Kunnanhallitus, kokous 11.1.2021

Perustelut

Asiaselostus

Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki välityskyvyn nostaminen vaihe 2.

Liikennevirasto on pyytänyt kuntaa asettamaan suunnitelma yleisesti nähtä-väksi 30 päivän ajaksi ja kuuluttamaan nähtävillä olosta sekä muistutusten tekemistavasta samalla tavalla kuin kunnallisista ilmoituksista.

Liikennevirasto pyytää kuntaa mm.

• antamaan kunnan lausunnon suunnitelmasta ja vastineensa suunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin
• liittämään lausuntoon muistutuskirjelmät alkuperäisinä
• liittämään lausuntoon oikeaksi todistetut otteet suunnitelma-alueen vahvistetuista tai hyväksytyistä oikeusvaikutteisista kaavoista

Liikennevirasto pyytää, että kuntaa lausunnossaan ilmoittaa:

• onko suunnitelman käsittämällä alueella vahvistettu tai hyväksytty oi-keusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen ratasuunnitelman kanssa.
• sisällyttääkö kunta ratasuunnitelman mukaiset rautatien suoja-alueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset asemakaavaan.
• osallistuuko kunta ratasuunnitelmassa esitettyihin melusuojauskustannuksiin erikseen sovittavalla osuudella.
• toteuttaako kunta ratasuunnitelmassa esitetyt katujärjestelyt K2 Hir-venojantie sekä K1J ja K2J kevyenliikenteen reitit Tuusulassa samanaikaisesti ratatöiden kanssa.
• onko kunta valmis luovuttamaan rautatien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta rautatietarkoituksiin.
• suostuuko kunta vastaamaan yksityistienä rakennettavan Y1 Kytö-maantie, Tuusula ja Järvenpää; Y3 Radanvarsitie, Tuusula ja Järven-pää; Y4J Tyyneläntie jk+pp, Tuusula; Y5 Hornankalliontie, Tuusula; Y6J Nuppulinna jk+pp, Tuusula; Y7 Apolantie, Tuusula; Y8 Huikontie, Tuusula
• ottaako kunta vastatakseen ratasuunnitelmassa esitettyjen jalankulku- tai pyöräteiden, meluesteiden tontin puoleisten osien, siltojen, pumppaamojen sekä laitteiden kunnossapidosta.
• ottaako kunta vastatakseen rautatiealueella olevan omistamansa va-laistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sen jälkeen kun Ai-nolan asema, Järvenpäässä sekä Jokelan asema, Tuusulassa on ra-kentamis- ja parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön.
• onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin.
• onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin asema-kaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin.

Tuusulan kunta on kuuluttanut ratasuunnitelman nähtävillä pidosta sekä pitänyt ratasuunnitelmaa yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan 24.11.2017 – 27.12.2017 välisen ajan Tuusulan Jokelan kirjastossa. Suunnitelmasta on Tuusulan kunnalle toimitettu neljä muistutusta.

Suunnitelman yleiskuvaus

Ratasuunnitelma sisältää suunnitelman Pasila-Riihimäki rataosuuden välityskyvyn nostamisen 2. vaiheen toimenpiteistä. Pasila-Riihimäki –rataosuus on nykyisin Helsingin ja Keravan välillä neliraiteinen ja siitä eteenpäin pääosin kaksiraiteinen. Pasila-Riihimäki rataosuuden 1. vaiheeseen sisältyy lähinnä liikennepaikkojen parantamista sekä Ainolan ja Purolan välinen lisäraide nykyisten raiteiden länsipuolelle.2. vaiheessa on tarkoitus toteuttaa varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 km pituinen neliraiteinen osuus.

Toiseen vaiheeseen sisältyy kahden lisäraiteen rakentaminen väleille Kytömaa–Ainola ja Purola–Jokela, yhden lisäraiteen rakentaminen Kytömaan kohdalle pääradalta Lahden oikoradalle sekä yhden lisäraiteen rakentaminen Hyvinkää – Riihimäki välille. Kytömaan ja Ainolan välille sekä Purolan ja Nuppulinnan välille on suunniteltu uudet raiteet nykyisten raiteiden molemmille puolille. Nuppulinnasta Jokelaan molemmat uudet raiteet tulevat nykyisten raiteiden itäpuolelle. Hyvinkään ja Riihimäen välillä uusi raide sijoittuu pääradan länsipuolelle. Hyvinkään lisäraide suunnitellaan tässä vaiheessa toteutettavaksi ns. tasovaihtoehtona, jossa siirtyminen läntiseltä uudelta lisäraiteelta itäpuolelle tapahtuu vaihdeyhteyksien kautta. Lisäraiteen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus toteuttaa eritasovaihtoehto, jossa tavaraliikenne vaihtaa läntiseltä raiteelta itäisimmälle raiteelle nykyisten raiteiden yli sillalla.

Uusien raiteiden rakentamisen seurauksena myös suunnittelualueella oleviin liikennepaikkoihin tulee muutoksia. Ainolassa molemmat laiturit ja Jokelassa radan itäpuoleinen laituri uusitaan nykyisten laitureiden jäädessä rakennettavien raiteiden alle. Ainolan laitureita siirretään lisäksi noin 350 m etelään. Myös asema-alueiden kulkuyhteydet uusitaan palvelemaan laitureiden muuttuneita sijainteja. Purolassa ja Nuppulinnassa uusien raiteiden alle jääviä laitureita ei korvata, sillä liikennöitsijä on päättänyt junapysähdysten lopettamisesta kyseisillä asemilla.

