Valmistelija
Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi
Perustelut
Lausuntopyyntö
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt sopijakuntiensa lausunnot Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 18.8.2020 tekemistä esityksistä ympäristökeskuksen vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2021 - 2025 sekä ympäristökeskuksen palvelusopimukseksi vuosille 2021 - 2023. Sopijakuntia on pyydetty lausunnoissaan lisäksi ilmoittamaan, jos ne haluavat ympäristökeskuksen järjestävän työntekijöidensä lähityöskentelyn kunnassa vuonna 2021. Tuusulan kunnanhallitukselle osoitetut kirjalliset lausunnot talousarvio‐ ja palvelusopimusesityksistä on pyydetty toimittamaan ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2020 mennessä. Nurmijärven kunta on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnonannolle.
Lausunnot
Ympäristökeskuksen sopijakunnat ovat antaneet lausunnot ympäristökeskuksen talousarvio- ja palvelusopimusesityksistä seuraavasti:
- Keravan kaupunginhallitus 29.9.2020 § 275
- Järvenpään kaupunginhallitus 21.9.2020 § 319
- Mäntsälän kunnanhallitus 5.10.2020 § 186
- Nurmijärven kunnanhallitus 19.10.2020 § 218
Sopijakuntien lausunnot ovat liitteinä.
Keravan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan ympäristökeskuksen palvelusuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden jatkavan pääosin kuluvan vuoden tavoitteita ja olevan Keravan kaupungin kannalta hyväksyttävissä. Keravan kaupunkistrategia on lausunnon mukaan soveltuvin osin otettu huomioon. Keravan kuntakohtainen korotus on suurin 7,74 %. Ympäristökeskuksen taloussuunnitelmakaudelle arvioitu toimintamenojen vuotuinen kasvu on kuitenkin maltillinen 1,5 %, joka on hyväksyttävissä. Keravan kuntaosuutta kasvattaa Keravalle tuotettujen palveluiden osuus kaikkien kuntien palveluista. Tuotettujen palveluiden jakautumista tarkastellaan vuoden lopussa ja sitä korjataan todellisuudessa tuotettujen palveluiden mukaiseksi. Näin ollen palveluiden määrään perustuva korotus on hyväksyttävissä. Lisäksi Kerava kiinnittää huomiota henkilöstömenojen sivukulujen ja palkankorotusprosentin suuruuteen. Mahdollisesti yläkanttiin arvioidut sivukulut eivät saa johtaa henkilökunnan määrän lisääntymiseen. Tilinpäätöksen yhteydessä sivukulut ja palkankorotusten jaksottuminen kuitenkin toteutuvat oikein ja jos ne on arvioitu talousarviota tehtäessä liian korkeiksi, jäävät kustannusnousut realisoitumatta. Taloussuunnitelmassa todetaan, että henkilöstön lisäyksiä ei ole suunnitteilla, joten käytetyt sivukulu- ja palkankorotusprosentit ovat hyväksyttävissä. Keravan kaupunki haluaa ympäristökeskuksen myös järjestävän lähityöskentelyn Keravalla vuonna 2021.
Järvenpään kaupunginhallituksen lausunnon mukaan muutokset yhteistoimintakorvauksissa ovat perusteltuja ja palvelusopimuksessa on huomioitu Järvenpään kannalta keskeiset kuntakohtaiset palvelut. Taloussuunnitelman 2021 - 2025 mukaisesti ympäristökeskuksen toimintatulojen ja - menojen arvioidaan kasvavan 1,5 % vuodessa. Kulukehitystä on siten saatu hillittyä edellisvuoden arviosta vuosille 2020- 2024, jonka mukaan toimintatulojen ja - menojen arvioitiin kasvavan 3,6 - 5,7 %/vuosi. Järvenpää kuitenkin edellyttää, että ympäristökeskus huomioi toimintansa suunnittelussa kuntatalouden tilanteen ja pyrkii toiminnassaan kustannusneutraalisuuteen taksojaan tarkastamalla ja omaa toimintaansa kehittämällä. Kustannusten nousupainetta tulee kattaa asiakasmaksuja korottamalla. Järvenpää edellyttää, että ympäristökeskus laatii kehityssuunnitelman, joka hyväksytetään sopijakunnissa. Ympäristökeskusta kannustetaan lisäksi aktiivisuuteen ja yhteistyöhön sopijakuntien kanssa hankerahoitusten hakemisessa mm. kestävän elvytyksen myötä avautuvissa hankehauissa. Järvenpäähän ei tarvitse järjestää ympäristökeskuksen työntekijöiden lähityöskentelyä vuodelle 2021. Tärkeitä yhteistyökeinoja ovat mm. teemakokoukset, hankeyhteistyö ja jatkuva vuorovaikutus.
