Valtuusto, kokous 17.6.2024

Perustelut

Tuusulan hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näiden edistämisestä kunnassa. Hyvinvointikertomus laaditaan vuosittain ja valtuustokausittain. Kertomuksessa tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan eri asujaryhmien näkökulmasta.

Vammaisneuvostoa on pyydetty antamaan näkemyksensä Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2023.

Perustelut

Tuusulan hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä näiden edistämisestä kunnassa. Hyvinvointikertomus laaditaan vuosittain ja valtuustokausittain. Kertomuksessa tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan eri asujaryhmien näkökulmasta. Ikäihmisten neuvostoa on pyydetty antamaan näkemyksensä Tuusulan hyvinvointikertomukseen 2023.

Perustelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä siltä osin kuin ne kytkeytyvät kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kunnassa tulee seurata kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnanvaltuustolle on raportoitava vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi kunnassa on esitettävä valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnan tulee tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen, muiden julkisten toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kunnan tulee osallistua vuosittaisiin neuvotteluihin hyvinvointialueen sekä muiden hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista,​ toimenpiteistä,​ yhteistyöstä ja seurannasta.  

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. 

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työkalu 

Hyvinvointikertomus on kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan ja yhdyspintojen palveluista, toiminnoista ja toimenpiteistä, ​ joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne osa-alueet, ​ joihin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. 

Tuusulan hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2021–2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä 2022. Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta on raportoitu vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden päättyessä vuonna 2025. 

Tuusulan hyvinvointikertomuksen 2023 yhteenveto 

Tuusulan hyvinvointikertomus 2023 on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä alkukevään 2024 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista, tutkimusten, tilastojen ja arkihavaintojen kautta. Hyvinvointikertomuksessa myös tuodaan esiin kunnan ja yhdyspintojen palveluita ja toimintoja, joilla toimintaympäristön asettamiin hyvinvoinnin haasteisiin vastataan. 

Tavoitteiden ja painopisteiden edistyminen Tuusulassa 

Alueellisesti vuodelle 2023 valituissa hyvinvoinnin painopisteissä Tuusulan keskeiset toimenpiteet ja edistyminen on koottu alle. 

Osallisuus 

• Kunnan osallisuusmallin toimeenpanoa jatkettiin mm. osallisuusoppitunnein, osallistuvan budjetin toteutuksella, järjestöfoorumeissa ja Open Agenda -hankkeessa. 

• Lapsiystävällinen kunta- alkukartoitus valmistui ja lasten kuuleminen toteutui laajasti. 

• Agenda2030-opetusohjelma toteutui kaikissa kouluissa osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistajana. 

• Tuusulan harrastamisen malli on vakiintunut. 

• Lukiossa opiskelijoiden tiimitoiminta toteutui yhteistyössä 4H:n kanssa. 

• Nuorten avoin toiminta nuorisotiloilla ja pelitoiminnassa vahvistui. 

• Koulunuorisotyön ryhmäytykset, teematunnit ja tapahtumat vahvistivat hyvinvointia. 

• Ikääntyvien ruokapäivä järjestettiin yhteistyössä Gery ry:n ja ruokapalveluiden kanssa. 

• Ikäihmisten kotona-asumista tukevia palveluita ja kohtaamispaikkatoimintaa kehitettiin, ja ikäihmisten olohuonetoiminta laajenee vuoden 2024 alussa. 

• Maahanmuuttajien osallisuutta lisättiin matalan kynnyksen suomen kielen kerhoissa. Ukrainalaisten pakolaisten osallistavassa toiminnassa tehtiin yhteistyötä Tuusulan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa "Apua ukrainalaisille Tuusulassa"-verkoston kanssa.  

• Tuusulan kunta ja Erätauko-säätiö aloittivat loppuvuodesta 2023 yhteistyön nuorten dialogitaitojen edistämiseksi. Tuusulan kunta toteutti aktiivisesti kansallisia dialogeja keskustelunjärjestäjänä ja ohjausryhmässä. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi 

• Hyvinvoinnin edistämiseen resursoitu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa: perheohjaajia, taidepedagogeja, resurssisosionomeja, kouluvalmentajia. 

• Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa lapsiperheiden kohtaamispaikkatoiminnassa on edennyt, ja tuottaa perheille perheohjauksen, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian, uniasioiden, neuvolan terveydenhoitajan palveluita. 

• Nuorten hyvinvointivalmennus on aloitettu. 

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti toteutui 7 koulussa. 

• ProKoulu-toiminta on käytössä kaikissa Tuusulan kouluissa. 

• Koulun perheohjaajien vetämänä on käytössä CoolKids -toimintamalli yksittäiseen oppilaaseen kohdennettuna ja vanhempainryhmätoimintana. 

• Toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi pilotoitu ja käyttöönotettu (SITKO-hanke) Tuusulassa. 

• Varhaiskasvatuksessa Makuaakkoset diplomi ja kouluissa kouluruokaryhmät vahvistivat lasten osallisuutta vastuullisessa ruokailussa. 

Liikunnan ja liikkumisen edistäminen 

• Liikkumis- ja elintapaneuvontaa jatkettiin hyvinvointivalmennuksen muodossa. Liikkumislähetteiden osalta yhteistyö jatkuu Keusoten ja työterveyshuollon kanssa. Ryhmävalmennusta tarjotaan aikaisemmin kehitetyn mallin mukaisesti, myös uusille ryhmille kohdentaen. Ryhmiä ovat mm. Nuorten starttipaja ja kuntouttava työtoiminta.  

• Ryhmähyvinvointivalmennuksen (liikkumis- ja elintapaneuvonnan) startti käynnistyi yläkouluissa syksyllä 2023. 

