Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 16.10.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Hirvihaaran Ampumaratayhdistys ry:n seuraavista vesi- ja ympäristölakien mukaisista lupahakemuksista:
1) Lampien ruoppaaminen ja täyttö Hirvihaaran ampumaradan alueella, Mäntsälä (ESAVI/16440/2020)
2) Jätemateriaalien hyödyntäminen Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradan valleissa ja toiminnan aloittamislupa (ESAVI/16442/2020)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 16.12.2020 asti.
Lupahakemukset
-
Lampien ruoppaaminen ja täyttö Hirvihaaran ampumaradan alueella
Vesilain mukaista lupaa haetaan melu- ja taustavallin alle osittain jäävien vanhojen turpeennostossa syntyneiden lampien ruoppaamiselle ja täyttämiselle. Ruopattavat lammet sijaitsevat Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylässä, kiinteistöillä 505-403-8-36 ja määräalalla 505-403-4-22-M601. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Alue on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavojen yhdistelmässä (2019) merkinnällä AM (maakunnallinen tai seudullinen ampumarata). Ampumarata-aluetta ympäröi metsätalousvaltainen alue (MLY).
Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita, luonnonsuojelualueita tai muita herkkiä luontokohteita. Lähimmät kohteet sijaitsevat yli kolmen kilometrin päässä ampumaradasta, eikä vesistövaikutuksien arvioida ulottuvan Ohkolanjoenlaakson Natura-alueelle asti. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse geologisesti arvokkaina pidettyjä kohteita. Hanke ei kokonaisuutena vaikuta haitallisesti alueen linnustoon, eivätkä lammet ole linnuille valtakunnallisesti merkittävä elinympäristö. Hankkeella ei ole todettu haitallisia vaikutuksia viitasammakolle tai täplä-, lumme- ja sirolampikorennoille, sillä em. lajeja ei alueella tehtyjen selvitysten perusteella esiinny.
Lammet ovat vanhoja turpeennostoaltaita. Ampumaradan ympäristöluvassa on edellytetty suojavallien rakentamista melun ja haulien leviämisen estämiseksi. Rakentamistoimet käsittävät kaksi erillistä suojavallia, jotka alueen läpi kulkeva kaasuputki jakaa. Vallin 1 alue käsittää osittain alueella sijaitsevien kolmen lammen alueen. Altaista kaksi pienempää jää kokonaan ja yksi, suurin, noin puoliksi suunnitellun vallirakenteen alle.
Suojavallien rakennustöiden yhteydessä vallien rakennusalueiden maaperästä poistetaan maa-ainekset, joiden metallien ja puolimetallien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvotasot. Kunnostustyö tehdään lajittelevana kaivuuna maaperän puhdistustarpeen tai rakennettavuuden edellyttämältä syvyydeltä. Rakennettavuuden ja vallien riittävän vakauden kannalta edellytys on, että vallien tukirakenteiden alueelta poistetaan kaikki löyhä maa-aines kantavan kitkamaan päältä.
Pintakerros ruopataan kokonaisuudessaan. Pilaantuneita massoja poistetaan noin 900 m3 ktr verran, ja pilaantuneet massat pyritään loppusijoittamaan suojavalliin. Kaksi pienempää lampea, jotka jäävät kokonaan vallin alle täytetään puhtailla ylijäämämailla pengertäyttönä. Tukipenkereiden alle jäävät osuudet pienemmistä lammista tehdään pohjaan täyttönä louheella tai karkealla kitkamaalla tiiviiseen pohjakerrokseen asti. Suurempaan lampeen, joka jää osittain vallin alle, tehdään louheesta tai karkeasta kitkamaasta pohjaan täyttö vallin luiskan stabiliteetin varmistamiseksi. Täyttö ulotetaan tiiviiseen pohjakerrokseen asti. Käytännössä työ tehdään ja viedään eteenpäin vaiheistettuna niin, että ensin pohjaa ruopataan ja sitten ruopattu kohta täytetään louheella tai karkealla kitkamaalla, jonka päältä päästään taas eteenpäin ruoppaamaan seuraavaa kohtaa.
