Perustelut
Perustelut
Taustaa
Tuusulan kunnassa kasvun ja talouden hallintaohjelman rakentamisen lähtökohta ja perusta on konsernijaostossa 26.8.2019 § 50 esitetyissä perusteluissa talouden tilasta pitkän aikavälin näkökulmasta. Konsernijaoston käsittely käynnisti kasvun ja talouden hallintaohjelman laatimisprosessin työsuunnitelmineen. Nämä etenivät sittemmin kunnanhallitukseen ja sieltä valtuustoon.
Konsernijaoston ja kunnashallituksen kokouksissa vuonna 2019 käynnistetyn kasvun ja talouden hallintaohjelman keskeisimmät painopisteet olivat seuraavat:
- Tuusulan talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020 - 2024 lähtökohtana on käyttötalouden tasapaino ja ylijäämäinen tulos sekä velkaantumisen hallittu kasvu.
- Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muiden kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä.
- Investoinneilla tuetaan kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä modernisoidaan palveluverkkoa.
- Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla.
- Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.
- Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan.
Kunnan talous historian valossa, kasvun ja talouden hallintaohjelman perustelu
Syksyllä 2019 arvioitiin, että kunnan nopeaan velkaantumiseen vaikuttavaa keskeisesti tulorahoituksen riittämättömyys suunnitteilla olevaan investointitasoon nähden. Kunnan toiminnan ja investointien rahoitusvajetta keskeisesti kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta oli ollut vuodesta 2012 lähtien selkeästi negatiivinen. Taloussuunnitelman 2020 - 2024 mukaan investointien rahoitusvajeen arvioitiin nousevan tarkastelukaudella yhteensä noin 130 miljoonaan euroon.
Syksyllä 2019 arvioitiin kunnan Tuusulan kunnan tuloslaskelmat ovat olleet keskimäärin lähellä nollatasoa viime vuosina. Kiihtyvän investointitason ja kasvavan poisto- ja korkorasitteen myötä ylijäämäisen tuloksen tekeminen vaikeutuu entisestään. Pidemmällä tähtäimellä riskinä on korkoympäristön muutos; matalien korkojen aikana tapahtuva voimakas velkaantuminen voi korkojen nousun realisoituessa aiheuttaa merkittäviä sopeutustarpeita kunnan toimintaan.
Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus vastaamaan kunnan tulorahoituspohjan kantokykyä. Käytännössä kunnan tulojen tulee pitkällä aikavälillä riittää kokonaiskustannusten kattamiseen, joita aiheutuu palvelutuotannosta, investoinneista ja rahoituskuluista. Myös tulevat lainalyhennykset tulee ottaa huomioon.
Kunnan taloutta on tarkasteltu kunnan talousarviovalmistelun yhteydessä tavanomaisesti neljän vuoden aikajänteellä. Nykytilanteessa talous- ja rahoitussuunnittelua on tarpeen arvioida pidemmällä aikajänteellä, jotta tulevien vuosien käyttötalous, tulorahoitus ja investoinnit saadaan kestävälle uralle. Lähtökohtana on samalla priorisoida käyttötalousmenoja ja investointeja siten, että ne tukisivat paremmin kunnan strategian toteuttamista, toimintojen tuottavuuden parantamista sekä tulorahoituspohjan vahvistamista.
Kunnassa työstettiin alkusyksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja laskelmia, jotka tähtäsivät tulorahoituksen vahvistamiseen ja velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa myös lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostui Kasvun ja talouden hallintaohjelma kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tueksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Keskeiset tarkasteltavat muuttujat oli esitetty seuraavasti:
Tuloslaskelma tuotto ja kuluerät
- Myyntivoitot ja sopimuskorvaukset
- Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntivoitot
- Palveluverkon kehittäminen/uudistettu palveluverkko, säästöt
- Väistötilojen kustannukset
- Henkilöstökulut
- Keusoten maksuosuudet, Erikoissairaanhoito erikseen
- Prosessien virtaviivaistaminen, säästöt
Rahoituslaskelma tarkasteltavat rahavirrat
- Käyttöomaisuuden myyntitulot ja sopimuskorvaukset
- Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myyntitulot
- Käyttöomaisuusinvestoinnit
Edellä esitetyt ovat muodostaneet fokuksen valmistelussa, kun talouden skenaarioita on laadittu vuosille 2020-2029. Toteumatarkastelu oli taustalle oli tehty vuodesta 2015 lähtien.
Kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020-2029 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ensimmäisen kerran 9.12.2019 § 166. Kasvun ja talouden keskeiset kulmakivet tunnistetiin seuraaviksi:
Kasvun ja talouden hallintaohjelman 2020- 2029 linjaukset ja toteutumisen arviointi
Kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumisen arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä nyt viisi vuotta ohjelman käynnistämisen jälkeen ennen tulevien vuosien ennakointia. Vuonna 2019 hyväksytyn kasvun ja talouden hallintaohjelmassa ei ole juurikaan tarkasteltu muita potentiaalisia toimintaympäristömuutoksia kuin kunnan omista päätöksistä johtuvia seikkoja, kuten . Jälkikäteen tarkasteltuna toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä on nostettu esille kunnan investointien määrä, velkaantuminen ja korkomarkkinat, mutta ei juuri muita tekijöitä.
Kasvun ja talouden hallintaohjelman linjausesitykset
Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2020-2029 on listattu seuraavaksi esitettyyn kahdeksan osa-alueen muodostamaan kokonaisuuteen ja sitä koskeviin linjaesityksiin.
Yritysalueet: Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020-2029, yhteensä 75,2 M€
Asuinalueet: Linjaus/tavoite: asuintonttien myyntitulot 2020-2029 yhteensä 85,8 M€
Palveluverkon kehittäminen: Linjaus/tavoite: Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2023 1 milj. eurosta 5 milj. euroon vuodesta 2026 alkaen.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti: Linjaus/tavoite; tonttien ja rakennusten myynnit yhteensä min 10 M€ 2020- 2026
Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys: Linjaus/tavoite; Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 % / vuosi
Palveluprosessien kehittäminen: Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 M€/vuosi 2021 alkaen
Henkilöstö: Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta tarpeen mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 1 % kasvu / vuosi 2021 alkaen.
Talouden linjaukset: Kunnan lainakannan tavoitetaso 2020 – 2029 enintään 320 M€ ja 2029 alle 200 M€. Kunnan vuosikatteen tavoitetaso 2022 alkaen vähintään 25 M€ ja 2026 alkaen yli 35 M€
Kasvun ja talouden hallintaohjelman arviointi
Kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumisen arvioinnin perustuu vuosille 2020-2029 laadittuun ohjelmaan. Arviointi on tehty vuosien 2020-2023 hyväksyttyjen tilinpäätösten tietoja hyödyntäen.
Lisäksi vuoden 2024 osalta on arvioitu viimeisimmän talouden toteumaennusteen mukaisia tietoja. Henkilöstötietoja on arvioitu henkilöstökertomuksista saatavien tietojen perusteella vastaavista vuosien 2020-2023 ajankohdista.
Arviointi ja tilannekuvan tarkastelu on tehty tilinpäätöstietojen perusteella, koska ne on tilintarkastettu sekä hyväksytty kunnan valtuustossa. Lisäksi henkilöstökertomukset on vastaavalla tavalla hyväksytty kunnan valtuustossa.
Arvioinnin tulokset
Arvioinnissa on tarkasteltu osa-alueiden linjauksia ja kasvun ja talouden hallinta-ohjelman toteumia vuoden 2023 päätyttyä.
Yritysalueet: Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020-2029, yhteensä 75,2 M€
Asuinalueet: Linjaus/tavoite: asuintonttien myyntitulot 2020-2029 yhteensä 85,8 M€
Edellä mainittujen yritys ja -asuinaluetonttien myyntitulojen arviointi on ollut tilnpäätöstietojen valossa haastavaa. Tämän vuoksi on arvioinniksi otettu maa ja vesialueiden myyntivoitot, jotka on saatu tilinpäätösten liitetiedoista. Niiden kumulatiivinen euromäärä on vuosina 2020-2023 36,4 miljoonaa euroa, joka on 22,6 % kokonaistavoitteesta 161,0 miljoonaa euroa. Alkuperäinen tavoite oli asetettu erikseen sekä yritys- että asuintonteille vuosille 2020-2029
Palveluverkon kehittäminen: Tavoitteen arviointiin ylläpidon ja väistötilojen säästöjen vaiheittaisesta nousemisesta vuoden 2023 1 milj. eurosta 5 milj. euroon vuodesta 2026 alkaen, ei ole kyetty tekemään. Tämän arviointi jatkossa vaatii huomion kiinnittämistä kirjanpidon kirjaamiseen. Toisaalta on tärkeää, että palveluverkkoa pystyään jatkossa tiivistämään ja luopumaan kiinteistöistä, jotta ylläpitoon meneviä kustannuksia saadaan vähennettyä.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti: Vajaakäyttöisten tonttien ja rakennusten myyntitavoitetta yhteensä minimissään 10 miljoonaa euroa vuosina 2020- 2026, on esitelty viimeksi marraskuussa 2024 teknisessä lautakunnassa.
Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys: Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 % / vuosi. Arviointi ei ole enää validi, koska sote-ratkaisun myötä hyvinvointialueen toiminta käynnistyi 1.1.2023.
Palveluprosessien kehittäminen: Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 miljoonaa euroa vuodesssa, vuodesta 2021 alkaen.
Henkilöstö: Kunta on reagoinut kysynnän muutoksiin, erityisesti sivistyksen toimialueella lasten määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä on tarkoittanut konkreettisesti henkilöstömäärän kasvua. Tässä tarkastelussa ei nyt yksilöidä yksittäisten palvelujen muutosta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että henkilöstömenojen kasvu vuosittain on 1 % vuodessa. Tähän on päästy vain vuonna 2021.
Talouden linjaukset: Tämän tavoitteen osalta hyvinvointialueen käynnistymisen myötä alkuperäinen laina-arviointi ei ole enää tarkoituksenmukainen. Se on kuitenkin tavoiteasetannaltaan ollut oikeaan suuntaan ohjaava.
Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025 - 2034
Hyväksyttäessä uutta kasvun ja talouden hallintaohjelmaa on tiedostettava meneillään olevia toimintaympäristömuutoksia, joilla voi olla heijastevaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aika välillä. Muutokset voivat olla sellaisia, joihin kunnalla itsellään ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Tunnistettuja muutoksia ovat valtio-kunta välillä tapahtuvat muutokset TE-palvelujen siirtyminen kuntiin, Kotouttamislain muutokset sekä valtionosuusuudistustyö.Tämän lisäksi on otettava huomioon talouteen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset, kuten suhdannevaihtelut, inflaatiokehitys, korkomuutokset sekä mahdolliset geopoliittisista riskeistä aiheutuvat heijastumat.
Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025-2034
Kasvun ja talouden hallintaohjelmaan vuosille 2025-2034 ehdotetaan linjattavaksi, huomioitavaksi ja toimenpiteitä varten seuraavia:
Talouden perustan vahvistaminen
- kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen
- asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusten ja myyntien voimakas edistäminen
- väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan
Palveluverkon tiivistäminen
- kiinteistöistä luopumisen vahdittaminen (viimeisin tilannekuva tekninen lautakunta 19.11.2024 § 111)
- käyttötaloushyötyjen realisointi
Toiminnan tuottavuus
- henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi
- prosessien tehostaminen / automaatio
- toiminnan tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen arviointi
Investointiohjelma
- investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen (esim. infrainvestoinnit sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta)
- kasvavan lainamäärän hallinta em. keinoin
Toimintamenojen kasvun hillintä – yleistä kustannuskehitystä matalampi taso
- toimintamenojen kriittinen läpikäynti
Tuottavuuden mittaaminen
Tuottavuuden mittaamiseen liittyvä linjaus on uusi. Aikaisemmissa kasvun ja talouden hallintaohjelmissa on monia tuottavuuden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, mutta niissä ei ole esitetty kunnan tuottavuuden laskemisen tai mittaamisen tapaa. Tuottavuuden parantaminen on myös osa talouden hallintaa ja tasapainotusta. Yleisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että tuottavuustoimenpiteillä tavoitellaan yleistä kustannustasoa hitaampaa nettomenojen kasvua, mutta myös toiminnan tuottavuutta parantavia toimia, kuten tuottamisen tapojen arviointi.
Tuusulan kunnassa tuottavuuden mittaamisen tavasta tulisi sopia. Tuottavuuden mittaaminen esitetään toteutettavaksi vuonna 2025 tilinpäätöstilanteessa siten, että käytetään mittareita, joista on saatavissa kaupunkitasoiset tiedot luotettavasti. Tuottavuuden mittaamisen tapa ja mittarit valmistellaan kunnanhallitukseen viimeistään vuoden 2025 maaliskuun loppuun mennessä kasvun ja talouden hallintaohjelmaa täydentäväksi asiakirjaksi.
Pitkän aikavälin näkökulmasta tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa on kehitettävä osana kunnan talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Palvelujen yksikkökustannusten tarkastelu valituissa palveluissa, on otettava jatkossa osaksi taloussuunnittelua ja yksikkökustannusten kehitysten vuosittaista seurantaa.