Valtuusto, kokous 11.12.2023

§ 179 Työvaatetuksen hankintakuluihin varhaiskasvatuksen työntekijöille aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulun ohjaajille tukea 100 €/vuosi, vastaus valtuustoaloitteeseen

TUUDno-2022-1988

Aikaisempi käsittely

Perustelut

"Varhaiskavastuksessa työskennellään vaihtelevissa työtehtävissä sekä olosuhteissa, joissa henkilöstön on suojauduttava mm. likaantumiselta, tartunnoilta, kylmältä sekä auringolta. Työ pitää sisällään paljon ulkoilua vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Työkäytössä olevia vaatteita ja kenkiä voi vähentää tulonhankkimiskuluina verotuksessa vain, jos työasua ei voi käyttää muutoin kuin työtehtävissä (Verohallinnon ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista, 4.5).

Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilön työvaatekustannukset vuosittain ovat merkittäviä. Vaatehankintoihin kuluu vuodessa useita satoja euroja, johtuen normaalia käyttöä suuremmasta kulutuksesta ja siitä, että työntekijällä on oltava vaihtelevat sääolosuhteet huomioiden erilaisia vaatekertoja. Työntekijät vastaavat itse myös työvaatteidensa huollosta.

Varhaiskasvatuksen työvaatetuksen tukemisen tarkastelussa on myös syytä ottaa huomioon työsuojelun näkökulmasta mahdolliset vaikutukset sairauspoissaoloihin sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Asianmukaisella vaatetuksella ja suojautumisella on mahdollista vähentää sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia ja tätä kautta työnantajan kustannuksia.

Vaaterahatuen tulisi koskea jokaista vakituista varhaiskasvattajaa sekä pitkäaikaisia määräaikaisia työsopimuksia.

Vaaterahatuki edesauttaisi työntekijöiden saatavuutta varhaiskasvatusalalle, joka kärsii valtavasta henkilöstöpulasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa olisi mahdollista vahvistaa työvaatetuksen hankintakulujen tukemisella. Varhaiskasvatuksen vaaterahatuella olisi myös myhönteinen vaikutus työnantajamielikun luomisessa.

Esitämme, että Tuusulan kunta selvittää mahdollisuudet työvaatetuksen hankintakulujen tukemiseen varhaiskasvatuksen henkilöstölle."

Päätös

Lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Hannamari Vänni, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.vanni@tuusula.fi

Perustelut

Vastaus aloitteeseen:

Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksen työtä tehdään lasten kanssa ja työtehtävät sijoittuvat niin sisätiloissa kuin ulkona tapahtuvaan toimintaan. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstön vaatetuksesta ei ole erikseen määrätty, eikä sen vaikutuksista työturvallisuuteen tai terveyteen löydy tutkimuksia. KVTES linjaa asiasta seuraavasti: Jos työnantaja on velvoittanut viranhaltijan/työntekijän käyttämään työssään tietyn mallista virka-/työpukua tai määriteltyä suojavaatetusta, työnantaja hankkii ja huoltaa tällaisen puvun tai vaatetuksen. Varhaiskasvatukseen hakeutuvien osalta periaatteena on ollut, että työntekijä hankkii itse soveltuvat jalkineet ja vaatetuksen.  

Liukastumisen ehkäisyyn on varhaiskasvatuksessa mahdollista hankkia työnantajan kustannuksella talokohtaisia ja yhteiskäyttöisiä liukuesteitä kenkiin. 