-
Jätemateriaalien hyödyntäminen Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradan valleissa ja toiminnan aloittamislupa
Ympäristölupaa haetaan jätemateriaalien hyödyntämiselle Hirvihaaran haulikkoradan melu- ja taustavallien rakentamisessa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan TUUDno-2017-182 Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradan toiminnalle syyskuussa 2018. Ympäristöluvassa on edellytetty suojavallien rakentamista melun ja haulien leviämisen estämiseksi. Melu- ja taustavallit rakennetaan kiinteistöille 505-403-8-36 ja 505-403-4-31 sekä määräalalle 505-403-4-22. Kaasuputkien takia valli on jaettu kahdeksi erilliseksi valliksi.
Lupaa haetaan haitta-ainepitoisten massojen ja jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn, varastointiin ja hyödyntämiselle Hirvihaaran haulikkoradan melu- ja taustavallien rakentamisessa. Jätteitä hyödynnetään, välivarastoidaan ja käsitellään enimmillään n. 750 000 t/a vuodessa. Kokonaisuudessaan rakenteissa käytetään vallissa 1 noin 820 000 m3rtr ja vallissa 2 noin 310 000 m3rtr hyötykäytettäviä materiaaleja. Idän puoleisen vallin 2 rakentaminen aloitettiin valmistelevilla töillä vuoden 2019 lopulla MARA-ilmoitusmenettelyllä. Molemmat vallit rakennetaan valmiiksi 31.12.2028 mennessä ampumaradan ympäristöluvan mukaisesti. Vallien rakentamisen toteuttaa Kreate Oy.
Rakentamistoimet käsittävät kaksi erillistä suojavallia, jotka alueen läpi kulkeva kaasuputki jakaa. Vallin 1 alue käsittää osittain alueella sijaitsevien kolmen vanhan kaivetun turpeennostoaltaan alueen. Vallin 1 pinta-ala on 48 800 m2, sen pituus noin 500 m, leveys noin 100 m ja korkeus korkeimmalla kohdalla noin 36 m. Vallin 2 pinta-ala on 28 400 m2, pituus noin 330 m, leveys noin 80 m ja korkeus korkeimmalla kohdalla noin 26 m.
Vallien 1 ja 2 rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Vaiheistus on jaettu kolmeen vaiheeseen:
-
Vaiheessa 2 vallin pengertäyttöjen rakentamisessa hyödynnetään myös jäteperäisiä materiaaleja. Rakentaminen tapahtuu suoalueen vedenpinnan yläpuolella, siten että etäisyys suovedenpintaan on vähintään 1 m.
-
Vaiheessa 3 vallirakenne on valmis, ja vallin pintakerroksiin on rakennettu tiivisrakenne, kuivatuskerros, pintamaakerros sekä haulien keräysmatto.
Taustavallissa hyödynnetään purkujätteitä, kuten betonia ja tiiltä sekä renkaita ja räjäytysmattoja (kokonaisina, leikkeinä ja rouheena), kynnysarvopitoista maata, rakennusjätteen sekaista maata, valimohiekkaa sekä jätteenpolton kuonia. Hyötykäytettävät jätteet ovat peräisin rakennus- ja purkukohteista, metsäteollisuudesta, jätteenpolttolaitoksilta jne. Rakennusurakan aikana voi tulla muitakin hyödynnettävien materiaaleja, joita ei ole vielä lueteltu tässä lupahakemuksessa. Näiden uusien jätepohjaisten materiaalien osalta osoitetaan niiden ympäristökelpoisuus, ja hyödyntäminen hyväksytetään erikseen. Vallirakenteessa hyödynnettävistä materiaaleista liukenevat kriittiset yhdisteet on esitetty lupahakemuksessa.
Ennen uusien vallien rakentamista, rakennusalueelta kerätään hauleja sisältävät ja puhdistustavoitteen haitta-ainepitoisuudet ylittävät pintamaat. Lisäksi uusien vallien tukipenkereiden alta kaivetaan pois kaikki pehmeät maakerrokset.
Materiaaleja välivarastoidaan kunnostusalueella. Lupahakemuksessa on esitetty maksimikertavarastomäärät jätejakeittain. Tarvittaessa maa-aineksia voidaan esikäsitellä välivarastoalueilla esim. välppäämällä tai seulomalla. Alueella on yksi tai useampi tukitoiminta-alue. Polttonesteiden varastointimäärä jokaisella alueella on enimmillään noin 10 000 litraa.
