Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 9.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 24 Valvontatutkimusohjelma Tesl Talousvetta toimittavan laitoksen Kuvesin valvontatutkimusohelman ja riskinarvioinnin hyväksyminen 2020 Tuusula

TUUDno-2020-2983

Valmistelija

  • Petra Kivistö, terveystarkastaja, petra.kivisto@tuusula.fi

Perustelut

Perustiedot

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä (KUVESI) on tukkuvesilaitos, joka toimittaa talousvettä jäsenkunnilleen Järvenpäälle, Keravalle, Tuusulaan ja Sipooseen. Sipoon vesihuolto kuuluu Porvoon terveydensuojeluviranomaisen valvontaan. KUVESI tuotti vuonna 2019 pohjavettä ja tekopohjavettä asiakkaidensa tarpeisiin 26 734 m3/d. Tukkuvesilaitoksen vettä ostavat jäsenkuntien vesihuoltolaitokset, jotka toimittavat sitä asiakkailleen. Tukkuvesilaitos on laatinut jäsenkuntien kanssa yhteisen valvontatutkimusohjelman vuosille 2021 - 2025. Tukkuvesilaitos sekä jäsenlaitokset ovat laatineet omat riskinarvioinnit toiminnalleen, jotka on otettu huomioon valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa.

Valvontatutkimusohjelman hyväksyminen

Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sovelletaan asetuksen 2 §:n mukaan, kun talousvettä toimitetaan vedenjakelualueelle vähintään 10 m³ päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetuksen 8 §:ssä todetaan, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa laatia talousvettä toimittavan laitosten vedenjakelualueelle valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja sen tarkistusväli on enintään viisi vuotta. Valvontatutkimusohjelma koskee verkostoveden laadunvalvontaa ja siihen kootaan tiedot laitoksen omasta käyttötarkkailusta ja raakaveden laadunvalvonnasta sekä mahdollisesta laitoskohtaisesta erityisvalvonnasta. Valvontatutkimusohjelmassa on oltava STM:n asetuksen 1352/2015 3 a §:ssä esitetyt tiedot sekä liitteen II mukaiset tutkimukset.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on pyydettävä tarvittaessa lausunto aluehallintovirastolta sekä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta.

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä (KUVESI) on laatinut valvontatutkimusohjelman vuosille 2021 - 2025. KUVESI:lla on aiemmin ollut käytössään valvontatutkimusohjelma vuosille 2016 - 2020. Päivitetystä valvontatutkimusohjelmasta pyydettiin lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). ELY-keskus ei antanut valvontatutkimuksesta lausuntoa.

Riskinarvioinnin hyväksyminen

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on terveydensuojelulain (763/1994) 20 §:n mukaan hyväksyttävä talousvettä toimittavan laitoksen riskinarviointi. Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän (KUVESI) vedentuotantoketjun riskinarviointi on toteutettu hyödyntäen Water Safety Plan (WSP) -riskinarviointityökalua. Riskinarviointi tehtiin vuoden 2016 aikana konsultin johdolla ja tukkuvesilaitoksen henkilökunnan lisäksi riskinarviointiin osallistui myös terveydensuojeluviranomainen. Riskit arvioitiin pohjaveden muodostumisaluilta, vedenottamoilta, runkolinjojen sekä toiminnan osalta. Riskinarviointia päivitettiin valvontatutkimusohjelman päivittämisen yhteydessä vuonna 2020 ja 2021. Riskinarviointi täyttää terveydensuojelulain (763/1994) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 683/2017 mukaiset vaatimukset. Riskinarviointia päivitetään tarvittaessa ja se tarkastetaan viranomaisvalvonnan suunnitelmallisten tarkastusten yhteydessä. Riskinarvioinnista pyydettiin lausunto Porvoon ympäristöterveydenhuollolta. Porvoon terveydensuojeluviranomainen hyväksyy riskinarvioinnin Paippilan vedenottamon sekä Nikkilän ja Söderkullan vesitornien osalta.

Pyydetyt lausunnot

Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (ESAVI) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) pyydettiin lausuntoja 22.1.2021 mennessä. Uudenmaan ELY-keskus ei antanut valvontatutkimusohjelmasta lausuntoa.