Lisäraiteiden ja asemien lisäksi suunnittelutehtävään on sisältynyt kaikkien nykyisten siltapaikkojen suunnittelu uusien lisäraiteiden tarpeiden mukaan joko uusia siltoja rakentamalla tai nykyisiä leventämällä. Suunnitteluun on kuulunut myös yksi kokonaan uusi siltapaikkaa Ainolan siirtyvälle asemalle. Tämän lisäksi ratasuunnitelmaan on kuulunut huoltoteiden ja kulkuyhteyksien suunnittelu, ympäristösuunnittelu, pohjanvahvistussuunnittelu, ympäristövaikutusten selvitys, hankearviointi sekä erillisinä toimeksiantoina laaditut sähkö- ja turvalaitesuunnittelu sekä uusiomaankäyttö -selvitys.

Vaiheen 2 kustannusarvio on 232 M€. Kustannusarvio on laadittu MAKU –indeksin hintatasossa 110,6 (2010=100), (09/2017).

Lausunto

Suunnitelman mukaisilla kilometripaalulukemilla 31+925 - 33+305 suunnitelma sijoittuu Tuusulaan, Ristikydön alueelle. Tämän rataosuuden vaikutusalueella on voimassa Tuomalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa 16.10.2000. Osayleiskaavan määräyksissä todetaan mm., että LR-1 merkinnällä osoitetulle rautatieliikenteen alueelle uudet raiteet/ratalinjat tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän ympäristöhäiriötä ja kulttuurimaisema säilyy. Rata-alueeseen päättyvä yksityistie kohdassa noin 32+160 on osayleiskaavassa merkitty historialliseksi tieksi, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä maiseman ja kyläkuvan kannalta. Aluetta kehitettäessä on turvattava tien ja sen ympäristön luonteen säilyminen. Muutoin ratasuunnitelma on yhdenmukainen ratasuunnitelman kanssa.

Suunnitelman jaksolla paaluvälillä noin 41+320 – 46+450 on voimassa Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, josta ympäristökeskus on tehnyt vahvistamispäätöksen 20.10.2000. Ratasuunnitelma on yhdenmukainen osayleiskaavan kanssa.

Suunnitelma paaluvälille noin 46+450 – 46+475 sijoittuvat Peltokaaren asemakaava-alueeseen sisältyvä Huikon alikulku, jonka kautta Peltokaaren puistotie – katu yhdistyy Jokelantiehen (mt 1421) ja Palojoen ylittävä silta. Peltokaaren asemakaava on tullut voimaan 4.1.2012. Ratasuunnitelmassa ei ole esitetty Huikon eikä Palojoen silloille melusuojausta, jotka edellytetään asemakaavassa. Muutoin ratasuunnitelma on tässä kohdassa yhdenmukainen asemakaavan kanssa.

Suunnitelma paaluvälille noin 46+475 – 47+315 on voimassa Jokelan osayleiskaava, joka on tullut voimaan 11.6.2008. Ratasuunnitelma on yhdenmukainen osayleiskaavan kanssa.

Suunnitelman paaluväli noin 47+315 – 47+432 sisältyy jälleen Peltokaaren asemakaava-alueeseen. Ratasuunnitelma on asemakaavan mukainen muutoin, mutta asemakaavassa esitettyä Blennerintien katuyhteyttä radan ali ei ole toteutettu eikä sitä ole esitetty ratasuunnitelmassa. Ratasuunnitelma tulee laatia siten, että asemakaavan mukainen Blennerintien alikulkuyhteys on toteutettavissa, tarvittaessa lisäraiteiden toteuttamisen jälkeenkin.

Suunnitelman paaluväli noin 47+432 – 48+748 sisältyy Jokelan asemakaava-alueeseen. Asemakaava on tullut voimaan 17.11.1985. Ratasuunnitelma on pääosin yhdenmukainen asemakaavan kanssa. Suunnitelman paaluvälin noin 47+900 – 48+000 kohdalla radan itäpuolella on esitetty Jokelan aseman itäinen LP-alue (pysäköintialue) ja sen mahdollinen laajennus etelän suuntaan nykyiselle LR-alueelle. Tältä osin ratasuunnitelma sijoittuu Jokelan asemanseutu –asemakaavan alueelle. Tämä asemakaava on tullut voimaan 30.9.1987. Suunnitelma ei LP-alueen laajennuksen osalta ole em. asemakaavan mukainen. Alueella on asemakaavan muutostarpeita maanomistajan suunnitellessa alueen tulevaa käyttöä .

Suunnitelman paaluväli noin 48+748 – 49+200 sisältyy Kolsan asemakaava-alueeseen. Asemakaava on tullut voimaan 15.12.1981. Ratasuunnitelma on yhdenmukainen asemakaavan kanssa.

