Perustelut
Toimintaympäristö
Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Talousarviovuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; asuntorakentaminen jatkui edelleen vilkkaana, väestön määrä kehittyi myönteisesti ja asunto- sekä yritystonttien kauppa kehittyi suunnitellulla tasolla. Kunta jatkoi mittavia investointeja palveluverkon uudistamiseen sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.
Eduskunnan hyväksymät lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta astuivat voimaan1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueille siirtyivät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset. Kunta siirtyi Keusoten omistajaohjaajan roolista hyvinvointialueen kumppaniksi. Kevään aikana vietiin päätökseen Keusoten purkusopimukset sekä laadittiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä suunnitelmia.
Sote-uudistukseen liittyen kuntien tuloveroprosentit laskivat 12,64 %-yksikköä ja vastaava summa siirtyi valtion verotukseen. Sote ja pela-tehtävien siirron ja hyvinvointialueiden perustamisen lopulliset vaikutukset kuntien valtionosuuksiin selviävät vasta syksyllä 2023.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Ulkomaankaupan nettovaikutus sen sijaan on positiivinen, kun vienti kasvaa hieman ja tuonti vähenee selvästi. Vuonna 2024 BKT kasvaa 1,4 prosenttia kotitalouksien ostovoiman kohentuessa, kun hintojen nousu hidastuu ja kotitalouksien tulot kasvavat. Myös työllisyys kasvaa taas ensi vuodesta lähtien. Julkisyhteisöjen taloudellinen asema heikkenee vuonna 2023, kun verotulojen kasvu hiipuu ja samaan aikaan menot kasvavat nopeasti. Julkisyhteisöjen alijäämä on 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja kasvaa siitä kolmeen prosenttiin vuonna 2025.
Talouden toteutuminen
Vuoden 2023 päivitetty ennuste tilikauden tulokseksi on 13,7 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio 11,0 milj. euroa).
Kunnan alkuvuoden verotilitykset olivat 64,0 milj. euroa, toteutuen 59,9 % talousarviosta. Alkuvuoden hyvään verokertymään vaikuttivat vuodelta 2022 kertyneet vanhan kunnallisveroprosentin (19,75 %) mukaiset verotilitykset, verotulokertymä tasaantuu lähelle talousarvion mukaista tasoa loppuvuotta kohti. Sote-uudistukseen myötä Tuusulan kunnallisveroprosenttia leikattiin vuoden 2023 alusta 12,64%-yksiköllä 7,11 %:iin.
- Kunnallisveroja kertyi tammi-kesäkuussa 57,1 milj. euroa, 66,9 % talousarviosta. Verotulojen hyvää kehitystä tuki parantunut työllisyysaste, hyvä palkkakehitys sekä kunnan väestönkasvu. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin. Valtiovarainministeriön mukaan on mahdollista, että veronsaajaryhmien jako-osuuksia oikaistaan vielä ennen verotuksen päättymistä lokakuun lopussa pääomatuloverojen toteumaan pohjautuen.
- Yhteisöveroja toteutui 5,8 milj. euroa, mikä oli 77,9 % budjetoidusta. Hyvä kasvu perustui yritysten hyvään taloustilanteeseen vuonna 2022 sekä alkuvuonna kertyneisiin lisäennakoihin. Myös yhteisöverojen kertymä tulee tasaantumaan loppuvuotta kohti. Taloussuhdanteen heikkeneminen saattaa heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana.
- Kiinteistöverotulojen toteutuma oli 1,1 milj. euroa (7,9 % TA2023). Kiinteistöverojen ennustetaan kasvavan koko maassa ennakoitua nopeammin, koska rakennusten verotusarvoja nostettiin vuoden alusta niiden jälleenhankinta-arvojen korotuksen vuoksi. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisesta. Muutos parantaa kiinteistöveron verovuosikohtaista tuottoa koko maan tasolla noin 170 milj. euroa.
Kuntaliiton ennusteen (14.4.2023) mukaan Tuusulan vuoden 2023 verotulot olisivat ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin seitsemän miljoonaa euroa. Kunnan verotuloennusteeseen esitetään tehtäväksi tässä vaiheessa 3 milj. euron lisäys. Verotulojen ennustetta tarkennetaan toisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä.
Vuodelle 2023 vahvistetut valtionosuudet, 27,3 milj. euroa, ovat 2,9 milj. euroa talousarvion mukaisia valtionosuuksia suuremmat. Näin ollen valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi 2,9 milj. euron lisäys. Valtionosuudet täsmentyvät marraskuussa valmistuvien lopullisten sote-siirtolaskelmien myötä.
Tammi-kesäkuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Toimintatuottojen toteuma oli 50,4 % talousarviosta. Toteuma oli 2,2 milj. euroa ja 6,3 % pienempi verrattuna edellisvuoteen. Myyntituotoissa kotikuntakorvaukset toteutuivat 0,6 milj. euroa ja metsänmyyntituotot 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Rakentamisen hiljeneminen näkyy maksutuotoissa; rakennusvalvonnan maksutuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tammi-kesäkuussa 8,0 milj. euroa toteuman ollessa 78,4 % talousarviosta (10,2 milj. eur TA 2023).
Tammi-kesäkuun toimintamenojen toteuma oli 51,0 % ja ne toteutuivat 2,6 milj. euroa ja 3,2 % edellisvuotta suurempina. Jaksotettuja lomapalkkoja kirjattiin 2,9 milj. euroa, kun vuonna 2022 lomapalkkajaksotusta ei tehty. Ilman jaksotettuja lomapalkkoja vertailukelpoinen toimintamenojen kasvu toteutui 5,5 milj. euroa ja 6,8 % edellisvuotta suurempana. Toimintamenojen nousua tapahtui henkilöstökuluissa 3,6 milj. euroa, aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 0,6 milj. euroa, lasten kotihoidon tuen ja yksityisen tuen kuntalisässä 0,5 milj. euroa, sekä palveluiden ostoissa 1,6 milj. euroa. Palveluostojen kasvuun vaikutti etenkin kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapitopalveluissa sopimusten indeksikorotusten ja sopimustoimittajien vaihdokset sekä meneillään olevien useiden koulu- ja infrarakennusprojektien seurauksena tehdyt asiantuntijapalveluiden ostot.
Kunnan toimintakate oli 52,0 milj. euroa, 51,3 % talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana vesihuoltoliikelaitos.
Tammi-kesäkuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 27,1 milj. euroa. Tuusulanjärven koulukampuksen rakentamisesta kertyi tarkastelukaudella kustannuksia 5,4 milj. euroa. Monion rakentaminen eteni aikataulussa ja lähes talousarviossa (toteutuneet kustannukset kesäkuun lopussa 5,4 milj. euroa ja TA 2023 5,6 milj. eur). Rakennushankkeen loppuun saattamiseksi esitetään määrärahan lisäystä 0,5 milj. euroa. Riihikallion ja Rykmentinpuiston kampusten rakentaminen käynnistyi toisella vuosineljänneksellä. Yhdyskuntatekniikan osalta Rykmentinpuiston työpaikka-alue otettiin vastaan. Töitä edistettiin mm. Häriskivessä, Rykmentinpuiston matkakeskuksen ympäristössä ja Varusmiehentiellä, Sulan I ja II alueella, Kaukjärvenpuistossa, Peltokaaressa ja Kellotorilla.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli kesäkuun lopussa 157,0 milj. euroa, mikä on 11,2 milj. euroa enemmän vuoden 2022 kesäkuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempänä, noin 200 milj. euron tasossa. Lainamäärän alkuperäistä talousarviota maltillisempi kasvu perustuu vuoden 2022 marras-joulukuun ennakoitua parempaan talouden toteumaan sekä alkuvuoden 2023 hyvään kassavirran kehitykseen. Talousarvioin korollisten lainojen 12/2023 määrää muutetaan valtuustossa toisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä.
Vuositason ennuste
Vuoden 2023 talousympäristön vaikeasti ennakoivat muutokset aiheuttavat epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut liittyvät kunta-alan palkkaratkaisun aiemmin ennakoitua suurempiin kustannusvaikutuksiin, varhaiskasvatuksessa lapsimäärien kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä kiinteistöjen ja katujen ylläpidon ostopalveluiden todennäköisiin kustannusten ylityksiin.
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja hyvän väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu, hyvänä jatkunut työllisyystilanne sekä tehdyt palkkaratkaisut heijastuvat positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Taloussuhdanteen heikkeneminen voi heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Kehyskuntien asuin- ja yritystonttien kysyntä on heikentynyt, mutta erityisesti Etelä-Tuusulan pientalotonteissa kysyntä on toistaiseksi säilynyt kohtuullisena. Rykmentinportin alueen yritystonttien hyvä kysyntä tukee tontinmyyntitulojen tavoitteiden toteutumista.
Käyttötalouteen esitetään tehtävän - 3 155 000 euron toimintakatteen muutos (rahoitusta heikentävä). Tämä sisältää investointiosasta rakennusten erillisohjelmasta määrärahan siirron 480 000 euroa, käyttötalouteen.
Investointiosaan esitetään tehtäväksi 1 454 000 euron menon vähennykset (rahoitusta parantava).
Määrärahansiirtona esitetään Yhteisistä palveluista 80 000 euron kertapalkkiomäärärahan jakamista toimialueille. Lisäksi Yleishallinnon ja johdon tuesta tehdään 140 000 euron määrärahansiirto Yhteisten palveluiden toimialueelle työllisyyspalveluihin. Kasvun ja ympäristön toimialueelta siirretään toimialueen talouspäällikön henkilöstökuluista 35 000 euroa Yhteisten palveluiden toimialueelle. Määrärahansiirroilla ei vaikutusta rahoitukseen.
Tuloslaskelmaosaan tehdään yhteensä n. 5 956 000 euron lisäys sisältäen valtionosuuksien ja verotulojen rahoitusta parantavat muutokset.
Käyttötalouden määrärahoihin esitetään - 3 155 000 euron lisäystä (rahoitusta parantava muutos +, rahoitusta heikentävä - )
Yhteiset palvelut, toimintakatteen muutos 0 eur:
- Yhteiset palvelut, toimintatuotot, + 200 000 eur lisäys
o työllisyyspalvelut
- Yhteiset palvelut, toimintakulut, - 200 000 eur lisäys
o työllisyyspalvelut
Sivistys, toimintakatteen muutos - 1 428 000 eur:
- Sivistys, toimintatuotot, - 150 000 eur vähennys
o vapaa-aikapalvelut, jäähallin tuotot
- Sivistys, toimintakulut, - 1 278 000 eur lisäys
o toimialueen henkilöstömenot, - 330 000 eur lisäys
o varhaiskasvatuksen henkilöstömenot, - 567 000 eur lisäys,
- mistä Rykmentintien päiväkoti 9 htv lisäys - 400 000 eur. Vakanssit on perustettu 1.1.2023.
- 1.8. avattaviin kolmeen uuteen lapsiryhmään 9 htv lisäys, - 163 000 eur, kaksi lapsiryhmää Mikkolan koululle ja yksi Paijalan koululle.
- nimikkeen muutoksena osalta varhaiskasvatuksen opettajista asiantuntijaksi, - 4 000 eur. Nimikemuutokset hyväksytty kesäkuun valtuustossa.
o varhaiskasvatuksen vuokrat, - 161 000 eur lisäys,
- mistä Rykmentintien päiväkoti - 68 000 eur, Neitoperhon päiväkoti - 93 000 eur. Vuokria ei oltu huomioitu vuoden 2023 talousarviossa.
o perusopetus, oppilaskuljetukset, - 80 000 eur lisäys. Oppilaskuljetuksiin tulee hinnankorotus 1.8. lukien.
o kulttuuri, Monion avajaiskustannukset, - 40 000 eur lisäys
o vapaa-aikapalvelut, jäähalli - 100 000 eur lisäys. Kunnan jäähalli myytiin Tuusulan jäähalli Oy:lle 1.1.2023.
Kasvu ja ympäristö, toimintakatteen muutos - 1 727 000 eur:
- Kasvu ja ympäristö, toimintatuotot - 939 000 eur vähennys
o maa-alueiden vuokrat, + 186 000 eur
o tilapalvelut, ulkoiset vuokrat, - 1 125 000 eur
- Kasvu ja ympäristö, toimintakulut, - 788 000 eur lisäys
o yhdyskuntatekniikka, asiantuntijapalvelut, - 200 000 eur lisäys
o yhdyskuntatekniikka, alueiden kunnossapito, - 200 000 eur lisäys
o yhdyskuntatekniikka, sähkö, - 100 000 eur lisäys
o tilapalvelut, kiinteistöjen kunnossapito, - 400 000 eur lisäys
o tilapalvelut, ulkoiset vuokrat, + 776 000 eur vähennys
o tilapalvelut, sähkö, - 184 000 lisäys
o tilapalvelut, investointien rakennusten erillisohjelmasta siirto käyttötalouteen, - 480 000 eur lisäys
Investointien määrärahoihin esitetään 1 554 000 euron määrärahojen vähennystä
Koneet ja kalusto, yhteensä - 26 000 eur menolisäys
Sivistys
- Lahelantertun päiväkodin ruoankuljetusvaunut, - 48 000 eur menolisäys
- Pellavan päiväkodin yhdistelmäuuni, 22 000 eur menovähennys
Kiinteät rakenteet ja laitteet, yhteensä - 300 000 eur menolisäys:
Kasvu ja ympäristö
- tiet ja liikenneväylät, Metsäautotie, Finavia, - 300 000 eur menolisäys
Muut pitkävaikutteiset menot, yhteensä - 200 000 eur menolisäys:
Kasvu ja ympäristö
- Tuusulanjärven kampuksen liittymä Tuusulantielle, - 200 000 eur menolisäys
Rakennukset, yhteensä 1 980 000 eur menovähennys
Kasvu ja ympäristö
- Monio, lukio ja kulttuuritalo, - 500 000 eur menolisäys
- Rykmentinpuiston monitoimikampus, 6 000 000 menovähennys. Määrärahan muutosesitys johtuu rakennuksen maksuerätaulukon tarkentumisesta. Kokonaiskustannusten ei ennakoida muuttuvan.
- Riihikallion monitoimikampus, - 3 000 000 eur menolisäys. Määrärahan muutosesitys johtuu rakennuksen maksuerätaulukon tarkentumisesta. Kokonaiskustannusten ei ennakoida muuttuvan.
- Tuusulanjärven monitoimikampus, - 1 000 000 eur menolisäys. Määrärahan muutosesitys johtuu rakennustöiden ennakoitua nopeammasta etenemisestä. Kokonaiskustannusten ei ennakoida muuttuvan.
- Erillinen työohjelma, 480 000 eur menovähennys. Siirto Tilapalveluiden investointien työohjelmasta käyttötalouteen.
Tuloslaskelmaosan muutokset, yhteensä 5 956 414 eur (rahoitusta parantava muutos +, rahoitusta heikentävä - ):
- verotulot, + 3 000 000 eur lisäys
- valtionosuudet, + 2 956 414 lisäys
Käyttötalousosan määrärahan siirrot, ei kustannusvaikutusta (rahoitusta parantava muutos +, rahoitusta heikentävä - ):
Yleishallinto ja johdon tuki, 136 500 eur menovähennys:
- valtion erilliserät, 140 000 eur menovähennys
- kertapalkkiomääräraha, - 3 500 menolisäys
Yhteiset palvelut, - 99 400 eur menolisäys
- kertapalkkiomäärärahan siirto muille toimialueille, 75 600 eur menovähennys (huomioitu 4 400 eur yhteisiin palveluihin jäävä oma osuus)
- henkilöstökulujen siirto Kasvun ja ympäristön hallinnon ja kehittämisen palvelualueelta, - 35 000 eur menolisäys
- määrärahansiirto yleishallinnosta ja kunnanviraston johdosta työllisyyspalveluihin, - 140 000 eur menolisäys
Sivistys, - 60 000 eur menolisäys
- kertapalkkiomääräraha, - 60 000 eur menolisäys
Kasvu ja ympäristö, 24 000 eur menovähennys
- kertapalkkiomääräraha, - 11 000 eur menolisäys
- henkilöstökulujen siirto Yhteisiin palveluihin, 35 000 eur menovähennys
Vesihuoltoliikelaitos, - 1 100 eur menolisäys
- kertapalkkiomääräraha, - 1 100 eur menolisäys