Kunnanhallitus, kokous 16.11.2020

Perustelut

Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittäminen

Yhdyskuntarakenne tiivistyy Tuusulassa. Tämä kehitys edellyttää viheralueverkoston tietoista suunnittelua. Viheralueverkosto turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja tarjoaa kuntalaisille monipuolisia virkistäytymismahdollisuuksia. Viher- ja virkistysverkosto käsittää viheralueita, rakennettuja puistoja, urheilupaikkoja, leikkipuistoja, koirapuistoja, puistometsiä, ulkoilupaikkoja, niittyjä, virkistysalueita sekä -reittejä. Työssä linjataan viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet.

Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittäminen -raportti perustuu Tuusulan viheraluestrategialuonnokseen, kyselyihin sekä luonto- ja maisemaselvityksiin. Raportissa on teemakarttoja eri aiheista ja siinä kerrotaan viheralueiden keskeiset merkitykset ihmisen ja luonnon kannalta, joten työssä huomioidaan ja yhteen sovitetaan useita eri näkökulmia. Päämääränä on varmistaa, että Tuusulassa on riittävästi viheralueita ja -yhteyksiä sekä laadukas viheralueverkosto. Työssä on tunnistettu kunnan vetovoimakohteet. Päämääränä on löytää yhteinen näkemys keskeisistä viheralueista, joita tulee edelleen kehittää. Lisäksi annetaan suunnitteluohjeita ja –ideoita.

Raportti Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen viedään kolmeen lautakuntaa: Kuntakehityslautakuntaan, Tekniseen lautakuntaan ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan ja näiden jälkeen raportin hyväksymisestä päättää kunnanhallitus.

Tuusulan virher- ja virkistysverkoston kehittäminen-raporttia esittelee kaavasuunnittelija Terhi Wermundsen.

Perustelut

Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittäminen

Yhdyskuntarakenne tiivistyy Tuusulassa. Tämä kehitys edellyttää viheralueverkoston tietoista suunnittelua. Viheralueverkosto turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja tarjoaa kuntalaisille monipuolisia virkistäytymismahdollisuuksia. Viher- ja virkistysverkosto käsittää viheralueita, rakennettuja puistoja, urheilupaikkoja, leikkipuistoja, koirapuistoja, puistometsiä, ulkoilupaikkoja, niittyjä, virkistysalueita sekä -reittejä. Työssä linjataan viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet.

Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittäminen -raportti perustuu Tuusulan viheraluestrategialuonnokseen, kyselyihin sekä luonto- ja maisemaselvityksiin. Raportissa on teemakarttoja eri aiheista ja siinä kerrotaan viheralueiden keskeiset merkitykset ihmisen ja luonnon kannalta, joten työssä huomioidaan ja yhteen sovitetaan useita eri näkökulmia. Päämääränä on varmistaa, että Tuusulassa on riittävästi viheralueita ja -yhteyksiä sekä laadukas viheralueverkosto. Työssä on tunnistettu kunnan vetovoimakohteet. Päämääränä on löytää yhteinen näkemys keskeisistä viheralueista, joita tulee edelleen kehittää. Lisäksi annetaan suunnitteluohjeita ja -ideoita.

Raportti Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen viedään kolmeen lautakuntaan: Kuntakehityslautakuntaan, Tekniseen lautakuntaan ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan. Kommenttien perusteella raportti viimeistellään. Tämän jälkeen kunnanhallitus hyväksyy raportin ja asettaa sen nähtäville. Saadun palautteen perusteella laaditaan lopullinen raportti.

Liitteenä: 

Perustelut

Tuusulassa viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tulee olla tärkeä osa kunnan kokonaiskehittämistä. Luonto ja sen moninaisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden Tuusulaa rakennettaessa. Tuusulan kunta on maaseutumainen isojen kaupunkien läheisyydessä, luonto on lähellä kuntalaisia ja metsää on paljon. Keskusta-alueiden kehittyessä virkistysalueiden monipuolisuus ja saavutettavuus ovat asuinympäristön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä mutta samalla luonto ja metsät ovat haavoittuvimmillaan, mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Kuntalaiset kokevat viheralueet eri tavoin, liikkumisen ja luonnosta nauttimisen muotoja on paljon. Luonto voi olla yhdelle rakennettu puisto, toiselle se on luonnontilainen lähimetsä. Luonto on tärkeä asia ja tutkimukset osoittavat esim. puistojen läheisyyden vähentävän alueen rikollisuutta. Kuntalaisten tarpeet viher- ja virkistysverkolle vaihtelevat ja niiden kehittämisessä on kuultava kuntalaisia monipuolisesti ja kattavasti. 

