Kunnanhallitus, kokous 13.1.2020

Perustelut

Taide kuuluu kiinteästi suomalaiseen rakennettuun ympäristöön. Taidetta voi olla rakennuksissa joko itsenäisinä teoksina tai rakenteisiin integroituna taiteena ja sitä voi olla rakennusten välitiloissa, kaduilla, aukioilla sekä puistoissa. Taide voi olla julkista tai yksityistä, mutta se on aina osoitus arvostuksesta yhteistä ympäristöä kohtaan. Taide tuo rakennettuun ympäristöön monia hyötyjä. Kuten hyvä arkkitehtuuri, myös taide lisää kohteen vetovoimaisuutta ja arvoa koko sen elinkaaren ajan. Taide auttaa luomaan uudelle alueelle identiteettiä, ja teoksista muodostuu nopeasti yhteisiä maamerkkejä. Julkinen tai muissa yhteisissä paikoissa sijaitseva taide on kenen tahansa saavutettavissa ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja.

Tuusulan uuden brändin mukaisesti kunnassa painotetaan taidetta kaikissa muodoissaan, unohtamatta jokaisen kuntalaisen omaa ”elon taidetta”. Tuusula on kunta, jossa taide ja luonto lyövät kättä uniikilla tavalla. Tuusula on inspiroinut taiteen- ja kulttuurintekijöitä aina Jean Sibeliuksesta Eino Leinoon, tämän päivän taiteilijoita unohtamatta. Tuusulassa on kauneutta, joka näkyy ja tuntuu.

Hyrylän keskustan taideohjelmaa on valmisteltu toukokuusta 2018 lähtien. Sopivia taiteen paikkoja keskustan alueella on kartoitettu osallistavasti – asukkaiden mielipiteitä on kerätty kyselyn avulla ja pääasiassa kunnan työntekijöille on järjestetty kaksi erillistä työpajaa. Taideohjelman pohjana on toiminut jo voimassa ja toteutusvaiheessa oleva Rykmentinpuiston taideohjelma, ja alueiden väliltä löytyy myös kaupunkikuvallisia yhtymäkohtia. Keskustan taideohjelman toteutus tapahtuu kuitenkin eri tavalla, kuin Rykmentinpuiston taideohjelman.

Hyrylän keskustan alueella sovelletaan 2 % taideprosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustan alueella kaikissa yksityisissä rakennushankkeissa ja osassa julkisista hankkeista noin 2 % budjetista tulee varata taidetta varten. Yksityiset hankkeet vastaavat itse taiteen hankinnasta osana rakennusprosessia. Taideohjelman noudattamisesta sovitaan kaavoituksen käynnistämissopimuksen, maankäyttösopimuksen tai tontinluovutusehtojen yhteydessä. Taideohjelma koskee näin ainoastaan uusia, taideohjelman hyväksymisen jälkeen käynnistyviä hankkeita keskustan alueella. Yksityisten hankkeiden taide voi sijaita ulko- ja tai sisätiloissa, esimerkiksi porraskäytävässä. Hankittavan taiteen on oltava laadukasta ja ammattitaiteilijan tekemää. Yksityisten hankkeiden taidehankintoja ohjaa kunnan organisaation mukainen Keskustaprojekti ja asiantuntija-apua tarjoavat tarvittaessa museo sekä Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä (JLLR).

Julkista taidetta hankitaan keskustan alueen julkisten hankkeiden budjetista varatulla taiderahalla. Kun keskustan alueella käynnistyy esimerkiksi puiston, aukion tai uuden reitin suunnittelu, harkitsevat kunnallistekniikka ja keskustaprojekti yhdessä, mihin hankkeisiin budjetoidaan mukaan noin 2 % keskustan taidetta varten. Taiteen hankinnan koordinoinnista vastaa keskustaprojekti. Tarvittaessa keskustaprojektin varoista kustannetaan taidekoordinaattori ohjaamaan taidehankintoja. Taidekoordinaattorin hyödyntäminen takaa taiteilijavalintojen ja sopimuspuolen sujuvuuden, sekä laadukkaan lopputuloksen. Taiteilijavalintojen yhteydessä taiteilijat arvioivat teoksensa huoltokustannukset, jotka ohjataan museon restaurointivaroihin. Taideteosten ylläpidosta vastaa tämän jälkeen museo.