Maavallien rakentaminen ja siihen liittyvät maa-aineskuljetukset on ampumaradan ympäristöluvassa sallittu arkisin kello 7-22 välisenä aikana pois lukien arkipyhät, ellei maavallien rakentamisen ympäristöluvassa muuta määrätä. Näiden toiminta-aikojen lisäksi haetaan lupaa tehdä rakentamista ja kuljetuksia myös lauantaisin kello 8-18 välisenä aikana. Toimintaa ja kuljetuksia ei ole säännöllisesti joka lauantai vaan ainoastaan tarvittaessa ja satunnaisina aikoina.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Hirvihaaran Ampumaratayhdistys ry:n ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Lampien ruoppaaminen ja täyttö Hirvihaaran ampumaradan alueella
Uudessa lupahakemuksessa on meluvallin koko muuttunut huomattavasti, ja osa pohjoisosassa olevista vanhoista turpeenottolammista ja näytteenottopiste 402 jäävät vallin alle. Pintavesien virtaamat muuttuvat, kun uusia ojia ja niskaojia joudutaan kaivamaan meluvallin molemmin puolin. Ruoppaus ja kaivuu eivät saa lisätä päästöjä kuten kiintoaineiden ja raskasmetallien määriä merkittävästi alapuolisiin ojiin tai vastaanottaviin vesistöihin. Näytteenottopisteitä on oltava riittävästi ampumaradan läheisyydessä myös ennen Ohkolanjokea.
Nykyisissä vesinäytteissä ampumaradan läheisyydessä on lyijynäytteet olleet suuria, vaikka ne laimenevat ennen vastaanottavia vesistöjä Ohkolanjoki ja Mustijoki. Riittävä viipymä ja pintaveden selkeytyminen olisi varmistettava lisäämällä työn aikana useampia laskeutusaltaita, jollei vanhoja turpeenottolampia voida käyttää. Esitetty hiekkasuodatus parantaa esikäsittelynä pintaveden laatua, joten töitä aloitettaessa on laskeutusaltaat rakenteineen ja hiekkasuodatus oltava toiminnassa.
Vaikka etäisyys täytettävästä lammesta lähikiinteistöllä sijaiseviin talousvesikaivoihin on pitkä, sijaitsee Hirvihaaran ampumaradalla porakaivo, josta otetaan talousvesi paviljonkirakennuksen kahvioon ja vuokrattaviin saunatiloihin sekä kiinteistöllä sijaitsevaan talonmiehen asuntoon. Itse kaivo sijaitsee suoaluetta korkeammalla, mutta porakaivon pumppu on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tietojen mukaan noin 104 metrin syvyydellä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ampumaradan paviljonkirakennuksen porakaivon veden laatua on tarkkailtava niiden muuttujien osalta, joita muokattavasta maaperästä on löydetty ja joita valleihin tuotavien jätemaiden on todettu sisältävän. Näitä muuttujia ovat mm. maaperässä todetut lyijy, PAH, antimoni ja arseeni sekä jätemaassa todetut kromi, kloridi ja sulfaatti sekä kuormituslaskelmissa arvioitu fluoridi, joka porakaivon vedessä on jo entuudestaan yli asetuksen 401/2001 kemiallisen laatuvaatimuksen.
Ampumaradan lammilla on tehty tiukasti suojeltujen direktiivilajien osalta viitasammakko- ja sudenkorentolajien kartoitus (Enviro 2016). Viitasammakkokartoituksissa esiintyy aina tiettyjä haasteita, koska vuosittainen kutuaika vaihtelee säätilasta ja paikallisista olosuhteista johtuen ja kestää ylipäätään vain muutaman viikon. Tämä on käytännössä se aika, jolloin laji on havaittavissa ääntelyn perusteella. Kartoitukset perustuvatkin yleensä kahteen käyntikertaan, varsinkin niissä tapauksissa, joissa lajia ei ensimmäisellä käyntikerralla havaita.