Suunnitelman paaluväli noin 49+200 – 49+600 (suunnitelman pohjoisraja Tuusulassa) sisältyy Jokelan rakennuskaava-alueeseen. Kaava on tullut voimaan 15.12.1970. Ratasuunnitelma on yhdenmukainen asemakaavan kanssa.

Kunta sisällyttää ratasuunnitelman mukaiset rautatien suoja-alueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset tuleviin asemakaavoihin.

Ratasuunnitelmassa esitetyistä melusuojauksista ja niiden kustannuksista kunta toteaa seuraavaa:

• Ratasuunnitelmassa on esitetty Tuusulan alueelle sijoittuva melueste; este numero ME19, joka on noin 430 metriä pitkä melukaide suunnitelma-alueen pohjoispäässä Jokelassa. ME19 sijoittuu radan länsipuolelle ja se suojaa Kuusistontien ja Tammistontien alueiden asutusta ratamelulta. ME19 sijoittuu läntisimmän raiteen viereen. Melukaiteen kustannusarvio on noin 0,51 M€. Suunnitelma-aineisto ei sisällä ehdotusta kunnan mahdollisesta melusuojauskustannuksista. Kunta ei osallistu meluesteen toteuttamiskustannuksiin.
• Ratasuunnitelman ympäristömeluselvityksessä on todettu, että meluntorjunnan kustannustehokkuuden nimissä yksittäisille asuinrakennuksille, joiden julkisivuun kohdistuu yli 60 dB yöaikainen keskiäänitaso on esitetty toteutettavan julkisivun ääneneristävyyttä parantavia toimenpiteitä. Kunta toteaa, että nämä toimenpiteet tulee toteuttaa hankkeen rakentamisen yhteydessä. Kunta ei osallistu toimenpiteiden toteuttamiskustannuksiin. 

Ratasuunnitelmassa on esitetty muutos Jokelassa Peltokaaren puistotien jatkeena olevaan Huikon alikulkulkuun (suunnitelmassa K2 Hirvenojantie). Ratasillan leventäminen edellyttää radan alittavan kadun tasauksen laskemista. Tuusulan kunta ehdottaa, että hankkeesta johtuvien K2 Hirvenojantien katurakenteiden kustannukset jaetaan Liikenneviraston ja Tuusulan kunnan välillä 75%/25%.

Ratasuunnitelmassa esitetään myös Jokelan aseman itäpuolelle uusi kevyen liikenteen väylä K1J Asemapolku. K1J sijoittuu asemakaavassa LP ja LR -merkinnöillä olevien kiinteistöjen alueille. Kiinteistöt eivät ole nykyisin kunnan omistuksessa. Tuusulan kunta ei toteuta K1J -väylää ratasuunnitelmassa esitetyllä tavalla LR –asemakaavamerkinnällä olevalle tontille. LR-tontin maankäyttösuunnitelman yhteydessä tulee tehdä oma kevyen liikenteen väylän tarkastelu tässä kohdassa. Jokelan aseman itäistä LP-aluetta (ratasuunnitelmassa LP1) reunustavalta osuudelta kunta esittää, että väylän toteuttamiskustannus jaetaan Liikenneviraston ja Tuusulan kunnan välillä 75%/25%.

Ratasuunnitelmassa esitetään myös kevyen liikenteen väylä K2J, joka käytännössä on muutos Jokelan aseman itäpuolella, Asemakujan jatkeena olevaan, Asemapolun alikulkuun johtavaan kevyen liikenteen väylään. Väylä on asemakaavan mukainen ja se sijoittuu osin kunnan omistamalle maalle. Tuusulan kunta esittää, että väylämuutoksen toteuttamiskustannus jaetaan Liikenneviraston ja Tuusulan kunnan välillä 75%/25%.

Kunnan omistamaa maata, jolle suunnitelmassa esitetään rakentamistoimenpiteitä tai rata-alueen laajentamista on:

• Ristikydön alueelle, oikoradan ja pääradan liittymispisteessä
• Välikallion alueella Nuppulinnan eteläpuolella
• Metsämaa –nimisellä tilalla Jokelantien itäpuolelle, Nuppulinnantien eteläpuolella
• Hirvenojantie –nimisellä tilalla Huikontien varressa Huikontien alikulun kaakkoispuolella

Kunta on valmis luovuttamaan rautatien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksessa rautatietarkoituksiin.

Ratasuunnitelma sisältää yksityistiejärjestelyjä, joista kunta toteaa seuraavaa:

• Y1 Kytömaantie: Tuusulan kunta suostuu vastaamaan rakennettavan tien ylläpidosta ja kunnossapidosta Tuusulan alueella olevan tieosuuden osalta.
• Y3 Taka-Hornantie: Järvenpään ja Tuusulan rajalla Taka-Hornantien muuttuva tieosuus siirtyy siten, että siitä jää lyhyt osuus Tuusulan kunnan puolelle. Kunta katsoo, ettei kunta ota osuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Taka-Hornantien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y4J Tyyneläntie: Tyyneläntien muuttuva tieosuus siirtyy suunnitelman mukaan siten, että tiestä lyhyt osuus tulee Tuusulan kunnan puolelle. Kunta katsoo, ettei kunta ota osuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Tyyneläntien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y5 Hornankalliontie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Hornankalliontien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y6J Nuppulinna jk+pp: Tuusulan kunta suostuu vastaamaan muutettavan kevyen liikenteen väylän ylläpidosta ja kunnossapidosta.
• Y7 Apolantie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Apolantien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y8 Huikontie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Huikontien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.