• Kunnan ylläpitämät ulkoilu- ja liikuntapaikat keräsivät runsaasti kävijöitä ympäri Tuusulaa. 

• Neuvokas perhe –malli on käytössä neuvolassa lapsiperheiden ohjaamiseksi liikkuvaan elämäntapaan. 

• Arjen liikuntaa on lisätty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. 

Järjestöyhteistyö ja avustaminen 

• Järjestöjen kanssa on tehty laajaa yhteistyötä esimerkiksi harrastustoiminnan järjestämisessä. 

• Toteutimme avustusuudistuksen, jonka tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskokonaisuutta sekä hakijoiden että kunnan näkökulmasta. 

• Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori aloitti työnsä maaliskuussa. Alkuvuodesta toteutettiin vapaaehtoistoimijoiden koulutusohjelma kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Syksyllä järjestettiin vapaaehtoistoiminnan messut, kaksi järjestöfoorumia ja vapaaehtoisten päivän juhla. 

Kunnan kasvu, uusi yhteisöllisyys ja juurtuminen Tuusulaan 

Tuusulan nopea väestönkasvu, uusien asuinalueiden rakentuminen ja vanhojen alueiden muokkautuminen luovat tarpeita uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Yhteisöllisyys auttaa juurtumaan kotikuntaan ja lisäämään sen pitovoimaa. Paikallinen yhteisöllisyys voi kannatella, kun omat turvaverkot ovat kaukana.  

Asukkaiden kiinnittymistä kuntaan edistävät muun muassa turvalliset ja viihtyisät asuinympäristöt, sujuvat liikenneyhteydet, toimivat kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, osallistumisen kanavat ja työllistymisen mahdollisuudet. Näihin Tuusulassakin panostetaan. 

Kunnan kasvun ja uuden yhteisöllisyyden välillä on myös synergiaa: kasvava kunta tarjoaa erilaisia väyliä paikallisyhteisöjen kehittämiselle, uusi yhteisöllisyys puolestaan luo pohjaa kunnan kestävälle kasvulle. 

Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhdyspintatyö jatkuu ja kehittyy 

Yhdyspinnalla hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa pyritään varmistamaan kuntalaisille sujuvat palvelupolut sekä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Yhdyspintatyötä on jatkettava ja kehitettävä edelleen, jotta kunnassa ja alueella voidaan vastata asukkaiden tarpeisiin riittävällä volyymilla ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, avointa tiedonvaihtoa sekä joustavia ja innovatiivisia lähestymistapoja. 

Yhdyspintatyössä on tärkeää huomioida palveluiden eri käyttäjäryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Asiakaslähtöisellä ja oikein mitoitetulla, monikanavaisella palvelujärjestelmällä voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin. 

Yhteistyön aktiivinen kehittäminen hyvinvointialueen kanssa on tuottanut onnistuneita toimintamalleja. Esimerkiksi lastensuojelun matalan kynnyksen Messii -toimintamallia on jalkautettu varhaiskasvatukseen ja opetukseen, poissaoloihin puuttumisen malli on käytössä kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden portaat selkiyttävät palveluihin ohjautumisen polkua. Keusoten nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaus on ollut tavattavissa Ohjaamon tiloissa viikoittain. 

Kunnan palvelut luovat kuntalaisten hyvinvoinnin perustan  

Kertomusvuonna Tuusulan palveluissa on panostettu eri asukasryhmien hyvän arjen tukemiseen.  

Varhaiskasvatuksessa on onnistuttu vastaamaan kunnan kasvun myötä tulleeseen palvelutarpeen kysyntään, ja varhaiskasvatuksessa aloittaneet perheet ovat asiakaskyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä. Koulun perheohjaajien vanhemmuuden tueksi pitämät Cool kids -ryhmät ovat edistäneet lasten ja nuorten hyvinvointia niin yksilö- kuin perhetasolla. Kouluvalmentajien läsnäolo koulun arjessa on todettu vaikuttavaksi tavaksi edistää koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Perusopetuksessa toteutettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti tuotti vuosikellon taitojen harjoitteluun ja jatkumoa myös lukuvuodelle 2023-2024. 

Liikuntatarjonta on tuonut kasvavia kävijämääriä uimahalliin, Tuusulanjärven talviliikuntaan ja eri talviuintipaikoille. Monipuolinen, kaikille avoin kulttuuritarjonta on vahvistunut toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelman ja Kaiku-kortin käyttöönoton myötä. Tuusulan Opiston ja kirjaston kävijämäärät ovat nousseet. Lasten ja nuorten maksuton harrastustoiminta on laajentunut ja monipuolistunut kertomusvuoden aikana. 

Ikäihmisten määrän lisääntyminen on huomioitu kunnan palveluissa, ja palvelutarjontaa kohdennetaan tarpeen mukaan. Ensimmäinen ikäystävällisen asuinkonseptin mukainen yhteisöllisen asumisen kohde on valmistunut. Ikääntyneille tarjotaan monipuolista, ohjattua liikuntaa kaikissa kuntakeskuksissa, ja kulttuuripalveluissa on erityisesti ikääntyneille suunnattuja kokonaisuuksia kaikille avoimen kulttuuritarjonnan ohessa. Ikäihmisten toimintakykyä, sosiaalista kanssakäymistä ja kohtaamisia edistävät myös esimerkiksi Tuusulan opiston kurssit, olohuonetoiminta, Hyvän Tuulen Tuvat sekä eri yhdistysten järjestämä toiminta. 

Kohtaaminen ja osallisuus vaikuttavat kokemukseen hyvinvoinnista 

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen luovat vahvan perustan yksilön hyvinvoinnille. Aidot kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet voivat lisätä ymmärrystä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Kokemus vaikuttamisesta oman elämänsä ja yhteisönsä asioihin tuottaa tunteen merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta. Osallisuuden merkitys hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erityisesti aikana, kun yksilöllisyys ja eristäytyminen ovat lisääntyneet ja maailmantilanne on epävakaa.  