ESAVI toteaa 21.1.2021 päivätyssä lausunnossaan (ESAVI/36017/2020) seuraavaa: Valvontatutkimusohjelmassa on tärkeää tuoda ilmi, että se kattaa myös KUVESI:lta vettä ostavien jäsenkuntien valvontatutkimusohjelmat. Valvontatutkimusohjelmassa on hyvä selkiyttää mitkä toiminnot ja rakenteet ovat Keski-Uudenmaan Veden omistuksessa ja vastuulla ja mitkä vettä ostavien jäsenkuntien vastuulla. Lausunnossa pyydettiin ilmoittamaan muuttuneet vedenjakelualueiden koordinaatit. Koordinaatit eivät kuitenkaan ole muuttuneet, vaan kyseinen kohta oli vahingossa rastittu valvontatutkimusohjelmaa muokattaessa. Lisäksi ESAVI toteaa, että valvontatutkimusohjelmasta käy suurelta osin ilmi talousvesiasetuksessa vaaditut tiedot ja tutkimukset seuraavien esitettyjen tarkennusten jälkeen: Liitteen 3 työntekijöiden pätevyyksistä ajantasaisuuden tarkastus ja jäsenkuntien työntekijöiden pätevyydet sekä vedenjakelualueiden sijainti puuttui, raakaveden ja käsitellyn veden laatu -kohtia olisi tarpeen tarkentaa, liite 13 viestintäohjeeseen lisättävä ELY-keskus. Lisäksi liitteessä 13 viranomaisten yhteystiedot tulee eriyttää muista yhteystiedoista. ESAVI toteaa myös, että suunnitelmallisen viranomaistarkastuksen sisältöä on hyvä tarkentaa. Lisäksi perustelut nitriitin ja alumiinin poistamiselle jatkuvasta valvonnasta sekä Clostridium perfringensin lisäys jatkuvaan valvontaan tulee perustella.

Valvontatutkimusohjelmaa laadittaessa huomioitiin ESAVI:n lausunto. Jäsenlaitosten työntekijöiden pätevyyksiä ei liitetty erikseen valvontatutkimusohjelmaan, mutta kukin jäsenlaitos pitää työntekijöiden pätevyyksistä omia listauksiaan, jotka esitetään pyydettäessä terveydensuojeluviranomaiselle. Clostridium perfringens siirrettiin jatkuvasta valvonnasta jaksottaiseen valvontaan.

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • hyväksyä terveydensuojelulain 20 § mukaan Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän riskinarvioinnin.
  • toteaa, että riskinarviointia on pidettävä ajan tasalla, päivitettävä tarvittaessa.
  • hyväksyä Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän valvontatutkimusohjelman 2021–2025.
  • toteaa, että riskinarviointi ja uusi talousvesiasetus 135272015 on huomioitu valvontatutkimusohjelmassa.
  • toteaa, että valvontatutkimusohjelma on päivitettävä tarvittaessa, kuitenkin viimeistään vuonna 2025.

Perustelut

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä (KUVESI) on tehnyt riskinarvioinnin yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa vuoden 2016 aikana ja sitä on päivitetty vuosina 2020 ja 2021. Jäsenlaitokset ovat laatineet omat riskinarviointinsa vedenjakelutoiminnan osalta. Riskinarviointi täyttää talousvesiasetuksen 1352/2015 7 a §:n vaatimukset. Valvontatutkimusohjelma 2021-2025 täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 vaatimukset. Valvontatutkimusohjelmassa on huomioitu Etelä-Suomen aluehallintoviraston 21.1.2021 antama lausunto.

Maksu
Talousvettä toimittavan laitoksen riskinarvioinnin hyväksymispäätöksestä peritään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaisesti 104 euron maksu käsittelyaikaan perustuen (52€/h). 

Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

valvontatutkimusohjelma (osa liitteistä ei julkisia)

riskinarviointi (ei julkinen)

tiedote riskinarvioinnin laadinnasta vedenkäyttäjille

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto ESAVI/36017/2020

Sovelletut säädökset

Terveydensuojelulaki 763/1994

Terveydensuojeluasetus 1280/1994

Asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.2.2020 § 15

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 10.12.2019 § 122

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä (KUVESI), Järvenpään Vesi, Tuusulan Vesi, Keravan vesihuolto, Sipoon Vesi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ELY-keskus/Ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, Porvoon kaupungin ympäristöterveydenhuolto

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.