Perustelut
Lahelan kampuksen asemakaavan yleisten alueiden katu- ja puistosuunnitelmaehdotus, piir.no 2207/1-18 on ollut yleisesti nähtävillä 16.1.-29.1.2025.
Lähtökohdat
Katu- ja puistosuunnitelmaehdotus koskee Lahelanpelto III alueesta erotettua, Lahelan kampuksen asemakaavan yleisten alueiden rakentamista. Suunnittelukohde sijoittuu Tuusulan keskuksen lounaispuolelle ja rajautuu lännessä Lahelanpelto II:n asuinalueeseen, etelässä kaava-alueen rajaan, pohjoisessa suojeltavaan metsäalueeseen ja idässä Tuusulanjokeen sekä viereiseen Mikkolan asuinalueeseen. Suunnittelukohde käsittää myös Lahelan kampuksen asemakaavan mukaisen alueen liittämisen nykyiseen infraan ja rakenteisiin.
Katu- ja puistosuunnitelman toteuttaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen koulurakennuksen toteuttamisen sekä toimivat ja turvalliset yhteydet rakennettavalle koululle.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Lahelanorren jo rakennettua katuosuutta esitetään jatkettavan 12,0 metriä leveällä ajoradalla. Lahelanorren pohjoispuolelle esitetään rakennettavan 5,5 metrin levyinen jalankulku- ja pyörätie, jossa jalankulku ja pyörätie on erotettu toisistaan. Jalkakäytävä ja pyörätie esitetään erotettavan ajoradasta 3,5 metriä leveällä erotuskaistalla. Lahelanorren eteläpuolelle esitetään rakennettavan 3,5 metrin levyinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka esitetään erotettavan ajoradasta 2,5 metriä leveällä erotuskaistalla.
Lahelankaarteen ajoradan leveydeksi esitetään 7,0 metriä. Lahelankaarteen länsipuolelle esitetään 3,5 metriä leveää yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä. Katu sijoittuu tulva-alueelle ja se esitetään rakennettavan penkereelle tulva-alueen kohdalla.
Puistokäytävät esitetään rakennettavaksi 4,0 metriä leveänä pientareineen.
Päällysteet ja istutukset
Ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet esitetään toteutettavan asfalttipintaisina. Puistokäytävät esitetään toteutettavan kivituhkapintaisina. Ojapainanteiden sadevesikaivot ympäröidään seulanpääkiveyksellä, joka asennetaan paikalleen asennushiekkaan.
Erotuskaistoille esitetään istutettavan katupuita ja hulevesipainanteiden kohdalle hulevesikasvillisuutta.
Reuna-alueille esitetään istutettavan nurmikkoa.
Knaapinpuistossa kulkevaa ojaa levennetään ja sen varrelle muotoillaan viivyttäviä painanteita tulvatilanteita varten. Lehti- ja havupuustoa lisätään ojien ja puistokäytävien varteen. Luonnonmukaista kosteikkokasvillisuutta istutetaan hulevesialtaisiin ja ojien varsille.
Vesihuolto ja kaapelit
Suunnitelma-alueelle esitetään sijoitettavan uutta vesihuoltoverkostoa pääosin jalankulku- ja pyöräteiden sekä puistokäytävien alle.
Sadevesiviemäriä esitetään Lahelanorrelle noin 150 metriä ja Lahelankaarteelle noin 130 metriä.
Kaduille tulevat kaapelit esitetään sijoitettavan Lahelanorren eteläpuolen reuna-alueelle ja Lahelankaarteen länsipuolen reuna-alueelle.
Kuivatus
Lahelanorsi ja Lahelankaarre esitetään kuivatettavan ja katualueella syntyviä hulevesiä viivytettävän erotuskaistoille rakennettavien hulevesipainanteiden avulla, joista hulevedet ohjataan painanteiden pohjille esitettyjen hulevesikaivojen kautta hulevesiviemäriin. Lahelanorrella hulevesiviemäri esitetään purkavan Knaapinpuistoon esitetyn viivytysojan ja viivytysaltaan kautta Tuusulanjokeen, Lahelankaarteen alkuosalla hulevesiviemäri esitetään purkavan viivytysaltaan kautta Tuusulanjokeen ja Lahelankaarteen loppuosalla hulevesiviemäri esitetään purkavan katualueilla viivytettynä nykyiseen avo-ojaverkostoon.
Puistokäytävät esitetään kuivatettavan avo-ojilla ja hulevedet johdettavan suunnitelma-alueen länsiosalla Knaapinpuiston nykyisen sekä esitetyn hulevesialtaan kautta Tuusulanjokeen, suunnitelma-alueen pohjoisosalla viivytysojassa hidastettuna nykyiseen avo-ojaverkostoon ja suunnitelma-alueen itäpäässä nykyiseen avo-ojaverkostoon ja edelleen Tuusulanjokeen.
Lahelankaarre sijoittuu osittain tulva-alueelle ja katupenkereen poikki esitetään rakennettavan 2 kpl tulvarumpuja, jotka on mitoitettu erikseen tulvatilanteiden varalle. Lisäksi suunnittelualueelle esitetään myös muita rumpuja.
Valaistus ja puistokalusteet
Kaduille ja puistokäytäville esitetään led-valaistusta.
Puistokäytävän varrelle, Tuusulanjoen läheisyyteen esitetään sijoitettavan pöytä-penkki-yhdistelmällä ja roska-astialla varustettua levähdyspaikkaa.
Silta
Suunnitelma-alueen itäosaan esitetään Tuusulanjoen ylittävää jalankulun ja pyöräilyn siltaa, joka yhdistää Lahelanpellon alueen puistokäytävät viereisen Mikkolan asuinalueen puistokäytäviin.
Siltatyyppi on poikittain jännitetty puinen liimattu palkkisilta (pjPlp), jonka jännemitta on 30,0 m ja hyötyleveys 4,5 m. Kansirakenne kallistetaan 0,020 poikkikaltevuuteen. Sillan kansirakenne rakennetaan pystykaarelle R=150 m, ja on suunniteltu rakennettavaksi tulvavedenpinnan yläpuolelle. Silta perustetaan teräspaalujen varaan. Maatuet ovat teräsbetonirakenteiset ja sillan siipimuurit ovat uoman suuntaiset. Sillan taustoille rakennetaan paalulaatat.
Katu- ja puistosuunnitelmaehdotuksesta jätettiin 10 muistutusta nähtävillä olon aikana.
Muistutus 1, Yksityishenkilö 21.1.2025
”Hei ja hyvää alkanutta vuotta!
Lähestyn Lahelan tulevan koulun suunnitelmiin liittyen. Huomasin kunnan uutiskirjeestä, että Lahelan koulun ympäristöön on tehty yleisten alueiden katu- ja puistosuunnitelma. Liitteenä. Mahdolliset muistutukset on tehtävä 29.1.mennessä. Tässä siis muistutukseni ja ehdotukseni puistosuunnitelmaan liittyen.
Tuusulan kunnan www-sivut - Lahelan kampuksen asemakaavan yleisten alueiden katu- ja puistosuunnitelmaehdotus nähtävillä
Koulun rakentuminen kylälle on pitkään odotettu ja merkityksellinen asia. Lahelasta on lähdetty vuosikymmenten varrella kouluun Ruotsinkylään, Riihikallioon, Hyökkälään, Mikkolaan ja Vaunukankaalle sekä koulukeskukseen – riippuen siitä, millä kulmalla koti sijaitsee. On hienoa, että kylälle on vihdoin tulossa oma koulu. Itse olen perheeni kanssa muuttanut Lahelaan vuonna 1998 ja jo silloin oli puhetta koulusta. No, kaikki neljä lasta ehtivät käydä koulunsa ennen oman kylän koulun valmistumista.
Lahela on kasvanut reippaasti, kun pelloille on kaavoitettu uusia asuinalueita. Koulun paikka tuntuu kuin unohtuneen kylän kokonaissuunnitelmista vuosien varrella, ja nyt se on löytänyt paikan tulva-alueen rajamailta Lahelanpellon asuinalueen takaa. Tuusulan kunnan www-sivut
Koulusta on tulossa iso. Oppilaita on suunnitelmien mukaan 900 (1-9. luokat). Lisäksi esiopetukseen tulee 40 lasta ja 8-ryhmäinen päiväkoti noin 168 lapselle. Lisäksi henkilökuntaa on pari sataa. Rykmentinpuiston syksyllä 2025 valmistuva koulu on suunnilleen samankokoinen.