Viitasammakon osalta kartoitus tehtiin yhteen käyntikertaan perustuen toukokuussa 10.5.2016. Raportissa todetaan, että lajin soidin alkoi vuonna 2016 jo huhtikuun lopulla - tämän vuoksi varsin myöhäinen käynti ei vaikuta parhaalta mahdolliselta kartoitusajankohdalta. Sirolampikorennon osalta tehtiin uusintakartoitus 3.7.2020 varmistamaan ensimmäisen kartoituskerran negatiivinen havainto. Ympäristölautakunta katsoo, että myös viitasammakon osalta uusintakartoitus olisi ollut suotavaa, jolloin lajin tilanteeseen olisi saatu enemmän varmuutta.
Jätemateriaalien hyödyntäminen Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradan valleissa ja toiminnan aloittamislupa
Yleistä
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt Mäntsälän ampumarata ry:lle ympäristöluvan ampumaratatoiminnalle 18.9.2018. Ampumarata koostuu alueen pohjois- ja itäosassa olevista haulikkoradoista sekä etelä-ja länsipuolella olevista luotiaseradoista. Hirvihaaran ampumaradalla on kuusi haulikkorataa, jotka ovat trap-radat (2 kpl), trap-/skeet-radat (3 kpl) sekä trap-/skeet-/compak-rata (1 kpl). Lisäksi alueen läpi kulkee riistapolkurata (1 kpl).
Toiminta sijoittuu Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylälle tilalle Kaivanto 505-403-8-36. Luvan määräyksessä 9 on hakija velvoitettu toteuttamaan maavallit ja vesienjohtamisjärjestelmät hakemuksessa esitetyn yleissuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelmassa on esitetty 460 jm pitkä meluvalli haulikkoratojen taakse, toinen 190 jm pitkä valli haulikkoratojen ja kaasuputken itäpuolelle melun leviämisen estämiseksi luoteis- ja pohjoissuuntaan. Lisäksi 2 sivuvallia on ajateltu tehtäväksi haulikkoratojen 4 ja 5 sekä 5 ja 6 väliin kaasuputken läheisyyteen, koska meluvalli ei ole yhtenäinen eikä sitä voida rakentaa maakaasuputken päälle. Tausta- ja sivuvallien loppukorkeus, maa-aineksien painumisen jälkeen on yksitoista (11) metriä haulikkopaikkojen pohjatasosta. Jos vallien valmistumisen jälkeisessä melumittauksessa on meluarvojen ylityksiä, korotetaan maavallia aitarakenteella melun ylitykseen vaikuttavilta kohdilta. Meluvalliin maamassoja on laskettu tarvittavan n. 139 000 m3.
Hirvihaaran ampumaradan meluvallien rakentamisen aikataulu riippuu hakemuksen mukaan mm. jätemateriaalien saatavuudesta sekä rakennusteknisistä asioista. Ampumaradan ympäristöluvassa vallien valmistuminen on edellytetty valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta muistuttaa, että vallien tulee olla vuoteen 2029 mennessä pintarakenteineen täysin valmiina. Jätetäyttö on lopetettava hyvissä ajoin, jotta viimeistelytyöt voidaan saattaa loppuun 2028 loppuun mennessä.
Haulikkoratojen meluntorjuntaan ja haulien leviämisalueen rajoittamiseen tarpeellisista valleista on ampumaradan ympäristöluvassa esitetty vain yleissuunnitelmat. Rakentamisolosuhteet ovat soisen maaperän, korkeiden vallien ja maakaasuputken läheisyyden vuoksi erittäin vaativia. Vallien toteuttaminen siten, että niistä saadaan toimivia ja turvallisia on katsottu edellyttävän erityisasiantuntijan tekemiä suunnitelmia ja vakavuusarviointia. Lupahakemuksessa esitetyissä tarkemmissa suunnitelmissa meluvalli on kasvanut kooltaan huomattavasti suuremmaksi kuin yleissuunnitelmissa oli arvioitu. Vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa ei ole perusteltu maavallien suuruutta tai niiden tarpeellisuutta ampumaratatoiminnassa. Lupaharkinnassa tulee varmistua siitä, että vallin laajentamiselle on rakennustekniset ja niiden käyttötarkoitukseen liittyvät tarpeet, eikä laajentaminen perustu vain alueelle sijoitettavien jätemassojen maksimointiin.