Osallisuuteen on panostettu kunnan palveluissa kertomusvuonna paljon. Esimerkkeinä tästä ovat mm. lasten ja nuorten laaja kuuleminen osana Lapsiystävällinen kunta –alkukartoitusta, ruokakasvatusryhmät, kehittämisverkostot, osallisuusoppitunnit, kirjaston demokratiahanke, avointen dialogien järjestäminen ja maahanmuuttajapalveluiden yhteistyö järjestökentän ja maahanmuuttajien kanssa. Kunnassa myös toimivat aktiiviset nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto sekä lapsi- ja perheasiainneuvosto. 

On tärkeää, että Tuusulassa panostetaan jatkossakin avoimen vuorovaikutuksen ja kohtaamisten mahdollistamiseen. Kunnassa tulee ylläpitää ja kehittää edelleen tiloja ja foorumeita, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa ja osallistua yhteiseen toimintaan. Erilaiset digialustat ovat hyvä työväline, mutta hyvinvointiin tarvitaan myös kasvokkain kohtaamisia. 

Kyselytulokset ja Tuusulan hyvinvointityö 

Viimeisimmät Kouluterveyskyselyn ja TerveSuomi-tutkimuksen tulokset yhdistettyinä arjen havaintoihin ohjaavat kysymään, millaisia yhteyksiä lasten, nuorten ja aikuisväestön kokemuksilla on toisiinsa. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat lasten ja nuorten lisääntyneistä mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisen ahdistuneisuuden haasteista, ja TerveSuomi -tutkimus osoittaa useilla indikaattoreilla, että työikäisen väestön hyvinvointi on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt. Lasten ja nuorten tukitoimien lisäksi tärkeää on tarjota myös vanhemmuuden tukea. 

Lasten ja nuorten tuloksista huomiota on kiinnitettävä sähkösavukkeiden käytön ja kokeilujen yleistymiseen jo alakouluiässä. Koulukiusaamista kertoo kohtaavansa entistä useampi alakouluikäinen. Erot tyttöjen ja poikien välillä tulevat esiin 8.-9. -luokkien tuloksissa. Tytöillä on huomattavasti enemmän yksinäisyyden kokemuksia, seksuaalisen kommentoinnin, viestittelyn ja ahdistelun kokemuksia, sosiaalista ahdistuneisuutta ja vaikeaa ahdistuneisuutta kuin pojilla. Myös tyttöjen kokema keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikompi kuin pojilla.  Tulosten valossa yhteisöön kiinnittyminen, ryhmään kuulumisen tunne, kodin ja koulun yhteistyö ja monialainen koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon/hyvinvointityön ja koulunuoristyön jatkaminen on erittäin tärkeää. 

Työikäisen aikuisväestön keskuudessa koettu elämänlaatu, onnellisuuden kokemus ja unen määrä ovat laskussa ja psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus kasvussa erityisesti työikäisessä väestössä. Ikäihmisten tilanne vaikuttaa Terve Suomi –tutkimuksen tulosten perusteella kohentuneen, ja ikäihmisten kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on parantunut. Kunnan palveluiden kehittämisessä on jatkossakin kiinnitettävä huomiota siihen, että aikuisväestön arjen hyvinvointitaitojen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen on tarjolla mahdollisuuksia. 

HYTE-indikaattori on kehittynyt Tuusulassa hyvään suuntaan ollen yli valtakunnan keskiarvon lukemassa 20,7 (ka. 18,23). TEA-viisarin tulokset ovat niin ikään yli valtakunnallisen keskiarvon, ja korkeimpia pisteittä Tuusula saa kulttuurista, liikunnasta ja hyvinvointityön johtamisesta. Tulokset kertovat systemaattisesti tehdystä hyte-työstä kunnan palveluissa ja niiden johtamisessa. Ratkaisut, joilla madalletaan mm. Kaikenikäisten kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen kynnystä, ovat keskeisiä, ja niitä tulee kehittää kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä.  

Perustelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä siltä osin kuin ne kytkeytyvät kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kunnassa tulee seurata kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnanvaltuustolle on raportoitava vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi kunnassa on esitettävä valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnan tulee tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen, muiden julkisten toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kunnan tulee osallistua vuosittaisiin neuvotteluihin hyvinvointialueen sekä muiden hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista,​ toimenpiteistä,​ yhteistyöstä ja seurannasta.  

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. 

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työkalu 

Hyvinvointikertomus on kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan ja yhdyspintojen palveluista, toiminnoista ja toimenpiteistä, ​ joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne osa-alueet, ​ joihin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. 

Tuusulan hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2021–2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä 2022. Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta on raportoitu vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden päättyessä vuonna 2025. 

Tuusulan hyvinvointikertomuksen 2023 yhteenveto 

Tuusulan hyvinvointikertomus 2023 on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä alkukevään 2024 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista, tutkimusten, tilastojen ja arkihavaintojen kautta. Hyvinvointikertomuksessa myös tuodaan esiin kunnan ja yhdyspintojen palveluita ja toimintoja, joilla toimintaympäristön asettamiin hyvinvoinnin haasteisiin vastataan. 

Tavoitteiden ja painopisteiden edistyminen Tuusulassa 

Alueellisesti vuodelle 2023 valituissa hyvinvoinnin painopisteissä Tuusulan keskeiset toimenpiteet ja edistyminen on koottu alle. 

Osallisuus 

• Kunnan osallisuusmallin toimeenpanoa jatkettiin mm. osallisuusoppitunnein, osallistuvan budjetin toteutuksella, järjestöfoorumeissa ja Open Agenda -hankkeessa. 

• Lapsiystävällinen kunta- alkukartoitus valmistui ja lasten kuuleminen toteutui laajasti. 

• Agenda2030-opetusohjelma toteutui kaikissa kouluissa osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistajana. 

• Tuusulan harrastamisen malli on vakiintunut. 

• Lukiossa opiskelijoiden tiimitoiminta toteutui yhteistyössä 4H:n kanssa. 

• Nuorten avoin toiminta nuorisotiloilla ja pelitoiminnassa vahvistui. 

• Koulunuorisotyön ryhmäytykset, teematunnit ja tapahtumat vahvistivat hyvinvointia. 

• Ikääntyvien ruokapäivä järjestettiin yhteistyössä Gery ry:n ja ruokapalveluiden kanssa. 

• Ikäihmisten kotona-asumista tukevia palveluita ja kohtaamispaikkatoimintaa kehitettiin, ja ikäihmisten olohuonetoiminta laajenee vuoden 2024 alussa. 

• Maahanmuuttajien osallisuutta lisättiin matalan kynnyksen suomen kielen kerhoissa. Ukrainalaisten pakolaisten osallistavassa toiminnassa tehtiin yhteistyötä Tuusulan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa "Apua ukrainalaisille Tuusulassa"-verkoston kanssa.  

• Tuusulan kunta ja Erätauko-säätiö aloittivat loppuvuodesta 2023 yhteistyön nuorten dialogitaitojen edistämiseksi. Tuusulan kunta toteutti aktiivisesti kansallisia dialogeja keskustelunjärjestäjänä ja ohjausryhmässä. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi 

• Hyvinvoinnin edistämiseen resursoitu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa: perheohjaajia, taidepedagogeja, resurssisosionomeja, kouluvalmentajia. 

• Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa lapsiperheiden kohtaamispaikkatoiminnassa on edennyt, ja tuottaa perheille perheohjauksen, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian, uniasioiden, neuvolan terveydenhoitajan palveluita. 

• Nuorten hyvinvointivalmennus on aloitettu. 

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti toteutui 7 koulussa. 

• ProKoulu-toiminta on käytössä kaikissa Tuusulan kouluissa. 

• Koulun perheohjaajien vetämänä on käytössä CoolKids -toimintamalli yksittäiseen oppilaaseen kohdennettuna ja vanhempainryhmätoimintana. 

• Toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi pilotoitu ja käyttöönotettu (SITKO-hanke) Tuusulassa. 

• Varhaiskasvatuksessa Makuaakkoset diplomi ja kouluissa kouluruokaryhmät vahvistivat lasten osallisuutta vastuullisessa ruokailussa. 

Liikunnan ja liikkumisen edistäminen 

• Liikkumis- ja elintapaneuvontaa jatkettiin hyvinvointivalmennuksen muodossa. Liikkumislähetteiden osalta yhteistyö jatkuu Keusoten ja työterveyshuollon kanssa. Ryhmävalmennusta tarjotaan aikaisemmin kehitetyn mallin mukaisesti, myös uusille ryhmille kohdentaen. Ryhmiä ovat mm. Nuorten starttipaja ja kuntouttava työtoiminta.  

• Ryhmähyvinvointivalmennuksen (liikkumis- ja elintapaneuvonnan) startti käynnistyi yläkouluissa syksyllä 2023. 

• Kunnan ylläpitämät ulkoilu- ja liikuntapaikat keräsivät runsaasti kävijöitä ympäri Tuusulaa. 

• Neuvokas perhe –malli on käytössä neuvolassa lapsiperheiden ohjaamiseksi liikkuvaan elämäntapaan. 

• Arjen liikuntaa on lisätty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. 

Järjestöyhteistyö ja avustaminen 

• Järjestöjen kanssa on tehty laajaa yhteistyötä esimerkiksi harrastustoiminnan järjestämisessä. 

• Toteutimme avustusuudistuksen, jonka tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskokonaisuutta sekä hakijoiden että kunnan näkökulmasta. 

• Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori aloitti työnsä maaliskuussa. Alkuvuodesta toteutettiin vapaaehtoistoimijoiden koulutusohjelma kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Syksyllä järjestettiin vapaaehtoistoiminnan messut, kaksi järjestöfoorumia ja vapaaehtoisten päivän juhla. 

Kunnan kasvu, uusi yhteisöllisyys ja juurtuminen Tuusulaan 

Tuusulan nopea väestönkasvu, uusien asuinalueiden rakentuminen ja vanhojen alueiden muokkautuminen luovat tarpeita uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Yhteisöllisyys auttaa juurtumaan kotikuntaan ja lisäämään sen pitovoimaa. Paikallinen yhteisöllisyys voi kannatella, kun omat turvaverkot ovat kaukana.  

Asukkaiden kiinnittymistä kuntaan edistävät muun muassa turvalliset ja viihtyisät asuinympäristöt, sujuvat liikenneyhteydet, toimivat kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, osallistumisen kanavat ja työllistymisen mahdollisuudet. Näihin Tuusulassakin panostetaan. 

Kunnan kasvun ja uuden yhteisöllisyyden välillä on myös synergiaa: kasvava kunta tarjoaa erilaisia väyliä paikallisyhteisöjen kehittämiselle, uusi yhteisöllisyys puolestaan luo pohjaa kunnan kestävälle kasvulle. 

Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhdyspintatyö jatkuu ja kehittyy 

Yhdyspinnalla hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa pyritään varmistamaan kuntalaisille sujuvat palvelupolut sekä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Yhdyspintatyötä on jatkettava ja kehitettävä edelleen, jotta kunnassa ja alueella voidaan vastata asukkaiden tarpeisiin riittävällä volyymilla ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, avointa tiedonvaihtoa sekä joustavia ja innovatiivisia lähestymistapoja. 

Yhdyspintatyössä on tärkeää huomioida palveluiden eri käyttäjäryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Asiakaslähtöisellä ja oikein mitoitetulla, monikanavaisella palvelujärjestelmällä voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin. 

Yhteistyön aktiivinen kehittäminen hyvinvointialueen kanssa on tuottanut onnistuneita toimintamalleja. Esimerkiksi lastensuojelun matalan kynnyksen Messii -toimintamallia on jalkautettu varhaiskasvatukseen ja opetukseen, poissaoloihin puuttumisen malli on käytössä kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden portaat selkiyttävät palveluihin ohjautumisen polkua. Keusoten nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaus on ollut tavattavissa Ohjaamon tiloissa viikoittain. 

Kunnan palvelut luovat kuntalaisten hyvinvoinnin perustan  

Kertomusvuonna Tuusulan palveluissa on panostettu eri asukasryhmien hyvän arjen tukemiseen.  

Varhaiskasvatuksessa on onnistuttu vastaamaan kunnan kasvun myötä tulleeseen palvelutarpeen kysyntään, ja varhaiskasvatuksessa aloittaneet perheet ovat asiakaskyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä. Koulun perheohjaajien vanhemmuuden tueksi pitämät Cool kids -ryhmät ovat edistäneet lasten ja nuorten hyvinvointia niin yksilö- kuin perhetasolla. Kouluvalmentajien läsnäolo koulun arjessa on todettu vaikuttavaksi tavaksi edistää koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Perusopetuksessa toteutettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti tuotti vuosikellon taitojen harjoitteluun ja jatkumoa myös lukuvuodelle 2023-2024. 

Liikuntatarjonta on tuonut kasvavia kävijämääriä uimahalliin, Tuusulanjärven talviliikuntaan ja eri talviuintipaikoille. Monipuolinen, kaikille avoin kulttuuritarjonta on vahvistunut toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelman ja Kaiku-kortin käyttöönoton myötä. Tuusulan Opiston ja kirjaston kävijämäärät ovat nousseet. Lasten ja nuorten maksuton harrastustoiminta on laajentunut ja monipuolistunut kertomusvuoden aikana. 

Ikäihmisten määrän lisääntyminen on huomioitu kunnan palveluissa, ja palvelutarjontaa kohdennetaan tarpeen mukaan. Ensimmäinen ikäystävällisen asuinkonseptin mukainen yhteisöllisen asumisen kohde on valmistunut. Ikääntyneille tarjotaan monipuolista, ohjattua liikuntaa kaikissa kuntakeskuksissa, ja kulttuuripalveluissa on erityisesti ikääntyneille suunnattuja kokonaisuuksia kaikille avoimen kulttuuritarjonnan ohessa. Ikäihmisten toimintakykyä, sosiaalista kanssakäymistä ja kohtaamisia edistävät myös esimerkiksi Tuusulan opiston kurssit, olohuonetoiminta, Hyvän Tuulen Tuvat sekä eri yhdistysten järjestämä toiminta. 

Kohtaaminen ja osallisuus vaikuttavat kokemukseen hyvinvoinnista 

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen luovat vahvan perustan yksilön hyvinvoinnille. Aidot kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet voivat lisätä ymmärrystä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Kokemus vaikuttamisesta oman elämänsä ja yhteisönsä asioihin tuottaa tunteen merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta. Osallisuuden merkitys hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erityisesti aikana, kun yksilöllisyys ja eristäytyminen ovat lisääntyneet ja maailmantilanne on epävakaa.  

Osallisuuteen on panostettu kunnan palveluissa kertomusvuonna paljon. Esimerkkeinä tästä ovat mm. lasten ja nuorten laaja kuuleminen osana Lapsiystävällinen kunta –alkukartoitusta, ruokakasvatusryhmät, kehittämisverkostot, osallisuusoppitunnit, kirjaston demokratiahanke, avointen dialogien järjestäminen ja maahanmuuttajapalveluiden yhteistyö järjestökentän ja maahanmuuttajien kanssa. Kunnassa myös toimivat aktiiviset nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto sekä lapsi- ja perheasiainneuvosto. 

On tärkeää, että Tuusulassa panostetaan jatkossakin avoimen vuorovaikutuksen ja kohtaamisten mahdollistamiseen. Kunnassa tulee ylläpitää ja kehittää edelleen tiloja ja foorumeita, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa ja osallistua yhteiseen toimintaan. Erilaiset digialustat ovat hyvä työväline, mutta hyvinvointiin tarvitaan myös kasvokkain kohtaamisia. 

Kyselytulokset ja Tuusulan hyvinvointityö 

Viimeisimmät Kouluterveyskyselyn ja TerveSuomi-tutkimuksen tulokset yhdistettyinä arjen havaintoihin ohjaavat kysymään, millaisia yhteyksiä lasten, nuorten ja aikuisväestön kokemuksilla on toisiinsa. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat lasten ja nuorten lisääntyneistä mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisen ahdistuneisuuden haasteista, ja TerveSuomi -tutkimus osoittaa useilla indikaattoreilla, että työikäisen väestön hyvinvointi on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt. Lasten ja nuorten tukitoimien lisäksi tärkeää on tarjota myös vanhemmuuden tukea. 

Lasten ja nuorten tuloksista huomiota on kiinnitettävä sähkösavukkeiden käytön ja kokeilujen yleistymiseen jo alakouluiässä. Koulukiusaamista kertoo kohtaavansa entistä useampi alakouluikäinen. Erot tyttöjen ja poikien välillä tulevat esiin 8.-9. -luokkien tuloksissa. Tytöillä on huomattavasti enemmän yksinäisyyden kokemuksia, seksuaalisen kommentoinnin, viestittelyn ja ahdistelun kokemuksia, sosiaalista ahdistuneisuutta ja vaikeaa ahdistuneisuutta kuin pojilla. Myös tyttöjen kokema keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikompi kuin pojilla.  Tulosten valossa yhteisöön kiinnittyminen, ryhmään kuulumisen tunne, kodin ja koulun yhteistyö ja monialainen koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon/hyvinvointityön ja koulunuoristyön jatkaminen on erittäin tärkeää. 

Työikäisen aikuisväestön keskuudessa koettu elämänlaatu, onnellisuuden kokemus ja unen määrä ovat laskussa ja psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus kasvussa erityisesti työikäisessä väestössä. Ikäihmisten tilanne vaikuttaa Terve Suomi –tutkimuksen tulosten perusteella kohentuneen, ja ikäihmisten kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on parantunut. Kunnan palveluiden kehittämisessä on jatkossakin kiinnitettävä huomiota siihen, että aikuisväestön arjen hyvinvointitaitojen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen on tarjolla mahdollisuuksia. 

HYTE-indikaattori on kehittynyt Tuusulassa hyvään suuntaan ollen yli valtakunnan keskiarvon lukemassa 20,7 (ka. 18,23). TEA-viisarin tulokset ovat niin ikään yli valtakunnallisen keskiarvon, ja korkeimpia pisteittä Tuusula saa kulttuurista, liikunnasta ja hyvinvointityön johtamisesta. Tulokset kertovat systemaattisesti tehdystä hyte-työstä kunnan palveluissa ja niiden johtamisessa. Ratkaisut, joilla madalletaan mm. Kaikenikäisten kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen kynnystä, ovat keskeisiä, ja niitä tulee kehittää kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä.  

Perustelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa 

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä kestävän kehityksen edistäminen ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä siltä osin kuin ne kytkeytyvät kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kunnassa tulee seurata kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnanvaltuustolle on raportoitava vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi kunnassa on esitettävä valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnan tulee tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen, muiden julkisten toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kunnan tulee osallistua vuosittaisiin neuvotteluihin hyvinvointialueen sekä muiden hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista,​ toimenpiteistä,​ yhteistyöstä ja seurannasta.  

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. 

Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työkalu 

Hyvinvointikertomus on kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan ja yhdyspintojen palveluista, toiminnoista ja toimenpiteistä, ​ joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne osa-alueet, ​ joihin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. 

Tuusulan hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2021–2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä 2022. Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta on raportoitu vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden päättyessä vuonna 2025. 

Tuusulan hyvinvointikertomuksen 2023 yhteenveto 

Tuusulan hyvinvointikertomus 2023 on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä alkukevään 2024 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista, tutkimusten, tilastojen ja arkihavaintojen kautta. Hyvinvointikertomuksessa myös tuodaan esiin kunnan ja yhdyspintojen palveluita ja toimintoja, joilla toimintaympäristön asettamiin hyvinvoinnin haasteisiin vastataan. 

Tavoitteiden ja painopisteiden edistyminen Tuusulassa 

Alueellisesti vuodelle 2023 valituissa hyvinvoinnin painopisteissä Tuusulan keskeiset toimenpiteet ja edistyminen on koottu alle. 

Osallisuus 

• Kunnan osallisuusmallin toimeenpanoa jatkettiin mm. osallisuusoppitunnein, osallistuvan budjetin toteutuksella, järjestöfoorumeissa ja Open Agenda -hankkeessa. 

• Lapsiystävällinen kunta- alkukartoitus valmistui ja lasten kuuleminen toteutui laajasti. 

• Agenda2030-opetusohjelma toteutui kaikissa kouluissa osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistajana. 

• Tuusulan harrastamisen malli on vakiintunut. 

• Lukiossa opiskelijoiden tiimitoiminta toteutui yhteistyössä 4H:n kanssa. 

• Nuorten avoin toiminta nuorisotiloilla ja pelitoiminnassa vahvistui. 

• Koulunuorisotyön ryhmäytykset, teematunnit ja tapahtumat vahvistivat hyvinvointia. 

• Ikääntyvien ruokapäivä järjestettiin yhteistyössä Gery ry:n ja ruokapalveluiden kanssa. 

• Ikäihmisten kotona-asumista tukevia palveluita ja kohtaamispaikkatoimintaa kehitettiin, ja ikäihmisten olohuonetoiminta laajenee vuoden 2024 alussa. 

• Maahanmuuttajien osallisuutta lisättiin matalan kynnyksen suomen kielen kerhoissa. Ukrainalaisten pakolaisten osallistavassa toiminnassa tehtiin yhteistyötä Tuusulan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa "Apua ukrainalaisille Tuusulassa"-verkoston kanssa.  

• Tuusulan kunta ja Erätauko-säätiö aloittivat loppuvuodesta 2023 yhteistyön nuorten dialogitaitojen edistämiseksi. Tuusulan kunta toteutti aktiivisesti kansallisia dialogeja keskustelunjärjestäjänä ja ohjausryhmässä. 

Lasten ja nuorten hyvinvointi 

• Hyvinvoinnin edistämiseen resursoitu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa: perheohjaajia, taidepedagogeja, resurssisosionomeja, kouluvalmentajia. 

• Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa lapsiperheiden kohtaamispaikkatoiminnassa on edennyt, ja tuottaa perheille perheohjauksen, fysioterapian, puheterapian, toimintaterapian, uniasioiden, neuvolan terveydenhoitajan palveluita. 

• Nuorten hyvinvointivalmennus on aloitettu. 

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti toteutui 7 koulussa. 

• ProKoulu-toiminta on käytössä kaikissa Tuusulan kouluissa. 

• Koulun perheohjaajien vetämänä on käytössä CoolKids -toimintamalli yksittäiseen oppilaaseen kohdennettuna ja vanhempainryhmätoimintana. 

• Toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi pilotoitu ja käyttöönotettu (SITKO-hanke) Tuusulassa. 

• Varhaiskasvatuksessa Makuaakkoset diplomi ja kouluissa kouluruokaryhmät vahvistivat lasten osallisuutta vastuullisessa ruokailussa. 

Liikunnan ja liikkumisen edistäminen 

• Liikkumis- ja elintapaneuvontaa jatkettiin hyvinvointivalmennuksen muodossa. Liikkumislähetteiden osalta yhteistyö jatkuu Keusoten ja työterveyshuollon kanssa. Ryhmävalmennusta tarjotaan aikaisemmin kehitetyn mallin mukaisesti, myös uusille ryhmille kohdentaen. Ryhmiä ovat mm. Nuorten starttipaja ja kuntouttava työtoiminta.  

• Ryhmähyvinvointivalmennuksen (liikkumis- ja elintapaneuvonnan) startti käynnistyi yläkouluissa syksyllä 2023. 

• Kunnan ylläpitämät ulkoilu- ja liikuntapaikat keräsivät runsaasti kävijöitä ympäri Tuusulaa. 

• Neuvokas perhe –malli on käytössä neuvolassa lapsiperheiden ohjaamiseksi liikkuvaan elämäntapaan. 

• Arjen liikuntaa on lisätty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. 

Järjestöyhteistyö ja avustaminen 

• Järjestöjen kanssa on tehty laajaa yhteistyötä esimerkiksi harrastustoiminnan järjestämisessä. 

• Toteutimme avustusuudistuksen, jonka tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskokonaisuutta sekä hakijoiden että kunnan näkökulmasta. 

• Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori aloitti työnsä maaliskuussa. Alkuvuodesta toteutettiin vapaaehtoistoimijoiden koulutusohjelma kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Syksyllä järjestettiin vapaaehtoistoiminnan messut, kaksi järjestöfoorumia ja vapaaehtoisten päivän juhla. 

Kunnan kasvu, uusi yhteisöllisyys ja juurtuminen Tuusulaan 

Tuusulan nopea väestönkasvu, uusien asuinalueiden rakentuminen ja vanhojen alueiden muokkautuminen luovat tarpeita uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Yhteisöllisyys auttaa juurtumaan kotikuntaan ja lisäämään sen pitovoimaa. Paikallinen yhteisöllisyys voi kannatella, kun omat turvaverkot ovat kaukana.  

Asukkaiden kiinnittymistä kuntaan edistävät muun muassa turvalliset ja viihtyisät asuinympäristöt, sujuvat liikenneyhteydet, toimivat kasvatuksen ja koulutuksen palvelut, monipuoliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon, osallistumisen kanavat ja työllistymisen mahdollisuudet. Näihin Tuusulassakin panostetaan. 

Kunnan kasvun ja uuden yhteisöllisyyden välillä on myös synergiaa: kasvava kunta tarjoaa erilaisia väyliä paikallisyhteisöjen kehittämiselle, uusi yhteisöllisyys puolestaan luo pohjaa kunnan kestävälle kasvulle. 

Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhdyspintatyö jatkuu ja kehittyy 

Yhdyspinnalla hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa pyritään varmistamaan kuntalaisille sujuvat palvelupolut sekä vaikuttamaan palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Yhdyspintatyötä on jatkettava ja kehitettävä edelleen, jotta kunnassa ja alueella voidaan vastata asukkaiden tarpeisiin riittävällä volyymilla ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, avointa tiedonvaihtoa sekä joustavia ja innovatiivisia lähestymistapoja. 

Yhdyspintatyössä on tärkeää huomioida palveluiden eri käyttäjäryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Asiakaslähtöisellä ja oikein mitoitetulla, monikanavaisella palvelujärjestelmällä voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin. 

Yhteistyön aktiivinen kehittäminen hyvinvointialueen kanssa on tuottanut onnistuneita toimintamalleja. Esimerkiksi lastensuojelun matalan kynnyksen Messii -toimintamallia on jalkautettu varhaiskasvatukseen ja opetukseen, poissaoloihin puuttumisen malli on käytössä kouluissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden portaat selkiyttävät palveluihin ohjautumisen polkua. Keusoten nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaus on ollut tavattavissa Ohjaamon tiloissa viikoittain. 

Kunnan palvelut luovat kuntalaisten hyvinvoinnin perustan  

Kertomusvuonna Tuusulan palveluissa on panostettu eri asukasryhmien hyvän arjen tukemiseen.  

Varhaiskasvatuksessa on onnistuttu vastaamaan kunnan kasvun myötä tulleeseen palvelutarpeen kysyntään, ja varhaiskasvatuksessa aloittaneet perheet ovat asiakaskyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä. Koulun perheohjaajien vanhemmuuden tueksi pitämät Cool kids -ryhmät ovat edistäneet lasten ja nuorten hyvinvointia niin yksilö- kuin perhetasolla. Kouluvalmentajien läsnäolo koulun arjessa on todettu vaikuttavaksi tavaksi edistää koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Perusopetuksessa toteutettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen pilotti tuotti vuosikellon taitojen harjoitteluun ja jatkumoa myös lukuvuodelle 2023-2024. 

Liikuntatarjonta on tuonut kasvavia kävijämääriä uimahalliin, Tuusulanjärven talviliikuntaan ja eri talviuintipaikoille. Monipuolinen, kaikille avoin kulttuuritarjonta on vahvistunut toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelman ja Kaiku-kortin käyttöönoton myötä. Tuusulan Opiston ja kirjaston kävijämäärät ovat nousseet. Lasten ja nuorten maksuton harrastustoiminta on laajentunut ja monipuolistunut kertomusvuoden aikana. 

Ikäihmisten määrän lisääntyminen on huomioitu kunnan palveluissa, ja palvelutarjontaa kohdennetaan tarpeen mukaan. Ensimmäinen ikäystävällisen asuinkonseptin mukainen yhteisöllisen asumisen kohde on valmistunut. Ikääntyneille tarjotaan monipuolista, ohjattua liikuntaa kaikissa kuntakeskuksissa, ja kulttuuripalveluissa on erityisesti ikääntyneille suunnattuja kokonaisuuksia kaikille avoimen kulttuuritarjonnan ohessa. Ikäihmisten toimintakykyä, sosiaalista kanssakäymistä ja kohtaamisia edistävät myös esimerkiksi Tuusulan opiston kurssit, olohuonetoiminta, Hyvän Tuulen Tuvat sekä eri yhdistysten järjestämä toiminta. 

Kohtaaminen ja osallisuus vaikuttavat kokemukseen hyvinvoinnista 

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen luovat vahvan perustan yksilön hyvinvoinnille. Aidot kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet voivat lisätä ymmärrystä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa sosiaalisia suhteita. Kokemus vaikuttamisesta oman elämänsä ja yhteisönsä asioihin tuottaa tunteen merkityksellisyydestä ja arvokkuudesta. Osallisuuden merkitys hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erityisesti aikana, kun yksilöllisyys ja eristäytyminen ovat lisääntyneet ja maailmantilanne on epävakaa.  

Osallisuuteen on panostettu kunnan palveluissa kertomusvuonna paljon. Esimerkkeinä tästä ovat mm. lasten ja nuorten laaja kuuleminen osana Lapsiystävällinen kunta –alkukartoitusta, ruokakasvatusryhmät, kehittämisverkostot, osallisuusoppitunnit, kirjaston demokratiahanke, avointen dialogien järjestäminen ja maahanmuuttajapalveluiden yhteistyö järjestökentän ja maahanmuuttajien kanssa. Kunnassa myös toimivat aktiiviset nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto sekä lapsi- ja perheasiainneuvosto. 

On tärkeää, että Tuusulassa panostetaan jatkossakin avoimen vuorovaikutuksen ja kohtaamisten mahdollistamiseen. Kunnassa tulee ylläpitää ja kehittää edelleen tiloja ja foorumeita, joissa ihmiset voivat kohdata toisensa ja osallistua yhteiseen toimintaan. Erilaiset digialustat ovat hyvä työväline, mutta hyvinvointiin tarvitaan myös kasvokkain kohtaamisia. 

Kyselytulokset ja Tuusulan hyvinvointityö 

Viimeisimmät Kouluterveyskyselyn ja TerveSuomi-tutkimuksen tulokset yhdistettyinä arjen havaintoihin ohjaavat kysymään, millaisia yhteyksiä lasten, nuorten ja aikuisväestön kokemuksilla on toisiinsa. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat lasten ja nuorten lisääntyneistä mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisen ahdistuneisuuden haasteista, ja TerveSuomi -tutkimus osoittaa useilla indikaattoreilla, että työikäisen väestön hyvinvointi on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt. Lasten ja nuorten tukitoimien lisäksi tärkeää on tarjota myös vanhemmuuden tukea. 

Lasten ja nuorten tuloksista huomiota on kiinnitettävä sähkösavukkeiden käytön ja kokeilujen yleistymiseen jo alakouluiässä. Koulukiusaamista kertoo kohtaavansa entistä useampi alakouluikäinen. Erot tyttöjen ja poikien välillä tulevat esiin 8.-9. -luokkien tuloksissa. Tytöillä on huomattavasti enemmän yksinäisyyden kokemuksia, seksuaalisen kommentoinnin, viestittelyn ja ahdistelun kokemuksia, sosiaalista ahdistuneisuutta ja vaikeaa ahdistuneisuutta kuin pojilla. Myös tyttöjen kokema keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikompi kuin pojilla.  Tulosten valossa yhteisöön kiinnittyminen, ryhmään kuulumisen tunne, kodin ja koulun yhteistyö ja monialainen koulujen yhteisöllisen opiskeluhuollon/hyvinvointityön ja koulunuoristyön jatkaminen on erittäin tärkeää. 

Työikäisen aikuisväestön keskuudessa koettu elämänlaatu, onnellisuuden kokemus ja unen määrä ovat laskussa ja psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus kasvussa erityisesti työikäisessä väestössä. Ikäihmisten tilanne vaikuttaa Terve Suomi –tutkimuksen tulosten perusteella kohentuneen, ja ikäihmisten kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on parantunut. Kunnan palveluiden kehittämisessä on jatkossakin kiinnitettävä huomiota siihen, että aikuisväestön arjen hyvinvointitaitojen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen on tarjolla mahdollisuuksia. 

HYTE-indikaattori on kehittynyt Tuusulassa hyvään suuntaan ollen yli valtakunnan keskiarvon lukemassa 20,7 (ka. 18,23). TEA-viisarin tulokset ovat niin ikään yli valtakunnallisen keskiarvon, ja korkeimpia pisteittä Tuusula saa kulttuurista, liikunnasta ja hyvinvointityön johtamisesta. Tulokset kertovat systemaattisesti tehdystä hyte-työstä kunnan palveluissa ja niiden johtamisessa. Ratkaisut, joilla madalletaan mm. Kaikenikäisten kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen kynnystä, ovat keskeisiä, ja niitä tulee kehittää kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä.