Valtuusto, kokous 11.12.2023

§ 165 Talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2028

TUUDno-2023-2212

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024 - 2028

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2024

Tuusulan talous on jatkossa vakaammalla ja ennustettavammalla pohjalla, kun voimakkaassa muutoksessa ja menokasvussa oleva sote poistui vuoden 2023 alussa kunnan toiminnasta. Kunnan toimintakatteen kehitys on pystyttävä jatkossa pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tämä on mahdollista kasvattamalla kunnan tulopohjaa sekä tekemällä samalla rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Jatkossa tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Vuonna 2024 Tuusulan talouden ylijäämän arvioidaan asettuvan 0,5 milj. euroon. Vuoden 2024 talousarviota on valmisteltu hyvin epävarmassa taloustilanteessa, jossa vaikuttavat heikkenevä taloussuhdanne, kustannustason nousu, tuottojen hiipuminen ja korkea korkotaso.

Ensi vuoden tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella pyöristämällä lähimpään kymmenykseen, eli näin ollen kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia. Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaisesti maapohja eriytetään yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Yleisen veroprosentin vaihteluväli rakennusten osalta säilyy ennallaan 0,93–2,00, mutta maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi määrättäisiin 1,30.

Vuonna 2024 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja, 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 104,2 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.8.2023 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja.
  • Yhteisöverosta on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2024 osalta 2 milj. euroa epävarmojen talousnäkymien vuoksi.
  • Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuonna 2024 2,0 %:n kasvua ja vuonna 2025 3,0 %:n kasvua tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.
     

Tuusulan kunnan vuoden 2024 valtionosuuksien arvioidaan olevan 28,8 milj. euroa, lisäystä 4,5 milj. euroa talousarvioon 2023 nähden. Vuoden 2024 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön elokuun ennakkotietoon. Vuosille 2025-2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2028 2 % kasvu. 

Tuusulan vuoden 2024 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä muuttovoitto.  Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.  Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2023 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 4,0 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikaupan ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2023 ja 2024. Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa.

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen edelleen kunnan talouteen, myös Lähi-Idän meneillään olevat konfliktit lisäävät epävarmuutta. Voimakas inflaatio nostaa merkittävästi kunnan palveluostojen kustannuksia. Vuoden 2024 merkittävin toimintamenojen lisäys tapahtuu henkilöstökuluissa; palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 3,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärä toteutuu jo vuonna 2023 selvästi ennakoitua suurempana, jonka vuoksi vuoden 2023 varhaiskasvatuksen henkilöstömenoihin varattu määräraha on ollut riittämätön. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. 

Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita useilla osa-alueilla, esimerkiksi kiinteistöjen ja yleisten alueiden kunnossapidossa, jonka myötä kunnan palvelunostojen kustannukset kasvavat n. 1 milj. euroa. Myös ruoan hinnan nousu aiheuttaa ruokapalveluissa merkittävää menokasvua. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,6 milj. euroon (lisäys 0,4 milj. euroa), kuntayhtymän kustannusten nousun vuoksi. Sähkön hintojen aleneminen vaikuttaa kunnan budjettiin noin 1 milj. euron vähennyksenä vuodelle 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2024 investoinnit ovat yhteensä 79,5 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 87,9 milj. euroa. Rakennuksiin investoidaan 48,2 milj. euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 20,8 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 8,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 62 milj. euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2024 loppuun mennessä 262 milj. euroon. Velan määrä olisi noin 6 350 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on kääntää käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sekä Lähi-Idän sota, energiamarkkinoiden epävakaus, voimakas inflaatio ja korkea korkotaso aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2024. 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ehdotuksen vuoden 2024 talousarvioksi sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelmaksi
  • käydä lähtekeskustelun vuoden 2024 talousarviosta sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelmasta.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2024

Tuusulan talous on jatkossa vakaammalla ja ennustettavammalla pohjalla, kun voimakkaassa muutoksessa ja menokasvussa oleva sote poistui vuoden 2023 alussa kunnan toiminnasta. Kunnan toimintakatteen kehitys on pystyttävä jatkossa pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tämä on mahdollista kasvattamalla kunnan tulopohjaa sekä tekemällä samalla rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Jatkossa tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Vuonna 2024 Tuusulan talouden ylijäämän arvioidaan asettuvan muutetussa pormestarin esityksessä 0,1 milj. euroon. Vuoden 2024 talousarviota on valmisteltu hyvin epävarmassa taloustilanteessa, jossa vaikuttavat heikkenevä taloussuhdanne, kustannustason nousu, tuottojen hiipuminen ja korkea korkotaso.

Ensi vuoden tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella pyöristämällä lähimpään kymmenykseen, eli näin ollen kaikkien kuntien tuloveroprosentit muuttuvat. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia. Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaisesti maapohja eriytetään yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Yleisen veroprosentin vaihteluväli rakennusten osalta säilyy ennallaan 0,93–2,00, mutta maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi määrättäisiin 1,30.

Vuonna 2024 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja, 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 103,7 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 10.10.2023 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja.
  • Yhteisöverosta on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2024 osalta 2 milj. euroa epävarmojen talousnäkymien vuoksi.
  • Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuonna 2024 ja 2025 2,0 %:n kasvua ja vuonna 2026 3,0 %:n kasvua tulevaan uudisrakentamiseen perustuen.

Tuusulan kunnan vuoden 2024 valtionosuuksien arvioidaan olevan 29,1 milj. euroa, lisäystä 4,7 milj. euroa talousarvioon 2023 nähden. Vuoden 2024 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön lokakuun ennakkotietoon. Vuosille 2025-2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2028 2 % kasvu. 

Tuusulan vuoden 2024 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä muuttovoitto.  Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.  Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2023 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 4,0 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikaupan ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2023 ja 2024. Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa.

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen edelleen kunnan talouteen, myös Lähi-Idän meneillään olevat konfliktit lisäävät epävarmuutta. Voimakas inflaatio nostaa merkittävästi kunnan palveluostojen kustannuksia. Vuoden 2024 merkittävin toimintamenojen lisäys tapahtuu henkilöstökuluissa; palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 3,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 4 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärä toteutuu jo vuonna 2023 selvästi ennakoitua suurempana, jonka vuoksi vuoden 2023 varhaiskasvatuksen henkilöstömenoihin varattu määräraha on ollut riittämätön. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. 

Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita useilla osa-alueilla, esimerkiksi kiinteistöjen ja yleisten alueiden kunnossapidossa, jonka myötä kunnan palvelunostojen kustannukset kasvavat n. 1 milj. euroa. Myös ruoan hinnan nousu aiheuttaa ruokapalveluissa merkittävää menokasvua. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,6 milj. euroon (lisäys 0,4 milj. euroa), kuntayhtymän kustannusten nousun vuoksi. Sähkön hintojen aleneminen vaikuttaa kunnan budjettiin noin 1 milj. euron vähennyksenä vuodelle 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2024 investoinnit ovat yhteensä 79,5 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 87,9 milj. euroa. Rakennuksiin investoidaan 48,2 milj. euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 20,8 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 8,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 62 milj. euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2024 loppuun mennessä 262 milj. euroon. Velan määrä olisi noin 6 350 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on kääntää käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sekä Lähi-Idän sota, energiamarkkinoiden epävakaus, voimakas inflaatio ja korkea korkotaso aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2024. 

Muutokset pormestarin esitykseen

Pormestarin talousarvioesitykseen on tarkennettu verotulot sekä valtionosuudet lokakuun ennusteiden mukaisesti sekä täsmennetty varhaiskasvatuksen henkilöstökuluja. Muutosten johdosta tilikauden ylijäämäksi muodostuu 135 693 euroa (alkuperäisessä 30.10.2023 esityksessä 503 029 euroa). Muutokset kunnanhallituksessa 30.10.2023 esiteltyyn pormestarin talousarvioesitykseen 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2024-2028: 

- Verotulot tarkennettu lokakuuun ennusteen mukaiseksi, muutoksella on -492 999 euron heikentävä vaikutus ylijäämään.

- Valtionosuudet terkennettu lokakuun ennusteen mukaiseksi, muutoksella 244 664 euroa parantava vaikutus ylijäämään.

- Varhaiskasvatuksen henkilöstökuluihin on lisätty -120 000 euroa tehtävien aloituksen aikaistamisen vuoksi.

- Taloussuunnitelmavuodet 2025-2028 on täsmennetty kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisiksi.

- Teksteihin tehty täsmennyksiä, muutokset on yksilöity erillisessä liitteessä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle. 

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana esittelijä ehdotti asian jättämistä pöydälle. Kunnanhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. 

Liisa Palvas saapui asian käsittelyn aikana klo 16.28.

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Eriävä mielipide

Kunnanhallitus 27.11.2023 §475, Kati Lepojärven esittämän muutosesityksen päätös

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Tuusulan palveluverkkouudistus käynnistettiin viime valtuustokaudella vastauksena vakaviin ja laajoihin sisäilmaongelmiin, joista mm. kouluissamme ja päiväkodeissamme kärsittiin ja kärsitään yhä. Olemme toteuttaneet palveluverkkosuunnitelmaamme niin tiukasti aikataulun mukaisesti kuin omilla toimillamme olemme kyenneet sitä toteuttamaan. Valtuusto päätti heti alkuun v. 2018 palveluverkkototeutusta aikatauluttaessa, että Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukampukset toteutetaan samanaikaisesti. Molempien alueiden kouluissa ja päiväkodeissa on todettu laajoja sisäilmaongelmia ja osa toimii väistöissä, joiden vuokrakustannukset ovat korkeat. Kuitenkin Lahelan hankkeen toteutusta on ollut virkakoneistossa suuria vaikeuksia saada ylipäänsä alulle ja sen toteutusajankohtaa on jo aiemmin lykätty.

Virkavalmistelussa Lahelan kampushankkeen suunnittelussa kustannusarvio nousi myös yllättäen ennenkuulumattoman korkeaksi suhteessa Tuusulan muihin kampushankkeisiin, kuten Kirkonkylän, Riihikallion ja Rykmentinpuiston kampushankkeet.

Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Ennen kuin kampus on valmis kertyy kunnalle jatkuvia korkeita menoja väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista. Esityksen mukaan toimimalla, eli siirtämällä jälleen hankkeen toteutusta, pelataan lisäksi vaarallista peliä asukkaiden terveydellä. Päättäjien ei tule hyväksyä tätä, vaan vaatia kunnalta talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.

Palveluverkkosuunnitelmasta päätettäessä sovittiin, että lapsille ja henkilöstölle taataan terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset työskentelytilat koko Tuusulan alueella. Tässä talousarvioesityksessä Lahelan kampuksen toteutusajankohtaa siirretään jälleen vuosilla eteenpäin. Lahelan alueella asuvien lasten ja siellä työskentelevien työntekijöiden yhdenvertaiset perusoikeudet terveyteen ja turvallisuuteen myös verrattuna mm. muihin Tuusulan alueisiin jäävät toteutumatta. 

Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Se on toteutettava joka tapauksessa lähivuosina. Ennen kuin kampus on valmis, kertyy kunnalle kuitenkin jatkuvia korkeita menoja väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista.  Hanketta edelleen ja jatkuvasti lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti ja samalla pelataan vaarallista peliä asukkaiden ja työntekijöiden terveydellä. Tätä ei tule hyväksyä, vaan edellyttää talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.
 

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, esittelijä muutti pohjaehdotustaan siten, että 

  • kunnan valtionosuuksista vähennetään 362 876 euroa
  • kunnan johdon toimintamenoista vähennetään 200 000 euroa kuntatasoisena toimintojen tuottavuus- ja säästötoimina. Toimialueiden tuottavuus- ja säästömahdollisuudet arvioidaan 2024 alkuvuoden aikana ja toimialueille kohdennetut määrärahamuutokset tehdään arvioinnin pohjalta puolivuosikatsauksen yhteydessä. 

Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. 

Muutosehdotus 1
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, Kati Lepojärvi esitti muutosehdotuksen Johanna Sipiläisen kannattamana: "Edistetään Lahelan kampushanketta sovitun aikataulun mukaisesti, eikä lykätä sen toteutusta. Tämän talousarvioesityksen mukaan kunnalla ei ole varaa toteuttaa Lahelan kampushanketta esitetyssä elinkaarihankkeen muodossa aikataulussaan. Koska kunnan taloustilanne on muutenkin hankaloitunut, ja rakentaminen tulisi toteuttaa kustannustehokkaasti, tulee hankkeen toteutusta punnita ja kustannuksia selvittää myös valtuuston kokouksessaan 6.9.2023 tekemän yksimielisen toimenpidealoitteen mukaan:  myös muita toteutusvaihtoehtoja kuin elinkaarihanke tulee selvittää ja tarjouspyyntöjen tekeminen myös muilla toteutusvaihtoehdoilla mahdollistaa ja tuoda päätöksentekoon, jotta päättäjät voivat tehdä arvoperusteisen ja kunnan talouden kannalta kestävän päätöksen kaikin saatavilla olevin tiedoin:

6.9.2023 Valtuusto päätti

  • muuttaa vuoden 2023 talousarviota ja hyväksyä edellä esitetyt määrärahamuutokset
  • lisätä yksimielisesti päätökseen valtuutettu Kati Lepojärven esittämän seuraavan toimenpidealoitteen:
    "Toteutetaan palveluverkkoa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Huomioidaan valtuuston yksimielinen päätös jo palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa v. 2018 edistää Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukeskushankkeita samanaikaisesti. Korko- ja taloustilanteen mahdollisesti hankaloituessa valmistellaan ja esitetään päätöksentekoon palveluverkon toteutuksessa erilaisia kustannustehokkaita ja terveysturvallisia toteutusvaihtoehtoja, ml. KVR ja modulaariset hankkeet. Lahelan koulukeskushankkeen toteutusta ei siirretä jopa vuosia eteenpäin, vaan taataan myös Lahelan lapsille ja opettajille terveellinen, turvallinen oppimisympäristö suunnitellusti, kuten muillekin Tuusulan alueille."

Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Ennen kuin kampus on valmis, kertyy kunnalle jatkuvia korkeita menoja mm. väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista. Hanketta edelleen lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti ja samalla pelataan vaarallista peliä asukkaiden ja työntekijöiden terveydellä. Tätä ei tule hyväksyä, vaan edellyttää kunnalta talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa."

Janne Mellin ilmoitti olevansa hallintolain 28.1 pykälän kohdan 1 mukaisesti esteellinen (osallisuusjäävi) ja poistui kokouksesta esitetyn muutosehdotuksen käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Kati Lepojärven tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 9 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Elisa Laitila, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Ari Nyman,Lilli Salmi, Anna Yltävä, Laura Åvall)
  • 3 "EI"-ääntä (Kati Lepojärvi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Kati Lepojärvi jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Toimitettu kirjallinen perustelu eriävään mielipiteeseen on liitetty pöytäkirjaan. 

Janne Mellin saapui kokoukseen klo 20.39 muutosesityksen käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. 

Muutosehdotus 2
Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Anna Yltävä esitti muutosehdotuksen Kati Lepojärven kannattamana: "Lisätään sivulle 49 toiseksi viimeinen palleroon: metsien säästäminen"

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 8 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall )
  • 3 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä)
  • 1 tyhjä (Ari Nyman)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Muutosehdotus 3
Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Anna Yltävä esitti muutosehdotuksen Kati Lepojärven kannattamana: "Lisäämme kohdan sivulle 116 kohtaan 13.2. viimeiseksi onnistumisen kriteeriksi: Edistämme HSL:n yhteyksiä Aviapoliksen alueelle sekä Tuusulan kunnan sisäistä liikennettä esimerkiksi uudenlaisin kutsuliikennemuodoin."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 8 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen, Laura Åvall )
  • 4 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Anna Yltävä)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Taloussuunnittelija Sanna Senelius-Piiparinen toimi asiantuntijana kokouksessa. 

Valmistelija

  • Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja, heli.hippelainen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto  päättää

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä vuoden 2024 talousarvion sekä vuosien 2024 – 2028 taloussuunnitelman liitteenä esitetyn mukaisesti.

Eriävä mielipide

  • Anu Åberg ja Kati Lepojärvi jättivät päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Valtuusto 11.12.2023 § 165

    ERIÄVÄ MIELIPIDE

    2.5.3 Oppiminen, sivu 106:

    Tuusulan lukion erityisopettajan mitoitus heittää rajusti verraten valtakunnallisiin OAJ-suosituksiin, hallituksen linjaukseen (kts. liite: Hallitusohjelma nepsy 2023) sekä Tuusulan omiin mitoitustavoitteisiin. Sikäli lukion toisen erityisopettajan palkkaamisen siirtäminen vuoteen 2025 investoinninomaisesti ei asetu mihinkään tavoitemitoitukseen: lapsella tai nuorella, jolla on haasteita ei ole varaa siirtää niitä vuosia eteenpäin eikä hän osaa vaatia omia etujaan. Nämä ovat hänen tulevaisuuden peruspilareita.

    OAJ:n näkemyksen mukaan lukion erityisopettajalla saisi olla korkeintaan 200 ja opinto-ohjaajalla korkeintaan 150 opiskelijaa ohjattavanaan.

    Jos Tuusula haluaa olla koulutuksen kärkikunta, tulisi myös erityisopetuksen olla kunnossa, myös lukiossa. (kts. 2kpl liite)

    Ehdotimme, että:

    • Jatkamme panostustamme erityisopetuksen mitoitusten saavuttamiseksi OAJ:n suositusten mukaisesti
    • tunnustamme lukion vajaan mitoituksen: nykyinen 1/700 pitäisi nyt olla 3,5/700 ja pormestarin mukaan parina seuraavana vuonna Monion oppilasmäärä kasvaa, jolloin ollaan 4/800 tavoitteessa
    • emme siirrä lukion toisen erityisopettajan palkkaamista vuodelle 2025 vaan päätämme nyt joulukuussa toisen erityisopettajan palkkaamisesta per heti
    • vuonna 2025 palkkaamme kolmannen lukion erityisopettajan
    • vuonna 2026 palkkaamme neljännen lukion erityisopettajan, jolloin saavutamme mitoituksen tavoiteasetannan.

    Muutostekstiehdotus talousarvioon oli:
     

    Erityisopetuksen resurssia lisätään ja esitetään 3 uutta laaja-alaisen erityisopettajan virkaa.  Virat sijoittuvat Kellokosken yhtenäiskouluun, Hyrylän kouluun ja Tuusulan lukioon. Lukion erityisopettajan virka avattaisiin 1.1.2024

    Kellokosken yhtenäiskoulun ja Hyrylän koulun erityisopettajan resurssit olivat talousarviossa; lukion erityisopettajan ei. Tuusulan kunnan sivistystoimi toteaa, että 1 (yksi) erityisopettaja / 400 oppilasta riittää.

    Ryhmämme ovat eri mieltä päätöksestä ja sen vaikutuksista.
     

    Sanna Kervinen jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Valtuusto 11.12.2023 § 165

    ERIÄVÄ MIELIPIDE

    Tuusulan kunnan vuoden 2024 talousarvion vuosikate on 22,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 0,1 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 62,0 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee yli 6 300 euroon. Mittavan investointiohjelman vuoksi lainamäärä on nousemassa vuonna 2028 jopa yli 350 milj. euroon.

    Tuusulan kunnan talous ei ole mielestäni vakaalla pohjalla. Velkaantuminen on liian suurta ja tilikauden tulos liian pieni. Käyttötalousmenojen kasvua tulisi hillitä nykyistä enemmän. Talouden hoitamiseen sisältyy liian suuria riskejä. Henkilöstön määrä on kasvanut liikaa.
     

    Janne Hermunen jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Valtuusto 13.11.2023 § 152

    ERIÄVÄ MIELIPIDE

    Esitän eriävän mielipiteen valtuuston päätökseen: Muutosesitys varhaiskasvatushenkilöstön vaatekustannuksiin, pykälä 165 sekä palautusehdotukseen pykälä 179.
     

    Kati Lepojärvi jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Valtuusto 11.12.2023 § 165

    ERIÄVÄ MIELIPIDE


    Lahelan kampus

    Tuusulan palveluverkkouudistus käynnistettiin viime valtuustokaudella vastauksena vakaviin ja laajoihin sisäilmaongelmiin, joista mm. kouluissamme ja päiväkodeissamme kärsittiin ja kärsitään yhä. Pormestariohjelmaan kirjattiin v. 2017 lupauksemme sisäilmaongelmien nollatoleranssille ja tämä sitoumuksemme toistettiin v. 2021 pormestariohjelmassa.

    Olemme toteuttaneet palveluverkkosuunnitelmaamme niin tiukasti aikataulun mukaisesti kuin omilla toimillamme olemme kyenneet sitä toteuttamaan. Valtuusto päätti heti alkuun v. 2018 palveluverkkototeutusta aikatauluttaessa, että Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukampukset toteutetaan samanaikaisesti. Molempien alueiden kouluissa ja päiväkodeissa on todettu laajoja sisäilmaongelmia ja osa toimii väistöissä.

    Ennen kuin päiväkoti-koulukampus on valmis, kertyy kunnalle jatkuvia korkeita menoja väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista.  Hanketta edelleen ja jatkuvasti lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti. Viranhaltijat ovat vedonneet näihin korkeisiin kustannuksiin palveluverkkohankkeen edistämiseksi tiukassa aikataulussa, vaikka se on samalla merkinnyt suorastaan hengästyttävää lainanottoa ja talouskehyksemme kestävyyden testausta. Samalla kuitenkin Lahelan hankkeen toteutusta, lähtien suunnittelusta ja kaavoituksesta, on ollut virkakoneistossa suuria vaikeuksia saada ylipäänsä alulle ja hankkeen toteutusajankohtaa on jo useaan otteeseen lykätty.