Tutustuin tuoreeseen koulun puistosuunnitelmaan ja huoleni heräsi. Syksyllä valmistuva Rykmentinpuiston koulu tukeutuu lähimetsään ja urheilukeskuksen kattavaan tarjontaan. Uimahallikin on kivenheiton päässä. Nykyiset koulut, joista lapset siirtyvät Lahelaan rakennettavaan kouluun, ovat tarjonneet oivallisia liikuntapaikkoja. Esim. nykyisin yläkoululaisten koulukeskus sijaitsee kätevästi urheilukeskuksen naapurissa.
Lahelan 1000 lasta ovat varhaiskasvatus- ja kouluvuotensa tulevaisuudessa (1-16-vuotiaina) tontilla, joka ei rajaudu metsään vaan hulevesialtaaseen, ojiin ja tulvaniittyyn sekä tiiviiseen asuinalueeseen. Ainut metsikkö on tulva-alueen ryteikkö. Lahelan liikuntapaikkatarjonta rajoittuu Lahelanniityn pallokenttään ja vapaaehtoisvoimin tehtyihin
maalaislatuihin sekä parin leikkipuiston pieniin liikuntapaikkoihin. Ristikiven ulkoilumetsä ja Häklin uimamonttu ovat liian kaukana palvellakseen koulun arkea.
Alla olevassa kaavakuvassa puistoalueet näyttävät isoilta, mutta koulun tontin ympäristö on käytännössä hulevesialtaan ja ojien ympäröimä. Koulu on sijoitettu hyvinkin alavaan paikkaan, sillä paremmat paikat on jo ehditty kaavoittaa asuntorakentamiseen. Lahelankaarteen itäpuoleinen osuus on hetteistä rantaniittyä, jolla voi kulkea käytännössä vain hankikannon aikaan.
Opetusryhmiä koulussa olisi suunnitellulla oppilasmäärällä karkeasti arvioiden ainakin 50. Koulun liikuntasaliin 50 oppilasryhmää eivät laskennallisesti pääse edes kerran viikossa. Koulun pihan tulisi tarjota kaikenikäisille virkistäviä ja motivoivia paikkoja myös ulkona oppimiseen ja leikkiin. Lisäksi koulun tontille pitää mahtua pysäköintipaikat yli
100 autolle, useille sadoille pyörille ja mopoille sekä saattoliikenteelle (helposti satoja päivässä). Suuri osa oppilaista ja varhaiskasvatuksen lapsista tulee sen verran kaukaa, että pyöräily tai kävely ei ole mahdollista, eikä joukkoliikennekään ole kaikista suunnista ratkaisu. Kulkuyhteys urheilukeskukseen ja uimahallille on haastavan pitkä koulupäivän aikana tehtäviin siirtymiin.
Nyt olisikin korkea aika suunnitella koulun lähialueet ja koko kylän puistoalueet niin, että tulevan koulun oppilaille saadaan järkevät tilat myös ulos ja liikuntatunneille. Aikaa kommentoida koulun ympäristön puistosuunnitelmaa on 29.1.2025 asti.
Koulu on valtava investointi kunnalle ja äärimmäisen tärkeä paikka sitä yli kymmenen vuotta käyville lapsille. Nyt olisi syytä olla puistojenkin suhteen kunnianhimoinen, jotta saadaan kerralla tehtyä toimiva ja lasten kannalta hyvä koulu ympäristöineen, jotta lasten ei tarvitse viettää lapsuus- ja nuoruusvuosia paahteisella ja tuulisen ankealla koulupihalla tuhannen muun kanssa.
Koulun paikkaa ei voitane enää muuttaa. Se nousee puuttomalle ja tuuliselle niitylle. Mutta mitä voisimme tehdä tulevien koululaisten lapsuuden ympäristön hyväksi? Voisiko ajatella out of the box?
Ehdotuksia:
1.Metsiköt, arboretum
Koulun tontin pohjoisreunalla on pieni metsikkö ja tontin läpi kulkee maisemallisesti tärkeä puurivistö, joka tuo suojaa tuulilta. Nämä metsiköt täytyy ehdottomasti säilyttää, muuten koulun pihamaa on täysin tuulten armoilla. Tuuliselle niitylle, hulevesialtaiden ja tulvaniityn reunaan, tulee jo tänä keväänä istuttaa kotimaisten puulajien puulajipuisto, arboretum. Näin puut ovat koulun valmistuessa jo ehtineet vähän kasvaakin ja palvelevat pian kouluopetustakin.
2. Polkuverkosto
Koulua ympäröivälle niitylle on helppo rakentaa Lahelankankaan ja Lahelanrinteen polkuihin liittyvä kestävöitetty kävelypolkuverkosto, joka palvelee liikuntatunteja ja kyläläisten virkistäytymistä.
3. Yhteys Hyrylään ja urheilukeskukseen
Tuusulanjoen yli Mikkolaan on suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Tehdään reitistä ja sillasta sellainen, että sitä voi käyttää myös kevyt joukkoliikenne, esim. pieni sähköbussi. Tällainen yhteys Lahelasta Hyrylän palveluiden, bussiterminaalin ja urheilukeskuksen välillä palvelee kaikkia kyläläisiä ja mahdollistaa koululaisten siirtymisen liikuntatunniksi urheilukeskuksen palveluiden ääreen.
4. Opetusrakenteet
Tuusulanjoen rantaan on hyvä tehdä opetuskäyttöön sopivia rakenteita kuten paviljonki, korotettu laiturialue, katos ja lautta. Nyt alueelle on suunniteltu vain yksi penkki, pöytä ja roska-astia. Tulva-alueellekin voidaan rakentaa hyvällä suunnittelulla rakenteita rannan tuntumaan.
5. Lähivirkistysalueet
Kohennetaan koulun lähimmät virkistysalueet Lahelanniityn pallokenttä ja Tuhkalanpuisto. Kentällä tulee olla juoksurata, pituushyppypaikka, kuularinki, katos, penkit, beachvolley-kenttä. Tuhkalan puistoon sopii paviljonki tai opetuskatos. Lisäksi puistoon mahtuu ulkoliikuntalaitteita. Puistossa on jo pyöräilypolku sekä talvisin latuverkoston lähtöpiste ja pulkkamäki.
6. Metsäkoulu
Ristikiven ulkoilumetsässä on suuri laakea kalliorinne, josta on suunniteltu luonnonauditorio. Sen yhteyteen rakennettava opetuskatos toimii Lahelan koulun metsäkouluna, joka mahdollistaisi teemoitetun koulupäivän järjestämisen. Rakenne palvelisi myös muita käyttäjiä ja monipuolistaisi kunnan omistaman Ristikiven alueen käyttöä.
7. Hukkamaat hyötykäyttöön
Koulun tontti on varsin ahdas, joten se on käytettävä kekseliäästi. Hulevesialtaiden ja ojien yläpuolelle voi rakentaa vaikkapa pyöräparkin, leikki- ja liikuntavälinevarastoja, päiväkodin leikkimökin, yläkoululaisten hengailupaikan tai vaikkapa ateljeen.
8. Lapsimyönteinen Tuusula.
Kunnan eri alueiden lapsien on voitava käydä koulunsa tasa-arvoisessa asemassa. Missä foorumissa ja milloin Lahelan koulun ympäristöä suunnitellaan? Vai oliko suunnitelma tuhannelle lapselle tässä – hulevesialueet, tulvaniitty, penkki ja roskis? Alla olevassa kuvassa näkyy suunnitelma kevyenliikenteen sillan kupeessa olevasta penkistä, joka on puistosuunnitelman ainut rakenne! Olkaamme kunnianhimoisia ja laatikaamme Lahelan lapsille ja tuhansille kyläläisille toimiva suunnitelma!
Nykyinen suunnitelma vaatii selkeää terhakoittamista, jotta Lahelan koulun lapsille saadaan toimiva oppimisympäristö.
Terveisiä Lahelasta! "
Vastine 1
1. Metsiköt, arboretum
Nykyistä metsää pyritään säästämään yleisillä alueilla mahdollisimman paljon Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä noudattaen. Katusuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti. Lähtökohtaisesti asemakaava sijoittuu kuitenkin suurilta osin aukealle pellolle, joten tarvetta nykyisen metsän kaadolle on hyvin vähän yleisillä alueilla.
2. Polkuverkosto
Katusuunnitelmassa on suunniteltu asemakaavan mukaiset kevyen liikenteen yhteydet ja polkuverkostot, jotka ovat oleellisia asemakaavan toteuttamisen kannalta. Muita ehdotettuja polkuverkostoja ei ole tällä hetkellä mahdollista toteuttaa mm. kaavallisista ja maanomistussyistä.
3. Yhteys Hyrylään ja urheilukeskukseen
Yhteys Hyrylään ja urheilukeskukseen on katusuunnitelmassa suunniteltu vain jalankulku ja pyöräliikenteelle. Katuyhteys Hyrylään ja urheilukeskukseen on suunnitteilla Lahelanorren asemakaavassa (3650) Lahelanortta jatkaen Sahatielle Mikkolaan.
4. Opetusrakenteet
Asemakaava ei mahdollista ehdotettujen rakenteiden toteuttamista Tuusulanjoen rantaan. Lisäksi koulujen opetusrakenteiden tarpeet ja tilat kuuluvat myös koulun suunnitteluhankkeiden vastuulle.
5. Lähivirkistysalueet
Ehdotetut alueet eivät sijoitu kys. asemakaavan ja katusuunnitelman alueelle, joten niitä ei voida tässä hankkeessa suunnitella tai toteuttaa.
6. Metsäkoulu
Ehdotettu alue ei sijoitu kys. asemakaavan ja katusuunnitelman alueelle, joten niitä ei voida tässä hankkeessa suunnitella tai toteuttaa. Lisäksi koulujen opetusrakenteiden tarpeet ja tilat kuuluvat myös koulun suunnitteluhankkeiden vastuulle.
7. Hukkamaat hyötykäyttöön
Lahelan koulun pihajärjestelyjen ja -toimintojen yms. suunnittelu vastuu on kouluhankkeella ja ne tulee sijoittua asemakaavan mukaiselle koulun tontille. Asemakaava toki mahdollistaa koulun hulevesirakenteiden sijoittamisen myös VL-16-alueelle, mikäli ne saadaan sovitettua yleisten kunnallistekniikan rakenteiden kanssa yhteensopiviksi.
8. Lapsimyönteinen Tuusula.
Katusuunnitelmassa on suunniteltu nyt vain asemakaavan toteuttamisen kannalta olennaisimmat ja välttämättömät asiat kustannus- ja kouluhankkeen aikataulunäkökulmasta. Näillä välttämättömillä kunnallistekniikan ratkaisuilla mahdollistetaan kouluhankkeen toteutus sekä lisäkaavoittaminen Lahelanpelto III YS:n mukaisesti tulevaisuudessa.
Viheralueille tulevia rakenteita (mm. toiminnallisuutta lisääviä) voidaan toteuttaa myöhemmin pienemmissä viherhankkeissa, jos niille syntyy erityistä tarvetta. Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä Tuusulanjokilaakson pohjoisosan virkistyskäytön yleissuunnittelua, jossa käsitellään mm. joenvarteen tulevia uusia virkistysreittejä, kalustusta yms.
Muistutus käsitteli lähinnä kouluhankkeen asioita, joten välitetään muistutus tiedoksi Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 2, Yksityishenkilö 27.1.2025
”Ohessa palautteeni Lahelan koulun katu- ja puistosuunnitelmaan
Lahelan koulun suunnitelma ei takaa Lahelan ja lähiseudun lapsille riittävää koulun piha-aluetta, järkevää oppimisympäristöä eikä tasaveroisia liikuntapaikkoja. Koulun lähistöllä ei ole yläkoululaisille eikä alakoululaisille tarpeellisia liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi uima- ja jäähalliin on koulupäivän aikana erittäin hankala siirtyä. Suunnitellulla sijainnilla ei ole lähimetsää varhaiskasvatuksen ja alakoulun tarpeisiin. Opetussuunnitelmaa on haasteellista noudattaa lähialueen puutteellisten mahdollisuuksien vuoksi.
Olen keskustellut viime päivinä Lahelan asukkaiden sekä paikallisten varhaiskasvatuksen opettajien kanssa. Olen saanut palautetta katu- ja puistosuunnitelmaan kymmeniltä Lahelan asukkailta. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että suunniteltu koulun paikka ei ole toimiva, ja että suunniteltu koulukokonaisuus on liian suuri, eikä suunniteltu puistoalue ole sopiva koulun tarpeisiin. Varhaiskasvatus tarvitsee sekä ammattilaisten että vanhempien mielestä erilliset tilat, jotka on mitoitettu pienempien tarpeisiin ja jossa on rauhalliset tilat leikkiin ja lepoon.
Suunnitellun koulun piha-alue rajoittuu hulevesialtaaseen sekä ojiin, jotka ovat vaarallisia ja myös haisevat. Suojaava puusto puuttuu ja piha on tuulinen ja paahteinen. Puistoalue Lahelankaarteen itäpuolella on kulkukelvoton, eikä sitä voi hyödyntää virkistysalueena. Koulualue on aivan tulva-alueen rajalla. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, joten tulvarajat voivat muuttua, jolloin koulun tonttikin saattaa joutua tulva-alueelle.
Koulurakennuksen piha-alueista, joilla lapset ovat 1-16-vuotiaina, ei edes hyvällä suunnittelulla saa monipuolisia, sillä suunnitellun kokoinen koulurakennus, parkki- ja huoltotilat vievät tontista suuren osan. Koulualue ei rajoitu puistoon tai metsään, jossa lapset voisivat oleilla. 16 vuotta samalla pienellä piha-alueella, hulevesialtaiden ympäröimänä, ei ole virkistävä ja oppimiseen kannustava kokemus Lahelan lapsille.
Piha-alueen kokoa on helppo arvioida käymällä paikan päällä. Nykyinen hulevesiallas on noin neljäsosa tulevan koulun tontista. Tuolle hulevesialtaan kokoiselle alueelle pitäisi siis mahduttaa noin 300 lasta opettajineen, koulurakennus, piha-alue, noin 50 autoa sekä 200 polkupyörää. Tervetuloa tutustumaan alueeseen.
Naapurikunnassa Nurmijärvellä isosta koulukompleksista luovuttiin, jotta lapsille saatiin turvattua maltillisen kokoiset yksiköt ja riittävät piha-alueet.
Myös Tuusulassa tulisi tehdä ratkaisuja, jotka joustavat tulevaisuudessa ja ovat monikäyttöisiä. Saatto- ja huoltoliikennekin, jota yli 1000 lapsen yksikössä on satoja aamuin illoin, olisi paremmin hallittavissa, jos esim. päiväkoti ja koulu ovat eri rakennuksissa, eri tonteilla. Erilaisten riskien hallinta on helpompaa, jos tilat ovat erillisiä. Vesivahinko, veden saastuminen, tulipalo, rakenteiden vaurioituminen tms. tarkoittavat lapsille väistötiloja. Tuhannelle lapselle väistötilojen löytäminen on erittäin hankalaa. Infektiot leviävät suurissa yksiköissä ja ahtaissa tiloissa helpommin, joten myös terveysturvallisuuden kannalta olisi parempi tarjota erillisiä tiloja ja väljempiä ulkotiloja.
Tuusulan nykyinen koulukeskus Sahankulmassa on yläkoululle oivallinen paikka urheilukeskuksen vieressä. Se on helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyörällä ja jalan, myös esim. Paijalan ja Ruotsinkylän suunnilta. Yläkoululaiset kulkevat nykyisinkin mielellään pyörällä Lahelasta koulukeskukseen, joka on lähellä harrastusmahdollisuuksia ja palveluita. Lahelan koulun ja puistoalueiden suunnittelu helpottuisi, jos yläkoulu olisi jatkossakin koulukeskuksen tontilla.
Nurmijärven kouluratkaisu oli teknisen lautakunnan yksimielinen päätös:
"Kustannuseroista huolimatta tulee valita vaihtoehto, joka takaa lapsille turvalliset ja kohtuullisen pituiset koulumatkat, maltillisen kokoiset yksiköt ja riittävät piha-alueet", perustelee tekninen lautakunta esitystään.”
Klaukkalan kouluratkaisu | Tekninen lautakunta yksimielisesti erillisten ala- ja yläkoulujen kannalla | Paikalliset | Nurmijärven Uutiset
Lahelan lapset ansaitsevat hyvät tilat lapsuus- ja nuoruusvuosiin.”
Vastine 2
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Katu- ja puistosuunnitelmat noudattavat Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä. Katu- ja puistosuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti.
Lahelan koulun sijainti on päätetty ja hyväksytty jo aiemmissa yhteyksissä Lahelan kouluun (kampus) liittyvissä päätöksentekovaiheissa.
Välitetään muistutus tiedoksi Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 3, Yksityishenkilö 27.1.2025
”Hei,
Kommentteja Lahelan kampuksen katu- ja puistoaluesuunnitelmaan:
1. METSÄTTÖMYYS
Koulun välittömässä läheisyydessä ei ole metsää, jossa lapset pääsisivät luonnollisesti tutustumaan jo varhaislapsuudesta asti helposti lähiluontoon. Säännöllisen metsämikrobialtistuksen terveysvaikutukset on varsinkin viimeisen vuoden aikana olleet useaan kertaan Helsingin Sanomien artikkelienkin aiheena.
Koulun pihan tulee ehdottomasti sisältää isompiakin puita, kasveja, pensaita ja luonnollista maata. Sen tulee tarjota luonnollista suojaa tuulelta, sateelta sekä tarvittaessa myös paahteelta. Kumirouhe sisältää terveydelle haitallista muovia, joten sitä tulee viimeiseen asti pihamateriaalina välttää.
Pihalle voisi istuttaa myös syötäviä puita ja pensaita, joita lapset pääsisivät turvallisesti syömään.
Käytetään tarvittaessa hyväksi Ristikiven ulkoilumetsää; poistetaan sieltä frisbee-golfrata ja rakennetaan tilalle muutamia lähiliikuntapisteitä, opetuskatoksia ja piknik-paikkoja.
2. LIIKUNTAPAIKATTOMUUS
Lahelan kampuksen läheisyydessä ei ole valmiina, eikä tämän suunnitelman mukaan olisi myöskään tilaa rakentaa siihen jalkapallokenttää, joka toimisi talvisin luistelukenttänä. Sekä mahdollisia muita ulkoliikuntavälinepaikkoja riittävän tilavasti.
Helsingin Sanomissa on viimeisen vuoden aikana ollut artikkeleja myös lasten huolestuttavasti heikentyneestä peruskunnosta. Päiväkoti- ja koulu, joka ei tarjoaisi riittäviä liikuntapaikkoja läheisyydessään olisi katastrofi. Kuljetukset uimahalliin tai urheilupuistoon bussilla maksavat kohtuuttoman paljon, samoin kuin lasten liikkumattomuus pitkällä aikavälillä. Vertailuna Nahkelan, Vaunukankaan ja Ruotsinkylän koulujen tämänhetkiset pihat tarjoavat mahtavat liikuntamahdollisuudet sekä riittävästi tilaa ja turvallisuutta ympärillään.
Tarvittaessa isonnetaan Lahelanniityn liikuntakenttää ja pidetään se hyvässä kunnossa vuoden ympäri. Siihen myös juoksurata, pituushyppypaikka, kuularinki, parit katokset, jossa penkkejä ja beachvolley -kenttä. Talvisin ehdottomasti tarpeen luistelukenttä. Kenties myös paviljonki, opetuskatos ja liikuntalaitteita jos mahtuu.
3. TURVALLISUUS
Lahelan kampuksen sijainnin rajaantuminen isoihin hulevesialtaisiin, ojiin, tulvaniittyyn (sekä tiiviiseen asuinalueeseen) pitävät sisällään merkittävän turvallisuusriskin lasten kannalta. Koulumatkoilla (tai jopa koulupäivien aikana) voi tapahtua odottamattomia, vaarallisia tahallisia tai tahattomia asioita veteen liittyen lasten idearikkailla päähänpistoilla.
Vesistöjen ranta-alueet pitää olla ehdottoman turvalliset, tulvimattomat ja sortumattomat. Mikäli vettä seisotetaan altaissa, on veden kunnosta huolehdittava niin, ettei se haise, väri ole oksettava, ja lammikko heitetty täyteen epämääräisiä roskia.
-> riittävästi roskiksia, joita tyhjennetään säännöllisesti. Rakennetaan useita piknik-pöytäalueita, osa vaikka suojaisella katoksella, ja nuotiopaikka laavulla.
Toivottavasti myös sillalle vievät tiet rakennetaan tulvaveden yläpuolelle. Tulvavesi ei ole leikin asia; sitä ei olla saatu Lahela-Riihikallio sillankaan kohdalla hallittua.
4. SIJAINTI
Koulu on sijoitettu väärään paikkaan, koska paikka on ahdas ja tulvariskialueella. Tulvariskialueelle ei saa rakentaa. (Tulvariskialueelle ei saa rakentaa jos sillä tulvii kerran 50 vuodessa -YLE 2015).
Paikan maaperä on erittäin huono, jopa vaarallinen sekä lasten turvallisen liikkumisen koulumatkoilla kannalta, että mahdollisen koulurakennuksen kostumisen ja ajassa kestämisen kannalta. Rakentaminen huonoon paikkaan maksaa 3,5 miljoonaa ekstraa jo lähtökohtaisesti, sekä mahdolliset jatko-extraylläpitotarpeet maksavat myös.
Sijainti liikennesumpussa, jossa tietä pitäisi ajaa edestakaisin ei toimi. Sama lapsi saattaa olla saman auton edessä ylittämässä katua useamman kerran tuon suoran varrella.
Kun hulevesialtaita- ja tai viemäreitä olisi koulun välittömässä läheisyydessä, niin onko riski, että ne haisevat…tai ainakin silloin, jos niissä on epäkuntoa, jonka selvitys voi pahimmillaan olla hankalaa ja kestää….
5. SISÄTILOJEN AHTAUS
Esim. liikuntasalin käyttö ei olisi mahdollista koko porukalle edes viikottain. Eihän tällainen voi olla edes lähtökohtaisesti mahdollista; tilojen hankaluus käyttää ja liika pienuus jo heti kättelyssä?! Rakennettavan koulun kokoa ja oppilasmäärää pitää pienentää jo lähtökohtaisesti niin, että kaikki on helpommin hallittavaa ja resurssit riittävät kaikille. Oleellisista asioista ei voi tinkiä. Tilojen suunnittelu pitää olla lasten ikätason mukainen eikä kompeksista saa tulla laitosmaista suuryritystä. Sisätilojen ahtaus on huomattu jo Tuusulanjärven kampuksellakin, miksi silti ollaan tässäkin tapauksessa kaikkia, kaikkea ja liikaa änkeämässä yhteen ja samaan paikkaan.
6. ULKOTILOJEN TOIMINNALLISUUS
Kampuksen pihan tulisi mahdollistaa kaikille ikäryhmilleen liikunnallisia, turvallisia, kehittäviä ja tarvittaessa suojaisiakin paikkoja päiväkotiulkoiluihin, koulun välitunneille, sekä myös ulko-oppitunneille. Riittävää rauhaa ulkona, liian suurella väkimäärällä on kuitenkin hankala saavuttaa.
Hukkamaat hyötykäyttöön; koulun tontti on varsin ahdas, joten se olisi käytettävä mahdollisimman kekseliäästi. Hulevesialtaiden ja ojien yläpuolelle voisi rakentaa esim. pyöräparkin, leikki- ja liikuntavälinevarastoja, päiväkodin leikkimökin, yläkoululaisten hengailupaikan ja/tai vaikkapa näyttelyateljeen. ”Jättimäisen päiväkodin pihaa ei voi sovittaa pienen lapsen mittakaavaan. Jos noudatetaan valtakunnallista ohjeistusta – 20 neliömetriä lasta kohden – piha on jalkapallokenttämäisyydessään turvaton ja vaikea valvoa. Jos piha on pienempi, se on suurelle joukolle niin ahdas, ettei siinä voi leikkiä ja liikkua riittävästi ja monipuolisesti.”- HS 26.1.2025
7. PYSÄKÖINTI
Koulun tontille pitää mahtua parkkipaikat jatkuvasti yli 100 autolle. Sekä erilaisten tilaisuuksien yhteydessä vieläkin suuremmalle määrälle.
Tarpeen on myös turvalliset säilytyspaikat useille sadoille pyörille, mopoille, mopoautoille ja potkulaudoille. Kääntöpaikan pitää olla toimiva, ja lähistön asukkaiden pitää päästä sujuvasti siirtymään kotiinsa ja sieltä pois myös päiväkotiin/kouluuntulo & poislähtöaikoina.
8. JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET
On otettava huomioon etäisyys lähimpiin bussipysäkkeihin. Kävelymatka sinne saattaa kestää helposti yli 10 min/suunta, ja sen aikana voi joutua ylittämään tien vähintään kaksi kertaa. Joukkoliikenne menee myös aivan liian harvoin.
9. PITKÄAIKAISUUS
Lapset tulevat viettämään kyseisen päiväkodin- ja koulun ympäristössä pisimmillään jopa 13 vuotta. Sen on pystyttävä olemaan mielekäs, toimiva ja kestettävä aikaa.
Useampi pienempi rakennus erikseen ja oikeammassa paikassa, isommalla pihalla ja luontoympäristöllä olisi pitkäaikaisempi ja ilmastoystävällisempi ratkaisu kuin yksi jättisuuri kompleksi. -> Korjataan Nahkela, Vaunukangas ja Ruotsinkylä parempaan kuntoon ja jatketaan niillä. Tuusula kampanjoi kuntaansa ilmastoystävällisenä. Viime vuoden Helsingin Sanomista löytyy materiaalia myös siitä, että on usein ilmastoystävällisempää kunnostaa vanhaa kuin rakentaa uutta.
10. YHTEYS RIIHIKALLIOON
Kulkuväylän Lahelan puolelta Riihikallioon (Lahelanpellolta kevyen liikenteenväylä) on oltava ympäri vuoden turvallinen kulkea ja hyvin kunnossa pidetty. Tälläkin hetkellä jopa isompi silta Lahelasta Riihikallioon on välillä syksyisin ja keväisin pois käytöstä suuren tulvinnan takia, millä varmistetaan, että samaa tulvintaa ei tapahdu Lahelanpellon kevyenliikenteen väylällä?
11. YHTEISKÄYTTÖTILAT
Päiväkoti ja koulu tulee suunnitella ensisijaisesti ja mahdollisimman optimaalisesti lasten käyttöön, lasten etu edellä. Eikä laittaa liikaa aikaa ja resursseja aikuisten ja yhteiskäyttötilojen suunnitteluun.
12. LAPSIMYÖNTEINEN TUUSULA
Jos kunta todella kuuntelisi kuntalaisiaan ja seuraisi ajankohtaisia tutkimuksia sekä kirjoittelua jättikouluista, niin Tuusulan kunta ei rakentaisi enää yhtään jättipäiväkotia ja/tai -koulua. Lasten etu ei ole jättipäiväkoti tai -koulu. Lasten etu on pieni koulu, lähellä, jonne on helppo ja turvallinen itsenäisesti liikkua. Tilojen pitää olla myös terveelliset, joka ei tarkoita vain puhdasta sisäilmaa vaan myös ihan perusarjeltaan mielenterveyttä edistävää, eikä kuormittavaa.
Jättimäisissä päiväkodeissa muhii nyt jättimäinen ongelma:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010988108.html?fbclid=IwY2xjawIC7F5leHRuA2FlbQIxMQABHTcEik-Jg-
pL3A8puzAb1nqM0iqJFDlvt3NR46qbR1-pajiiuTAA3saM9w_aem_Coed-zuQUgEEpWFtckRDow
Lähde: Helsingin Sanomat 26.1.2025.
Huomiot jutusta:
Jättimäiset päiväkodit ovat lapsille huono ja turvaton ympäristö. Siitä huolimatta niiden rakentaminen leviää kuin epidemia, kirjoittaa varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala Helsingin Sanomien sivunpituisessa pääkirjoitusesseessä 26.1.2025. Otteita kirjoituksesta:
*Tuttu ja kodikas päiväkotirakentaminen on vaihtunut massiivisiin ja laitosmaisiin rakennuksiin. Vanhemmat ja päiväkotien työntekijät, jotka tuntevat jättimäisten päiväkotien arjen, vastustavat niitä. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että heidän perustelunsa ovat kärpästen surinaa kuntapäättäjien korvissa.
*Norjassa opetusministeriö on teettänyt laajan tutkimuksen rakenteellisten tekijöiden yhteydestä varhaiskasvatuksen laatuun. Tulokset kertovat, että kooltaan paras on 60 lapsen päiväkoti.
*Varhaiskasvatusympäristön tulee lain mukaan olla kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Jättimäiset päiväkodit eivät näitä kriteereitä täytä, ne päinvastoin heikentävät ratkaisevasti pienten lasten kasvuolosuhteita.
*Jättimäisissä päiväkodeissa on ongelmia, joita parhaatkaan johtajat ja työntekijät eivät voi muuksi muuttaa. Kaikki tärkeä vaikeutuu. Henkilöstön sitoutuminen on heikompaa ja vaihtuvuus suurempaa kuin pienemmissä päiväkodeissa. Se vaikeuttaa ja pahimmillaan estää luottamussuhteiden rakentumisen. Pienissä päiväkodeissa aikuiset tuntevat kaikki lapset, jättäreissä ryhmästä toiseen siirtyvät aikuiset ovat lapsille vieraita ja lapset aikuisille nimetön joukko.
*Lasten aivoja olisi tärkeää suojella karsimalla turhaa ja vahingollista ärsykekuormaa. Jättäreissä se ei onnistu.
*Perinteisissä päiväkodeissa lasten kanssa syötiin ja juteltiin omassa ryhmässä kaikessa rauhassa. Jättärien linjastoruokalat ovat levottomia ja meluisia, kun monta ryhmää syö yhtä aikaa ja vuorokattaukset vaativat noudattamaan minuuttiaikatauluja. Lapsijoukkojen siirtäminen sisään ja ulos monen ryhmän eteistilojen kautta kuormittaa samaan tapaan sekä lapsia että aikuisia.
*Jättimäisen päiväkodin pihaa ei voi sovittaa pienen lapsen mittakaavaan. Jos noudatetaan valtakunnallista ohjeistusta – 20 neliömetriä lasta kohden – piha on jalkapallokenttämäisyydessään turvaton ja vaikea valvoa. Jos piha on pienempi, se on suurelle joukolle niin ahdas, ettei siinä voi leikkiä ja liikkua riittävästi ja monipuolisesti.
*Lapsen pitäisi voida myös rakentaa luontosuhdetta päiväkodin omalla pihalla. Jättäreissä tämäkään ei onnistu, kun piha pinnoitetaan massiivista kulutusta kestävällä asfaltilla, keinonurmella tai muilla muovipinnoitteilla, jotka altistavat lapsen mikromuoveille ja heikentävät heidän immuunijärjestelmänsä suotuisaa kehittymistä.
*Varhaiskasvatuksen opettajat joutuvat nyt käyttämään aivan liian paljon aikaa muuhun kuin lasten kanssa toimimiseen sekä sen suunnitteluun ja valmisteluun. Jättimäisissä päiväkodeissa moni asia jää tekemättä myös siksi, että se on niin hankalaa. Ennen otettiin oman ryhmätilan hyllystä vahakangasliinat, paperit ja vesivärit ja alettiin maalata, nyt prosessi aloitetaan varaamalla määräajaksi ”ateljee”, joka sijaitsee toisella puolen isoa rakennusta.
*Ongelmien lista on pitkä. Jättimäiset päiväkodit heikentävät varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa, ja se pahentaa pulaa pätevästä henkilökunnasta. Työntekijöiden eettinen kuorma kasvaa, kun he eivät pysty tekemään työtään niin kuin pitäisi. Lasten pitkäkestoisesta stressistä maksetaan tulevaisuudessa kovaa hintaa. Lasten vienti- ja hakumatkat pitenevät, kun päiväkotiverkosto harvenee.
*Ja lopulta: mitä päiväkotikolosseille tehdään, sitten kun lopulta ymmärretään, että niiden rakentaminen oli suuren luokan virhe?
*Aikuisten intressit ohittavat lasten tarpeet ja näkökulman. Lapsen edun ensisijaisuus on kuollut kirjain. Jokainen jättimäisen päiväkodin rakentamispäätös vaatii silmien sulkemista. Jokainen jättäri on liikaa. Jättimäisen ongelman paheneminen on onneksi helppo pysäyttää: täytyy vain välittömästi lopettaa jättärien rakentaminen."
Vastine 3
1. METSÄTTÖMYYS
Nykyistä metsää pyritään säästämään yleisillä alueilla mahdollisimman paljon Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä noudattaen. Katusuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti. Lähtökohtaisesti asemakaava sijoittuu kuitenkin suurilta osin aukealle pellolle, joten tarvetta nykyisen metsän kaadolle on hyvin vähän yleisillä alueilla. Katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään kuitenkin vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita.
2. LIIKUNTAPAIKATTOMUUS
Katu- ja puistosuunnitelmassa ei käsitellä koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Nämä asiat kuuluvat kouluhankkeen projektille. Nyt tässä nimenomaisessa hankkeessa toteutetaan vain asemakaavaa ja Lahelanpelto III YS:n periaatteiden mukaisia asioita.
3. TURVALLISUUS
Hulevesialtaiden reunat ja luiskat on suunniteltu VL-alueilla loiviksi sekä vesisyvyys matalaksi, jotta niihin ei voisi vahingossa pudota. Yleisten alueiden roskisten tarve ja niiden sijoituspaikat tarkistetaan vielä rakentamissuunnittelun aikana. Asemakaavan mukaiset tulva-alueelle tulevat uudet kadut ja kevyen liikenteen väylät on suunniteltu penkereelle tulvarajan yläpuolelle ja kunnossapidettäviksi. Uusi reittiyhteys Lahelan ja Mikkolan välillä säilyy käytössä siis myös arvioitujen pahimpien tulvien aikaan.
4. SIJAINTI
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamia yleisiä alueita, ei esim. koulutontin asioita.
Lahelan koulun sijainti on päätetty ja hyväksytty jo aiemmissa yhteyksissä Lahelan kouluun (kampus) liittyvissä päätöksentekovaiheissa.
5. SISÄTILOJEN AHTAUS
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksytyn asemakaavan yleisiä alueita Lahelanpelto III:sta laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Koulutontin asiat kuuluvat kouluhankkeen projektille.
6. ULKOTILOJEN TOIMINNALLISUUS
Katu- ja puistosuunnitelmassa ei käsitellä koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Nämä asiat kuuluvat kouluhankkeen projektille.
7. PYSÄKÖINTI
Katu- ja puistosuunnitelmassa ei käsitellä koulun tontin sisäisiä piha- ja liikennejärjestelyjä. Nämä asiat kuuluvat kouluhankkeen projektille. Nyt tässä nimenomaisessa hankkeessa toteutetaan vain asemakaavan mukaiset yleiset alueet Lahelanpelto III YS:n periaatteiden mukaisesti.
8. JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET
Katu- ja puistosuunnitelmassa on varauduttu koulun kohdalla Lahelanorrelle uusilla bussipysäkeillä. Joukkoliikennereitin odotetaan siis kulkevan tulevaisuudessa Lahelanortta pitkin koulun edestä viimeistään siinä vaiheessa, kun Lahelanorsi on kytkeytynyt Sahatiehen.
9. PITKÄAIKAISUUS
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamia yleisiä alueita, ei esim. koulutontille tulevia asioita.
Lahelan koulun sijainti on päätetty ja hyväksytty jo aiemmissa yhteyksissä Lahelan kouluun (kampus) liittyvissä päätöksentekovaiheissa.
10. YHTEYS RIIHIKALLIOON
Asemakaavan mukaiset tulva-alueelle tulevat uudet kadut ja kevyen liikenteen väylät on suunniteltu penkereelle tulvarajan yläpuolelle ja kunnossapidettäviksi. Uusi reittiyhteys Lahelan ja Mikkolan välillä säilyy käytössä siis myös arvioitujen pahimpien tulvien aikaan.
11. YHTEISKÄYTTÖTILAT
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamia yleisiä alueita, ei esim. koulutontille tulevia asioita tai koulurakennusta.
12. LAPSIMYÖNTEINEN TUUSULA
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamia yleisiä alueita, ei esim. koulutontille tulevia asioita tai koulurakennusta.
Lahelan koulun sijainti on päätetty ja hyväksytty jo aiemmissa yhteyksissä Lahelan kouluun (kampus) liittyvissä päätöksentekovaiheissa.
Muistutus käsitteli paljolti kouluhankkeen asioita, joten välitetään muistutus tiedoksi Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 4, Yksityishenkilö 28.1.2025
”Hei. Muutama asia, mitkä tulisivat olla huomioituina ennen kuin uusi koulukeskus otetaan käyttöön.
-Yläasteikäiset eivät yleensä sovi ala-aste ja päiväkoti-ikäisten kanssa samoihin sisä- ja ulkotiloihin. Kielenkäyttö ja käyttäytyminen muutenkin voivat yläasteikäisillä olla jopa pelottavia päiväkoti- ja myös ala-asteikäisille. Suosittelen harkitsemaan vakaasti erillistä alakoulu+päiväkotirakennusta ja yläasterakennusta ynnä omia, hyvin erotettuja pihoja.
-Mopot ja mopoautot: Lahelan alueen kevyen liikenteen väylillä on mopoilu kielletty ja lapset tulevat kulkemaan kouluun näitä hiekkateitä pitkin. Jos yläastelaiset yhtään mopoilevat kouluun näitä väyliä, alakoululaiset ovat suorassa hengenvaarassa. Mopoilun ehdoton estäminen hiekkateille tulee hoitaa hyvissä ajoin ennen kampuksen käyttöönottoa. Lahelantietä idästä mopolla tulevat oppilaat koukkaavat osa satavarmasti koululle kevyen liikenteen väyliä pitkin, kuten nyt jo koukkaavat koteihinsa. Ja on sanomattakin selvää, että mopoilu ja mopoautoilu tulee olla koulun alueella ja läheisyydessä niin erillään jalankulkijoista kuin suinkin mahdollista. Yläasteikäisten harkintakyvyttömyyttä ja ymmärtämättömyyttä lopullisista seurauksista ei voi liikaa painottaa ja se on otettava huomioon nuorempien turvallisuutta ajatellessa.
-Saattoliikenne tulee olemaan vilkasta. Sen on oltava selvästi erillään kävely- ja pyöräteistä niin että kouluun tulevat eivät joudu ylittämään saattoliikenneteitä.
-Lisäksi lähiluonnon puute on suorastaan ainutlaatuisella tasolla tällä tuulisella aukiolla. Tähän ei ilmeisesti mitään ratkaisua vielä oltu keksitty?
-Kokonaisuutena koko koulukeskuksesta tulee outo olo. Miksi Tuusula ei voisi edustaa sitä kaikkea hyväksi todettua eli pieniä kouluja ja pieniä ryhmiä? Ovatko rahat niin loppu että tuhat lasta pitää lyödä yhteen rakennukseen? Tässä en kuule edistyksellisyyttä vaan enemmänkin taantuneisuutta. Kenenkään etu tällainen megakoulu ei ole, sen voi tarkistaa mistä tahansa aiheesta tehdystä tutkimuksesta.
Keskustelen mielelläni lisää aiheesta tarvittaessa. Kiitokset!"
Vastine 4
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Katu- ja puistosuunnitelmat noudattavat Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä. Katu- ja puistosuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti.
Mopojen ja mopoautojen liikennöinti kevyen liikenteen väyliä pitkin on lähtökohtaisesti liikennemerkein kielletty. Tarvittaessa kevyen liikenteen reiteille voidaan asettaa mm. ajonestopuomeja estämään väärinkäytöksiä.
Muutoin muistutuksen aiheet liittyivät lähinnä kouluhankkeen ja koulun tontille tuleviin asioihin, joten välitetään muistutus tiedoksi Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 5, Keski-Uudenmaan polkijat ry 28.1.2025
”Olemme tutustuneet nähtäville asetettuun katu- ja puistosuunnitelmaehdotukseen, ja verranneet käytettyjä ratkaisuja Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelmaan sekä Väyläviraston ohjeeseen 18/2020: Pyöräliikenteen suunnittelu.
Olemme erittäin tyytyväisiä Lahelanorren pohjoispuolelle rakennettavaksi ehdotettuun jalkakäytävään ja pyörätiehen, jossa jalankulku ja pyörätie on erotettu toisistaan. Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu lisää molempien aktiivisten kulkumuotojen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Erottelu on selkeä parannus myös esteettömyyden kannalta. Lisäksi pyörätien erottamisella voidaan saavuttaa selkeämmät risteysjärjestelyt sekä selventää väistämisvelvollisuuksia.
Näistä samoista syistä jäimme myös ihmettelemään, että eikö erottelua voisi toteuttaa alueella laajemminkin? Lahelanorren poikkileikkauksessa on ehdotettu pohjoispuolelle 5,5 m jk/pp, mutta ajoradan eteläpuolelle vain 3,5 m yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Mikäli molemmin puolin varataan jalkakäytävälle ja pyörätielle yhteensä 4,5 m, joka Väyläviraston suunnitteluohjeen mukaisesti jaettaisiin 2,0 m jalkakäytävään ja 2,5 m kaksisuuntaiseen pyörätiehen, voisi erottelun toteuttaa ajoradan molemmin puolin. Myös Lahelankaarteeseen voisi erottelun toteuttaa toisenlaisella tilanjaolla ongelmitta kaventamalla hiukan viherkaistoja. Nähdäksemme erotuskaista olisi muutoksista huolimatta riittävän leveä mm. lumen aurauksen kannalta.
Katusuunnitelmaehdotuksen selostuksesta ei selvinnyt jalkakäytävän ja pyörätien erottelukeinoa. Suositeltavin erottelutapa on upotettu kiveys, joka palvelee myös näkövammaisia toisin kuin pelkkä maaliviivaerottelu. "
Vastine 5
Katu- ja puistosuunnitelmassa noudatetaan pääsääntöisesti Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa katupoikkileikkausten osalta. Lahelanpelto III:sta laaditun yleissuunnitelman yhteydessä on tehty siis katujen yleissuunnitelmat, joissa on määritetty periaatteet alueelle toteutettavista kevyen liikenteen väylistä mitoitusleveyksineen. Samassa yhteydessä on laadittu myös jalankulun- ja pyöräilyn teemakartta Lahelanpelto III:n alueesta.
Lahelanpelto III:n yleissuunnitelmien katupoikkileikkauksien pohjalta on myös laadittu asemakaavan katualueiden tilavaraukset, jotka ohjaavat katualueelle mahtuvan katurakenteen leveyttä. Yleissuunnittelun yhteydessä on pyritty tekemään kevyen liikenteen väylien mitoitus niin, että se on rakentamiskustannuksiltaan ja kokonaiskaavataloudellisesti optimoiduin ratkaisu. Katusuunnitelmavaiheessa kevyen liikenteen väylien mitoitusperusteet on katsottu riittäviksi yleissuunnitelman esityksen mukaisesti eli levennystarvetta kevyen liikenteen väylille ei kunnan puolesta ole.
Lahelanorren pohjoispuolen eroteltu kevyen liikenteen väylä tulee jatkumaan tulevaisuudessa koko matkalta Sahatien-Pähkinämäentien liittymään asti. Eteläisen puolen jkpp puolestaan jatkuu yleissuunnitelman mukaisesti vain siihen liittyvien tonttien osalta, jonka jälkeen se yhdistyy pohjoispuolen kevyen liikenteen väylään ennen Tuusulanjoen ylittämistä. Tämän myötä Lahelanorren eteläisen jkpp:n leventämiseen ei ole erityistä syytä.
Lahelankaarteen kevyen liikenteen väylien leventäminen välikaistan suuntaan vaikuttaisi suoraan välikaistalle sijoitettuihin huleveden hallintarakenteisiin sekä puuistutusten menestymiseen. Mikäli kevyen liikenteen väyliä levennettäisiin reuna-alueita päin, tulisi puolestaan katualueen tila vastaan ja sekä se nostattaisi kadun toteuttamiskustannuksia maaperäolosuhteista johtuvien vahvistamistoimenpiteiden ja tulva-alueen poikki tehtävän pengertämisleveyksien kasvun myötä.
Jalkakäytävän ja pyörätien erottelukeino ratkeaa myöhemmin tarkemman kunnallistekniikan rakentamissuunnittelun yhteydessä.
Muistutus 6, Yksityishenkilö 29.1.2025
”Toivoisin että Lahelan koulukeskuksen suunnittelussa huomioidaan muutama asia
-Parkkipaikat sellaisiksi, että kiireiset koululaisten kuskit eivät tule samalle parkkipaikalle päiväkotilaisten autojen kanssa, nopeuksissa on huomattavat erot!
-mopot eivät pääse kulkemaan myöskään näille parkkipaikoille jossa on pieniä päiväkotilaisia, mieluiten näiden sijoittaminen mahd kauas toisistaan!
-mopot menevät sieltä, mistä on lyhin reitti, ei sieltä, mistä on sallittua tai kiellettyä. Voisiko tämän ottaa huomioon reittejä suunniteltaessa jotta uskaltaa päästää yksin liikkuvan alakoululaisen matkaan!
-pienten päiväkotilaisten pihojen sijoittaminen siten, että kaikki ohi kulkeva liikenne ei mene heidän ohitseen ja häiritse kaikkea pihatoimintaa
-pihoilla on yleensä aivan liian vähän varjopaikkoja ja tuulesuojia. Kiviä, kantoja, pensaita yms puistikkoja saisi olla runsaasti. Myös erilaiset veden kanssa tehtävät läträilyt täytyy suunnitella lapsia palvelemaan. Vesisuihkut kesällä? Talvella pulkkailut yms lumileikit lähimaastossa?
Isot ja kaikuisat tilat ja vaihtuvat toimintaympäristöt eivät palvele pieniä lapsia. Turvaa tuo tutuksi tulevat nurkat eikä jatkuva tilasta toiseen ramppaaminen.
Onko vielä pohdittu että tälle tiiviille tontille tuli vain koulu ilman päiväkotia, tai päiväkoti+yläaste ilman ala-astetta?
Saattoliikenne ja kompleksin valtavuus huolestuttaa. Kukaan vanhemmista ei tunnu sitä toivovan, eikä myöskään henkilökunta.
-järjestetäänkö lapsille mahdollisuus toiveiden kuulemiseen ja ideoimiseen, mitä toivovat pihoille ja rakennukselta?
Siinä olisi jotain lapsiystävällistä . Entä henkilökunta, kuullaanko alueen työntekijöitä ja alan ammattilaisia?
Olisi upeaa jos tuusula kuulisi ammattilaisia, ja olisi etulinjassa tekemässä oikeasti lapsiystävällistä ympäristöä. Pienet yksiköt ja hyvin suunnitellut tilat lapsille ovat kaikkien toiveissa…
Eniten kuitenkin huolettaa melu ja häly pihoilla puolin ja toisin. rauhatonta ympäristöä ei siedä kukaan."
Vastine 6
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Katu- ja puistosuunnitelmat noudattavat Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä. Katu- ja puistosuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti.
Muistutuksen aiheet liittyivät lähinnä kouluhankkeeseen, joten välitetään muistutus tiedoksi Lahelan kouluhankkeesta vastaaville. Kouluhankkeen vetäjät osaavat vastata paremmin kysymyksiin liittyen kouluhankkeen vaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista.
Muistutus 7, Tuusula-Seura Ry 29.1.2025
”Lahelan tuleva koulukampus on merkittävä hanke, jonka sijainti herättää huolta. Puuttomalla ja tuulisella niityllä, jota rajaavat hulevesialtaat ja tulvaniitty, ei ole riittävää lähiluontoa, eikä lasten ja nuorten tarvitsemia monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Lähiluonnon ja liikunnan merkitys on olennainen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta. Niinpä Tuusula-Seura ehdottaa, että suunnitelmissa otettaisiin sen nykymuotoa enemmän huomioon nämä kaksi keskeistä seikkaa esimerkiksi säilyttämällä tontin nykyinen puusto, rakentamalla pääsy urheilumahdollisuuksiin ja lähiluontoon, kehittämällä olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia, lisäämällä istutuksia ja hyödyntämällä sekä liikunnassa että oppimisympäristönä Tuusulanjoen rannan luontoa."
Vastine 7
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/ opetustoimintoihin liittyviä asioita. Katu- ja puistosuunnitelmat noudattavat Lahelanpelto III:n YS:n viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä. Katu- ja puistosuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti.
Lahelan koulun sijainti on päätetty ja hyväksytty jo aiemmissa yhteyksissä Lahelan kouluun (kampus) liittyvissä päätöksentekovaiheissa.
Muistutuksen aiheet liittyivät pitkälti kouluhankkeeseen, joten välitetään muistutus tiedoksi myös Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 8, Maanomistaja 29.1.2025
”Hei!
Huomioita Lahelanorresta ja suunnitellusta kevyen liikenteenväylästä (Sointulanraitti) Sointulantien ja Lahelan orren välillä:
Suunnitellun kevyenliikenteenväylän ja tilan 2-128(Olkkola) välissä oleva vesioja tulee säilyttää vähintään nykyisen syvyisenä. Samoin tilalle 2-129 (Sointula) johtavan tien alittava n.30 cm tierumpu tulee säilyttää. Ilman nykyistä vesiojaa sade- ja sulamisvedet valuisivat kiinteistölle 2-129 (Sointula) johtavan tien yli sekä estäisi peltoa (2-128) kuivumasta.
Lisäksi huomioitava, että suunnitellun kevyenliikenteen alla kulkee vesi- ja viemäriputket tilalla 2:129 (Sointula) sijaitsevalle kiinteistölle.
Lahelanorren jatkeen osalta vastustamme linjausta tilan 2-128 läpi kohti Sahankulmaa. Puollamme v.2008 esitettyä pohjoisempaa linjausta (liite).
Liitteenä pdf-kuvaotos kartasta.
Vesioja merkitty liitteenä olevaan karttaan turkoosilla.
Vesijohtoputken ja viemäriputken sijainti merkitty karttaan sinisellä.
Liitteenä pdf-kuvaotos Lahelanorren jatkeen linjauksesta v.2008."
Vastine 8
Nykyinen vesioja ja tierumpu on tarkoitus säilyttää maastossa nykyisellään. Samoin kys. kiinteistön tonttijohdot huomioidaan suunnittelussa ja tullaan säilyttämään nykyisellä paikallaan. Kyseisten rakenteiden esitystapaa suunnitelmissa voidaan parantaa kunnallistekniikan rakentamissuunnitelmien laadinnan yhteydessä.
Muistutus 9, Yksityishenkilö 29.1.2025
”Mainittuun "kerran sadassa vuodessa tapahtuvaan tulvaan varautumisessa" tulisi ottaa huomioon sateisuuden ja tulvahuippujen runsastuminen sekä esiintyvyyden yleistyminen paremmin. Tulvista tulee suurempia ja vuosittain esiintyviä ihan lähitulevaisuudessa. Katusuunnitelmassa tulee ottaa huomioon erilaiset laskelmat sateisuuden muutoksista tulevaisuudessa: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/sademaarat-kasvavat
Jokitien silta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, mitä liian matalaan korkokuvaan rakennetun sillan korjauskustannukset ovat kunnalle (kuntalaisille) maksaneet. Koulu näin massiivisena rakennuksena tulee lisäämään liikenteen tärinää alueella, joten liikkuvia maa-aineksia tulee huomioida osana suunnitelmia. homogeeniset savi- ja silttikerrostumat (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/)
Lisäksi tulisi koulun lähiympäristössä säästää ja vaalia herkkiä luontotyyppejä mahdollisimman paljon (myös rakennusvaiheessa huolehtien rakennusjätteiden kuljetus muualle ilman välivarastointia alueella). Koulun läheisyyteen tulee istuttaa monipuolisesti kaikkia Suomen lehti- ja havupuita opetuksellisiin tarkoituksiin mahdollisimman pian, jotta ne ehtivät kasvaa ja vahvistua. Jotta Tuusulan kunnan opetussuunnitelman tavoitteet täyttyvät: "Tuusulan kunnassa oppilaiden paikallisidentiteettiä vahvistetaan valitsemalla koulun tilojen ja lähiympäristöjen lisäksi oppimisympäristöiksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, näyttelyitä ja luontokohteita." (https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-ylops-service/api/dokumentit/29366246)
Koulun piha-alueeksi tulee varata tarpeeksi suuri alue, jotta ulkona oppimisen ja liikkuvan koulun tavoitteita voidaan saavuttaa. Piha-alueet tulee rajata selkeästi toisistaan (alakoulu, yläkoulu) jotta haitallisilta lieveilmiöiltä vältyttäisiin. Lisäksi turvallisuus koulun lähialueilla tulee huomioida (esim. aitaamalla hulevesialtaat, jotta vahinkoja minimoidaan). Päiväkodin sijoittamista toisaalle on vielä vakavasti harkittava. Päiväkoti ala- ja yläkoulun yhteydessä ei ole toimiva ratkaisu pienten lapsien turvallisuuden näkökulmasta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010988108.html?fbclid=IwY2xjawIHEONleHRuA2FlbQIxMAABHRj32vqv3NnBdxDWcmqGuNDkH_3Jhg-TU1OYegUrDwW-d8ExeGNIUWMsYQ_aem_Jtlgmb2mtbZgqnFo2NMS4A) Esimerkiksi purettavan Vaunukankaan koulun tilalle."
Vastine 9
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa. Lisäksi katu- ja puistosuunnitelmassa käsitellään vain kunnan omistamille yleisille alueille suunniteltuja asioita, ei koulun tontille tulevia tai sen piha-/opetustoimintoihin liittyviä asioita. Katu- ja puistosuunnitelmat noudattavat mm. Lahelanpelto III:n YS:n yhteydessä laaditun viheralueiden yleissuunnitelman periaatteita ja asemakaavan määräyksiä. Katu- ja puistosuunnitelmassa on huomioitu myös yleissuunnitelmassa laadittu maisemasuunnittelun konsepti.
Lahelanpelto III:n yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä tehtiin rakennettavuusselvitys, pohjavesiselvitys ja tulvaselvitys, joiden pohjalta asemakaava ja sen määräykset on laadittu.
Muistutuksen aiheet liittyivät pitkälti kouluhankkeeseen, joten välitetään muistutus tiedoksi myös Lahelan kouluhankkeesta vastaaville.
Muistutus 10, Yksityishenkilö 30.1.2025
”Hei,
Olen erityisen huolestunut Lahelan kampuksen suunnitelmista sen sijainnin suhteen. Alue on hulevesialuetta ja vaatii rakentamiselta todennäköisesti paljon maatöitä ja vaatii pohjalta paljon. Sinne kuluu paljon rahaa, jonka voisi käyttää johonkin muuhunkin. Lisäksi sijainnissa huolettaa kulkuyhteydet koulun alue sijaitsee rakennetun alueen
sisällä ja sinne kulkeva liikenne tulee olemaan suurta. Onko kulkuyhteydet mietitty tarkkaan, niin ettei ne häiritse tarpeettomasti jo alueella asuvia.
Toivottavasti Lahelaan saadaan päiväkoti ja koulu alueen kasvavan väestön takia."
Vastine 10
Katu- ja puistosuunnitelmassa toteutetaan hyväksyttyä asemakaavaa ja Lahelanpelto III:sta laadittua yleissuunnitelmaa.
Lahelanpelto III:n yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä tehtiin rakennettavuusselvitys, liikenne-ennusteet, liikenteen toimivuustarkastelut ja meluselvitykset, joiden pohjalta mainitut huolet on tarkasteltu ja ratkaistu.