Selvityksen johdanto-osassa tuodaan monipuolisesti esille viherympäristöjen merkityksiä. Sivulla 11 esitellään luonnon ekosysteemipalvelut, joita ovat tuotantopalvelut, tuki- ja säätelypalvelut sekä kulttuuripalvelut eli luonnon ihmiselle tuottamat aineettomat palvelut, mm. virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kohtaaminen, esteettiset kokemukset, terveyttä edistävät vaikutukset. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen. Tässä kohtaa viher- ja virkistysverkoston hoitaminen ja kehittäminen lähenee museoiden perustoimintaa. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet ja siihen kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema. 

Tuusulassa luonnossa liikkuminen ja luonnon kulkeminen yhdistyy monin tavoin kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen. Joka puolella Tuusulaa on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Rantatie alue, Kellokosken ruukki ja sairaala ja Jokelan teollisuusympäristö), maakunnallisesti arvokkaita alueita (Nahkelan–Rusutjärven ja Ruotsinkylän vuosisataiset viljelymaisemat, Hyökkälän kyläkeskuksen ja varuskunnan kulttuuriympäristö, Tuusulanjokilaakso) ja paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita ja niiden maisemanhoidossa ja kehittämisessä on otettava huomioon sekä virkistyskäyttöarvot että arvo kulttuuriympäristöinä. Virkistyskäyttö näin rikkaassa ja monipuolisessa kulttuurimaisemassa on ehdottomasti Tuusulan suuri rikkaus ja valttikortti. 

Vaikka luonnos ei suoraan ota kantaa yksittäisen kohteen kehittämistoimenpiteisiin, se antaa kuntalaiselle paljon tietoa viher- ja virkistysverkon kehittämisen muodoista ja merkityksistä. Selvityksessä on hyvin laajasti kuvattu nykyiset liikuntaverkostot ja jo rakennetut liikuntapaikat ja reitit.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan näkökulmasta kunta voi jatkaa kehitystyötä esimerkiksi seuraavin tavoin: 
 

• kaavoittamalla virkistyskäyttöön yhtenäisiä ja kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja ne sijaitsivat niin, että ne olisivat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen 

• jokaisella kuntakeskuksessa olisi hyvä olla keskeinen puistoalue korkeimmassa hoitoluokassa 

• toteuttamalla ulkoilureitit etupainotteisesti tuleville asuinalueille niin, etteivät ne jää saarekemaisiksi ja reitit yhdistyvät olemassa olevaan verkostoon 

• tekemällä kuntayhteistyötä ja määrittelemällä lähivuosien tärkeimmät konkreettiset ylikunnalliset tavoitteet 

• varaamalla riittävästi viheralueita monipuolisen lähiliikunnan tarpeisiin ja kuntalaisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin parantamiseksi  

• tekemällä sujuvaa toimialojen välistä yhteistyötä viher- ja virkistysverkoston suunnittelusta toteutukseen asti 

• ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö säilyy 
   

Tuusulan kunnassa on hyvät edellytykset varmistaa kuntalaisille houkutteleva viher- ja virkistysverkosto osana kunnan peruspalveluita. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymiseen panostetaan siirtämällä oppimisympäristöjä ulos, lähimetsä ja lähiympäristö sekä houkutteleva liikkumisympäristö ovat tärkeä osa oppimis- ja kasvatustehtävää.  

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään, mikä korostaa viher- ja virkistysverkon roolia kuntapalveluiden suunnittelussa. Luontokohteet ja virkistysalueet ovat ruuhkautuneet pääkaupunkiseudulla ja erilaiset liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen, mikä haastaa perinteisiä ajatusmalleja. 

Luonnos kuvaa seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston nykytilaa, tavoitteita ja aiheen monitahoisuutta. Viheralueiden ominaisuudet, hoitoluokitukset ja käyttötarkoitukset nostetaan aineistossa ansiokkaasti esille, visuaalista aineistoa ja karttoja voi hyödyntää viestinnässä ja luonnosta tulee päivittää vuosittain moniammatillisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämiselle, koska se kuvaa hyvin nykytilaa.  

_ _ _ _ _ _

Puheenjohtajan esityksestä pykälä poistettiin esityslistalta.

Perustelut

Tuusulassa viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tulee olla tärkeä osa kunnan kokonaiskehittämistä. Luonto ja sen moninaisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden Tuusulaa rakennettaessa. Tuusulan kunta on maaseutumainen isojen kaupunkien läheisyydessä, luonto on lähellä kuntalaisia ja metsää on paljon. Keskusta-alueiden kehittyessä virkistysalueiden monipuolisuus ja saavutettavuus ovat asuinympäristön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä mutta samalla luonto ja metsät ovat haavoittuvimmillaan, mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Kuntalaiset kokevat viheralueet eri tavoin, liikkumisen ja luonnosta nauttimisen muotoja on paljon. Luonto voi olla yhdelle rakennettu puisto, toiselle se on luonnontilainen lähimetsä. Luonto on tärkeä asia ja tutkimukset osoittavat esim. puistojen läheisyyden vähentävän alueen rikollisuutta. Kuntalaisten tarpeet viher- ja virkistysverkolle vaihtelevat ja niiden kehittämisessä on kuultava kuntalaisia monipuolisesti ja kattavasti. 

Selvityksen johdanto-osassa tuodaan monipuolisesti esille viherympäristöjen merkityksiä. Sivulla 11 esitellään luonnon ekosysteemipalvelut, joita ovat tuotantopalvelut, tuki- ja säätelypalvelut sekä kulttuuripalvelut eli luonnon ihmiselle tuottamat aineettomat palvelut, mm. virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kohtaaminen, esteettiset kokemukset, terveyttä edistävät vaikutukset. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen. Tässä kohtaa viher- ja virkistysverkoston hoitaminen ja kehittäminen lähenee museoiden perustoimintaa. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet ja siihen kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema. 

Tuusulassa luonnossa liikkuminen ja luonnon kulkeminen yhdistyy monin tavoin kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen. Joka puolella Tuusulaa on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Rantatie alue, Kellokosken ruukki ja sairaala ja Jokelan teollisuusympäristö), maakunnallisesti arvokkaita alueita (Nahkelan–Rusutjärven ja Ruotsinkylän vuosisataiset viljelymaisemat, Hyökkälän kyläkeskuksen ja varuskunnan kulttuuriympäristö, Tuusulanjokilaakso) ja paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita ja niiden maisemanhoidossa ja kehittämisessä on otettava huomioon sekä virkistyskäyttöarvot että arvo kulttuuriympäristöinä. Virkistyskäyttö näin rikkaassa ja monipuolisessa kulttuurimaisemassa on ehdottomasti Tuusulan suuri rikkaus ja valttikortti. 

Vaikka luonnos ei suoraan ota kantaa yksittäisen kohteen kehittämistoimenpiteisiin, se antaa kuntalaiselle paljon tietoa viher- ja virkistysverkon kehittämisen muodoista ja merkityksistä. Selvityksessä on hyvin laajasti kuvattu nykyiset liikuntaverkostot ja jo rakennetut liikuntapaikat ja reitit.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta kunta voi jatkaa kehitystyötä esimerkiksi seuraavin tavoin: 
 

• kaavoittamalla virkistyskäyttöön yhtenäisiä ja kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja ne sijaitsivat niin, että ne olisivat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen 

• Jokaisella kuntakeskuksessa olisi hyvä olla keskeinen puistoalue korkeimmassa hoitoluokassa 

• toteuttamalla ulkoilureitit etupainotteisesti tuleville asuinalueille niin, etteivät ne jää saarekemaisiksi ja reitit yhdistyvät olemassa olevaan verkostoon 

• tekemällä kuntayhteistyötä ja määrittelemällä lähivuosien tärkeimmät konkreettiset ylikunnalliset tavoitteet 

• varaamalla riittävästi viheralueita monipuolisen lähiliikunnan tarpeisiin ja kuntalaisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin parantamiseksi  

• Tekemällä sujuvaa toimialojen välistä yhteistyötä viher- ja virkistysverkoston suunnittelusta toteutukseen asti 

• Ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö säilyy 
   

Tuusulan kunnassa on hyvät edellytykset varmistaa kuntalaisille houkutteleva viher- ja virkistysverkosto osana kunnan peruspalveluita. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymiseen panostetaan siirtämällä oppimisympäristöjä ulos, lähimetsä ja lähiympäristö sekä houkutteleva liikkumisympäristö ovat tärkeä osa oppimis- ja kasvatustehtävää.  

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään, mikä korostaa viher- ja virkistysverkon roolia kuntapalveluiden suunnittelussa. Luontokohteet ja virkistysalueet ovat ruuhkautuneet pääkaupunkiseudulla ja erilaiset liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen, mikä haastaa perinteisiä ajatusmalleja. 

Luonnos kuvaa seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston nykytilaa, tavoitteita ja aiheen monitahoisuutta. Viheralueiden ominaisuudet, hoitoluokitukset ja käyttötarkoitukset nostetaan aineistossa ansiokkaasti esille, visuaalista aineistoa ja karttoja voi hyödyntää viestinnässä ja luonnosta tulee päivittää vuosittain moniammatillisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämiselle, koska se kuvaa hyvin nykytilaa.  

_____

Puheenjohtajan esityksestä pykälä poistettiin esityslistalta.

Perustelut

Asiaselostus

Kattava viher- ja virkistysalueverkosto turvaa luonnon monimuotoisuuden ja tarjoaa kuntalaisille monipuolisia virkistäytymismahdollisuuksia. Viher- ja virkistysverkoston kehittäminen -raportti esittelee viher- ja virkistysverkoston nykytilan Tuusulassa. Tämän jälkeen nykytila-analyysin pohjalta tunnistetaan viher- ja virkistysverkoston vetovoima ja kehittämiskohteita. Raportti on työstetty pääasiassa kaavoituksen, viherpalveluiden, vapaa-aikapalveluiden ja paikkatiedon yhteistyönä. Myös kunnan muut yksiköt ovat kommentoineet raporttiluonnosta. Viherpalvelut on vastannut Tuusulanviheralueita koskevasta osiosta, jossa esitellään teemakartoin hoidettavat viheralueet, puistot ja leikkipaikat, niityt sekä kunnan omistamat metsät. Vapaa-aikapalvelut on työstänyt osion, jossa esitellään Tuusulan urheilu- ja liikuntapaikat. Kaavoitus on vastannut työn koordinoinnista ja työstänyt osion, jossa esitellään sini- ja viheryhteydet, luonnonsuojelualueet sekä kulttuurimaisemat.

Paikkatietoyksikkö on työstänyt teemakarttamateriaalia. Lisäksi raportissa on viherpalveluiden yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa laatimat Tuusulan kunnan metsien hoidon ja käytön periaatteet. Tämän pohjatyön perusteella kaavoitus, viherpalvelut ja vapaa-aikapalvelut ovat yhteistyössä tunnistaneet raportissa korvamerkityt viher- ja virkistysverkoston vetovoima- ja kehittämiskohteet.

Työ pohjautuu viherstrategialuonnokseen, joka tehtiin liitteeksi yleiskaavaluonnokseen vuonna 2014. Strategialuonnosta laadittaessa Tuusulalaisten mielipiteitä, toiveita ja kehittämisideoita selvitettiin asiakasilloissa ja nettikyselyllä. Tärkeänä Tuusulassa pidettiin etenkin luonnontilaista ympäristöä ja sen säilyttämistä. Kuntalaisten mielipiteitä ja kommentteja kerätään jälleen raporttiin loppuvuodesta 2020 järjestettävissä asukasilloissa.

Raportti viedään kuntakehityslautakuntaan ja sen jälkeen hallitukseen, joka asettaa sen nähtäville. Tämän jälkeen pidetään asukastilaisuudet kolmessa kuntakeskuksessa. Saatujen kommenttien perusteella raportti viimeistellään. Tämän jälkeen kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus hyväksyy raportin. Raportti päivitetään valtuustokausittain.

Perustelut

Asiaselostus

Viher- ja virkistysverkoston kehittämisraportti esittelee viher- ja virkistysverkoston nykytilan Tuusulassa. Raportti on työstetty pääasiassa kaavoituksen, viherpalveluiden, vapaa-aikapalveluiden ja paikkatiedon yhteistyönä. Viherpalvelut on vastannut Tuusulan viheralueita koskevasta osiosta, jossa esitellään teemakartoin hoidettavat viheralueet, puistot ja leikkipaikat, niityt sekä kunnan omistamat metsät. Vapaa-aikapalvelut on työstänyt osion, jossa esitellään Tuusulan urheilu- ja liikuntapaikat. Kaavoitus on vastannut työn koordinoinnista ja työstänyt osion, jossa esitellään sini- ja viheryhteydet, luonnonsuojelualueet sekä kulttuurimaisemat.

Kuntakehityslautakunta on omalta osaltaan hyväksynyt raportin 16.9.2020 pidetyssä kokouksessa (§ 88). Teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen raportti käsitellään kunnanhallituksessa.

Raportti ei ole suunnitelma, vaan inventaarionomainen selvitys kunnan tämän hetken viher- ja virkistysverkostosta sekä kuvaus eräistä kunnan viher- ja virkistysalueiden perustamiseen ja hoitoon liittyvistä nykykäytänteistä. Raportti koostuu yleisestä osiosta viher- ja virkistysverkoston merkitysestä ja tehtävästä asuinympäristössä. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi kartoin, taulukoin ja osin tilastotiedoin Tuusulan viher- ja virkistysverkostoa sekä Tuusulassa harjoitettuja käytäntöjä mm. puistojen, metsien, niittyjen, urheilualueiden, maiseman ja kulttuurin vaalimisen sekä luonnonsuojelun suhteen. Lopuksi raportissa esitellään alueelliset kehittämistavoitteet Tuusulassa.

Lausunto

Tuusulan kunnan viher- ja virkistysverkoston kehittämisraportti on monipuolinen kuvaus Tuusulan kunnan nykyisestä virkistys- ja viheralueiden muodostamasta verkostosta. Raportissa on myös kuvattu hyvin seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston muodostamiseen ja hoitoon liittyviä prosesseja. Paikoitellen kuvaukset ovat ehkä jopa liiankin seikkaperäiset, ja käsitettä viher- ja virkistysverkosto on lavennettu koskemaan myös kulttuuri-, maisema- ja osittain rakennetunkin ympäristön puolelle. Kattavuudestaan huolimatta raportista puuttuu yksi erittäin olennainen kappale: kuvaus, millaisia ristiriitoja viheralueiden eri maankäyttömuodoissa ja suojelutavoitteissa esiintyy, ja miten nämä ristiriidat käsitellään Tuusulassa.

Raportti on laatuaan uusi ja se luonnollisesti hakee vielä muotoaan. Raporttia päivitetään valtuustokausittain ja seuraavan valtuustokauden aikana raporttiin voidaan tehdä isompia rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia. Ennen tämän raportin julkaisua tekninen lautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka liittyvät raportin yleiseen luettavuuteen ja sisältöön:

• Raportin luettavuuden parantamiseksi on syytä tarkastaa, että irralliset, tekstiin liittymättömät taulukot ja kuvat, kuvituskuvia lukuunottamatta, on syytä poistaa. Luettavuuden kannalta taulukon otsikkoteksti suositellaan laitettavaksi taulukon päälle ja kuvateksti kuvan alle.
• Väliotsikkohierkia on tarkistettava ja selkeytettävä numeroinnilla. Tämä selventää tekstin kokonaisrakennetta, auttaa lukijaa suunnistamaan tekstissä, ja löytämään kiinnostavat kohdat sekä parantaa tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
• Koska kyseessä on raportti nykytilasta ja toimintatavoista, määräyksenomaiset kohdat olisi syytä karsia ja muuttaa prosessikuvauksiksi, että ei syntyisi väärää käsitystä raportin tarkoituksesta.
• Termistö on vielä syytä tarkistaa ja yhdenmukaistaa. Tiettyä epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta on mm. käsitteissä ”suojaviheralue”, ”suojametsä”, ”taajamametsä”, ”puistometsä” ”lähimetsä”, ”lähivirkistysalue”, ”ulkoilumetsä”. 
• Joissakin kappaleissa ja kuvissa esiintyy vielä kohtia, joiden oikeellisuus on syytä tarkistaa. Mm. hulevesiä ja viheralueiden hoitoa käsittelevissä kappaleissa.