Tavoitteena on toteuttaa taidehankintoja n. parin vuoden välein. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada toteutettua julkista taidetta ainakin 50 % taideohjelmassa esitetyistä keskeisistä taiteen paikoista.

Taideohjelmassa määritellään taiteen keskeisimmät sijoituspaikat keskustan alueella. Alueelta on tunnistettu kolme tärkeää yhteyttä, joita tulee korostaa taiteen keinoin. Yksittäisiä taiteen pääsijoituspaikkoja on tunnistettu 6 kappaletta ja muita mahdollisia sijoituspaikkoja 7 kappaletta. Taiteen sijoituspaikat on esitetty kartalla, mutta sijainnit ovat likimääräisiä ja niitä tulee tulkita suhteessa keskustan kehittymiseen. Esimerkiksi tori voi tarkoittaa nykyisen torin alueen sijaan tulevan keskustan uusia keskeisiä aukiotiloja. Jokipuiston suulle mahdollisesti rakennettavassa parkkitalossa taide tulee sijoittaa rakennuksen julkisivupintaan. Palvelu- ja liikekeskushankkeessa on tärkeää huomioida taide osana julkista tilaa. Kun kunnantalon purkamista aletaan suunnitella, tulee tutkia mahdollisuus järjestää kunnantalolla purkutaidenäyttely.

Hyrylän taideohjelma viedään kolmeen lautakuntaa: Kuntakehityslautakuntaan, Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan ja Tekniseen lautakuntaan, ja näiden jälkeen taideohjelman hyväksymisestä päättää kunnanhallitus.

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunta on 30.10.2019 kokouksessaan hyväksynyt kaavoituksen palveluyksikössä laaditun Hyrylän keskustan taideohjelman (§ 127). Taideohjelmasta oli määrä pyytää lausunnot kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta ja tämän jälkeen viedä taideohjelma kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallitus oli käsitellyt ja hyväksynyt taideohjelman 4.11.2019 pitämässään kokouksessa kuulematta em. lautakuntia (§433). Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Hyrylän keskustan taideohjelma käsitellään uudelleen.

Tuusulan uuden brändin mukaisesti kunnassa painotetaan taidetta kaikissa muodoissaan, niin arkipäivän elämässä, asumisessa, liikkumisessa kuin luonnossa. Tuusulan brändiin ja osin Tuusulan kunnan strategiaan perustuen Kaavoituksessa on valmisteltu Hyrylän keskustan taideohjelmaa toukokuusta 2018 lähtien. Sopivia taiteen paikkoja keskustan alueella on kartoitettu osallistavasti – asukkaiden mielipiteitä on kerätty kyselyn avulla ja pääasiassa kunnan työntekijöille on järjestetty kaksi erillistä työpajaa. Julkisen taiteen pääsijoituskohteiksi on valikoitunut kuusi pistemäistä kohdetta sekä kolme aluekohdetta, jonne voidaan sijoittaa useampia taideteoksia. Lisäksi on valikoitunut seitsemän muuta kohdetta, jotka soveltuisivat julkisen taiteen paikaksi. Taiteen sijoituspaikat on esitetty kartalla, mutta sijainnit ovat likimääräisiä ja niitä tulee tulkita suhteessa keskustan kehittymiseen. Tavoitteena on, että vähintään puolet näistä kohteista toteutuu taideohjelman myötä. Taideohjelman pohjana on toiminut jo voimassa ja toteutusvaiheessa oleva Rykmentinpuiston taideohjelma. Keskustan taideohjelman toteutus tapahtuu kuitenkin eri tavalla, kuin Rykmentinpuiston taideohjelman.

