Valmistelija
Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi
Perustelut
Höylääjänkuja 1 asemakaavan muutos, lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Helsingin hallinto-oikeus pyytää Tuusulan kuntakehityslautakunnan lausuntoa valituksen johdosta. Valitus koskee Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunnan 12.6.2019 tekemää päätöstä hyväksyä § 85 Kellokosken Höylääjänkuja 1:n asemakaavan muutos.
Tuusulan kunnan hallintosäännön 5 luvun 24 §:n mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava. Lausuntoa on pyydetty 2.9.2019 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 30.9.2019 saakka (Vainionpää Anne / Eskelinen Sakari, sähköposti 9.8.2019)
Asiaselostus
Asemakaavamuutos Höylääjänkuja on aloitettu loppuvuodesta 2018 tontin omistajan aloitteesta, kun hankkeesta käytiin ensin neuvottelu Tuusulan rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteispalaverissa todettiin, että haettu kuntoutustoiminta ei ole asemakaavan mukaista, eikä ole mahdollista poikkeamisluvalla, vaan vaatii kaavamuutoksen. Tontin omistaja ja hankkeen edustaja päättivät hakea kaavamuutosta. Asemakaavan muutoshakemus on hyväksytty kuntakehityslautakunnassa 23.1.2019 (§ 19). Kaava on tullut vireille kuulutuksella 21.3.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 21.3.–4.4.2019. Ylimääräinen kaavatyön asukastilaisuus järjestettiin 29.4.2019 Höylääjänkuja 1:n kiinteistössä ja paikalla oli myös kuntoutustoiminnanharjoittaja kertomassa toiminnastaan. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja Tuusulan kunnan nettisivulla sekä 20.3.2019 ilmestyneessä Tuusulanjärven Viikkouutiset -lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.3.–4.4.2019 seuraavissa paikoissa: TuusInfossa, Tuusulan kunnan nettisivulla ja Kellokosken kirjastolla. Kaavaehdotus esiteltiin kuntakehityslautakunnalle 10.4.2019 ja lautakunta päätti 10.4.2019 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) oli 25.4.–8.5.2019. Kaavaehdotusta ei muutettu julkisen nähtävilläolon jälkeen ja Tuusulan kuntakehityslautakunta hyväksyi Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutoksen kokouksessaan 12.6.2019.
Valituksen laatijat esittävät vastustavansa kaavamuutosta, mutta eivät varsinaisesti ilmoita vaatimustaan. Tuusulan kunta esittää seuraavassa vastineet tässä valituksessa esitettyihin väitteisiin, joista suurin osa sisältyy jo Höylääjänkuja 1 asemakaavamuutoksen mielipiteiden ja muistutusten vastineisiin.
Tuusulan kunnanhallituksen lausunto valituksen johdosta
Valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Asemakaava on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein.
Valituksen laatija esittää valituksen alussa virheellisesti, että ”Kyseinen kaavamuutos esitettiin kuntakehityslautakunnan kokouksessa 23.1.2019 ja asia käsiteltiin kunnanhallituksessa 4.2.2019.” Kyseinen käsittely koski vasta kaavamuutoshakemusta, ei itse kaavamuutosta ja käsittelyssä päätettiin, lähdetäänkö hakemusta käsittelemään. Tuusulassa on linjattu, että kaikki yrityshankkeet ovat kärkihankkeita ja tämän vuoksi kaavamuutoshakemus hyväksyttiin. Jäljempänä viitattu oikaisuvaatimusohjeen liittäminen kaavamuutoshakemuksen käsittelyyn oli virhe, joka korjattiin. Päätöksestä (kaavamuutoshakemus) ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Kohdat 1 ja 2
Valituksessa katsotaan, että kuntouttava päihdetoiminta ei ole asuinalueelle sopivaa toimintaa ja näin ollen on osayleiskaavan ja Yleiskaava 2014—ehdotuksen sekä myös maankäyttö-ja rakennuslain § 54 vastainen. Aluetta tullaan muuttamaan tulevaisuudessa vähitellen asuinalueeksi, kuten Kellokosken osayleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa 2040 linjataan. Nykyisiä tai tulevia yrittäjiä ei kuitenkaan tulla häätämään alueelta pois osayleiskaavaan tai yleiskaavaan vedoten. Asumisen merkintä sisältää aina myös palveluita, lähipalveluita ja yrittämisen tiloja, eikä ainoastaan asuinrakentamista. Asumisen merkintä osayleiskaavassa sisältää myös esimerkiksi hoitokodit ja kuntoutustoiminnan. Yhdyskuntarakenteesta on suunniteltava sekoittunutta, jotta saadaan aikaan kestävän kehityksen mukaista ympäristöä. Asumista, palveluita ja työpaikkoja on sijoitettava lomittain. Kuntoutustoiminnan, myös päihdekuntoutustoiminnan sijoittaminen asuinalueelle on terveellisen ja turvallisen yhteiskunnan suunnittelemiseksi hyvä asia. Sekoittuneen rakenteen voi myös joidenkin näkemyksien mukaan auttaa suvaitsevuuden ja lähimmäisestä välittämisen kasvuna. Valituksessa katsotaan useassa kohdin kaavassa ja kaavatyössä olevan virheitä ja ristiriitaisuuksia juuri tämän vuoksi, että päihdekuntoutustoimintaa ei tulisi sijoittaa asuin- tai yritysalueelle. Kaavatyössä on kuitenkin todettu, että sekoittunut rakenne, joka sisältää yrittämistä, asumista ja kuntoutustoimintaa on tavoiteltava.
Kaavatyössä arvioitiin kuntoutus- ja hoivatoiminnan vaikutukset koko Kellokosken alueelle. Arvioinnissa tultiin siihen tulokseen, että kaavamuutoksen mahdollistama kuntoutus- ja hoivatoiminta ei aiheuta alueelle sellaista haittaa, että kaavamuutosta ei voitaisi valmistella. Tulkinta perustuu kuntoutustoimintayrittäjän ja kiinteistön omistajan kanssa käytyihin neuvotteluihin ja tapaamisiin. Lisäksi Hoöyläääjaänkujan suunnitelman nähtyään kaavoitus on etsinyt vertaisesimerkkejä samankaltaisista päihdekuntoutuskeskuksista. Samankokoisia ja suunnilleen saman toimintaperiaatteen omaavia paäihdekuntoutuskeskuksia löytyy mm. Nurmijärveltä Nukarin Kalliolan klinikka, Keravalta Vuorelan asumispalveluyksikkö ja Tuusulasta Sininauhasääätioön Mutterimaja sekä Kerttuli Oy:n ryhmäkoti. Kaikki vertailussa olleet yksiköt sijoittuvat asuinalueeseen kiinni. Päinvastoin toiminta voi tuoda esimerkiksi hyötyä kaupalliselle toiminnalle alueella lisääntyvän asiakaskunnan myötä. Lisäksi arvioitiin, että kuntoutus- ja hoivatoiminta on mahdollista toteuttaa kiinteistöllä turvallisesti, esimerkiksi tarvittavat piha-alueet on mahdollista toteuttaa tontille.
Kellokosken koulukeskuksen sijainti kaavamuutosalueen lähellä ei ole este kuntoutustoiminnan sijoittamiselle. Kellokosken taajama on pieni ja etäisyydet ovat lyhyitä. Kuntoutustoiminnan sijoittuminen koulukeskuksen lähelle voi jopa olla etu, jos kuntoutuksessa olevat henkilöt voivat käyttää koulukeskuksen tiloja esimerkiksi ilta-aikaan. Lisäksi hankkeeseen ryhtyvä yrittäjä kuvaili päihdekuntoutuksen toimintatapaa niin, että kuntoutettavat kulkevat ulkona vain henkilökunnan läsnä ollessa. Tässä kyseisessä hankkeessa niin ostoksilla käynti kuin liikunta ja muu toiminta ulkona tapahtuu henkilökunnan valvonnassa. Tästä informoitiin kaikkia asukastilaisuudessa. Luonnollisesti asemakaava ei ota kantaa toimintaan yksityiskohtaisemmin, mutta vaikutustenarviointityössä tultiin siihen tulokseen, että toiminta on mahdollista järjestää niin, että se on toimiva ja rikastuttava osa sekoittuneen rakenteen asuinaluetta.
Vuorovaikutuksen myötä kaavoitustyössä tunnistettiin asukkaiden vastustus ja pelontunne suunniteltua päihdetoimintaa kohtaan, ja tällä voisi olla vaikutuksia siihen miten toiminta alueella koetaan. Tätä ei kuitenkaan nähty perusteeksi estää kyseisen toiminnan sijoittuminen alueelle.
Kohta 3
Kunta ei suosi yksittäistä yrittäjää vaan tarjoaa mahdollisimman monimuotoisia yrittämismahdollisuuksia. Kaavoituksen tehtävä on palvella asemakaavamuutosta tarvitsevaa yrittäjää parhaalla mahdollisella tavalla, ketään sen enempää suosimatta. Kaavoituksen tehtävä ei ole seuloa liian tiukasti kunnassa tapahtuvaa yritystoimintaa vaikkakin siitä voisi koitua jo olemassa oleville yrityksille vähäisiä haittavaikutusta. Höylääjänkujan 1:teen suunnitellun päihdekuntoutuskeskuksen haittavaikutukset kaavoitus katsoo vähäisiksi.
Hankekaavoitus on yleinen tapa toimia ja tällaista yhden tontin postimerkkikaavaa voi hakea jokainen yritys Tuusulassa. Hakemukset käsitellään linjauksien mukaisesti. Maanomistajia ei ole saatettu eriarvoiseen asemaan.
Kohta 4
Tuusulan kuntakehityslautakunta käsitteli 21.1.2019 kaavamuutoshakemuksen. Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Asian käsittelyssä tehtiin virhe liittämällä oikaisuvaatimusohje päätöksen liitteeksi. Asia on korjattu (sähköposti Hyttinen / Lahti 28.2.2019).
Asemakaavalla ei ole tarvetta määritellä kuntoutus- tai hoivatoiminnan laatua ja tämä sekoitti asukkaita. Osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa hanketta kutsuttiin hoivatoiminnaksi. Tähän termiin esimerkiksi Kellokosken yrittäjät antoivat puoltavan mielipiteen. Kaavatyön kohdalla termiä tarkennettiin hoiva- ja kuntoutustoiminnaksi ja tällöin Kellokosken yrittäjät vastustivat kaavahanketta ja heidän mielipiteensä ja muistutuksensa käsiteltiin kaavatyössä tämän mukaan. Kaavaprosessin edetessä sisältö ja termit tarkentuivat normaaliin kaavatyön tekemisen tapaan.
Osalliset kaavaan määriteltiin samalla tavalla kuin muihinkin kaavoihin Tuusulassa. Kirjeet lähetettiin rajanaapureille ja kaikille alueen yhdistyksille sekä muille osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa mainituille. Tuusulassa on käytössä melko perusteellinen tiedottaminen kirjeitse jokaisessa kaavavaiheessa. Tämän kaavatyön yhteydessä järjestetty asukastilaisuus oli normaalista vastaavasta kaavaprosessista poikkeava ja ylimääräinen. Tilaisuus haluttiin järjestää, koska kaavamuutos oli aiheuttanut asukkaissa niin laajasti huolta.
Järjestetyssä ylimääräisessä asukastilaisuudessa päihdekuntoutustoimintaa kiinteistöön suunnitteleva taho kertoi, että heidän toimipisteissään on lääkäri paikalla kellon ympäri. Keskusteluissa todettiin, että kukaan ei voi kiistää sitä, jos joku kokee toiminnan aiheuttavan turvattomuutta tai imagon laskemista. Vuorovaikutuksen myötä kaavoitustyössä tunnistettiin asukkaiden vastustus ja pelontunne suunniteltua päihdetoimintaa kohtaan, ja tällä voisi olla vaikutuksia siihen miten toiminta alueella koetaan. Tätä ei kuitenkaan nähty perusteeksi estää kyseisen toiminnan sijoittuminen alueelle. Itse kaavamerkintä on joustava siinä mielessä, että se ei määrittele millaista hoiva- tai kuntoutustoimintaa alueelle voi sijoittua, tätä ei ole tarkoituksen mukaista määrätä.
Asukastilaisuudessa kerrottiin asemakaavaprosessi normaaliin tapaan valitusmahdollisuuksiin saakka. On harmillista, jos joillekin asia on jäänyt huomaamatta tai jos joillekin on jäänyt väärä käsitys asiasta. Asemakaavan asiakirjoissa ja päätöksenteon yhteydessä prosessi sekä valitusmahdollisuudet aina kerrotaan kirjallisesti. Tällöin on myös mahdollista kysyä näistä viranomaisilta, mikäli jokin asia on jäänyt epäselväksi.
Lopuksi
Tuusulan kunnanhallitus toteaa yhteenvetona, että valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana. Tuusulan kuntakehityslautakunta ei ole kaavan hyväksyessään ylittänyt toimivaltaansa. Kuntakehityslautakunnan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavan muutos noudattaa oikeusvaikutteisessa Kellokosken osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita.
Yleiskaavan ohjausvaikutus ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset sekä kaavan tavoitteet huomioon ottaen asemakaavan muutoksella ei aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia syrjäyttämättä olisi voitu välttää.