Ratasuunnitelmassa esittyjen jalankulku- ja pyöräteiden, meluesteiden, siltojen, pumppaamojen ja laitteiden kunnossapidosta kunta toteaa seuraavaa:

• Nuppulinnan alikulun hulevesipumppaamo: Kunta ei ota nykyistä hulevesipumppaamoa kunnossapitoonsa
• Suoja-aita osuudella paalut noin 45+700 – 46+030 radan itäpuolella Huikontien uuden linjauksen kohdalla: Kunta ei ota aitaa kunnossapitoonsa.
• Suoja-aita osuudella paalut noin 47+620 – 47+770 radan länsipuolella Jokelan aseman tuntumassa: Kunta ei ota aitaa kunnossapitoonsa.
• K1J Asemanpolku: Kunta ei ota kevyen liikenteen väylää kunnossapitoonsa väylän suunnitelman mukaisessa laajuudessa
• Melueste Jokelantien (mt 1421) maantiesillalla Ridasjärventien (mt  1403) yli: Kunta ei ota meluestettä kunnossapitoonsa
• Suoja-aidat osuudella paalut noin 48+090 – 48+180: Kunta ei ota aitoja kunnossapitoonsa
• Suoja-aita osuudella paalut noin 48+225 – 49+190: Kunta ei ota suoja-aitaa kunnossapitoonsa
• Melukaide osuudella paalut noin 49+200 - 49+840. Kunta ei ota melukaidetta kunnossapitoonsa.
• Asuinrakennusten julkisivujen melusuojaukset: kunta ei osallistu melusuojausjärjestelyjä kunnossapitoonsa
• Kunta ei ota kunnossapitoonsa yksilöimättömiä ratasuunnitelmassa esitettyjä laitteita tai rakenteita.

Kunta ottaa vastatakseen rata-alueella olevan kunnan omistaman valaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen kun Ainolan asema Järvenpäässä sekä Jokelan asema Tuusulassa on rakentamis- ja parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön.

Ratasuunnitelmassa esitettyihin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin liittyen kunta toteaa seuraavaa:

• Ratasuunnitelmaa on täydennettävä Purolan aseman sekä Nuppulinnan aseman nykyiset, poistuvat laiturit korvaavalla suunnitelmalla. Liikennevirasto on toimittanut kuntaan kirjeen Purolan seisake Pasila-Riihimäki 2. vaiheessa (LIVI/7594/02.01.00/2016), jonka perusteella kunta katsoo, että mahdollisuus laitureiden ja niille kulkemiseen tarvittavien yhteyksien toteuttamiseen voidaan varmistaa, vain jos laitureista esitetään ratasuunnitelmavaiheessa muihin ratasuunnitelman järjestelyihin sovitettu suunnitelma.
• Huikon alikulkusiltaan ja Palojoen rautatiesiltaan tulee lisätä melukaiteet siten, että junaliikenteen melu vaimenee radan itäpuolella rakentuvan Peltokaaren asuinalueen suuntaan vähintään Peltokaaren asemakaavassa esitetyn vaatimuksen mukaisesti.
• Kunta päättää Blennerintien toteuttamisesta Jokelassa sekä laatii tarvittavan suunnitelman kadusta ja ratasillasta. Mikäli Blennerintie päätetään toteuttaa, sen suunnitelmat tulee sovittaa lisäraidesuunnitelmaan radan rakennussuunnitelmavaiheessa

Ratasuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin kunta toteaa seuraavaa:

• ei huomautettavaa.

Liitteet:

• Liikennevirasto 13.11.2017 lausuntopyyntö, Pasila-Riihimäki vaihe 2, ratasuunnitelma
• Hornankallion yksityistie tiehoitokunta/Juhana Koski, muistutus ratasuunnitelmasta 11.12.12017
• Maria ja Pekka Valtonen, muistutus ratasuunnitelmasta 27.12.2017
• Eeva-Liisa Nieminen, muistutus ratasuunnitelmasta 27.12.2017
• Stonehill's Stable Oy, muistutus ratasuunnitelmasta 27.12.2017
• Tuusulan kunnan muistutusvastineet

Perustelut

Väylävirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen vaihe 2 ratasuunnitelma, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki.

Väylävirasto on kuuluttanut ratasuunnitelman ratalain 22 §:n 2 momentin sekä hallintolain 62 a §:n nojalla. Kuulutus on julkaistu 3.11.2020, Väyläviraston verkkosivuilla osoitteessa www.vayla.fi/kuulutukset. Suunnitelma on ollut nähtävillä 30 päivän ajan.

Ratasuunnitelmassa on esitetty aikaisemmin nähtävillä olleeseen ratasuunnitelmaan (v.2017) tarkennuksia siitä, millä meluntorjuntatoimilla ja kustannuksilla meluntorjunnalle asetetut tavoitteet voidaan hankkeessa saavuttaa.