Rakentamisen aikaiset haitat
Vallirakenteessa käytettäviä jätemateriaaleja ja maamassoja varastoidaan alueella ennen niiden hyötykäyttöä. Hakemuksessa ei esitetä tarkemmin, miten varastointia kontrolloidaan, minne eri jakeet alueelle sijoitetaan, ja miten kulku varastoalueille on suunniteltu esimerkiksi ampumaratakisojen aikana. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan mielestä hakijan tulisi esittää tarkempi varastointisuunnitelma ja asemapiirros, missä eri jätejakeille on omat paikkansa ja kulkureitit (normaalisti ja kisojen aikana) rakentamisen eri vaiheissa.
Varastoalue saattaa pölytä etenkin kovalla tuulella paljon. Pölyämisen vähentämiseksi on jätekasoja sekä varastoaluetta kasteltava ja alueelle johtavia liikenneväyliä puhdistettava tarvittaessa. Ellei vettä ole mm. talvella pakkasten vuoksi mahdollista käyttää, tulee pölynsidonta toteuttaa muilla keinoin kuten varastokasoja peittämällä ja toimintojen sijoittelulla. Seula-alite ja muut hienojakoiset jätejakeet tulisi lisäksi peittää, mikäli varastointiaika kestää yli kuukauden. Pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla kaikissa olosuhteissa riittäviä varmistamaan, etteivät ilmanlaadulle asetettu raja-arvot ylity lähimmillä asuin- ja lomarakennuksilla.
Hiekoitushiekkoja ja rakennusjätettä varastoitaessa tulee huomioida, että jätteen joukossa saattaa olla muovia, irtoroskia ym. jotka levitessään ympäristöön aiheuttavat roskaantumista. Roskaantumista tulee välttää lajittelemalla jätteen mukana tulevat mahdolliset epäpuhtaudet erilleen ja siivoamalla roskaantuneet alueet tarvittaessa.
Varastointialueet lisäävät riskiä haitallisten aineiden kulkeutumiseen hulevesien mukana maastoon. Tästä syystä varastointialueet tulisi pinnoittaa ja vedet johtaa laskeutusaltaan kautta hallitusti maastoon. Varastointiaikojen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä.
Ampumaradan ympäristöluvassa on edellytetty, että maavallit toteutetaan rata kerrallaan. Saman aikaisesti saa työn alla olla useampia ratoja, mutta rakennustöiden aikana ei radalla saa olla ampumatoimintaa. Ympäristölautakunta katsoo, että jäteperäisten täyttöjen jättämistä auki pitkäksi aikaa tulisi välttää. Jos vallin rakentaminen on tarpeen välillä tauottaa, tulisi tälle olla rakennustekniset perusteet. Täyttöön sopivien jätemateriaalien odottaminen ei yksistään tulisi pitää riittävänä perusteena vaan täyttöä tulisi jatkaa puhtailla ylijäämämailla. Rakennustöiden mahdollisen tauottamisen ajan tulisi keskeneräinen täyttö peittää tai suojata. Tukipenkereen tai maavallin aukijättäminen saattaa aiheuttaa peitettynäkin ylimääräisen ympäristöriskin.
Täytettävien lampien vesissä ja sedimentissä on todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia aikaisemmasta toiminnasta. Hakemuksesta ei selviä, missä ja miten massoja välivarastoidaan, jotta ylimääräinen vesi poistuu massasta. Hakemuksesta ei myöskään selviä, aiheutuuko välivarastoinnista lisäkuormitusta vesistöön, ja ovatko laskeutusallas ja hiekkasuodatin riittäviä raskasmetallipitoisten vesien käsittelyyn. Lampien ruoppausmassoista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle vallien rakennusaikana tai sen jälkeen.