Varhaiskasvatukseen ja koulun iltapäiväkerhojen ohjaajille esitetyn vaaterahan kustannukset (100€/vuosi) olisivat noin 42 000 euroa vuodessa.  Kustannus on laskettu joulukuun 2022 henkilöstötilanteen mukaan, jolloin varhaiskasvatuksessa, sisältäen esiopetuksen, työskenteli 376 työntekijää ja koulun iltapäiväkerhoissa 40 työntekijää. Vaaterahan käyttöönotto kohtelisi epätasavertaisesti määräaikaisissa työsuhteissa sekä perhe- tai opintovapailla olevaa henkilöstöä. Vaateraha menisi varhaiskasvatuksen ja opetuksen määrärahoista ja vastaavalle summalle pitäisi löytää säästökohde. Summa vastaa yhden varhaiskasvatuksen opettajan vuosipalkkaa. Kuuma-kunnista vaateraha on käytössä esimerkiksi Pornaisissa (4,2€ kuukaudessa), Hyvinkäällä (6,33€ kuukaudessa) ja Mäntsälässä (5 € kuukaudessa).   

Vaaterahan käyttöön ottamisella saattaisi olla veto- ja pitovoimaan liittyviä vaikutuksia. Mikäli vaateraha otettaisiin käyttöön, se saattaisi saada julkista huomiota, parantaa työnantajamielikuvaa ja siten vaikuttaa hakijamääriin rekrytoinneissa. Kuitenkin Tuusulan varhaiskasvatuksessa maksetaan tällä hetkellä muita kuntia korkeampaa palkkaa. Lisäksi johtamiseen käytettävää resurssia on lisätty ja kasvattajaresurssin rinnalla on avustavaa henkilöstöä tukea tarvitsevien lasten ryhmissä hyvin. Näiden resurssien kehittämisellä arvioidaan olevan enemmän työhyvinvointiin liittyvää merkitystä.  

Varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan henkilöstön vaaterahan käyttöönotolle ei katsota olevan työhyvinvoinnin, rekrytointien, työntekijöiden veto- ja pitovoiman  edistämisen kannalta riittävää vaikuttavuutta.  

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa Ari Loposen, Janne Hermusen/Tuusulan Perussuomalaiset ja usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 3.10.2022 § 128 tulleen käsitellyksi.

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Kirsi Loponen teki seuraavan muutosesityksen:

"Selvitetään vuoden 2024 budjettiin mahdollisuutta määrärahavaraukseen työvaatetuksen hankintakuluihin varhaiskasvatuksen työntekijöille aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajille sekä esikoulun ohjaajille 100€ hlö/vuosi tehden 42 000€ vuodessa tai vaihtoehtoisesti 50€hlö/vuosi tehden 21 000€ vuodessa. Muissa Kuuma-kunnista vaateraha on jo käytössä esimerkiksi Pornaisissa (4,2€ kuukaudessa), Hyvinkäällä (6,33€ kuukaudessa) ja Mäntsälässä (5 € kuukaudessa). Työvaatetustuki toteutuessaan 50 € työntekijälle vuodessa vastaisi muiden Kuuma-kuntien käytäntöä."

Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti

  • hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa Ari Loposen, Janne Hermusen/Tuusulan Perussuomalaiset ja usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 3.10.2022 § 128 tulleen käsitellyksi.

Valmistelija

Hannamari Vänni, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.vanni@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä edellä olevan vastauksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa valtuustolle, että 

 

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Ari Loposen, Janne Hermusen/Tuusulan Perussuomalaiset ja usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 3.10.2022 § 128 tulleen käsitellyksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Ari Koponen esitti Outi Huuskon, Kati Lepojärven, Jari Immosen ja Aila Koivusen kannattamana seuraavan palautusesityksen:
"Vaaterahan sijaan henkilöstölle tulisi mahdollisuus saada työvaatteet, Tuusulan kunnan logolla varustettuna, työsuhteen ajaksi käyttöönsä.Työsuhteen päätyttyä vaatteet palautettaisiin.Työntekijä saisi käyttöönsä esim.ulkoiluvaatteet ja huppareita. Näitä on henkilökunnan puolelta toivottu."

Kunnanhallitus päätti yksimieliesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Sirkku Johansson, palvelussuhdepäällikkö, sirkku.johansson@tuusula.fi
Hannamari Vänni, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.vanni@tuusula.fi
Satu Kuivasto, henkilöstöjohtaja, satu.kuivasto@tuusula.fi
Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Perustelut

Vastaus aloitteeseen:

Työhön soveltuvan vaatetuksen hankinta on lähtökohtaisesti työntekijän tai viranhaltijan omalla vastuulla. Lainsäädännössä lähtökohtana on, että työntekijä/viranhaltija vastaa niiden vaatteiden hankinnasta ja kunnossapidosta, joita hän työssään käyttää. Työssä käytettävien vaatteiden tulee olla asianmukaisia ja työtehtävään soveltuvia eikä vaatteista saa aiheutua tapaturman vaaraa (Työturvallisuuslaki 20 §). Työntekijän tulee itse valita sopiva työvaatetus tarvittaessa työnantajan tapaturmien estämiseksi antamia ohjeita noudattaen.

Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT on koonnut työsuojelutyön tueksi muistion, jossa selvennetään henkilönsuojaimen, suojavaatetuksen, työpuvun, virkapuvun ja työvaatteen määritelmiä. Lisäksi muistiossa avataan määritelmiin liittyviä säännöksiä ja ohjeistusta. KT ja pääsopijajärjestöt ovat aiemmin ohjeistaneet asiasta vuonna 2011 yleiskirjeellä (15/2011), jossa käsitellään suojavaatetusta ja työsuojelusäännösten mukaista suojautumista.

Jos työturvallisuuslain velvoittaman riskien arvioinnin ja työn vaarojen ja haittojen arvioinnin perusteella tulee hankkia suojavaate tai liukastumista ehkäisevät jalkineet, niiden hankinta on työnantajan vastuulla. Silloin, kun kysymys ei ole henkilönsuojaimesta, työntekijän/ viranhaltijan tulee itse valita sopiva työvaatetus noudattaen työnantajan tapaturmien estämiseksi mahdollisesti antamia ohjeita.

Kunnissa ja erityisesti hyvinvointialueilla on myös tehtäviä, joissa työnantaja edellyttää tietyn työvaatetuksen käyttöä ja vastaa työvaatetuksesta esim. terveydenhuollon tehtävät. Työnantaja voi myös harkintansa mukaan huolehtia työvaatetuksesta esim. ammatin/tehtävän tunnistettavuuden vuoksi.

KT:n muistiossa avataan tarkemmin henkilönsuojaimen ja suojavaatetuksen määritelmää sekä niihin liittyviä säännöksiä ja Työterveyslaitoksen ohjeistusta.

Työssä käytettävän henkilönsuojaimen tulee perustua työturvallisuuslain 10 §:n mukaiseen työpaikan riskin arviointiin. Työterveyslaitoksen henkilönsuojaimia koskevan ohjeistuksen mukaan henkilönsuojaimia ovat mm. hengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja- ja työjalkineet, liukuesteet, suojakäsineet, suojavaatteet ja pelastusliivit. Suojavaatetus (tai suojavaate) on siis työturvallisuuslain mukainen henkilösuojain. Riskin arvioinnin perusteella arvioitujen henkilönsuojainten hankinnasta ja kustannuksista vastaa työnantaja, joka myös valvoo, että henkilönsuojaimia käytetään. Henkilönsuojaimena ei pidetä tavanomaisia työvaatteita, joita ei ole suunniteltu erityisesti suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta työssä.

Edellä mainittuun voidaan rinnastaa vuoden 2011 (15/2021) yleiskirjeessä mainittu työpuku, jota työntekijä voidaan velvoittaa käyttämään terveydellisillä, hygieenisillä tai muilla vastaavilla perusteilla. Mikäli työnantaja edellyttää työpuvun käyttöä, työnantaja vastaa myös työpuvun hankinnasta sekä kustannuksista. Vuoden 2011 em. yleiskirjeen periaatteet työsuojelusäännösten mukaisesta suojautumisesta eivät koske tilanteita, joissa työnantaja on harkintansa mukaan määrännyt viranhaltijan/työntekijän käyttämään virkapukua tai työvaatetta esimerkiksi siitä syystä, että tehtävässä edellytetään erottuvuutta.