Väylävirasto pyytää Järvenpään, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkeja sekä Tuusulan että Hausjärven kuntia

• antamaan lausuntonsa nähtävillä olevasta suunnitelmasta ja vastineensa suunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin 
• tarkistamaan, että ajantasaiset kaavat ja kaavamääräykset sisältyvät nähtäville asetettavaan suunnitelma-aineistoon ja hyväksymisehdotuksessa luetellut kaavat ja niiden tiedot ovat oikeat. Tarvittaessa kuntaa pyydetään täydentämään kaavojen tiedot lausunnossaan.
• toimittamaan sähköisesti ne ratasuunnitelman käsittämälle alueelle vahvistetut tai hyväksytyt oikeusvaikutteiset kaavat, jotka eivät ole nähtävillä olevassa suunnitelma-aineistossa. Kaavat kaavamääräyksineen tulee toimittaa jokaisesta kaavasta erikseen, pelkkä kaavayhdistelmä ei ole riittävä.

Väylävirasto pyytää, että kunnat lausunnoissaan ilmoittavat:

• Kunnan toimesta tehdyt vuorovaikuttamisen ja tiedoksiannon toimenpiteet (aloittamisesta ilmoittaminen tai kuuluttaminen sekä suunnitelman nähtäville asettaminen - toteutustavat ja -ajankohdat)
• Toteuttaako laadittu suunnitelma (valtakunnallisen ja) alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista kunnan alueella.
• Kunnan lausunnonannon ajankohtaa vastaava kaavatilanne vahvistettujen ja hyväksyttyjen oikeusvaikutteisten yleiskaavojen, asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen osalta, sekä ovatko kaavat yhdenmukaisia ratasuunnitelman kanssa. Jos kaavoitustilanteessa on tapahtunut muutoksia nähtäville asetettavasta suunnitelmassa kuvatusta, pyydetään kuntaa yksilöimään muuttuneet kaavat lausunnossaan.
• Sisällyttääkö kunta ratasuunnitelman mukaiset rautatien suoja- ja näkemäalueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset asemakaavaan
• Toteuttaako kunta ratasuunnitelmassa esitetyt katujärjestelyt K2 Hirvenojantie, Tuusulassa sekä K1J ja K2J kevyenliikenteen reitit, Tuusulassa samanaikaisesti ratatöiden kanssa? 
• Onko kunta valmis luovuttamaan rautatien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta rautatie tarkoituksiin?
• Suostuuko kunta vastaamaan yksityistienä rakennettavan Y3 Radanvarsitie, Tuusula ja Järvenpää; Y4J Tyyneläntie jk+pp, Tuusula; Y5 Hornankalliontie, Tuusula; Y6J Nuppulinna jk+pp, Tuusula; Y7 Apolantie, Tuusula; Y8 Huikontie Tuusula; Y9 Radanvarsitie, Hyvinkää ja Hausjärvi sekä Y10 Monninlinja, Hausjärvi teiden yllä- ja kunnossapidosta? 
• Ottaako kunta vastatakseen ratasuunnitelmassa esitettyjen jalankulku- ja pyöräteiden K1J ja K2J, Tuusulassa kunnossapidon? 
• Suostuuko kunta vastaamaan rautatiealueella olevien istutusten kunnossapidosta sen jälkeen, kun Jokelan asema, Tuusulassa on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön? 
• Ottaako kunta vastatakseen rautatiealueella olevan omistamansa valaistuksen käyttö ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen, kun Jokelan asema, Tuusulassa on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön? 
• Ottaako kunta vastatakseen valtion toimesta rakennettavan tievalaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen, kun rautatie on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön? 
• Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin? 
• Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin?
• Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin rautatien rakentamisen ajaksi varattavien yksityisten teiden tekemiseen ja/tai käyttöön?

Kuntaa pyydetään toimittamaan lausunto ja sen liitteet Väylävirastoon 31.12.2020 mennessä. Aikatauluun on varmuuden vuoksi pyydetty lisäaikaa siten, että lausunto voidaan toimittaa Väylävirastolle 19.2.2021 mennessä.

LAUSUNTO

Kunnan toimesta tehdyt vuorovaikuttamisen ja tiedoksiannon toimenpiteet (aloittamisesta ilmoittaminen tai kuuluttaminen sekä suunnitelman nähtäville asettaminen - toteutustavat ja -ajankohdat)

Tuusulan kunta on ilmoittanut ja kuuluttanut hankkeesta Väyläviraston ohjeistamalla tavalla. Suunnittelun uudelleenaloituksesta ja maastotutkimuksista on kuulutettu kunnan internetsivuilla Kuulutukset -osiossa 19.2.2020 julkaistulla kuulutuksella. Kuulutus on ollut nähtävillä 19.2.2020- 11.3.2020. Kuulutus suunnitelman nähtävillä olosta on ollut esillä kunnan internetsivujen Kuulutukset -osiossa 3.11.2020-3.12.2020.

Toteuttaako laadittu suunnitelma (valtakunnallisen ja) alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista kunnan alueella.

Suunnitelma toteuttaa joukkoliikenteen kehittämistavoitetta sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Käsiteltävänä olevan ratasuunnitelman valmistuminen on edellytys Helsingin seudun ja valtion MAL-sopimuksessa 2020-2031 toimenpiteenä olevalle pääradan Pasila-Riihimäki 2. vaiheen toteutukselle.
 