    Hankesuunnitteluvaiheessa Lahelan kampushankkeen kustannusarvio nousi myös yllättäen aivan ennenkuulumattoman korkeaksi suhteessa Tuusulan muihin kampushankkeisiin, kuten viimeisimmät Riihikallion ja Rykmentinpuiston hankkeet. Hankkeen rakennuskustannuksiksi on arvioitu: 4 037 e/brm2 (alv 0%). Hankkeen ensikertaisiksi kalustamiskustannuksiksi on arvioitu n. 2300 e/hlö (oppilaat + henkilöstö). (vrt. Rykmentinpuiston hankesuunnitelmassa rakennuskustannukset 2 873 €/brm2 ja kalustaminen 500€/hlö, Riihikallion 2530 €/brm2 ja kalustaminen 500€/hlö) Lahelan maapohjan haasteellinen rakennettavuus ja paalutustarve eivät selitä kuin osittain kustannusnousua. Elinkaarihankkeeseen ainoana toteutusvaihtoehtona takertuminen aiheuttaa kunnalle huomattavasti korkeampia kustannuksia ja vähäisempää tarjouskilpailua, mutta on myös iso riskinotto, huomioiden rakennusalan hankalan tilanteen. Pysyykö elinkaarihankkeen tarjoava yritys nykyisessä haasteellisessa maailman- ja taloustilanteessa ylipäänsä pystyssä suunnitellun parinkymmenen vuoden sopimuskauden ajan? Tätä ei ole kunnassa ennakoitu.

    Valtuuston päätöksen mukaan toimimalla, eli siirtämällä jälleen hankkeen toteutumista ainakin kahdella vuodella eteenpäin, pelataan lisäksi vaarallista peliä asukkaiden terveydellä. Palveluverkkosuunnitelmasta päätettäessä sovittiin, että lapsille ja henkilöstölle taataan terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset työskentelytilat koko Tuusulan alueella. Tämä oli koko palveluverkkouudistuksen lähtökohta ja päätavoite. Lahelan ja etelä-Tuusulan kylien alueella asuvien lasten ja siellä työskentelevien työntekijöiden yhdenvertaiset perusoikeudet myös verrattuna mm. muihin Tuusulan alueisiin jäävät tällä viranhaltijavalmistelulla ja valtuutettujen enemmistön päätöksellä toteutumatta. Tätä ei tulisi hyväksyä, vaan edellyttää talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.

     

    Jussi Salonen jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Valtuusto 11.12.2023 § 165

    ERIÄVÄ MIELIPIDE


    Tuusulanjärvi-ohjelman alku on itsenäisyytemme juhlavuoden 2017 Tuusulan kunnan talousarvion kirjauksessa, jossa vuositavoitteessa Kasvatamme kunnan vetovoimaa lausuttiin:

    Tuusulanjärvi vetovoiman rakentajana:  Edistämme maakuntajärvemme Tuusulanjärven sekä Tuusulanjoen virkistyskäyttöä, sen saavutettavuutta ja roolia vetovoiman rakentamisessa Tuusulanjärven kulttuuriyhteisöineen. Talousarviossa tähän työhön osoitettiin 250.000 euron määräraha.

    Kuluneina seitsemänä vuotena Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana on noussut suureen rooliin. Jopa miljoona euroa talousarviossamme on varattu ohjelman käyttöön, osa tosin jäänyt käyttämättä. Maakuntajärvemme on tullut tunnetuksi roolinsa mukaisesti niin maakunnassamme kuin kauempanakin, suurelta osin sen ympärivuotisen virkistyskäytön ansiosta, suomalaisen kulttuurin syntyseudulla. Talvella 2022 arvioitiin Tuusulanjärvellä olleen jopa 250.000 kävijää.

    Kuluneen seitsemän vuoden aikana Tuusulanjärvi-ohjelman nimi, sisältö, organisointi ja toimintatavat ovat muuttuneet. Ohjelman suunnittelu ja toteutus on viranhaltijoiden johtamaa. Kuntalaisilla eikä luottamushenkilöillä ole enää viime vuosina ollut ohjelmassa roolia. Alkuperäisen ohjelman sisältö ja tavoitteet sekä toimintatavat ovat hämärtyneet ja ohjelma näyttäytyy perinteiseltä viranhaltijatoiminnalta, ei uutta luovalta eikä verkostoituneelta, joka sen alkuaikojen tavoite oli.

    Tässä tilanteessa olisi ollut syytä arvioida Tuusulanjärvi-ohjelman tavoitteita, toimintatapoja ja organisointia tavalla, jolla sille voitaisiin saada uutta vauhtia, innostusta sekä uusia virkistyskäytön muotoja ja vetovoiman rakentamisen elementtejä yhdessä alueemme toimijoiden, kuntalaisten ja yhteisöjen kesken.

     

     

     

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, pidettiin seuraavat ryhmäpuheenvuorot:

  • Kokoomuksen valtuustoryhmä, Lilli Salmi
  • Tuusulan puolesta valtuustoryhmä, Jari Anttalainen
  • Perussuomalaisten valtuustoryhmä, Johanna Sipiläinen
  • Sosialidemokraattien valtuustoryhmä, Aarno Järvinen
  • Keskiryhmän valtuustoryhmä, Anu Åberg
  • Vihreiden valtuustoryhmä, Annika Lappalainen
  • Vasemmiston valtuustoryhmä, Pekka Heikkinen
  • Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä, Mila Lehtonen
  • Valtuustoryhmä Pasi Huuhtanen, Pasi Huuhtanen.
     

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Pekka Heikkinen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Ari Nymanin kannattamana:

Muutosehdotus: Muutosehdotus talousarviopykälään (toinen kohta); Hyväksyessään vuoden 2024 talousarvion valtuusto edellyttää, että kunnanhallitus tuo valtuuston käsiteltäväksi talousarviomuutokset, joilla kunnan ylijäämä vuonna 2024 on vähintään 3 miljoonaa euroa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Heikkisen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 40 "JAA"ääntä (Jukka Ahlgren, Jari Anttalainen, Janne Hermunen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Ari Koponen, Topi Korpinen,  Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Mila Lehtonen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu,  Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Henri Savolainen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Liisa Sorri, Tapio Tammilehto, Mika Timonen, Laura Vaarnas, Anna Yltävä, Anu Åberg, Laura Åvall)
  • 10 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Pekka Heikkinen, Sanna Kervinen, Mirka Kovalainen, Ari Nyman, Tuija Reinikainen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Raimo Stenvall, Lauri Untamo, Margita Winqvist)
  • 1 tyhjä (Kati Lepojärvi)
    Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 JAA-ääntä, 10 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jussi Salonen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosehdotus: Lisäys kohtaan 5.3. Onnistumisen kriteeri sivulle 116 Tuusulanjärven ja -joen kehittämisen ohjelman arviointi sen tavoitteineen, toimintatapoineen ja organisointeineen alueen toimijoiden kanssa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 31 "JAA"ääntä (Jukka Ahlgren, Pekka Heikkinen, Janne Hermunen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Ari Koponen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Annika Lappalainen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Henri Savolainen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Ruut Sjöblom, Tapio Tammilehto, Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Åvall)
  • 19 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Jari Anttalainen, Mirka Kovalainen, Elisa Laitila, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Ilmari Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Risto Rämö, Anna Yltävä, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anu Åberg)
  • 1 tyhjä (Eeva-Liisa Nieminen)
    Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 JAA-ääntä, 19 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jussi Salonen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosehdotus: Lisäys kohtaan 13.2. Onnistumisen kriteeri sivulle 117 Edistämme sujuvia yhteyksiä Aviapoliksen alueelle sekä Tuusulan kunnan sisäisen liikenteen parantamista esimerkiksi kutsuliikenteen avulla.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 23 "JAA"ääntä (Jukka Ahlgren, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Ari Koponen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Arto Lindberg, Janne Mellin, Kirsti Ruislehto, Lilli Salmi, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Tapio Tammilehto, Lauri Untamo, Laura Åvall)
  • 27 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Jari Anttalainen, Janne Hermunen, Outi Huusko, Mirka Kovalainen, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Henri Savolainen, Emmi Sirniö, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Ulla Rosenqvist, Risto Rämö, Jari Räsänen, Anna Yltävä, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anu Åberg)
  • 1 tyhjä (Mika Timonen)
    Suoritetussa äänestyksessä annettiin 23 JAA-ääntä, 27 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi Salosen muutosehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Kati Lepojärvi esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Janne Hermusen kannattamana:

Muutosehdotus: Edistetään Lahelan kampushanketta sovitun ja valtuuston 6.9.2023 yksimielisesti vahvistaman aikataulun mukaisesti, eikä lykätä enää sen toteutusta. Palautetaan Lahelan kampushankkeen toteutus aikataulussaan mukaan talousarviokirjaan (sivulle 113 sekä investointikappaleeseen hankekorttina sivulle 171). Avataan hankkeen kilpailutus myös muille, kustannustehokkaammille toteutusvaihtoehdoille, kuten esimerkiksi kokonaisurakka tai modulaariset vaihtoehdot.

Tämän talousarvioesityksen mukaan kunnalla ei ole varaa toteuttaa Lahelan kampushanketta esitetyssä elinkaarihankkeen muodossa aikataulussaan. Koska kunnan taloustilanne on muutenkin hankaloitunut, ja rakentaminen tulisi toteuttaa kustannustehokkaasti, tulee hankkeen toteutusta punnita ja kustannuksia selvittää valtuuston kokouksessaan 6.9.2023 tekemän yksimielisen toimenpidealoitteen mukaan: myös muita toteutusvaihtoehtoja kuin elinkaarihanke tulee selvittää ja tarjouspyyntöjen tekeminen myös muilla toteutusvaihtoehdoilla mahdollistaa ja tuoda päätöksentekoon, jotta päättäjät voivat tehdä arvoperusteisen ja kunnan talouden kannalta kestävän päätöksen kaikin saatavilla olevin tiedoin:

"6.9.2023 Valtuusto päätti
- muuttaa vuoden 2023 talousarviota ja hyväksyä edellä esitetyt määrärahamuutokset
- lisätä yksimielisesti päätökseen valtuutettu Kati Lepojärven esittämän seuraavan toimenpidealoitteen: Toteutetaan palveluverkkoa palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Huomioidaan valtuuston yksimielinen päätös jo palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa v. 2018 edistää Rykmentinpuiston ja Lahelan koulukeskushankkeita samanaikaisesti. Korko- ja taloustilanteen mahdollisesti hankaloituessa valmistellaan ja esitetään päätöksentekoon palveluverkon toteutuksessa erilaisia kustannustehokkaita ja terveysturvallisia toteutusvaihtoehtoja, ml. KVR ja modulaariset hankkeet. Lahelan koulukeskushankkeen toteutusta ei siirretä jopa vuosia eteenpäin, vaan taataan myös Lahelan lapsille ja opettajille terveellinen, turvallinen oppimisympäristö suunnitellusti, kuten muillekin Tuusulan alueille."