Hyrylän keskustan alueella sovelletaan 2 %:n taideprosenttiperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustan alueella kaikissa yksityisissä rakennushankkeissa ja osassa julkisista hankkeista noin 2 % budjetista tulee varata taidetta varten. Yksityiset hankkeet vastaavat itse taiteen hankinnasta osana rakennusprosessia. Taideohjelman noudattamisesta sovitaan kaavoituksen käynnistämissopimuksen, maankäyttösopimuksen tai tontinluovutusehtojen yhteydessä. Taideohjelma koskee näin ainoastaan uusia, taideohjelman hyväksymisen jälkeen käynnistyviä hankkeita keskustan alueella. Yksityisten hankkeiden taide voi sijaita ulko- tai sisätiloissa, esimerkiksi porraskäytävässä. Hankittavan taiteen on oltava laadukasta ja ammattitaiteilijan tekemää. Yksityisten hankkeiden taidehankintoja ohjaa kunnan organisaation mukainen Keskustaprojekti ja asiantuntija-apua tarjoavat tarvittaessa museo sekä Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä (JLLR).

Julkista taidetta on taideohjelman mukaan esitetty hankittavan varaamalla valikoiduissa rakennushankkeissa rahaa taiteen toteutumista varten esimerkiksi 2 % hankkeen budjetista. Rahoituksesta vastaa Kunnallistekniikka. Keskustaprojekti määrittää, mitkä ovat ne yleisten alueiden investoinnit, joista taideohjelmaan varattavat rahat on budjetoitava. Keskustaprojekti myös vastaa taideohjelman toteutuksesta. Toteutusta kommentoi Museo ja tarvittaessa hankintoja koordinoimaan palkataan keskustaprojektin varoista taidekoordinaattori. Mahdollisesti tarvittavat luvat taiteelle hakee Keskustaprojekti tai taidekoordinaattori. Taiteen kunnossapidosta vastaa Museo, jolle varataan taidehankinnan tilausvaiheessa esimerkiksi 1…5 % teoksen hinnasta konservointivaroihin teoksen kunnossapitoa varten.

Lausunto

Taiteen voimakkaampi huomioiminen sekä julkisissa että yksityisissä rakennushankkeissa Hyrylän keskusta-alueilla tukee hyvin Tuusulan kunnan kulttuurijatkumoa. Taiteella voidaan edistää hyvän ja viihtyisän ympäristön luontia, mutta taide yksistään ei sitä kuitenkaan luo. Hyvä ja viihtyisä ympäristö muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluu myös taidetta ympäröivä infrastruktuuri sen laajassa merkityksessä.