Kustannusten osalta myös KVTES VI luvun 2 §:ssä ja HYVTES VI luvun 2 §:ssä on sovittu, että jos työnantaja on velvoittanut viranhaltijan/työntekijän käyttämään työssään tietyn mallista virka- tai työpukua tai suojavaatetusta, työnantaja hankkii ja pääsääntöisesti myös huoltaa tällaisen puvun tai vaatetuksen.

KT:n ja pääsopijajärjestöjen vuoden 2011 muistion mukaan suojavaate on tarkoitettu annettavaksi työntekijälle tai viranhaltijalle silloin, kun työskentelyolosuhteet ovat jatkuvasti tai pääosan työajasta erittäin likaiset ja vaatetusta normaalia suuremmassa määrin kuluttavat. Muistiossa mainitaan edelleen, että tällä tarkoitetaan märkien, liejuisten, nokisten tai pölyisten lisäksi kuumia, kylmiä tai kosteita olosuhteita. Suojavaate voi muistion mukaan olla henkilökohtainen johtuen työtehtävän luonteesta tai työpistekohtainen riippuen tapauskohtaisesta harkinnasta. Kun työntekijä tai viranhaltija työskentelee vain tilapäisesti likaavissa tai vaatetusta normaalia enemmän kuluttavissa olosuhteissa, voidaan työpisteeseen muistion mukaan varata yhteisesti käytettäväksi tarkoitettu työpistekohtainen suojavaate.

Työturvallisuuslain perustelujen mukaan henkilönsuojaimeksi katsotaan sellainen suojavaatetus, jota käytetään tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi.

Työvaatteisiin liittyvät käytännöt olisi hankala järjestää ja se asettaisi henkilöstön epätasa-arvoiseen asemaan. Työnantajan on huolehdittava tasapuolisesta kohtelusta henkilöstöryhmien välillä. Samalla tulee huomioida pitkät ja lyhytaikaiset sijaiset, sekä määräaikaiset työntekijät ja viranhaltijat.

Aloitteen mukaiset työvaatteet tulisivat kustantamaan arviolta 63 000 euroa vuodessa. Kustannuksia aiheutuu myös vaatteiden huollosta, pesusta ja säilytyksestä sekä jakelusta. Työvaatteita tulisi olla erikokoisia ja mallisia huomioiden työntekijöiden erilaiset tarpeet. Työvaatteiden hankinnasta ja ylläpidosta tulisi hankala ja monimutkainen, henkilöstöä eriarvoistava käytäntö, jolla tavoiteltavat hyödyt eivät ole kannattavia suhteessa käytännön aiheuttamiin kustannuksiin ja haasteisiin sekä henkilöstön kokemukseen työnantajan epätasapuolisesta kohtelusta. Tuusulan kunnan veto- ja pitovoimasta varhaiskasvatuksessa voidaan huolehtia työvaatteiden sijaan paremmin kilpailukykyisellä palkalla, hyvin mitoitetuilla resursseilla, laadukkaalla johtamisella, osaamisen kehittämisen mahdollisuuksilla, monipuolisilla henkilöstöeduilla sekä hyvillä työolosuhteilla- ja ympäristöillä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että 

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa Ari Loposen,​ Janne Hermusen/Tuusulan Perussuomalaiset ja usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 3.10.2022 § 128 tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen
  • katsoa Ari Loposen,​​ Janne Hermusen/Tuusulan Perussuomalaiset ja usean valtuutetun allekirjoittaman aloitteen 3.10.2022 § 128 tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Eriävä mielipide

  • Valtuusto 13.11.2023 § 170

    ERIÄVÄ MIELIPIDE

    Esitän eriävän mielipiteen valtuuston päätökseen: Muutosesitys varhaiskasvatushenkilöstön vaatekustannuksiin, pykälä 165 sekä palautusehdotukseen pykälä 179.
     

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, valtuutettu Janne Hermunen esitti asian palauttamista valmisteluun valtuutettu Johanna Sipiläisen kannattamana:

Asian palauttaminen valmisteluun: Toimialoilla, joissa kunnalla on olemassa olevat työvaatekäytännöt, kunta vastaa työvaatehankinnoista. Tällaisia toimialoja ovat mm. puistotyöntekijät, rakennus – ja kunnossapitotyötekijät. Varhaiskasvatuksen työvaatetus on mahdollista järjestää niin, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Kunnan muiden toimialojen työntekijöitä vaatetetaan jo nyt työasuihin ja tähän on olemassa toimivat käytännöt. Kaikki Tuusulan ulkotyöntekijät ovat tunnistettavissa työvaatetuksestaan vaateisiin merkitystä Tuusulan logosta. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetusta järjestettäessä on mahdollista huomioida tunnistettavuus esimerkiksi lisäämällä vaatteisiin kunnan logo ja työntekijän nimi. Edellä mainittuun perustuen väite siitä, ettei työvaatetusta ole mahdollista järjestää yhdenvertaisesti on absurdi. Vastauksessa aloitteeseen todetaan, että Tuusulan kunnan veto- ja pitovoimasta voidaan huolehtia työvaatteiden sijaan paremmin kilpailukykyisellä palkalla. Vertailtaessa muiden pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja Tuusulalla ei ole merkittävää kilpailuetua palkkauksessa. Palkkaero kuntien välillä on noin 100 €/kk, kuten alla olevasta kuntarekryn palkkatiedoista voidaan todeta. Ohessa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan palkkavertailua eri kuntien välillä: Vihti 2394,67€/kk, Kauniainen 2461€/kk, Helsinki 2390,18€/kk + 150€ lisä kelpoisuusehdot täyttävälle, Sipoo 2442,74€/kk, Espoo 2389,49€/kk, Järvenpää 2369,38-2418,76, Kerava 2302,72 + 150€ vuodessa vaaterahaa ja Tuusula 2495,81€/kk. Tämän vertailun perusteella voi tehdä johtopäätöksen, ettei Tuusulan varhaiskasvatuksen palkkaus ole erityisen paljon kilpailukykyisempi kuin muissa kunnissa. Palkkatiedot kuntarekry. Koko valtuustokauden ajan kaikille valtuutetuille on vakuutettu talouden kestävän jätti-investoinnit. Kymmenien miljoonien kampus- sekä satojen tuhansien eurojen taidehankinnat suhteessa varhaiskasvatuksen henkilöstölle 63 000 € vuosittain kustannusarvioltaan maksava työvaatetuki on pieni kustannuserä vuosittaisesta budjetista. Kyse on arvovalinnoista.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta valmisteluun, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Hermusen tekemään palautusesitystä, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 40 "JAA"ääntä (Matti Alanko, Jari Anttalainen, Pekka Heikkinen, Pasi Huuhtanen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Sanna Kervinen, Aila Koivunen, Mirka Kovalainen, Topi Korpinen, Päivö Kuusisto, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Mila Lehtonen, Arto Lindberg, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Ari Nyman, Liisa Palvas, Tuija ReinikainenUlla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Antti Seppälä, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Liisa Sorri, Raimo Stenvall, Tapio Tammilehto, Lauri Untamo, Laura Vaarnas, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg ja Laura Åvall)
  • 8 "EI"-ääntä (Janne Hermunen, Jari Immonen,  Eeva-Liisa Nieminen, Henri Savolainen, Kati Lepojärvi, Jari Räsänen, Johanna Sipiläinen ja Mika Timonen)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 JAA-ääntä ja 8 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen valtuuston päätökseksi.

Valtuutettu Janne Hermunen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.