Nämä edellä mainitut kohdat on syytä korjata ja lisätä jo ennen raportin nähtäville laittoa. Kehitysehdotuksiksi seuraavan valtuustokauden raporttia varten tekninen lautakunta esittää seuraavia kohtia:

• Nyt tehty raportti on varsin laaja. Luettavuuden ja hallittavuuden parantamiseksi seuraavaa raporttia on syytä tiivistää enemmän otsikon mukaiseksi. Samoin on syytä tehdä linjaus, keskitytäänkö vain julkisen viher- ja virkistysverkoston esittelyyn vai otetaanko mukaan myös kaikki yksityinen toiminta.
   
• Tilastotietoa on syytä tuoda lisää seuraavaan raporttiin ja laskelmia kuinka paljon rahaa kunta käyttää eri virkistys- ja viherpalveluihin kuntalaista kohti. Vertailun vuoksi raportissa voisi tuoda vertailutietoa myös muihin samankokoisiin kuntiin, siinä laajuudessa kuin tilastotietoa on saatavissa.
   
• Kappaleessa 5 ”Alueelliset kehittämistavoitteet Tuusulassa” tulisi jatkossa tarkastella myös muutostarpeita kunnan omassa viher- ja virkistysverkoston palvelurakenteessa sekä niiden tuotantoprosesseissa.
   
• Nyt hyväksyttävänä olevassa raportissa jokaista aihepiiriä, viheralueet, virkistys ja luonnonsuojelu, tarkastellaan omana itsenäisenä prosessinaan ikään kuin niillä ei olisi yhtymäkohtia toisiinsa. Seuraavan valtuustokauden raporttiin on lisättävä kappale, jossa tarkastellaan, millaisia ristiriitoja viheralueiden eri käyttömuototavoitteista aiheutuu ja kuinka ne ratkaistaan kunnassa. Kuten Suomen ilmastopaneelin asiantuntijaryhmä on todennut, niin metsien eri käyttömuodoille kuten puuntuotannolle, hiilensidonnalle, suojelulle ja virkistyskäytölle asetettavat tavoitteet kilpailevat keskenään, eikä tavoitteita voida todennäköisesti saavuttaa samanaikaisesti. Usein mielikuvissa metsien suojelu, soiden ennallistaminen ja ilmastomuutoksen torjunta nähdään yhtäläisyysmerkkinä, mikä saattaa johtaa suojelualueiden perustamisessa, soiden ennallistamistoimissa ja hakkuiden vastustamisessa herkästi vääränlaisiin perusteluihin.

Perustelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Tuusulassa viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tulee olla tärkeä osa kunnan kokonaiskehittämistä. Luonto ja sen moninaisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden Tuusulaa rakennettaessa. Tuusulan kunta on maaseutumainen ja sijaitsee isojen kaupunkien läheisyydessä. Luonto on lähellä kuntalaisia ja metsää on paljon. Kunnan keskusta-alueiden kehittyessä virkistysalueiden monipuolisuus ja saavutettavuus ovat asuinympäristön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, mutta samalla luonto ja metsät ovat haavoittuvimmillaan ellei niiden säilymiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Kuntalaiset kokevat viheralueet eri tavoin, ja liikkumisen ja luonnosta nauttimisen muotoja on paljon. Luonto voi olla yhdelle rakennettu puisto, toiselle se on luonnontilainen lähimetsä. Luonto on tärkeä asia ja tutkimukset osoittavat esim. puistojen läheisyyden vähentävän alueen rikollisuutta. Kuntalaisten tarpeet viher- ja virkistysverkolle vaihtelevat ja niiden kehittämisessä on kuultava kuntalaisia monipuolisesti ja kattavasti. 

Selvityksen johdanto-osassa tuodaan monipuolisesti esille viherympäristöjen merkityksiä. Sivulla 11 esitellään luonnon ekosysteemipalvelut, joita ovat tuotantopalvelut, tuki- ja säätelypalvelut sekä kulttuuripalvelut eli luonnon ihmiselle tuottamat aineettomat palvelut, mm. virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kohtaaminen, esteettiset kokemukset ja terveyttä edistävät vaikutukset. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen. Tässä kohtaa viher- ja virkistysverkoston hoitaminen ja kehittäminen lähenee museoiden perustoimintaa. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet ja siihen kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema. 

Tuusulassa luonnossa liikkuminen yhdistyy monin tavoin kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen. Joka puolella Tuusulaa on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Rantatie alue, Kellokosken ruukki ja sairaala sekä Jokelan teollisuusympäristö), maakunnallisesti arvokkaita alueita (Nahkelan–Rusutjärven ja Ruotsinkylän vuosisataiset viljelymaisemat, Hyökkälän kyläkeskuksen ja varuskunnan kulttuuriympäristö, Tuusulanjokilaakso) ja paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita ja niiden maisemanhoidossa ja kehittämisessä on otettava huomioon sekä virkistyskäyttöarvot että arvo kulttuuriympäristöinä. Virkistyskäyttö näin rikkaassa ja monipuolisessa kulttuurimaisemassa on ehdottomasti Tuusulan suuri rikkaus ja valttikortti. 

Vaikka luonnos ei suoraan ota kantaa yksittäisen kohteen kehittämistoimenpiteisiin, se antaa kuntalaiselle paljon tietoa viher- ja virkistysverkon kehittämisen muodoista ja merkityksistä. Selvityksessä on hyvin laajasti kuvattu nykyiset liikuntaverkostot ja jo rakennetut liikuntapaikat ja reitit.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta kunta voi jatkaa kehitystyötä esimerkiksi seuraavin tavoin: 
 

• kaavoittamalla virkistyskäyttöön yhtenäisiä ja kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja ne sijaitsivat niin, että ne olisivat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen 

• jokaisella kuntakeskuksessa olisi hyvä olla keskeinen puistoalue korkeimmassa hoitoluokassa 

• toteuttamalla ulkoilureitit etupainotteisesti tuleville asuinalueille niin, etteivät ne jää saarekemaisiksi ja reitit yhdistyvät olemassa olevaan verkostoon 

• tekemällä kuntayhteistyötä ja määrittelemällä lähivuosien tärkeimmät konkreettiset ylikunnalliset tavoitteet 

• varaamalla riittävästi viheralueita monipuolisen lähiliikunnan tarpeisiin ja kuntalaisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin parantamiseksi  

• tekemällä sujuvaa toimialojen välistä yhteistyötä viher- ja virkistysverkoston suunnittelusta toteutukseen asti 

• Ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö säilyy 
   

Tuusulan kunnassa on hyvät edellytykset varmistaa kuntalaisille houkutteleva viher- ja virkistysverkosto osana kunnan peruspalveluita. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymiseen panostetaan siirtämällä oppimisympäristöjä ulos. Lähimetsä ja lähiympäristö sekä houkutteleva liikkumisympäristö ovat tärkeä osa oppimis- ja kasvatustehtävää.  

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään, mikä korostaa viher- ja virkistysverkon roolia kuntapalveluiden suunnittelussa. Luontokohteet ja virkistysalueet ovat ruuhkautuneet pääkaupunkiseudulla ja erilaiset liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen. 

Luonnos kuvaa seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston nykytilaa, tavoitteita ja aiheen monitahoisuutta. Viheralueiden ominaisuudet, hoitoluokitukset ja käyttötarkoitukset nostetaan aineistossa ansiokkaasti esille, visuaalista aineistoa ja karttoja voi hyödyntää viestinnässä ja luonnosta tulee päivittää vuosittain moniammatillisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämiselle, koska se kuvaa hyvin nykytilaa.