Hyrylän keskustan taideohjelma on lähtökohtaisesti hyvä. Siinä on esitetty keskeisimmät taidekohteet, joskin niiden paikat varmasti vielä muuttuvat, kun Hyrylän keskustan kaavoitus etenee. Kohteen rajaus on selkeä. Rahoitus-, toteutus- ja kunnossapitovastuita on pohdittu. Ennen lopullista hyväksyntää taideohjelma vaatinee kuitenkin eräitä täsmennyksiä, koska ohjelma tulee toimimaan kuntaa sitovana ohjenuorana usean vuoden ajan, ja ohjelmaa tulevat tulkitsemaan muutkin, kuin sitä valmistelemassa olevat tahot. Tekninen lautakunta kiinnittää ohjemassa huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Taideohjelmassa ei ole määritetty termejä ”Keskustaprojekti”, ”JLLR” ja ”Kunnallistekniikka”. Kuntakehityslautakunnan esittelytekstistä käy ilmi, että lyhennys JLLR tulee sanoista Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä, mutta selkeyden vuoksi se on syytä avata myös varsinaisessa ohjelmassa. Samoin Keskustaprojekti on sanana hieman epäselvä. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti Kasvu ja ympäristö -toimialueen organisaatioon kuuluvaa palveluyksikköä, mutta verrattaessa taideohjelmassa esitettyyn ”Keskustaprojektin” rooliin syntyy mielikuva, että ”Keskustaprojekti” olisi laajempikin organisaatio. Kuntaorganisaatiossa ei ole sellaista yksikkö kuin ”Kunnallistekniikka”. Tällä tarkoitettaneen ilmeisesti ”Yhdyskuntatekniikkaa”.
• Yksityisen hankkeen kulkukaaviossa ei otettu huomioon sitä, että yksityinen taide voi joissain tapauksessa sijoittua myös yleiselle alueelle. Kunnan hallintosäännössä yleisten alueiden valvonta ja vastuu niiden käytöstä, eri toimintojen yhteensovittamisesta ja turvallisuudesta on delegoitu tekniselle lautakunnalle ja sen alaisille palveluyksiköille. Viimeistään valvontavaiheessa, ts. käytännössä lupahakemusvaiheessa, rakennusvalvonnan on kuultava Yhdyskuntatekniikkaa, jos taiteen sijoituslupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiselle alueelle kuten puistoon, kadulle, toriaukiolle. Yhdyskuntatekniikan kuuleminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on suotavaa, jotta mm. kunnossapito- ja liikenneturvallisuusseikat tai alueella madollisesti lähitulevaisuudessa tehtävät kaivutyöt tulevat huomioiduksi taideteoksen rakennetta, sijaintia ja pystytysajankohtaa määritettäessä.
• Julkisen hankkeen rahoitusesitystä, 2 % ”Keskustaprojektin” määrittelemästä hankkeesta, ei voida pitää onnistuneena. ”Keskustaprojekti”, jos sillä tarkoitetaan Kasvu ja ympäristötoimialan palveluyksikköä, on kuntakehityslautakunnan alainen yksikkö ja yleisten alueiden investoinnit esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle tekninen lautakunta. Epäselvää on myös missä vaiheessa tämä 2 % määritetään: investointibudjetin laadinnan yhteydessä, suunnitelmien rakennussuunnitelmien valmistumisen jälkeen, kun tarkka kustannusarvio on tiedossa, vai urakkatarjoushintojen perusteella. Lisäksi on selvittämättä, miten monimutkaiseen järjestelyyn se johtaa, että investoinneista rahastoidaan osa myöhemmin toteutettavaan taidehankintaan. Parempi vaihtoehto on, että budjetin hyväksynnän yhteydessä kunnanvaltuusto myöntää vuosittain erillisen määrärahan keskusta-alueen taidehankintoihin yleisille alueille. Määräraha voi olla sidottu esimerkiksi 2 %:ksi keskusta-alueelle ao. vuonna esitettävistä investoinneista.
• Myöskään julkisissa taidehankinnoissa toteutusta ei voi valvoa ”Keskustaprojekti”, ”Museo” ja ”Taidekoordinaattori”, koska juridinen vastuu siitä, että yleinen alue on turvallinen käyttää ja oleskella ja että alueet ovat huollettavissa kohtuukustannuksin, on teknisellä lautakunnalla ja sen alaisilla palveluyksiköillä. Osa esitetyistä taidekohteista sijoittuu myös valtion tiealueille, jolloin valvonta tulee olemaan vahvasti valtion tieviranomaisessa.
• On erittäin hyvä, että kunnossapitovastuu on määritetty ja myös sen rahoittamista on pohdittu. Esitetty malli, jossa 1-5 % teoksen hinnasta ohjataan konservointivaroihin, saattaa olla vaikea toteuttaa käytännössä. Tämä vaatii vielä neuvotteluja kunnan taloustoimen kanssa, jotta löytyisi käyttökelpoisempi ratkaisu.
• Mahdollisiksi lupien hakijaksi on taideohjelmassa esitetty ”Keskustaprojekti” tai ”Taidekoordinaattori”. Luvan hakija on se vastuutaho, joka pitää huolen mm. siitä, että taideteos on kunnossa eikä aiheuta vaaraa tai haittaa omaisuudelle, terveydelle eikä hengelle. Tällöin luontevin taho luvan hakijaksi on se, joka myös vastaa teoksen kunnossapidosta. Taideohjelman mukaan se on Museo. Taidekoordinaattori soveltuu luvan hakijaksi huonoimmin, koska hän on ilmeisesti ulkopuolinen konsultti.

