Perustelut
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta vuosille 2021 - 2032 ja vaikutusten arvioinnista. Lausunto on pyydetty toimittamaan ensisijaisesti www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 23.2.2021 mennessä.
Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimana vuonna 2019. Suunnitelmassa on analysoitu liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä sekä esitetty suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman (vuodet 2021 - 2032), joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Suunnitelmassa kuvataan myös liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisen vaikutuksia sekä suunnitelman seuranta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemisestä on säädetty liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa. Suunnitelma viimeistellään keväällä 2021 ja viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteillä on toteutuessaan vaikutuksia esimerkiksi ilmastoon, ympäristöön, yhteiskuntaan, ihmisten liikkumiseen ja elinkeinoelämän kuljetuksiin. Vaikutusten arvioinnilla pyritään lisäämään ymmärrystä liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksista ja tukemaan suunnittelua sekä päätöksentekoa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa on arvioitu liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on laadittu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi.
Lausuntopyyntö on muotoiltu joukoksi kysymyksiä. Lausunto on laadittu listaukseksi kysymyksiin annettavia vastauksia.
Lausunto
Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi?
KUUMA-seutu antaa luonnoksesta lausunnon, jossa keskitytään koko seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviin näkökohtiin. Lausunto toimii seudun kuntien yhteisenä lausuntona myös Tuusulan kunnan osalta.
Tuusulan kunta pitää erityisen tärkeinä toimenpiteitä, jotka edistävät ja kehittävät kansainvälisen ja valtakunnan tason tavaraliikenteen, logistiikan sekä Helsingin seudun kaupunkilogistiikan toimintaedellytyksiä ja tehokkuutta tavalla, joka tukee elinkeinoelämän tarpeita ja ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämispyrkimykset. Edeltävään liittyen tärkeinä kehittämiskohteina tarkastelujaksolla Tuusulan kunta pitää Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröivien alueiden maankäytön ja liikenneolosuhteiden kehittymistä sekä laadukkaiden maantieliikenteen poikittaisten yhteyksien syntyä ja kehittymistä Keski-Uudenmaan alueella. Hankkeet ovat todennäköisesti myös yhteiskuntatalouden kannalta erittäin kannattavia. Tuoreimmassa, vuoden 2020 lopussa valmistuneessa maantien 152 jatkeesta (Kehä IV) välillä kt45-vt3 laaditussa aluevaraussuunnitelmassa hankkeen hyötykustannussuhteeksi on laskettu 3,4.
Tuusulan kunta pitää välttämättömänä, että Keski-Uudellamaalla valtateiden 3 ja 4 välisen poikittaisyhteyden maantien 152 jatke (Kehä IV), kantatie 45 (Tuusulanväylä), maantie 11466 (Tuusulan itäväylä) ja 148 (Kulloontie, Keravantie) toteuttaminen ja kehittäminen tulee sisällyttää valtion väyläverkon hanke- ja investointiohjelmaan.
Onko toimenpiteiden rahoitus kokonaisuutena oikein suunnattu taloudellisen raamin sisällä? (liikenne-verkko ja solmukohdat, henkilö- ja tavaraliikenteen palvelut, liikennejärjestelmän tukitoimet, muut toimenpiteet)
KUUMA-seudun antamassa lausunnossa todettujen asioiden ohella Tuusulan kunta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Tuusulan kunta katsoo, että suunnittelujakson rahoituksen määrä ja jakautuminen noudattelee pitkälti nykytilanteen kaltaista tilannetta. Suunnitelman perusteella on kuitenkin vaikea päätellä, ohjaako rahoitussuunnitelma liikennejärjestelmän kehittymistä vuodelle 2050 laadittua visiota kohti. Kun kuntien rahoitukselle, liikenneverkon käyttäjille ja muille rahoittajille jätetään merkittävä rooli liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rahoittamisessa, suunnitelmassa tulisi kuvata myös tämä rahoituksen osuus ja sen kaavailtu tai tarvittava kehittyminen vuoteen 2032 mennessä sekä edettäessä kohti visiovuotta 2050.