Kunnan lausunnonannon ajankohtaa vastaava kaavatilanne vahvistettujen ja hyväksyttyjen oikeusvaikutteisten yleiskaavojen, asemakaavojen ja ranta-asemakaavojen osalta, sekä ovatko kaavat yhdenmukaisia ratasuunnitelman kanssa. Jos kaavoitustilanteessa on tapahtunut muutoksia nähtäville asetettavasta suunnitelmassa kuvatusta, pyydetään kuntaa yksilöimään muuttuneet kaavat lausunnossaan.

Tuusulan kunnasta on toimitettu pohjakartta-aineisto sekä ajantasa-asemakaava-aineisto suunnittelukonsultille 17.8.2020. 

Suunnitteluaikana Jokelan osalta uusimpana kaavana on tullut 12.8.2020 voimaan Uunimiehenpuistoa koskeva asemakaava. Kaava sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle ratakäytävästä Kolsantien varteen. Kaava-alue ei näy ratasuunnitelmakartoilla. Muutoin Jokelan alueen asemakaavojen tilanne suhteessa ratasuunnitelmaan on kuvattu seuraavassa.

Purola-Hyvinkää suunnassa asemakaava-alue alkaa nykyisin Hirvenojantien ja radan risteyspisteestä, josta alkaen Peltokaaren asemakaava sijoittuu rata-alueen itäpuolelle. Peltokaaren asemakaava kattaa rata-alueen Hirvenojantien alikulun kohdalla sekä Blennerintien alikulun kohdalla. Ratasuunnitelma on yhdenmukainen Peltokaaren asemakaavan kanssa. 

Peltokaaren asemakaava-alueen luoteispuolella rata-alueen itäpuolelle sijoittuu Tulitikun asemakaava-alue. Kaava kattaa kohdallaan rata-alueen (LR) noin paaluvälillä 47+320 - 47+615.. Ratasuunnitelma on asemakaavan mukainen.

Jokelan asema niminen asemakaava kattaa rata-alueen sekä sitä ympäröiviä alueita noin ratasuunnitelman paalulta 47+615 luoteeseen noin paalulle 48+750. Ratasuunnitelma on asemakaavan mukainen.

Jokela niminen rakennuskaava kattaa rata-alueen länsireunan noin paalulta 47+823 paalulle 47+975. Kaava kattaa rata-alueen itäreunan osuudella noin 48+094 - 48+186. Kaava kattaa rata-alueeseen rajautuvat vierialueet radan itäpuolella osuuksilla noin 48+200 - 48+230 sekä osuudella noin 48+490 - 49+060. Kaava kattaa rata-alueen osuudella noin 49+200 - 49+600 (suunnitelma-alueen raja). Ratasuunnitelma on kaavan mukainen.

Jokelan rakennuskaavan muutos niminen kaava rajautuu rata-alueeseen radan itäpuolella osuudella noin 48+225 - 48+490. Ratasuunnitelma on kaavan mukainen.

Kolsan rakennuskaavan muutos ja laajennus niminen kaava kattaa rata-alueen osuudella noin 48+748 - 49+200. Ratasuunnitelma on asemakaavan mukainen.
 

Sisällyttääkö kunta ratasuunnitelman mukaiset rautatien suoja- ja näkemäalueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset asemakaavaan?

Suunnitelmakartoilla asemakaavoittamattomalla alueella on esitetty suoja-alue 30 m etäisyydelle uloimman raiteen keskilinjasta, paitsi nykyisen asutuksen kohdalla suoja-alue on esitetty rautatiealueen rajan mukaan. Radanpitäjällä on juna- ja liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta. Suoja-alueella ei saa pitää rakennusta. Suoja-alueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta siten, että muutos saattaisi vaarantaa rautatien turvallisuuden.

Näkemäalue on 30 metrin vaakaetäisyys radan virroitusjohdosta.

Kunta sisällyttää ratasuunnitelman mukaiset rautatien suoja- ja näkemäalueiden aiheuttamat rakentamisrajoitukset tuleviin asemakaavoihin, mutta varaa oikeuden tarkastella kaava-alueiden melusuojausjärjestelyjen sijoitusta myös suoja- ja näkemäalueille, mikäli se on perusteltua sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
 

Toteuttaako kunta ratasuunnitelmassa esitetyt katujärjestelyt K2 Hirvenojantie, Tuusulassa sekä K1J ja K2J kevyenliikenteen reitit, Tuusulassa samanaikaisesti ratatöiden kanssa?

Ratasuunnitelmassa on esitetty muutos Jokelassa Peltokaaren puistotien jatkeena olevaan Huikon alikulkuun (suunnitelmassa K2 Hirvenojantie). Uusi nykyisen ratasillan itäpuolinen ratasilta edellyttää mm. radan alittavan kadun tasauksen laskemista. Tuusulan kunta ehdottaa, että hankkeesta johtuvien K2 Hirvenojantien katurakenteiden kustannukset jaetaan valtion ja Tuusulan kunnan välillä suhteessa 75%/25%.

Ratasuunnitelmassa esitetään Jokelan aseman itäpuolelle uusi kevyen liikenteen väylä K1J Asemapolku. K1J sijoittuu asemakaavassa LP ja LR -merkinnöillä olevien kiinteistöjen alueille. Kiinteistöt eivät ole nykyisin kunnan omistuksessa. Tuusulan kunta ei toteuta K1J -väylää LR –asemakaavamerkinnällä olevalle tontille. Asemakaavamerkinnällä LR merkityn kiinteistön maankäyttösuunnitelman yhteydessä tulee tehdä oma kevyen liikenteen yhteyksien tarkastelu tässä kohdassa. Jokelan aseman nykyistä itäistä LP-aluetta (ratasuunnitelmassa LP1) reunustavalta osuudelta kunta esittää, että väylän toteuttamiskustannus jaetaan valtion ja Tuusulan kunnan välillä 75%/25%. Tämän osuuden osalta muutos toteutetaan samanaikaisesti ratatöiden kanssa.

Ratasuunnitelmassa esitetään kevyen liikenteen väylä K2J, joka on muutos Jokelan aseman itäpuolella, Asemakujan jatkeena olevaan, Asemapolun alikulkuun johtavaan kevyen liikenteen väylään. Väylä on asemakaavan mukainen ja se sijoittuu osin kunnan omistamalle maalle. Muutos toteutetaan samanaikaisesti ratatöiden kanssa. Tuusulan kunta esittää, että väylämuutoksen toteuttamiskustannus jaetaan Liikenneviraston ja Tuusulan kunnan välillä 75%/25%.

Onko kunta valmis luovuttamaan rautatien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta rautatie tarkoituksiin?

• Kunnan omistamia kiinteistöjä, jolle rautatierakentaminen ulottuu tai rautatiealue laajenee, on seuraavissa kohdissa ratasuunnitelma-aluetta.
• Kiinteistö Välikallio radan länsipuolella Purolasta pohjoiseen. 
• Kiinteistö Metsämaa radan länsipuolella, Nuppulinnantien eteläpuolella
• Kiinteistö Nuppulinnan metsä radan itäpuolella Nuppulinnan vanhan aseman pohjoispuolella.
• Kiinteistö Hirvenojantie radan itäpuolella Huikontien yksityistien käytävässä kattaen nykyisin n. 330 m matkan Huikontietä sekä Huikontien ja rata-alueen väliin toteutetun meluvallin. Lisäksi kiinteistöön kuuluu kiilamainen alue Hirvenojantie/Peltokaaren puistotie -katualueen pohjoispuolella Huikon rata-alikulun kohdalla.
• Kiinteistö Peltokaaren puistotie radan itäpuolella, joka kattaa katualueen.
• Asemapolun väyläalue Jokelan aseman alikulun kohdalla radan itäpuolella.

Kunta on valmis luovuttamaan rautatien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksessa rautatietarkoituksiin.

Suostuuko kunta vastaamaan yksityistienä rakennettavan Y3 Radanvarsitie, Tuusula ja Järvenpää; Y4J Tyyneläntie jk+pp, Tuusula; Y5 Hornankalliontie, Tuusula; Y6J Nuppulinna jk+pp, Tuusula; Y7 Apolantie, Tuusula; Y8 Huikontie Tuusula; Y9 Radanvarsitie, Hyvinkää ja Hausjärvi sekä Y10 Monninlinja, Hausjärvi teiden yllä- ja kunnossapidosta?

Ratasuunnitelma sisältää yksityistiejärjestelyjä, joista kunta toteaa seuraavaa:

• Y3 Radanvarsitie: Järvenpään ja Tuusulan rajalla Radanvarsitien muuttuva tieosuus siirtyy siten, että siitä jää lyhyt osuus Tuusulan kunnan puolelle. Kunta katsoo, ettei kunta ota osuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. 
• Y4J Tyyneläntie: Tyyneläntien muuttuva tieosuus siirtyy noin 90 metrin matkalta Tuusulan puolelle. Kunta katsoo, ettei kunta ota osuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Tyynelän yksityistien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y5 Hornankalliontie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Hornankalliontien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y6J Nuppulinna jk+pp: Tuusulan kunta ottaa muutettavan, radan alittavan kevyen liikenteen väylän kunnossapidettäväkseen.
• Y7 Apolantie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Apolantien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
• Y8 Huikontie: Kunta katsoo, ettei kunta ota ratasuunnitelman mukaisesti muuttuvaa yksityistieosuutta ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa. Kunta tukee Huikontien tiekuntaa yksityistieavustuksen kautta.
   

Ottaako kunta vastatakseen ratasuunnitelmassa esitettyjen jalankulku- ja pyöräteiden K1J ja K2J, Tuusulassa kunnossapidon?

• K1J Asemapolku radan itäpuolella Jokelan aseman kohdalla: Kunta ei ota kevyen liikenteen väylää kunnossapitoonsa väylän suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Asemakaavamerkinnällä LR merkityn kiinteistön maankäyttösuunnitelman yhteydessä tulee tehdä oma kevyen liikenteen yhteyksien tarkastelu tässä kohdassa. 
• K2J Asemapolku, Asemakujan jatke: Tuusulan kunta ottaa muutettavan, radan alikulkuun johtavan kevyen liikenteen väylän kunnossapidettäväkseen.
   