Perustelut

Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunta on kokouksessaan 30.10.2019 hyväksynyt kaavoituksen palveluyksikössä laaditun Hyrylän keskustan taideohjelman (§ 127). Taideohjelmasta oli määrä pyytää lausunnot kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta, ja viedä tämän jälkeen taideohjelma kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallitus oli käsitellyt ja hyväksynyt taideohjelman 4.11.2019 pitämässään kokouksessa kuulematta em. lautakuntia (§433). Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Hyrylän keskustan taideohjelma käsitellään uudelleen.

Tuusula tunnetaan kulttuurikuntana. Taideohjelmilla ja julkisen taiteen hankinnoilla vahvistetaan tätä imagoa. Uuden brändin mukaisesti Tuusulassa painotetaan taidetta kaikissa muodoissa. Tuusulan brändiin ja osin Tuusulan kunnan strategiaan perustuen kaavoituksessa on valmisteltu Hyrylän keskustan taideohjelmaa toukokuusta 2018 lähtien. Sopivia taiteen paikkoja on kerätty osallistaen sekä kuntalaisia että kunnan työntekijöitä. Taideohjelmassa määritellään taiteen keskeisimmät sijoituspaikat Hyrylän keskustan alueella, jossa on tunnistettu kolme tärkeää yhteyttä, joita tulee korostaa taiteen keinoin. Yksittäisiä taiteen pääsijoituspaikkoja on tunnistettu kuusi kappaletta ja muita mahdollisia sijoituspaikkoja seitsemän kappaletta.

Taideohjelman pohjana on toiminut Rykmentinpuiston taideohjelma. Alueiden väliltä löytyy kaupunkikuvallisia yhtymäkohtia. Hyrylän keskustan taideohjelman toteutus tapahtuu kuitenkin eri tavalla, kuin Rykmentinpuiston taideohjelman.

Hyrylän keskustantaideohjelmassa suositellaan käyttämään taiteeseen lähtökohtaisesti 2 % hankkeen budjetista. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustan alueella kaikissa yksityisissä rakennushankkeissa ja osassa julkisista hankkeista noin 2 % budjetista tulee varata taidetta varten. Yksityiset hankkeet vastaavat itse taiteen hankinnasta osana rakennusprosessia. Taideohjelman noudattamisesta sovitaan kaavoituksen käynnistämissopimuksen, maankäyttösopimuksen tai tontinluovutusehtojen yhteydessä. Taideohjelma koskee ainoastaan uusia, taideohjelman hyväksymisen jälkeen käynnistyviä hankkeita Hyrylän keskustan alueella. Yksityisten hankkeiden taide voi sijaita ulko- ja/tai sisätiloissa. Hankittavan taiteen on oltava laadukasta ja ammattitaiteilijan tekemää. Yksityisten hankkeiden taidehankintoja ohjaa kunnan organisaation mukainen Keskustaprojekti ja asiantuntijoina toimivat taidemuseo sekä Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä (JLLR).

Taiteen hankinnan koordinoinnista vastaa keskustaprojekti. Tarvittaessa keskustaprojektin varoista kustannetaan taidekoordinaattori ohjaamaan taidehankintoja. Taidekoordinaattorin tai muun taiteen ammattilaisen käyttäminen hankkeissa auttaa taiteilijavalinnoissa ja sopimusten laadinnassa. Taideteoksen hankinnan yhteydessä taiteilijat arvioivat teoksensa elinkaaren ja mahdolliset huoltokustannukset, jotka ohjataan museon konservointivaroihin. Taideteosten ylläpidosta vastaa tämän jälkeen taidemuseo.

