Valtuusto, kokous 3.9.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 88 Johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistaminen

TUUDno-2018-591

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 20.8.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Perusteita uudistamiselle

Valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian kokouksessaan 19.3.2018 § 19. Strategian päämäärinä ovat Sujuva, Hyvinvoiva ja Vireä Tuusula. Päämääriä toteutetaan valtuuston hyväksymillä valtuustokauden tavoitteilla. Yhdeksi valtuustokauden tavoitteeksi määriteltiin uuden kunnan organisaation ja prosessien kehittäminen. Tavoite kunnan, palveluiden ja organisaation uudistamisesta on myös yksi kuluvan vuoden talousarviotavoitteista.

Uudessa kuntastrategiassa painottuvat kasvun ja elinvoiman vahvistamisen, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä kuntalaisvaikuttamisen ja ympäristön kehittämisen teemat. Johtamisen ja johtamisjärjestelmän uudistamisella voidaan osaltaan varmistaa ja luoda edellytyksiä kuntastrategian tavoitteiden tehokkaalle toteuttamiselle.

Tuusulan valtuusto päätti kokouksessaan 4.6.2018 siirtää kunnan sote-tuotannon Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään 1.1.2019 lukien. Tämä osaltaan painottaa tarvetta tarkastella kunnan johtamisen rakennemalleja ja johtamisjärjestelmää. Kunnan oman palvelutuotannon määrä vähenee huomattavasti. 
Tuusulan kunnan toimintaympäristö on kaikkiaan merkittävässä muutoksessa. Maakuntauudistus, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä, talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen valtiolle, digitalisaatio ja palvelurakenteen muutos ovat tästä esimerkkeinä.

Toimintaympäristön muuttuessa myös kunnan rooli muuttuu. Kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista, yrityksistä ja osaavasta henkilöstöstä kiristyy. Kunnan rooli edunvalvonnassa ja omistajaohjauksessa korostuu. Vuorovaikutusvaatimukset myös kasvavat.
Kaikkiaan Tuusulan on vastattava muutokseen, uusiuduttava, kehityttävä.

Valmistelun sisällöstä

Johtamisen rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamistyö käynnistettiin kunnan johtoryhmässä keväällä 2018. Yhteistyökumppanina valmistelussa on ollut FCG Konsultointi Oy.
Johtoryhmässä määriteltiin kriteerit, joiden perusteella uudistamista tehdään. Kriteerien toteutus tapahtuu joko rakenteen (”organisaatiolaatikot”) tai johtamisjärjestelmän (mm. johtamisen foorumit) kautta. Työn perustana olleet kriteerit ovat seuraavat:  

Rakenteen kautta toteutettavat:

  • Kunnan uuden strategian painopistekokonaisuuksien selkeä vastuuttaminen.
  • Palvelukokonaisuuksien johtaminen (esim. hyte, elinvoima, turvallisuus)
  • Uusiutuva, innovatiivinen, taloudellinen kunta
  • Resurssien joustava kohdennettavuus.

Johtamisjärjestelmän kautta toteutettavat:

  • Asiakkuuksien kokonaisjohtaminen.
  • Vahva poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkostomainen toiminta.
  • Poliittisen johtamisen ja viranhaltijaorganisaation saumaton yhteistyö.
  • Tietojohtamisen sekä osaamisen laajamittainen hyödyntäminen.
  • Kunnan eri maantieteellisten alueiden kokonaiskehittämisen vastuuttaminen.

Uudistuksella haetaan myös rakenteen ja johtamisjärjestelmän selkeyttä, yksinkertaisuutta ja helppoa ymmärrettävyyttä.
Johtamisen rakennemallia ja johtamisjärjestelmän sisältöjä on valmisteltu johtoryhmässä, erillisissä alatyöryhmissä ja toimialueiden esimiesten kanssa. Uudistamistyön sisältöä on käsitelty ja valmisteltu kunnanhallituksen seminaarissa 14.6.2018. Yhteistyökomitea on käsitellyt uudistamisehdotuksia kokouksessaan 15.8.2018 ja paikalliset ammatilliset järjestöt antavat mahdolliset lausuntonsa 27.8.2018 mennessä.

Tarkoitus on, että valtuusto linjaisi kokouksessaan 3.9.2018 johtamisrakenteen keskeiset muutokset. Valmistelua jatkettaisiin syksyllä valtuuston linjausten pohjalta. Tarkistettu hallintosääntö tulisi valtuuston hyväksyttäväksi 10.12.2018 kokoukseen. Muilta osin muutokset johtamisrakenteissa päätettäisiin hallintosäännön toimivaltasäännösten mukaisesti. Uusi johtamisen rakenne tulisi voimaan 1.1.2019.

Johtamisjärjestelmän muutoksien valmistelu etenisi syksyllä ja muutoksia otettaisiin asteittain käyttöön jo syksyn aikana.     

Keskeiset muutosehdotukset

Muutokset johtamisen rakenteisiin

1. Yhden toimialan malli

Uudessa rakennemallissa siirryttäisiin yhden toimialan malliin. Toimialan nimi olisi Kuntatoimiala. Kuntatoimialaa johtaisi kansliapäällikkö pormestarin alaisuudessa ja toimivallan jako vastaisi voimassa olevan hallintosäännön mukaista jakoa. Toimialatasolla vahvistetaan kuntastrategian toteutuksen ohjausta ja seurantaa, sekä kunnan edunvalvontaa, omistajaohjausta ja kuntatasoista yhdyspintatyöskentelyä.   

Yhden toimialan mallissa talouden ohjauksen toimivaltaan tulisi muutoksia. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimialan sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Rahoituksen osalta valtuusto vahvistaa puitteet taloussuunnitelmaan perustuvalle lainanotolle

Perusperiaatteena olisi, että talousarvion määrärahojen sitovuustaso valtuustoon nähden olisi toimialataso. Poikkeuksena olisivat valtuuston erikseen määrittelemät erät, kuten esimerkiksi verotulot, valtionosuudet ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Kunnanhallitukseen nähden sitovina tasoina olisivat toimialueet. Lautakuntien rooli substanssilautakuntina vahvistuisi. Lautakunnat valmistelisivat edelleen nykyiseen tapaan talousarvion toiminnallisen sisällön, mutta määrärahojen osalta lausuisivat kunnanhallitukselle määrärahatarpeista.
Palvelualueet raportoisivat pääsääntöisesti kuukausittain kunnanhallitukselle siten, että raportoinnissa ovat mukana ennusteet. Raportit tuotaisiin valtuustolle sähköisesti tiedoksi. Laajempi talouden ja toiminnan seuranta laaditaan valtuustolle osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Kunnanhallitukselle siirtyy enemmän operatiivista vastuuta talouden ohjauksesta ja tavoitteiden toteutumisesta.

Kaikkiaan tavoitteena olisi talousarvioprosessin jäntevöittäminen ja talouden ohjauksen joustavoittaminen sekä poliittisen ohjauksen vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on parantaa yhteistä sitoutumista tavoitteisiin sekä madaltaa toimielinten ja palveluorganisaation välisiä raja-aitoja.
Talouden ohjauksen yksityiskohtainen sisältö valmistellaan syksyn aikana hallintosäännön valmistelun yhteydessä.

2. Palveluorganisaation rakenne ja toimialuejako

Palveluorganisaatio jakaantuisi toimialan sisällä jatkossa kolmeen toimialueeseen ja ne jakaantuisivat edelleen palvelualueisiin ja palveluyksiköihin. Palvelualueet olisivat Yhteiset palvelut, Sivistys, Kasvu ja ympäristö. 

Valmistelussa on laadittu luonnokset toimialueiden jakaantumisesta palvelualueisiin. Lisäksi valmistelussa on kuvattu johtamiseen, työnjakoihin ja toimintatapoihin liittyviä uudistamisen toimenpiteitä. 

Yhteisten palveluiden (nykyinen yleisjohto ja konsernipalvelut - toimiala) osalta keskeisinä muutoksina tulisivat olemaan keskeisten toiminallisten kokonaisuuksien yhdistäminen samaan palvelualueeseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien olennainen vahvistaminen, kunnan kehittämistyön vahvistaminen sekä talouden, henkilöstöpalveluiden ja hallinnon kuntatasoisen ohjauksen keskittäminen ja vahvistaminen. Kunnan henkilöstömäärän ja omalla organisaatiolla tuottamien palveluiden väheneminen tarkoittaa sisäisissä palveluissa eräin osin palvelutarpeen vähenemistä.

Sivistyksen toimialueella (nykyinen kasvatuksen ja sivistyksen toimiala) on valmisteltu varhaiskasvatuksen ja oppimisen palveluiden eriyttämistä omiksi palvelualueiksi. Lisäksi sivistyksen hallinto kevenee yhteisten palveluiden keskittämisellä.

Kasvun ja ympäristön palvelualueella (nykyinen kuntakehityksen ja tekniikan toimiala) keskeinen muutoskohde on elinkeino- ja kasvupalveluiden vahvistaminen ja niiden sisäisen roolin muuttaminen. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa asiakaslähtöistä palvelua ja sujuvia asiakasprosesseja.
Elinkeino- ja kasvupalveluita johtaisi uuteen perustettavaan virkaan valittava elinvoimajohtaja. Avoimeksi tullut elinkeinopäällikön virka jätettäisiin toistaiseksi täyttämättä. Elinvoimajohtajan virka tulisi perustaa heti johtamaan Kuntakehityksen tulosaluetta ja täyttää mahdollisuuksien mukaan jo ennen 1.1.2019. Virka siirtyisi 1.1.2019 lukien johtamaan organisaatiomuutosehdotuksen mukaisesti Elinkeino- ja kasvupalveluita.

Elinkeino- ja kasvupalveluita tulisi vahvistaa myös ainakin hankejohtamisen resurssilla siten, että tehtävinä olisivat erityisesti asumisen ratkaisujen ja mahdollisuuksien toteuttaminen, sekä mahdollisesti myös yrityspalveluun osoitettavalla resurssilla. Elinkeino- ja kasvupalvelut toimisi asiakasrajapinnassa yrityksiin ja vastaisi sujuvien poikkihallinnollisten prosessien kehittämisestä asiantuntijaosaajien välillä. Tavoitteena on myös vahvistaa ja koota yhteen toimialueen projektijohtamista. Elinkeino- ja kasvupalveluihin sisältyisi myös matkailun kehittäminen.   

3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustaminen

Kunnan keskeisenä lakisääteisenä tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan lakisääteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ovat:

  • asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
  • kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain
  • hyvinvointikertomuksen valmistelu valtuustolle kerran valtuustokaudessa
  • tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen
  • päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttaminen
  • vastuutahojen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
  • yhteistyö muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa, kuten 1.1.2019 lukien Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä sekä järjestöt.

Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, asuminen, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta päätetään kunnassa.

Tuusulassa ei ole toistaiseksi ollut riittävästi resurssia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön.  Hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin yksi kuntastrategiamme kolmesta päämäärästä. Lisäksi työn yhteistyötarpeet kasvavat mm. kun sotepalvelut siirtyvät Keski-uudenmaan sote –kuntayhtymälle.

Valmistelussa on päädytty esittämään Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamista 1.1.2019 lukien Sosiaali- ja terveyslautakunnan tilalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan keskeisiä tehtäviä olisivat ainakin kuntatasoinen

  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjaus
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman valmistelu, seuranta ja raportointi
  • kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettely ohjaus ja ohjeistus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta
  • kuntalaisvaikuttamisen ohjaus.

Lautakunnan käsittelyyn tulevat asiat valmisteltaisiin ja täytäntöönpanosta huolehtisi Yhteisten palveluiden -toimialue.

Johtamisjärjestelmä

Johtamisjärjestelmän uudistamistyössä on kuvattu nykyiset johtamisen foorumit ja alustavasti hahmoteltu muutostarpeet.  Erikseen on yksityiskohtaisemmin määritelty uudistamisen sisällöt mm. poliittisen johtoryhmän, kunnan johtoryhmän ja toimialueiden johtoryhmien keskinäisessä roolissa ja yhteistyössä.

Johtamisjärjestelmään sisältyvien johtamisen foorumeiden kokoonpanojen ja tehtävien tarkempi uudistamisen määrittely jatkuu syksyn aikana. Uudistuksia otetaan käyttöön asteittain jo syksyllä.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten, että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut, sivistys, kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää, että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • ottaa asian valtuuston 3.9. pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 27.8. pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.
Kunnanhallitus, 27.8.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Ulla Rosenqvist esitti, että koska tässä vaiheessa ei ole vielä esitetty riittäviä perusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamiseen nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä, ei jatkovalmistelun suhteen tätä asiaa ole tässä vaiheessa vielä syytä linjata ja esityksestä tulee poistaa kohta ”perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä”. Ari Nyman kannatti Rosenqvistin esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät ”jaa” ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Friman, Seuna, Huusko, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Laitinen, Salonen, Sipiläinen, Tamminen ja Lindberg)  ja 2 ei-ääntä (Nyman ja Rosenqvist). Puheenjohtaja totesi  pohjaehdotuksen tulleen  kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

Valmistelija

  • Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

 Valtuusto päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti Ari Nymanin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Pekka Heikkinen Seppo Noron kannattamana esitti, että asia käsitellään tässä kokouksessa ja päätökseen liitetään liitteen mukainen toimenpidealoite.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessa

  • jaa-ääniä antoivat: Anna Yltävä, Pekka Heikkinen, Jorma Sulander, Mika Mäki-Kuhna, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Satu Taiveaho, Vesa Lundberg, Seppo Noro, Ulla Palomäki, Eeva-Liisa Nieminen, Jerry Airikka, Kati Lepojärvi, Ilona Toivanen, Ruut Sjöblom, Markus Meckelborg, Aila Koivunen, Sanna Tuhkunen, Kari Kinnunen, Emmi Sirniö, Päivö Kuusisto, Janne Mellin, Henri Koskela, Elisa Laitila, Liisa Palvas, Jani Peltonen, Margita Winqvist, Mari Vainionpää, Arto Nätkynmäki, Jussi Salonen, Kari Friman, Jere Pulska, Karita Mäensivu, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Merja Kuusisto, Sami Tamminen
  • ei ääniä antoivat: Matti Alanko, Eetu Niemelä, Harri Hellgren, Kirsi Viitanen, Lea Ahonen, Monica Avellan, Ulla Rosenqvist, Antti Kaikkonen, Satu Heikkilä, Ari Nyman, Raimo Stenvall, Taina Ketvel.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä, 12 ei-ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Ulla Rosenqvist esitti Ari Nymanin kannattamana, että ehdotuksen  2. kohdan 4. alakohta (perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä) poistetaan.

Eetu Niemelä esitti, että:

"Valtuusto päättää

  • Merkitä uudistuksen valmisteluvaiheen tiedoksi
  • Linjata jatkovalmistelua seuraavasti:
    • Ennen jatkovalmistelua on tarkoin määritettävä mitä ongelmia uudistuksella halutaan ratkaista ja mitä muutoksia johtamisjärjestelmään halutaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi tehdä ja miksi nämä ongelmat on tarpeellista ratkaista.
    • Uudistuksen onnistumiselle määritetään kriteerit ja niiden toteutumista seurataan uudistuksen jälkeen.
    • Uudistuksen tulee keventää ja selkeyttää hallinnon rakenteita ja tämä tulee olla mitattavissa ja todennettavissa.
    • Jos esitetään perustettavan uusia toimielimiä tai virkoja, on niiden tehtävät/toimenkuvat oltava selvillä."

Niemelän esitys raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat: Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Ilmari Sjöblom, Jorma Sulander, Satu Taiveaho, Janne Mellin, Kari Kinnunen, Vesa Lundberg, Ulla Palomäki, Liisa Palvas, Aila Koivunen, Harri Hellgren, Henri Koskela, Kati Lepojärvi, Margita Winqvist, Arto Nätkynmäki, Jerry Airikka, Sanna Tuhkunen, Anna Yltävä, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Ruut Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Eeva-Liisa Nieminen, Seppo Noro, Elisa Laitila, Päivö Kuusisto, Jussi Salonen, Kari Friman, Jere Pulska, Emmi Sirniö, Mari Vainionpää, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Merja Kuusisto, Raimo Stenvall, Sami Tamminen, Markus Meckelborg, Karita Mäensivu
  • ei-ääniä antoivat: Eetu Niemelä, Ari Nyman, Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Kirsi Viitanen, Satu Heikkilä, Antti Kaikkonen, Taina Ketvel
  • tyhjää äänestivät: Lea Ahonen, Monica Avellan.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 jaa-ääntä, 8 ei-ääntä, 2 tyhjää ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Jussi Salonen esitti ryhmien välisen neuvottelun tuloksena, että valtuusto hyväksyy seuraavan toimenpidealoitteen: "Esitämme, että talousarvion sitovuusmääräykset määritellään niin, että valtuustolla säilyy ote talousohjaukseen. Sitovia tasoja valtuustoon nähden voidaan yhdistää käyttötalouden osalta, jos siihen on perusteet, mutta niiden perusteella pitää voida vastuuttaa määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteuttaminen. Hyvä tapa on määritellä sitovuus valtuustoon nähden palvelualueille. Investointiosan määrärahojen sitovuus on syytä pitää pääosin nykyisenä. Myös tuloarviot on tämän vuoden käytännöstä poiketen määriteltävä sitoviksi samalla tasolla kuin määrärahat. Mikäli tuloarvio ei toteudu, siitä on raportoitava valtuustolle. Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannuksiin tarvittavat määrärahat vuosina 2019 ja 2020 esitetään talousarviossa ja raportoidaan samalla tasolla kuin vuoden 2018 talousarviossa ja valtuustoon nähden sitovina. Kokonaisuutena soten osuus on otettava Tuusulan budjettiin ja seurantaan ainakin vuoden 2020 loppuun saakka mukaan niin, että työnjaon muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin sekä kunnan talouteen voidaan seurata ja varmistaa, että kunnan ja kuntayhtymän talous ovat kestävällä pohjalla. Toiminnan siirron suunnittelu, ja kontrollointi sekä kuntayhtymän omistajien yhteistyö resursoidaan tarpeen mukaisesti."

Koska Eetu Niemelä vastusti toimenpidealoitteen hyväksymistä, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoiteen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka eivät kannata sen hyväksymistä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessa

  • jaa-ääniä antoivat: Pekka Heikkinen, Jorma Sulander, Jani Peltonen, Harri Hellgren, Ari Nyman, Ulla Palomäki, Lea Ahonen, Jussi Salonen, Margita Winqvist, Kirsi Viitanen, Aila Koivunen, Monica Avellan, Jere Pulska, Markus Meckelborg, Anna Yltävä, Ilona Toivanen, Sanna Tuhkunen, Päivö Kuusisto, Kati Lepojärvi, Jerry Airikka, Emmi Sirniö, Liisa Palvas, Kari Kinnunen, Seppo Noro, Elisa Laitila, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Satu Taiveaho, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Kari Friman, Vesa Lundberg, Taina Ketvel, Johanna Sipiläinen, Arto Nätkynmäki, Henri Koskela, Satu Heikkilä, Mari Vainionpää, Eeva-Liisa Nieminen, Antti Kaikkonen, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Karita Mäensivu, Merja Kuusisto, Raimo Stenvall, Sami Tamminen, Ulla Rosenqvist
  • tyhjän äänen antoivat: Matti Alanko, Eetu Niemelä.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 jaa-ääntä, 2 tyhjää ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt toimenpidealoitteen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toimenpidealoitteen:

Talousarvion sitovuusmääräykset määritellään niin, että valtuustolla säilyy ote talousohjaukseen. Sitovia tasoja valtuustoon nähden voidaan yhdistää käyttötalouden osalta, jos siihen on perusteet, mutta niiden perusteella pitää voida vastuuttaa määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteuttaminen. Hyvä tapa on määritellä sitovuus valtuustoon nähden palvelualueille. Investointiosan määrärahojen sitovuus on syytä pitää pääosin nykyisenä. Myös tuloarviot on tämän vuoden käytännöstä poiketen määriteltävä sitoviksi samalla tasolla kuin määrärahat. Mikäli tuloarvio ei toteudu, siitä on raportoitava valtuustolle. Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannuksiin tarvittavat määrärahat vuosina 2019 ja 2020 esitetään talousarviossa ja raportoidaan samalla tasolla kuin vuoden 2018 talousarviossa ja valtuustoon nähden sitovina. Kokonaisuutena soten osuus on otettava Tuusulan budjettiin ja seurantaan ainakin vuoden 2020 loppuun saakka mukaan niin, että työnjaon muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin sekä kunnan talouteen voidaan seurata ja varmistaa, että kunnan ja kuntayhtymän talous ovat kestävällä pohjalla. Toiminnan siirron suunnittelu, ja kontrollointi sekä kuntayhtymän omistajien yhteistyö resursoidaan tarpeen mukaisesti.

Ulla Rosenqvist ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Koska tässä vaiheessa ei ole vielä esitetty riittäviä perusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamiseen nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä, ei jatkovalmistelun suhteen tätä asia ole tässä vaiheessa vielä syytä linjata."  

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä johtamisjärjestelmän uudistamisasiassa.
Uudistusta on lähdetty tekemään puutteellisin lähtötiedoin. Lähtötilannetta ja ratkaistavia ongelmia ei ole selvitty ja määritelty tarpeeksi. Näin ollen uudistuksella ei ole päämääriä, eikä uudistus tule parantamaan johtamista tai mitään muutakaan toimintaa kunnassa.
Nyt esitetyt perusteet uudistukselle ja toimenpiteet ovat täysin irrationaalisia, eivätkä mitenkään linjassa. Ensin täytyy määritellä ongelma tai muu input uudistustarpeelle ja toteutettavat toimenpiteet suunnitella niiden perusteella. Vaikuttaakin, että nyt taustalla on jonkin tai joidenkin piiloagenda, jota nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Selvää on, että kuntalaiset eivät tästä puuhastelusta tule hyötymään yhtään mitään ja koko homma on täyttä verorahojen tuhlausta.
On todella surullista, että pormestarimallista on tullut työkalu ideologioiden ja yksittäisten ryhmien tavoitteiden ajamiseen. Kunnan johtamisen pitäisi perustua faktoihin ja kokonaisuuden kannalta parhaiden ratkaisujen etsimiseen. "

Liitteet

Rakenne- ja johtamisjärjestelmätyö, valmisteluvaihe 14.8.2018.pdf (pdf, 308 kt)
Toimenpidealoite, Pekka Heikkinen valtuusto 3.9.2018.pdf (pdf, 10 kt)
Kuuntele Rakenne- ja johtamisjärjestelmätyö, valmisteluvaihe 14.8.2018.pdf
Kuuntele Toimenpidealoite, Pekka Heikkinen valtuusto 3.9.2018.pdf

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.