Suostuuko kunta vastaamaan rautatiealueella olevien istutusten kunnossapidosta sen jälkeen, kun Jokelan asema, Tuusulassa on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön? 

Suunnitelmassa on esitetty rautatiealueelle sijoittuvia istutuksia Jokelan aseman kohdalla radan itäpuolelle. Istutukset sijoittuvat alueelle, joka on matkustajalaiturialueen ja K1J Asemapolun välissä. Tuusulan kunta ottaa istutukset kunnossapitoonsa sen jälkeen, kun Jokelan asema on rakentamis- ja parantamistyön jälkeen otettu käyttöön.

Ottaako kunta vastatakseen rautatiealueella olevan omistamansa valaistuksen käyttö ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen, kun Jokelan asema, Tuusulassa on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön? 

Kunta ottaa vastatakseen rata-alueella olevan kunnan omistaman valaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen, kun Jokelan asema Tuusulassa on rakentamis- ja parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön.
 

Ottaako kunta vastatakseen valtion toimesta rakennettavan tievalaistuksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset sen jälkeen, kun rautatie on rakentamis- tai parantamistyön valmistuttua otettu käyttöön?

Kunta ottaa rakennettavan tievalaistuksen ylläpitoonsa ja kunnossapitoonsa kun rautatie on töiden valmistuttua otettu käyttöön edellyttäen, että tievalaistus on maantieviranomaisen ja kunnan välisen työnjakomallin mukaan kunnan ylläpito- ja kunnossapitovastuulla. 

Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin?

Tuusulan kunnan ja Liikenneviraston välillä on laadittu sopimus (Liikennevirasto, Dnro 37742/0910/2013) koskien Peltokaaren asemakaava-alueen meluesteitä. Tuusulan kunta edellyttää, että sopimus otetaan huomioon Huikon alikulkusillan suunnittelussa. Silta tulee suunnitella siten, että siltakannelle, Peltokaaren alueen puoleiseen reunaan on toteutettavissa sopimuksessa esitetty melueste. Myös Palojoen sillassa sopimus tulee vastaavalla tavalla ottaa huomioon.

Kunta päättää Blennerintien toteuttamisesta Jokelassa sekä laatii tarvittavan suunnitelman kadusta ja ratasillasta. Mikäli Blennerintie päätetään toteuttaa, sen suunnitelmat tulee toteuttaa radan rakennussuunnitelmavaiheessa.

Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin tai laskujohtoihin?

Kunnalla ei ole huomautettavaa suunnitelmaan tältä osin.
 

Onko kunnalla huomauttamista ratasuunnitelmaan sisältyviin rautatien rakentamisen ajaksi varattavien yksityisten teiden tekemiseen ja/tai käyttöön?

Kunnalla ei ole asiaan huomauttamista sillä oletuksella, että valtio vastaa radan rakentamisen aikaisten yhteyksien suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista, niiden kunnossapito- ja ylläpitokustannuksista, ja  kulkuyhteydet kiinteistöiltä tie-/katuverkkoon säilyvät myös radan rakentamisen aikana.

Muut huomautukset

Rautatieläisten talo (Rautatieläisten kasarmi) alkaen noin paalulta 48+130 on suunnitelmassa merkitty lunastettavaksi rakennukseksi. Kunnan teettämän kulttuurimaisema ja rakennuskanta -selvityksen mukaan rakennus on kolmiportaisen säilytettävyysluokituksen mukaan luokan 2 kohde. Selvityksen suositus on, että rakennukselle etsitään uusi sijoituspaikka mieluiten Jokelasta.

Ratasuunnitelman selostusosassa (Luku 4.2. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys) todetaan Purolan ja Nuppulinnan tilannetta tarkasteltaessa, ettei ”liikennöinnin loppuminen näillä seisakkeilla ole sidoksissa liikenteellisen välityskyvyn parantamiseen tähtäävään ratahankkeeseen.” Kunta toteaa liikennöinnin seisakkeilla tulevaisuudessa riippuvan liikennöivän operaattorin sekä toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen ratkaisuista. Kunta toteaa, että ratasuunnitelmaa tulee täydentää Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden osalta tarkastelulla, jolla varmistetaan, että myöhempi asemalaitureiden ja asemien kulkuyhteyksien toteuttamisen mahdollisuus säilytetään. Näiden seisakepaikkojen yhteydessä radan vierialueille, joille asemalaturit ja kulkuyhteydet myöhemmin toteutettaisiin, ei tule sijoittaa maisemointia, rakenteita tai järjestelyjä, jotka heikentävät laitureiden ja kulkuyhteyksien toteuttamismahdollisuuksia tai tarpeettomasti aiheuttavat niiden toteutukselle lisäkustannuksia. Ne seisakkeiden käyttöönoton edellyttämät rakenteet, joiden teko jälkikäteen on merkittävästi kalliimpaa, tulee suunnitella ja rakentaa jo lisäraiteiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.

Lausunnon liitteenä on kunnan vastineet ratasuunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin.

Lausunnon mukana Väylävirastolle toimitetaan ratasuunnitelman käsittämälle alueelle vahvistetut tai hyväksytyt oikeusvaikutteiset kaavat sähköisesti, jokainen kaava erillisenä kaavamääräyksineen.

Lisätiedot liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso.