Kunnanhallitus, kokous 23.4.2018

Perustelut

Asiaselostus

Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL) pyytää Tuusulan kunnalta lausuntoa Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmasta 2019 sekä Tuusulan kunnan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä vuosille 2018-2021. Lausuntoa pyydetään 26.4.2018 mennessä.

Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelma 2019

Tuusulan kunta on 1.1.2018 alkaen liittynyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Tuusulan alueella on voimassaolevia liikennöintisopimuksia, joista viimeiset päättyvät kesällä 2019. Alueen joukkoliikenteen kilpailuttamista varten alueelle on laadittava linjastosuunnitelma, jonka mukaisesti liikennöinti kilpailutetaan kesällä 2018.

Linjastosuunnitelma on laadittu Tuusulan ja Keravan alueille vuoden 2019 elokuun tilanteeseen. Linjastosuunnitelma on laadittu yhdessä Tuusulan, Keravan, HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa. Linjastosuunnitelman taustaksi HSL toteutti tuusulalaisille suunnatun liikkumiskyselyn, jonka tulokset ovat osaltaan ohjanneet työn etenemistä. Asukasvuorovaikutusta on tehty myös koko linjastosuunnitelman ajan suunnitelman blogissa sekä asukastilaisuuksissa.

HSL-jäsenyys tuo suuren muutokset Tuusulan kunnan joukkoliikenteeseen, kun vaihtaminen eri joukkoliikennevälineiden kesken mahdollistuu HSL:n kaikilla lipputuotteilla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi raideliikenteen runkoyhteyksien aikaisempaa paremman hyödyntämisen kunnan joukkoliikenteessä, sekä antaa mahdollisuuden hyödyntää myös muuta HSL-alueen joukkoliikennetarjontaa osana matkaketjuja.

Linjastosuunnitelma on laadittu niin että Tuusulan kunnan kuntaosuus pysyy vuodelle 2018 arvioidussa 3,2 milj. € vuosikustannuksessa (kuntaosuus ennen vähennyksiä).

Linjastosuunnitelmassa esitetään liityntäliikenteen määrän merkittävää lisäämistä Tuusulan alueella. Etelä-Tuusulassa liityntäliikenteen pääasemat ovat Kerava, Tikkurila ja Leinelä. Myös Korsoon ja Kivistöön esitetään liityntäliikennettä. Kellokosken alueelta esitetään liityntäliikennettä Järvenpäähän ja Hyrylään. Liityntälinjat yhdistävät Tuusulan kunnan vahvasti muuhun HSL-alueeseen. Myös Hyrylän rooli kunnan joukkoliikenteen solmukohtana korostuu. Kunnan päätaajamien Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken välille esitetään uusia sisäisiä yhteyksiä palvelevia linjoja. Linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti lisää huomattavasti joukkoliikenteen tarjonnan määrää Hyrylän, Lahelan, Riihikallion, Mattilan ja Kellokosken alueella verrattuna liikennöintikauden vuoden 2017-2018 tilanteeseen.

Linjastosuunnitelmassa Hyrylän pääyhteydet Helsinkiin esitetään toteutettavan tiheällä liityntäliikenteellä. Tätä liikennettä tukee arkisin liikennöitävä linja 643 Hyrylän ja Hakaniemen välillä. Linjaa ei esitetä liikennöitäväksi Helsingin Rautatientorille tai Kamppiin, koska pidennys lisäisi linjan kustannuksia ja yhteydet keskustaan ovat nopeampia vaihdollisilla reiteillä. Reitin siirtäminen Kamppiin myös heikentäisi vaihtoyhteyksiä metro- ja raideliikenteeseen. Linjan pidentäminen Helsingin Rautatientorille lisäisi linjan operointikustannuksia noin 250 000 € vuodessa, josta Tuusulan kunnan osuus olisi arviolta noin 175 000 € vuodessa. Linjan liikennöinti myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin lisäisi operointikustannuksia noin 220 000 € vuodessa, josta Tuusulan kunnan osuus olisi arviolta noin 150 000 € vuodessa.

Hyrylästä Hyvinkäälle suuntautuva liikenne esitetään jätettävän markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan varaan, kuitenkin niin että HSL on valmis tekemään lippuyhteistyösopimuksen tähän liikenteeseen, mikäli tarjontaa syntyy.

Kutsuohjattu Sampo-liikenne esitetään lopetettavaksi heikon käyttöasteen vuoksi ja liikenteen resurssit kohdennettavaksi muun joukkoliikenteen kehittämiseen. Sampo-liikenteellä tehdyt matkat painottuvat alueille, joille linjastosuunnitelmassa esitetään tarjottavan lisää reitti- ja aikataulupohjaista joukkoliikennettä. HSL jatkaa liikkumispalvelujen uusien toimintamallien kehittämistä erillisessä IdeaLab- hankkeessa, jonka pilottikohteista pyydetään jäsenkuntien kannanottoja erillisessä lausuntopyynnössä.

Linjastosuunnitelmassa esitetään uusia linjoja 965 ja 967 Jokelan ja Hyrylän, sekä Jokelan ja Kellokosken väliseen liikennöintiin. Linjojen tavoitteena on parantaa Tuusulan sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnan taajamien välisen liikenteen kehittäminen aiheuttaa Purolan ja Järvenpään suoran joukkoliikenneyhteyden poistumisen, sekä Tuusulanjärven länsipuolen joukkoliikennepalvelun loppumisen. Purolasta säilyy joukkoliikenneyhteys Saunakallion asemalle ruuhka-aikoihin. Tuusulanjärven länsipuolella arkisin ajettavan Hyrylä-Järvenpää koulumatka- ja ruuhkalinjan käyttäjämäärät ovat olleet vähäisiä.

Linjastosuunnitelman osalta HSL pyytää Tuusulan kunnan näkemystä siitä, tuleeko suunnitelmaan tehdä muutoksia ja tuleeko mahdolliset muutokset toteuttaa kunnan vuosille 2019 - 2020 arvioidun kuntaosuuden puitteissa.

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Tuusulan alueella 2018-2021

Joukkoliikennelaki (869/2009) 4§ velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on toimivaltainen viranomainen Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion ja Tuusulan alueella.

HSL-alueen nykyinen palvelutasomäärittely on tehty vuosille 2016 - 2021. Liikenneviraston ohjeen (7/2010) mukainen voimassaoloaika palvelutason määrittelylle on 3 - 8 vuotta. Alueellisia palvelutasomäärityksiä päivitetään HSL-alueella seuraavan kerran vuonna 2021.

Tuusulan kunnan liittyessä Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän jäseneksi, HSL:n on määriteltävä myös Tuusulan kunnan alueelle joukkoliikenteen palvelutaso vuoteen 2021 asti.

Alueellisten palvelutasojen luokittelu perustuu HSL:n Joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa määritettyihin palvelutasoluokkiin, liikennöintiaikoihin, vuoroväleihin, sekä yhteysvälivaatimuksiin. Luokittelulla määritetään kullekin alueelle vaadittu minimipalvelutaso.

Alueelliset palvelutasot on määritelty yhteistyössä Tuusulaan kunnan edustajien kanssa alueen linjastosuunnitelman yhteydessä. Palvelutasoluokat on määritelty kunnan pienalueiden mukaisesti.

Esitetyssä palvelutasoluokituksessa kunnan joukkoliikenteen paras kolmen tähden palvelutasoluokitus on määritelty Hyrylän keskustan alueelle. Kerrostalovaltaiset asuinalueet ovat kahden tähden luokituksessa. Pientalovaltaiset tiheästi asutut taajama-alueet on osoitettu yhden tähden palvelutasoluokitukseen. Harvaan asutuilla alueilla pyritään järjestämään pakolliset koulu- ja työmatkayhteydet joukkoliikenteellä. Osa pienaluista on myös jätetty kokonaan ilman joukkoliikenteen palvelutasoluokitusta.

Esitetyllä palvelutasoluokituksella noin 80 % kunnan asukkaista asuu säännöllisen ja päivittäisen joukkoliikennepalvelun alueella. Noin 90 % kunnan työpaikoista sijaitsee myös alueilla, joille on järjestettävä joukkoliikennepalvelua vähintään arkiaamuisin ja iltapäivisin. Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmassa esitetty liikennöinti täyttää nämä palvelutasovaatimukset.

Joukkoliikenteen palvelutason osalta HSL pyytää Tuusulan kunnalta lausuntoa siitä, vastaavatko esitetyt palvelutasoluokitukset kunnan näkemystä ja tahtotilaa alueiden joukkoliikenteen palvelutasosta.

LAUSUNTO

Palvelutasomäärittely

Joukkoliikenteen palvelutason osalta HSL pyytää Tuusulan kunnalta lausuntoa siitä, vastaavatko esitetyt palvelutasoluokitukset kunnan näkemystä ja tahtotilaa alueiden joukkoliikenteen palvelutasosta.

Kunta toteaa, että palvelutasomäärittelyssä esitetyt palvelun vähimmäistasot ovat tarkoituksenmukaisia. Tuusulan kunnan HSL –jäsenyys on edelleen uudehko asia ja vaikuttaa liikkumiskäyttäytymiseen. Matkustajapalautetta ja muuta matkustuksen tilasto- ja tutkimustietoa tulee seurata ja tarkastella kunnan ja HSL:n jatkuvana yhteistyönä, jotta käsitys palvelutason riittävyydestä on selvä palvelutasomäärittelyn vuoden 2021 päivitysvaiheessa.

Kunta toteaa myös, että kunnan osien luokittelussa hyödynnetyn pienaluejaon alueiden muoto ja koko johtaa joissain kunnan osissa tilanteisiin, joissa palvelutasoluokan määritelmän mukaiset kävelyetäisyydet pysäkeille ylittyvät. Asialla ei näissä tapauksissa yleistäen ole merkitystä pienalueen asukkaiden kokeman joukkoliikennepalvelun tason kannalta. Jatkossa kunnan ja HSL:n tulee tarkastella, onko pienaluejaon käyttö tarkoituksenmukainen tapa kuvata joukkoliikenteen palvelutaso Tuusulassa.

Kunta toteaa lisäksi, että HSL –alueella käytössä oleva palvelutasoluokittelu ja sitä tukeva suunnitteluohje eivät tarjoa kaupunkimaiselle, joukkoliikenteen päätoiminta-alueen ulkopuolelle kohdentuvalle suunnittelulle riittävästi tavoitteita tai periaatteellista ohjeistusta. Kunta esittää, että liikkumispalveluiden toimintamalleja kehitettäessä HSL-alueelle laaditaan myös vähäisen kysynnän alueita ja ns. hiljaisen kysynnän aikojen palvelutarjontaa nykyistä suunnitteluohjetta yksityiskohtaisemmin käsittelevä ohjeistus.

Linjastosuunnitelma

Linjastosuunnitelman osalta HSL pyytää Tuusulan kunnan näkemystä siitä, tuleeko suunnitelmaan tehdä muutoksia ja tuleeko mahdolliset muutokset toteuttaa kunnan vuosille 2019 - 2020 arvioidun kuntaosuuden puitteissa.

Suunnitellun linjan 641 osalta kunta toteaa, että se käynnistä Epinkoskentien katusuunnitelman laatimisen vuonna 2018. Suunnitelmaa tullaan valmistelemaan ja laatimaan yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Puuttuva katuyhteys pyritään toteuttamaan vuoden 2019 aikana.

Suunnitelman mukainen linja 966 jatkaa nykyisen linjan 966 kaltaista liikennöintiä Vanhankylän – Keski-Tuusulan alueella. Bussin kääntöpaikkajärjestelyä Terrisuontiellä tulee parantaa.

Nykyisen linjan 967 matkustusta ja lähtö-määränpää –pysäkkejä tulee tarkastella todelliseen matkustukseen perustuen syyskaudella 2018 siten, että linjan reitin osalta syntyy riittävän selvä kuva matkustuksen luonteesta ja vuorojen kuormituksesta. Ennakoiden liikennöinnin jatkoa Nuppulinnantiellä ja Linjamäessä, tulee Nuppulinnantien pysäkkijärjestelyjä sekä linja-auton kääntämismahdollisuutta Linjamäessä kehittää.

Nykyisen ja nykymallisen kutsuohjatun Sampo –liikenteen lakkauttaminen osana HSL:n subventiojärjestelmän periaatteille rakentuvaa linjastoa ja joukkoliikennetarjontaa voi taloudellisesti katsoa perustelluksi. Kutsuliikenteen luonne ja Tuusulan kaltainen väestö- ja kuntarakenne eivät kuitenkaan joukkoliikennepalvelun taloutta tarkasteltaessa käytännössä voi tuottaa esimerkiksi kutsuohjautuvaa järjestelmää, jonka liikennöinnin subventioaste on samaa tasoa aikataulutetun ja reititetyn linjaliikenteen kanssa. Kutsuohjaukseen tai muuhun liikkumispalvelun toimintamalliin tukeutuvan, mm. joukkoliikennejärjestelmän matkalippujärjestelmään liittyvän kyytipalvelun tulee rakenteeltaan olla sellainen, että se pystyy korvaamaan reititettyä ja aikataulutettua liikennöintiä ja palvelee samalla reititettyä ja aikataulutettua liikennöintiä laajempaa maantieteellistä aluetta sekä laajempaa asiakaskuntaa. Kutsuohjaukseen tai muuhun liikkumispalvelun toimintamalliin tukeutuvan liikennepalvelun kustannustehokkuutta tulee verrata reititetyn ja aikataulutetun liikenteen tehokkuuteen ottaen huomioon maantieteellinen kattavuus sekä palvelevuus asiakasryhmille, jotka eivät täysimääräisesti pysty käyttämään normaalia linjaliikennettä. Kunta odottaa HSL:n IdeaLab –hankkeen ripeää etenemistä ja toteaa, että linjastosuunnitelmassa esitettyjen linjojen 965, 966 ja 967 kattama Tuusulan alue voi olla potentiaalinen, pääradan junatarjontaan tukeutuva ja hankkeeseen soveltuva kehittämisalue. Lisäksi kunta toteaa, että myös Etelä-Tuusula voi soveltua liikkumispalveluiden kehittämisalueeksi tarkasteltaessa paikallista Hyrylään ja Tuusulanväylän runkoliikenteeseen tukeutuvaa, mm. ns. hiljaisen ajan ja viikonloppujen kysyntää. 

Linjan 971 hyvä toimivuus Ruotsinkylän koulun oppilaiden matkustuksessa edellyttää Myllykyläntie-Lahelantie -liittymän Maisilan linja-autopysäkkijärjestelyjen parantamista.

Kunta esittää suunnitelmaan myös seuraavia muutoksia:

• Linjan 665 osalta tulee hankintaa valmisteltaessa varautua ja aikataulusuunnittelussa tarkastella erityisesti aamuliikenteessä vuorojen aikataulujen yhteensovituksen kautta tai muilla reittisuunnittelun keinoilla järjestely, jossa työmatkaliikenteen yhteydet Riihikalliosta Järvenpäähän ja Kellokoskelle toteutuvat ilman kohtuuttomia viiveitä.
• Linjoja 965, 966 ja 967 tulee hankintavaiheessa ja aikataulusuunnitteluvaiheessa tarkastella kokonaisuutena, jolla voidaan Purolan ja Nuppulinnan alueelta tuottaa liityntäyhteys juna-asemille (Saunakallio tai Jokela) siten, että arkiaamuna työmatka Helsingin keskustaan noin tunnin välein alkaen kello seitsemäksi on mahdollinen ja paluu lähijuna-asemalta arkisin vielä noin klo 18.30 aikaan liityntäbussiyhteydellä Purolaan ja Nuppulinnaan on mahdollinen. Mikäli tämä edellyttää em. bussilinjojen räätälöityjä reittivariaatioita, niihin tulee hankintavaiheessa varautua ja ne tulee toteuttaa yleisestä linjaston selkeyden tavoitteesta huolimatta.
• Linjan 971 reitti Riihikalliossa tulee muuttaa siten, että reitti kulkee Pähkinämäentieltä Pellavamäentie-Haukantie-Kurpantie -lenkin Riihikallion koulun ja alueen keskusta-alueen kautta.