Tuusulan kunta pitää suunnitelmaluonnoksessa esitettyyn yhteisrahoitusmalliin kytkettyjen valtion rahoitusosuuksien sisällyttämistä osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kohtuuttomana. Malli tulee valmistella erikseen laajemmin valtion ja kuntien yhteistyönä ja varmistaa, että malli toimii tasapuolisesti kuntien ja muiden hankerahoittajien kannalta ja, että mallin soveltaminen ja siihen sitoutuminen on selvää.
Tuusulan kunta ei pidä erityisen hyvänä tai tasapuolisena mallia, jolla katuverkolle sijoittuviin hankkeisiin osoitetaan valtion avustusrahaa. Pienten kuntien mahdollisuudet menestyä rahoituksen hakuprosessissa ovat vähäiset, koska pienten mahdollisuudet resurssiensa puitteissa täyttää kaikki prosessiin liittyvät vaatimukset ovat isoja kuntia ja kaupunkeja huonommat.
Joukkoliikenne tarvitsee heti ja lähivuosina koronaepidemiasta toipuakseen tukea ja tukevia toimenpiteitä, joilla ylläpidetään palvelua, palautetaan matkustus sekä pystytään kasvattamaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Tämä tulisi ottaa suunnitelmassa ajankohtaisena asiana huomioon.
Sisältääkö vuoteen 2050 ulottuva visio liikennejärjestelmän kehittämiseksi oikeat asiat?
KUUMA-seudun antamassa lausunnossa todettujen asioiden ohella Tuusulan kunta kiinnittää huomiota siihen, ettei vuoden 2050 visio käsittele analyyttisesti vision mukaisen liikennejärjestelmän rahoittamisen mallia tai rahoituksen tasoa tai siihen liittyviä periaatemuutoksia. Kunta pitää todennäköisenä, ettei nykyistä parempi palvelu ja toimivuus, uudet liikkumispalvelut, kattava ja luotettava tieto ym. myönteinen kehittyminen tapahdu ilman rahoituksen kasvua. Suunnitelmassa tulisikin arvioida ja avata liikennejärjestelmän rahoituksen kokonaisuus kaikkien sitä rahoittavien tahojen kannalta.
Viekö toimenpideohjelma kokonaisuutena kehitystä vision suuntaan?
KUUMA-seudun antamassa lausunnossa annetaan kuntien yhteinen näkemys vastauksena kysymykseen. Tuusulan kunta toteaa lisäksi, että vaikutusarvioinnin perusteella siirtyminen visiota kohti etenee ilmeisen hitaasti tällä suunnitelmakaudella. Tämä asettaa voimakkaita vaatimuksia seuraaville suunnitelmakausille, mikäli visio pysyy tässä suunnitelmassa kuvattuna.
Onko vaikutusten arviointia täydennettävä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain näkökulmasta?
Antaako vaikutusten arviointi riittävän hyvän kuvan suunnitelman vaikutuksista?
KUUMA-seudun antamassa lausunnossa annetaan kuntien yhteinen lausunto vastauksena kysymyksiin. Tuusulan kunta toteaa lisäksi, että suunnitelmavaihtoehdon kuvauksessa on epämääräisyyttä. Lisäksi kunta toteaa, että suunnitelman vaikutuksia muiden liikennejärjestelmää rahoittavien tahojen, mm. kuntien talouteen on käsitelty hyvin vähän, kuten myös kuntien talouden kehitystä yleisesti suunnitelman tarkastelujaksolla. Rahoituksen kokonaiskuvan uupumisen vuoksi on vielä vaikea hahmottaa miten ja missä määrin suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden voi arvioida toteutuvan.
Miten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessia (vuorovaikutus, viestintä ja vaikutusten arviointi mukaan lukien) tulisi kehittää?
KUUMA-seudun antamassa lausunnossa annetaan kuntien yhteinen lausunto vastauksena kysymyksiin. Tuusulan kunta korostaa erityisesti, että valtion väyläverkon hanke- ja investointiohjelman laadinnassa tulee käydä keskustelua kuntien ja kaupunkiseutujen kanssa.