Päästöt maaperään ja vesistöön
Vallirakenteessa hyödynnettäville materiaalien haitta-aineiden kokonaispitoisuuksille esitetään MARA-asetuksessa esitettyjä vallirakenteen raja-arvoja. Jätteenpolton kuonan, tuhkan ja seula-alitteen osalta on esitetty korotettuja raja-arvoja (DOC, sulfaatti, kromi, kloridi, molybdeeni, barium). Kuitenkaan meluvalliin ei rakenneta tavanomaisen jätteen kaatopaikoille vaadittavia kaatopaikkarakenteita. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että kyseisessä hankkeessa, jossa jätemateriaaleja hyödynnetään poikkeuksellisen paljon, tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Jätetäytön läpi suotautuva sadevesi voi liuottaa täytöstä haitallisia aineita alueen vesistöön ja maaperään, eikä ole varmuutta, miten materiaalit käyttäytyvät vuosien saatossa. Haittojen ehkäisemiseksi tulee lupamääräyksissä laatia tarvittavat raja-arvot haitta-ainepitoisuuksille, pH:lle ym. Mikäli arvioidaan, että suojavallin sisällä syntyy hajukaasuja ja hajuhaittoja, tulee hajukaasujen poistoon kiinnittää huomiota rakentamissuunnitelmassa.
Alueella rakennetaan yksi tai useampi tukitoiminta-alue, joissa varastoidaan polttonesteitä. Tukitoiminta-alueen paikkaa/paikkoja ei ole merkitty asemakarttaan. Tukitoiminnat tulee usean paikan sijaan keskittää yhteen hyvin rakennettuun paikkaan, jossa maarakenteet on tiivistetty. Työkoneista ja polttonestesäiliöstä tankkaustilanteessa mahdollisesti valuva polttoaine ei saa päästä maaperään tai pohja- ja pintavesiin. Vuototilanteita varten paikalle tulee varata imeytysainetta. Lisäksi öljyiset vedet on johdettava tukitoiminta-alueelta öljynerottimen kautta. Hanke kestää enimmillään 8 vuotta, joten sitä ei voida pitää tilapäisenä toimintona, jolloin kevyemmät rakenteet olisivat voineet riittää. Tukitoiminta-alueen sijainti tulee esittää lupahakemuksessa.
Polttoainesäiliöiden kokonaistilavuuden ylittäessä 10 m3 tulee jakeluasema rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Jakeluaseman rekisteröintivaatimuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista.
Tarkkailu
Meluvalleissa on suunniteltu käytettävän hyvin paljon erilaisia jätemateriaaleja, joiden tekniset ja ympäristöominaisuudet poikkeavat toisistaan. Lisäksi valli on suunniteltu melko jyrkäksi (1:1,5). Näistä syistä rakentamisen ja maisemointityön suunnittelu on erityisen tärkeää, jotta sortumat ja liukumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle estetään. Täytön stabiliteettia on seurattava säännöllisesti.
Muuta huomioitavaa
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakemuksessa esitetty jätevakuus (40 000 € (alv 0%), josta kymmenen vuoden jälkitarkkailun osuus on noin 10 000 € (alv 0%) ei ole riittävä alueen asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.
Vaikka rakennetaan ampumaratatoiminnassa ja sen ympäristöluvassa edellytettyjä meluvalleja, on ajo-, kuormaus-, kaivuu-, täyttö- ja vallin rakennustoiminta niin laajaa ja hakemuksissa sekä yleissuunnitelmassa esitettyä huomattavasti suurempaa, että toiminnan melu- pöly- ja tärinävaikutukset sekä ampumaratatoiminnan yhteisvaikutukset lähimpiin naapureihin olisi pitänyt arvioida tarkemmin ja perustellummin.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen UUDELY/6544/2020, joka koskee ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaa ilmoitusta. Puhdistettava alue käsittää Mäntsälän ampumaurheilukeskukseen rakennettavan itäisen meluvallin (valli 2) alueella todetun öljyllä pilaantuneen alueen. Puhdistettavalla alueella on sijainnut jäteallas, joka liittyy Mäntsälän kunnan vanhaan lietekaatopaikkaan. Altaaseen on otettu vastaan öljyisiä lietteitä ja vastaavia. Lietekaatopaikka on toiminut alueella ilmeisesti 1960- tai 1970-luvulta aina 1990-luvun alkupuolelle asti. Pelastuslaitos on käynyt ajoittain polttamassa kertynyttä öljyä pois. Kyseisessä päätöksessä ei hyväksytä pitkää välivarastointia eikä alemman ohjearvojen ylittävien maiden hyötykäyttöä.