Tekninen lautakunta, kokous 10.12.2019

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunta on 30.10.2019 kokouksessaan hyväksynyt kaavoituksen palveluyksikössä laaditun Hyrylän keskustan taideohjelman (§ 127). Taideohjelmasta oli määrä pyytää lausunnot kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta ja tämän jälkeen viedä taideohjelma kunnanhallituksen päätettäväksi. Kunnanhallitus oli käsitellyt ja hyväksynyt taideohjelman 4.11.2019 pitämässään kokouksessa kuulematta em. lautakuntia (§433). Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Hyrylän keskustan taideohjelma käsitellään uudelleen.

Tuusulan uuden brändin mukaisesti kunnassa painotetaan taidetta kaikissa muodoissaan, niin arkipäivän elämässä, asumisessa, liikkumisessa kuin luonnossa. Tuusulan brändiin ja osin Tuusulan kunnan strategiaan perustuen Kaavoituksessa on valmisteltu Hyrylän keskustan taideohjelmaa toukokuusta 2018 lähtien. Sopivia taiteen paikkoja keskustan alueella on kartoitettu osallistavasti – asukkaiden mielipiteitä on kerätty kyselyn avulla ja pääasiassa kunnan työntekijöille on järjestetty kaksi erillistä työpajaa. Julkisen taiteen pääsijoituskohteiksi on valikoitunut kuusi pistemäistä kohdetta sekä kolme aluekohdetta, jonne voidaan sijoittaa useampia taideteoksia. Lisäksi on valikoitunut seitsemän muuta kohdetta, jotka soveltuisivat julkisen taiteen paikaksi. Taiteen sijoituspaikat on esitetty kartalla, mutta sijainnit ovat likimääräisiä ja niitä tulee tulkita suhteessa keskustan kehittymiseen. Tavoitteena on, että vähintään puolet näistä kohteista toteutuu taideohjelman myötä. Taideohjelman pohjana on toiminut jo voimassa ja toteutusvaiheessa oleva Rykmentinpuiston taideohjelma. Keskustan taideohjelman toteutus tapahtuu kuitenkin eri tavalla, kuin Rykmentinpuiston taideohjelman.

Hyrylän keskustan alueella sovelletaan 2 %:n taideprosenttiperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustan alueella kaikissa yksityisissä rakennushankkeissa ja osassa julkisista hankkeista noin 2 % budjetista tulee varata taidetta varten. Yksityiset hankkeet vastaavat itse taiteen hankinnasta osana rakennusprosessia. Taideohjelman noudattamisesta sovitaan kaavoituksen käynnistämissopimuksen, maankäyttösopimuksen tai tontinluovutusehtojen yhteydessä. Taideohjelma koskee näin ainoastaan uusia, taideohjelman hyväksymisen jälkeen käynnistyviä hankkeita keskustan alueella. Yksityisten hankkeiden taide voi sijaita ulko- tai sisätiloissa, esimerkiksi porraskäytävässä. Hankittavan taiteen on oltava laadukasta ja ammattitaiteilijan tekemää. Yksityisten hankkeiden taidehankintoja ohjaa kunnan organisaation mukainen Keskustaprojekti ja asiantuntija-apua tarjoavat tarvittaessa museo sekä Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä (JLLR).

Julkista taidetta on taideohjelman mukaan esitetty hankittavan varaamalla valikoiduissa rakennushankkeissa rahaa taiteen toteutumista varten esimerkiksi 2 % hankkeen budjetista. Rahoituksesta vastaa Kunnallistekniikka. Keskustaprojekti määrittää, mitkä ovat ne yleisten alueiden investoinnit, joista taideohjelmaan varattavat rahat on budjetoitava. Keskustaprojekti myös vastaa taideohjelman toteutuksesta. Toteutusta kommentoi Museo ja tarvittaessa hankintoja koordinoimaan palkataan keskustaprojektin varoista taidekoordinaattori. Mahdollisesti tarvittavat luvat taiteelle hakee Keskustaprojekti tai taidekoordinaattori. Taiteen kunnossapidosta vastaa Museo, jolle varataan taidehankinnan tilausvaiheessa esimerkiksi 1…5 % teoksen hinnasta konservointivaroihin teoksen kunnossapitoa varten.

Lausunto

Taiteen voimakkaampi huomioiminen sekä julkisissa että yksityisissä rakennushankkeissa Hyrylän keskusta-alueilla tukee hyvin Tuusulan kunnan kulttuurijatkumoa. Taiteella voidaan edistää hyvän ja viihtyisän ympäristön luontia, mutta taide yksistään ei sitä kuitenkaan luo. Hyvä ja viihtyisä ympäristö muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluu myös taidetta ympäröivä infrastruktuuri sen laajassa merkityksessä.

Hyrylän keskustan taideohjelma on lähtökohtaisesti hyvä. Siinä on esitetty keskeisimmät taidekohteet, joskin niiden paikat varmasti vielä muuttuvat, kun Hyrylän keskustan kaavoitus etenee. Kohteen rajaus on selkeä. Rahoitus-, toteutus- ja kunnossapitovastuita on pohdittu. Ennen lopullista hyväksyntää taideohjelma vaatinee kuitenkin eräitä täsmennyksiä, koska ohjelma tulee toimimaan kuntaa sitovana ohjenuorana usean vuoden ajan, ja ohjelmaa tulevat tulkitsemaan muutkin, kuin sitä valmistelemassa olevat tahot. Tekninen lautakunta kiinnittää ohjemassa huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Taideohjelmassa ei ole määritetty termejä ”Keskustaprojekti”, ”JLLR” ja ”Kunnallistekniikka”. Kuntakehityslautakunnan esittelytekstistä käy ilmi, että lyhennys JLLR tulee sanoista Julkisivu- ja lähiympäristölaaturyhmä, mutta selkeyden vuoksi se on syytä avata myös varsinaisessa ohjelmassa. Samoin Keskustaprojekti on sanana hieman epäselvä. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti Kasvu ja ympäristö -toimialueen organisaatioon kuuluvaa palveluyksikköä, mutta verrattaessa taideohjelmassa esitettyyn ”Keskustaprojektin” rooliin syntyy mielikuva, että ”Keskustaprojekti” olisi laajempikin organisaatio. Kuntaorganisaatiossa ei ole sellaista yksikkö kuin ”Kunnallistekniikka”. Tällä tarkoitettaneen ilmeisesti ”Yhdyskuntatekniikkaa”.
• Yksityisen hankkeen kulkukaaviossa ei otettu huomioon sitä, että yksityinen taide voi joissain tapauksessa sijoittua myös yleiselle alueelle. Kunnan hallintosäännössä yleisten alueiden valvonta ja vastuu niiden käytöstä, eri toimintojen yhteensovittamisesta ja turvallisuudesta on delegoitu tekniselle lautakunnalle ja sen alaisille palveluyksiköille. Viimeistään valvontavaiheessa, ts. käytännössä lupahakemusvaiheessa, rakennusvalvonnan on kuultava Yhdyskuntatekniikkaa, jos taiteen sijoituslupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiselle alueelle kuten puistoon, kadulle, toriaukiolle. Yhdyskuntatekniikan kuuleminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on suotavaa, jotta mm. kunnossapito- ja liikenneturvallisuusseikat tai alueella madollisesti lähitulevaisuudessa tehtävät kaivutyöt tulevat huomioiduksi taideteoksen rakennetta, sijaintia ja pystytysajankohtaa määritettäessä.
• Julkisen hankkeen rahoitusesitystä, 2 % ”Keskustaprojektin” määrittelemästä hankkeesta, ei voida pitää onnistuneena. ”Keskustaprojekti”, jos sillä tarkoitetaan Kasvu ja ympäristötoimialan palveluyksikköä, on kuntakehityslautakunnan alainen yksikkö ja yleisten alueiden investoinnit esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle tekninen lautakunta. Epäselvää on myös missä vaiheessa tämä 2 % määritetään: investointibudjetin laadinnan yhteydessä, suunnitelmien rakennussuunnitelmien valmistumisen jälkeen, kun tarkka kustannusarvio on tiedossa, vai urakkatarjoushintojen perusteella. Lisäksi on selvittämättä, miten monimutkaiseen järjestelyyn se johtaa, että investoinneista rahastoidaan osa myöhemmin toteutettavaan taidehankintaan. Parempi vaihtoehto on, että budjetin hyväksynnän yhteydessä kunnanvaltuusto myöntää vuosittain erillisen määrärahan keskusta-alueen taidehankintoihin yleisille alueille. Määräraha voi olla sidottu esimerkiksi 2 %:ksi keskusta-alueelle ao. vuonna esitettävistä investoinneista.
• Myöskään julkisissa taidehankinnoissa toteutusta ei voi valvoa ”Keskustaprojekti”, ”Museo” ja ”Taidekoordinaattori”, koska juridinen vastuu siitä, että yleinen alue on turvallinen käyttää ja oleskella ja että alueet ovat huollettavissa kohtuukustannuksin, on teknisellä lautakunnalla ja sen alaisilla palveluyksiköillä. Osa esitetyistä taidekohteista sijoittuu myös valtion tiealueille, jolloin valvonta tulee olemaan vahvasti valtion tieviranomaisessa.
• On erittäin hyvä, että kunnossapitovastuu on määritetty ja myös sen rahoittamista on pohdittu. Esitetty malli, jossa 1-5 % teoksen hinnasta ohjataan konservointivaroihin, saattaa olla vaikea toteuttaa käytännössä. Tämä vaatii vielä neuvotteluja kunnan taloustoimen kanssa, jotta löytyisi käyttökelpoisempi ratkaisu.
• Mahdollisiksi lupien hakijaksi on taideohjelmassa esitetty ”Keskustaprojekti” tai ”Taidekoordinaattori”. Luvan hakija on se vastuutaho, joka pitää huolen mm. siitä, että taideteos on kunnossa eikä aiheuta vaaraa tai haittaa omaisuudelle, terveydelle eikä hengelle. Tällöin luontevin taho luvan hakijaksi on se, joka myös vastaa teoksen kunnossapidosta. Taideohjelman mukaan se on Museo. Taidekoordinaattori soveltuu luvan hakijaksi huonoimmin, koska hän on ilmeisesti ulkopuolinen konsultti.

Ehdotus

Esittelijä

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

• ottaa Hyrylän keskustan taideohjelman uudelleen käsittelyyn
   
• palauttaa Hyrylän keskustan taideohjelman uudelleen valmisteluun. Valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että taideohjelmassa kuvatut prosessit ja vastuut eivät ole ristiriidassa lainsäädännön eivätkä kunnan hallintosäännön kanssa ja että investointien ja kunnossapidon rahoitusmallit ovat toimivat myös käytännössä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.