Tavoitteena on toteuttaa taidehankintoja n. parin vuoden välein. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada toteutettua julkista taidetta ainakin 50 % taideohjelmassa esitetyistä keskeisistä taiteen paikoista.

Aiemmin sovitun käsittelyjärjestyksen mukaisesti Hyrylän taideohjelma viedään kolmeen lautakuntaan: Kuntakehityslautakuntaan, Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan ja Tekniseen lautakuntaan, ja näiden jälkeen taideohjelman hyväksymisestä päättää kunnanhallitus.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

On hyvä, että Tuusulassa laaditaan taideohjelmat keskeisille keskusta-alueille. Taide luo alueiden identiteettiä, ja teoksista muodostuu nopeasti yhteisiä maamerkkejä. Julkinen tai muissa yhteisissä paikoissa sijaitseva taide on kenen tahansa saavutettavissa ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja. Taiteen tuominen Hyrylän keskusta-alueelle tukee myös kulttuurikunnan imagoa.

Ennen lopullista hyväksyntää taideohjelma vaatii joitakin täsmennyksiä. Hyrylän taideohjelma tulee toimimaan esimerkkinä myöhemmin kunnassa laadittaville taideohjelmille. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
 

• Taiteen sijoituspaikat ovat likimääräisiä ja niitä tulee tulkita suhteessa keskustan kehittymiseen. Hyrylän taideohjelmassa mainitut taiteen sijoituspaikat eivät voi olla sitovia, koska keskusta-alue muotoutuu tulevien vuosikymmenien aikana.
• Keskustaprojektin taiteilijan, taiteen tai yhteisöllisten taideprojektien valintavaiheessa on mukana oltava taidemuseon edustaja, joka varmistaa sekä taiteen laadun että sujuvan valintaprosessin (sisältäen sopimukset). Museon edustaja voi olla myös hankkeeseen palkattu taidekoordinaattori, kuraattori ja/tai taiteilija. Julkisen taiteen tilauksessa ohjauksella on merkittävä rooli työprosessien onnistumisessa ja taiteen laadun varmistamisessa, vaikka taiteellinen vastuu on luonnollisesti taiteilijalla. varat
• Teokset kuuluvat valmistumisen jälkeen taidemuseon hoidon ja inventoinnin piiriin vain, jos museon edustaja on ollut osallisena teosvalinnassa ja varmistamassa, että teoksia on mahdollista huoltaa. Ammattitaiteilijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa tulee olla ylläpito-ohjeet ja teoksen arvioitu elinkaari. Käytännössä teosten ylläpitoa toteutetaan tarveharkinnan mukaan yhteistyössä taiteilijan, teknisen toimen ja/tai ulkopuolisten konservaattoreiden tai taideteoksessa käytetyn materiaalin asiantuntijan kanssa.
• Taideohjelmaa päivitettäessä täytyy sopia, miten teosten ylläpito ja niistä syntyvät huoltokustannukset hoidetaan.
• Hankkeita toteutettaessa on lisärahoitusvaihtoehtoina otettava huomioon mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet (esim. Taike) 
• Taideohjelman mukaan mm. ”Valituissa rakennushankkeissa julkisen taiteen toteuttamista varten varataan esimerkiksi 2 % hankkeen budjetista” ja ”Keskustaprojekti määrittelee hankekohtaisesti, mihin tekniikan hankkeisiin prosenttiperiaatetta sovelletaan”. Edellä mainitut kirjaukset ovat epämääräisiä ja niitä tulee tarkentaa.
• Taideohjelman termistöä on tarkennettava ja määritellä mm. mitä tarkoitetaan taiteilijakirjastolla, keskustaprojektilla tai taidekoordinaattorilla.