulkavanjärvi välttävässä ekologisessa tilassa. Isojärvi ja Kilpijärvi sitä vastoin ovat pudonneet uudessa arvioinnissa huonoon ekologiseen tilaan, kun aiemmissa arvioinneissa ne ovat olleet välttävässä ekologisessa tilassa.
Vuosien välinen vaihtelu veden laadussa selittyy osaksi säätilan vaihteluilla. Kuivina vuosina valuma-alueelta järviin huuhtoutuva kuormitus jää yleensä alhaiseksi. Suuri sadanta puolestaan lisää valuma-alueelta järveen huuhtoutuvien maa-aineksen, fosforin ja typen määriä, etenkin jos sade tulee kasvipeitteettömänä aikana lokakuusta huhtikuuhun. Viime vuosina yleistyneet leudot talvet ovat lisänneet talviaikaista kuormitusta, kun lumipeite suojaa maata aiempaa lyhyemmän ajan. Vuosi 2020 oli Suomessa ennätyksellisen lämmin etenkin talviaikaan sekä harvinaisen sateinen.
Veden laatu
Joutsjärven happipitoisuus oli hieman alentunut loppukesällä 2020, mutta varsinaista happiongelmaa ei matalassa järvessä pääse muodostumaan. Kokonaistyppi- ja a-klorofyllipitoisuus kuvastivat reheviä olosuhteita, kokonaisfosforipitoisuus reheviä tai erittäin reheviä olosuhteita. Ravinnepitoisuudet vaikuttaisivat olevan lievässä kasvusuunnassa. Joutsjärven vesi on erittäin humuspitoista.
Kilpijärvi kuuluu pintavesityyppiin runsasravinteiset järvet ja sen ekologinen luokka on huono. Kilpijärvellä oli kesällä 2020 selvää hapen ylikyllästystä, joka kuvaa voimakasta perustuotantoa ja rehevyyttä. Leväkukinnat nostivat pH-arvon kesällä korkeaksi (jopa 9,2). Kokonaisfosforipitoisuus kuvasti keskimäärin välttävää luokkaa, kokonaistyppi- ja a-klorofyllipitoisuus sitä vastoin huonoa luokkaa. Järven näkösyvyys oli hyvin alhainen ja vesi oli sameaa.
Pitkäjärven alusveden happipitoisuus laski loppukesällä 2020 erittäin alas. Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus kuvastivat reheviä olosuhteita, a-klorofyllipitoisuus erittäin reheviä olosuhteita. Järven a-klorofyllipitoisuus vaikuttaisi olevan kasvusuunnassa. Pitkäjärven vesi on erittäin humuspitoista ja näkösyvyys hyvin alhainen.
Sääksjärvi kuuluu pintavesityyppiin matalat runsashumuksiset järvet ja sen ekologinen luokka on tyydyttävä. Sääksjärven alusveden happipitoisuus oli huonoin kesäkuun näytteenotossa. Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus kuvastivat keskimäärin hyvää luokkaa, a-klorofyllipitoisuus keskimäärin tyydyttävää luokkaa. Sääksjärven vesikasvillisuutta on kartoitettu vuonna 2018.
Pohdintaa
Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkien vesistöjen osalta hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tavoitteena on aloittaa Kilpijärven ja Isojärven kunnostaminen yhdessä Mäntsälän kunnan sekä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa vuoden 2022 alusta. Tarkoituksena on tehdä etenkin valuma-alueelle kohdistuvia toimia, jotta ulkoista kuormitusta saadaan pienennettyä. Tätä varten ollaan hakemassa hankerahoitusta, jonka saaminen on olennaista kunnostuksen käynnistämisen kannalta. Jatkossa resursseja pitäisi pystyä kohdistamaan myös muiden hyvää huonommassa tilassa olevien järvien kunnostamiseen.
Säännöllisellä veden laadun seurannalla on mahdollista saada hyvä kuva kunkin järven ominaispiirteistä sekä siitä, mihin seikkoihin järvien hoidossa ja mahdollisessa kunnostuksessa tulee kiinnittää huomiota. Veden laadun seuranta on tärkeää myös siksi, että nähdään kuinka järvellä ja sen valuma-alueella tehdyt toimenpiteet vaikuttavat veden laatuun. Isojärven ja Kilpijärven veden laadun seuranta onkin siksi muutettu tällä hetkellä vuosittaiseksi ja seuranta on laajennettu myös talvinäytteenottoon. Myös asukkaat itse voivat seurata lähijärvensä tilaa esimerkiksi mittaamalla näkösyvyyttä tai tekemällä leväseurantaa.
Veden laadun seurannan lisäksi järvillä olisi tarpeen tehdä myös biologista seurantaa. Suurimmilla järvillä on tehty kasviplanktonnäytteenottoa. Osalla järvistä on myös tutkittu pohjaeläimiä ja vesikasvillisuutta. Biologista seurantaa on syytä jatkaa suurimmilla järvillä ja pyrkiä tekemään sitä mahdollisuuksien mukaan myös pienemmillä järvillä. Kasviplankton-, pohjaeläin- ja vesikasvitutkimuksen lisäksi kalastotutkimukset, saalistiedustelut ja mahdollinen hoitokalastus ovat tärkeitä. Etenkin kalaston osalta osakaskunnat ovat keskeisessä asemassa.
Mäntsälän järviraportti 2020 on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Mäntsälän järviraportin vuodelta 2020.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Antti Vaittinen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.