Lahelan koulukampushanketta ei olla perumassa. Ennen kuin kampus on valmis, kertyy kunnalle jatkuvia korkeita kustannuksia mm. väistötilojen vuokrista sekä olemassa olevien, sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjaus- ja tiivistyskustannuksista. Hanketta edelleen lykkäämällä näitä kustannuksia syntyy väistämättä ja ennakoimattomasti, ja samalla pelataan vaarallista peliä asukkaiden ja työntekijöiden terveydellä. Tätä ei tule hyväksyä, vaan edellyttää kunnalta palveluverkkosuunnitelmaa noudattavaa, talousviisasta ja asukkaiden terveyttä vaalivaa toimintaa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Lepojärven tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 41 "JAA"ääntä (Jukka Ahlgren, Matti Alanko, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Ari Koponen, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Annika Lappalainen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Henri Savolainen, Antti Seppälä, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Raimo Stenvall, Tapio Tammilehto, Lauri Untamo, Margita Winqvist, Anu Åberg, Laura Åvall)
  • 6 "EI"-ääntä (Janne Hermunen, Kati Lepojärvi, Johanna Sipiläinen, Liisa Sorri, Mika Timonen ja Laura Vaarnas)
  • 4 tyhjä (Jari Anttalainen, Elisa Laitila, Mila Lehtonen ja Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä ja 4 tyhjää. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Anu Åberg esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Tuija Reinikaisen kannattamana:

Muutosehdotus: 2.5.3 Oppiminen, sivu 106: Tuusulan lukion erityisopettajan mitoitus heittää rajusti verraten valtakunnallisiin OAJ-suosituksiin, hallituksen linjaukseen (kts. liite: Hallitusohjelma nepsy 2023) sekä Tuusulan omiin mitoitustavoitteisiin. Sikäli lukion toisen erityisopettajan palkkaamisen siirtäminen vuoteen 2025 investoinninomaisesti ei asetu mihinkään tavoitemitoitukseen: lapsella tai nuorella, jolla on haasteita ei ole varaa siirtää niitä vuosia eteenpäin eikä hän osaa vaatia omia etujaan. Nämä ovat hänen tulevaisuuden peruspilareita.
OAJ:n näkemyksen mukaan lukion erityisopettajalla saisi olla korkeintaan 200 ja opinto-ohjaajalla korkeintaan 150 opiskelijaa ohjattavanaan.
Jos Tuusula haluaa olla koulutuksen kärkikunta, tulisi myös erityisopetuksen olla kunnossa.

Ehdotus:

  • Jatkamme panostustamme erityisopetuksen mitoitusten saavuttamiseksi OAJ:n suositusten mukaisesti
  • tunnustamme lukion vajaan mitoituksen: nykyinen 1/700 pitäisi nyt olla 3,5/700 ja pormestarin mukaan parina seuraavana vuonna Monion oppilasmäärä kasvaa, jolloin ollaan 4/800 tavoitteessa
  • emme siirrä lukion toisen erityisopettajan palkkaamista vuodelle 2025 vaan päätämme nyt joulukuussa toisen erityisopettajan palkkaamisesta per heti
  • vuonna 2025 palkkaamme kolmannen lukion erityisopettajan
  • vuonna 2026 palkkaamme neljännen lukion erityisopettajan, jolloin saavutamme mitoituksen tavoiteasetannan.

Muutosehdotus tekstiin: Erityisopetuksen resurssia lisätään ja esitetään 3 uutta laaja-alaisen erityisopettajan virkaa 1.8.2024 alkaen. Virat sijoittuvat Kellokosken yhtenäiskouluun, Hyrylän kouluun ja Tuusulan lukioon. Lukion erityisopettajan palkkaan sovelletaan Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta, palkkaliite tällä hetkellä 1.10.2022 lukien, hinnoittelutunnus 4 04 04 07 6 Lukion erityisopettaja (Osio B 6b § 1 mom.) Hinnoittelutunnuksen mukainen tehtäväkohtainen palkka on 3.968,60 euroa plus sivukulut.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Åbergin tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 29 "JAA"ääntä (Jukka Ahlgren, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Annika Lappalainen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Eeva-Liisa Nieminen, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Henri Savolainen, Antti Seppälä, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Tapio Tammilehto, Mika Timonen, Lauri Untamo ja Laura Åvall )
  • 22 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Jari Anttalainen, ​​​​​Janne Hermunen, Ari Koponen, Mirka Kovalainen, Elisa Laitila, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Jussi Salonen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Anna Yltävä, Laura Vaarnas, Margita Winqvist ja Anu Åberg)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 JAA-ääntä ja 22 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Janne Hermunen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Jari Räsäsen kannattamana:

Muutosehdotus: Varhaiskasvatus 103 2.5.2 Lisätään talousarvioon vuodelle 2024 65.000€ määräraha varhaiskasvatushenkilöstön vaatekustannuksiin.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Hermusen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 39 "JAA"-ääntä (Jukka Ahlgren, Jari Anttalainen, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Mila Lehtonen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Jari Räsänen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Antti Seppälä, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Tapio Tammilehto, Lauri Untamo, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg ja Laura Åvall)
  • 12 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Janne Hermunen, Jari Immonen, Ari Koponen, Annika Lappalainen, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Henri Savolainen, Emmi Sirniö, Johanna Sipiläinen ja Mika Timonen)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 JAA-ääntä ja 12 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jari Räsänen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Janne Hermusen kannattamana:

Muutosehdotus: Talousarvio vuodelle 2024: Kohdassa 2.6 Kasvu ja ympäristö: Sivulla 118, henkilöstösuunnitelma: - Kaavasuunnittelijan perustettava tehtävä 2 kpl, muutetaan niin että perustetaan tehtävä vain yhdelle kaavasuunnittelijalle.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Räsäsen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 44 "JAA"-ääntä (Jukka Ahlgren, Jari Anttalainen, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Mila Lehtonen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Erja Sarenius-Salmenkivi, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Tapio Tammilehto, Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg, Laura Åvall)
  • 6 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Janne Hermunen, Ari Koponen, Mirka Kovalainen, Jari Räsänen, Henri Savolainen)
  • 1 tyhjä (Kati Lepojärvi)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Jari Anttalainen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Margita Winqvistin kannattamana:

Muutosehdotus: KÄYTTÖTALOUS, KASVU JA YMPÄRISTÖ, s. 114 2.1 Kehitämme Hyrylän keskustan palvelukokonaisuutta Taidekasarmin, Aunelan ja tallirakennuksen (nro 27) palvelukonseptista on pidetty markkinavuoropuhelu ulkopuolisen toimijan löytämiseksi. Tilahankkeet on ohjelmoitu. Uimahallin peruskorjaus- ja mahdolliset laajennustarpeet on määritelty ja hankesuunnitelma valmistelussa. Pääkirjaston peruskorjaus- ja uudisrakentamisen vaihtoehdot on tutkittu ja tehty päätös etenemisestä. Varuskunnanaukiolla lähialueineen on huomioitu tulevat palvelut, tilahankkeet ja tapahtumat.

Valtuusto päätti hyväksyä Anttalaisen muutosehdotuksen yksimielisesti. 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Sanna Kervinen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Lauri Untamon kannattamana:

Muutosehdotus: Lisäysesitys 2.6 KASVU JA YMPÄRISTÖ sivulle 113. Talous ja tuottavuus -kappaleen loppuun: Sula III katu-urakan aikana on katualueilta löytynyt jätettä vuonna 2023. Sen määrä ei ole vielä kokonaisuudessaan tiedossa. On mahdollista, että jätteen käsittelystä aiheutuu lisä- ja muutostöitä vuonna 2024. Lopullisten lisätyökustannusten suuruuteen vaikuttaa jätteen sekaisen maan määrä sekä jätteestä erotetun maa-aineksen laatu, määrä ja sijoituspaikka.

Valtuusto päätti hyväksyä Kervisen muutosehdotuksen yksimielisesti. 

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Sanna Kervinen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Antti Seppälän kannattamana:

Muutosehdotus: 2.6.6 Rakennusvalvonta Sivulla 128, Henkilöstösuunnitelma Poistetaan: LVI-tarkastajan virka esitetään perustettavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Kervisen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 33 "JAA"-ääntä (Jari Anttalainen, Pekka Heikkinen, Janne Hermunen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Ari Koponen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Kirsti Ruislehto, Jussi Salonen, Henri Savolainen, Johanna Sipiläinen, Emmi Sirniö, Ruut Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Mika Timonen, Laura Vaarnas, Margita Winqvist ja Anna Yltävä)
  • 17 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Sanna Kervinen, Topi Korpinen, Mirka Kovalainen, Mila Lehtonen, Ari Nyman, Ulla Rosenqvist, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Erja Sarenius-Salmenkivi, Antti Seppälä, Ilmari Sjöblom, Tapio Tammilehto, Lauri Untamo, Laura Åvall ja Anu Åberg)
  • 1 tyhjä (Jukka Ahlgren)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 JAA-ääntä, 17 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, valtuutettu Sanna Kervinen esitti seuraavan muutosehdotuksen valtuutettu Antti Seppälän kannattamana:

Muutosehdotus: 2.6.3 Sivulla 123, Henkilöstösuunnitelma Poistetaan: Ilmastokoordinaattorin (50 % yhteistyössä Keravan kanssa) tehtävän perustamista esitetään.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Kervisen tekemää muutosehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 26 "JAA"ääntä (Jari Anttalainen, Pekka Heikkinen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Jari Immonen, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Topi Korpinen, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Kati Lepojärvi, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Kirsti Ruislehto, Jussi Salonen, Emmi Sirniö, Ruut Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Laura Vaarnas, Margita Winqvist ja Anna Yltävä)
  • 24 "EI"-ääntä (Matti Alanko, Janne Hermunen, Pasi Huuhtanen, Sanna Kervinen, Ari Koponen, Mirka Kovalainen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Janne Mellin, Ari Nyman, Ulla Rosenqvist, Risto Rämö, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Erja Sarenius-Salmenkivi, Henri Savolainen, Antti Seppälä, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen Tapio Tammilehto, Mika Timonen, Lauri Untamo, Laura Åvall ja Anu Åberg)
  • 1 tyhjä (Päivö Kuusisto)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 26 JAA-ääntä, 24 EI-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Valtuutetut Sanna Kervinen, Jari Räsänen, Janne Hermunen, Anu Åberg, Kati Lepojärvi ja Jussi Salonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Toimitetut kirjalliset perustelut eriävään mielipiteeseen on liitetty pöytäkirjaan. 

Kokouksen aikana pidettiin tauot klo 15.20- 15.22, klo 17.42-18.30 ja klo 18.38-19.10.

Varavaltuutettu Jorma Sulander poistui kokouksesta klo 15.39, Emmi Sirniö saapui kokoukseen klo 15.39 asian käsittelyn aikana. 
Ilmari Sjöblom saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 16.31, varavaltuutettu Eemi Vaherlehto poistui klo 16.32.
Mira Lehtinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 17.02, varavaltuutettu Liisa Sorri saapui Lehtisen tilalle klo 17.02.
Laura Åvall saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo 17.35, varavaltuutettu Elina Laine poistui klo 17.35. 
Monica Avellan poistui kokouksesta klo 18.29 kokoustauon aikana, varavaltuutettu Erja Sarenius-Salmenkivi saapui tilalle klo 18.30

Tiedoksi

Talouden ohjaus