Mäntsälän kunnanhallitus hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2021 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2021 - 2025 sekä palvelusopimuksen vuosille 2021 - 2023. Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyajat ovat olleet hakijoiden toiminnan kannalta kohtuuttoman pitkiä ja niiden käsittelyaikoja tulee nopeuttaa sekä varmistaa nopea käsittely kaikkien kuntien alueilta tulevien hakemusten osalta. Mäntsälän kunta pitää kustannusten ja maksuosuuksien (Mäntsälän osalta noin 4,9 %) nousua suurena ja katsoo, että ympäristökeskuksen tulee edistää toimenpiteitä kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Lähityöskentelyn osalta Mäntsälän kunta toteaa, että lähityöskentelyä jatkettaisiin vuonna 2021 erikseen sovittavalla toimintamallilla ja huomioiden koronapandemian sen hetkinen tilanne. Lähityöskentelyä voisi olla yhdestä kahteen kertaa kuukaudessa.
Nurmijärven kunnanhallitus hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2021 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2021 - 2025 sekä palvelusopimuksen vuosille 2021 - 2023. Ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyajat ovat edelleen hakijoiden toiminnan kannalta pitkiä ja niiden käsittelyaikoja tulee nopeuttaa. Ympäristökeskuksen on huomioita toimintansa suunnittelussa kuntatalouden yleinen tilanne ja pyrittävä hillitsemään kustannusten nousua. Lähityöskentelyn osalta Nurmijärven kunta toteaa, että Nurmijärvellä aiemmin kokeilussa ollutta lähityöskentelyä ei nähty Nurmijärven kuntaa palvelevana. Nurmijärven kunta toteaa edellisen vuoden tapaan, että se näkee parempana vaihtoehtona erilliset teemapalaverit, joihin koottaisiin selkeät asiakokonaisuudet ja tarvittava asiantuntemus mm. ympäristökeskuksen ja kunnan ammattilaisista.
Lausuntojen arviointi
Sopijakunnat ovat lausunnoissaan suhtautuneet positiivisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimusluonnoksessa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kunnat toteavat, että vuoden 2021 talousarvioluonnos, taloussuunnitelma vuosille 2021 - 2025 ja vuosien 2021 - 2023 palvelusopimusluonnos ovat heidän osaltaan hyväksyttävissä.
Kunnat ovat lausunnoissaan tuoneet esiin huolensa ympäristökeskuksen kustannuskehityksestä (so. sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kasvusta). Ympäristökeskukselta halutaan, että se huomioi toimintansa suunnittelussa kuntatalouden tilanteen ja pyrkii toiminnassaan kustannusneutraalisuuteen mm. taksoja, asiakasmaksuja ja omaa toimintaansa kehittämällä.
Luotettavaa arviota ympäristökeskuksen kulukehityksestä ei voida tehdä yksittäisen talousarvion perusteella, jossa toimintamenojen ja -tulojen sekä sopijakuntien yhteistoimintakorvausten muutoksia verrataan tulevan vuoden talousarvioluonnoksen ja kuluvan vuoden talousarvion välillä. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä vuoden 2020 talousarvioon kuntien maksamat yhteistoimintakorvaukset kasvoivat keskimäärin 2,8 % vuodessa. Ympäristökeskuksen viranomaispalveluiden kustannukset syntyvät pääosin henkilötyökuluista, jotka kohdistuvat kuntiin niiden palvelutarpeen mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaispalveluiden tarve ympäristökeskuksen sopijakunnissa vaihtelee voimakkaimmin Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa, joissa asukaslukuun suhteutetut ympäristökeskuksen nettomenot (so. kuntakohtaiset yhteistoimintakorvaukset) ovat Järvenpään ja Keravan vastaavia arvoja korkeampia. Mäntsälän palvelutarvetta määrittelevät enemmän yksittäisten hankkeiden lupa- ja valvontatapahtumat. Keravalla taas erityistä palvelutarvetta aiheuttavat kaupungissa sijaitsevat monet elintarvikelaitokset. Ympäristökeskus on ottanut talous- ja toimintasuunnittelussaan huomioon toimintamenojensa ja sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kehittymisen kunkin kunnan palvelutarvetta vastaavasti. Ympäristökeskus ei voi jättää tekemättä lakisääteisiä viranomaistehtäviään. Ne sekä ympäristökeskuksen palvelusopimuksessa sopijakuntien hyväksymät valinnaiset palvelut se pystyy kuitenkin tuottamaan varsin tehokkaasti. Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönhoidon asukaslukuun suhteutetut nettomenot vuonna 2017 olivat 24 euroa. Ympäristökeskuksen sopijakunnissa se vuoden 2021 talousarvioluonnoksessa asukaslukuun suhteutetut nettomenot ovat 18,85 €/asukas sen koko toiminta-alueella. Ympäristökeskus tulee jatkossakin seuraamaan taksojen ja asiakasmaksujen kehitystä ja ajantasaistamaan niitä tarpeen mukaan. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on päivitetty 2020. Vireillä olevassa elintarvikelainsäädännön muutoksessa esitetään vuosimaksua, mikä toteutuessaan nostaisi terveysvalvonnan tulokertymää jonkin verran vuonna 2022. Eläinlääkintähuollon klinikkamaksu tullaan tarkistamaan vuonna 2021. Myös ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja maa-ainestaksan tarkistaminen on vireillä ja uudet tarkistetut taksat tulevat lautakunnan ratkaistavaksi marraskuussa 2020.
Ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteistoimintakorvaukset arvioidaan ympäristökeskuksen talousarvioon ohjausryhmän hyväksymän ja ympäristökeskuksen toiminnan aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti, jolla pyritään kustannuksia jakamaan kunnille niiden saamia palveluita vastaavasti. Ympäristökeskuksen hallinnon palveluyksikön toimintamenot kohdistetaan sopijakuntiin niiden asukasluvun suhteessa. Ympäristövalvonnan ja terveysvalvonnan palveluyksiköiden kuntakohtaiset toimintamenot ja -tulot kohdennetaan kuntien kolmena edellisenä vuonna saamien palveluiden keskiarvojen suhteessa niiden erotuksen (so. nettomeno) vastatessa sopijakuntien yhteistoimintakorvauksia. Ympäristönsuojelun palveluyksikön kuntakohtaiset suoritteet arvioidaan edellisten vuosien suoritteiden perusteella, minkä lisäksi kuntakohtaisten menojen ja tulojen arvioinnissa otetaan huomioon kuntakohtaiset hankkeet esimerkiksi vesienhoidossa ja ilmansuojelussa. Eläinlääkintähuollon kuntakohtaiset menot ja tulos arvioidaan edellisvuoden asiakastietojen perusteella. Yhteistoimintakorvausten kohdentuminen palveluyksiköittäin on kerrottu ympäristökeskuksen palvelusopimuksessa. Järvenpään kaupunki esittää lisäksi laadittavaksi kehityssuunnitelmaa, joka hyväksytään sopijakunnissa. Ympäristökeskus tulee tarkastelemaan tarkemmin toiminnan ja talouden kehitystä pidemmällä aikavälillä, joka tuodaan ympäristökeskuksen ohjausryhmän käsiteltäväksi.
Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kiinnittävät huomiota myös siihen, että ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyajat ovat olleet hakijoiden toiminnan kannalta kohtuuttoman pitkiä ja niiden käsittelyaikoja tulee nopeuttaa sekä varmistaa nopea käsittely kaikkien kuntien alueilta tulevien hakemusten osalta. Ympäristövalvonnan strategisena tavoitteena on lyhentää lupien käsittelyaikaa. Strategiassa on asetettu välitavoitteeksi vuodelle 2021, että lupien keskimääräinen käsittelyaika on 12 kuukautta. Palvelutuotantoon käytettävissä olevan henkilöstöresurssin lisäämisen ohella vuonna 2020 on tehty toimenpiteitä lupaprosessin virtaustehokuuden parantamiseksi. Lupaprosessin kehittämistä jatketaan vuonna 2021. Strategian tavoitetasoksi vuodelle 2023 on asetettu 8 kuukauden keskimääräinen käsittelyaika. Ympäristövalvonta tekee tavoitteellista kehitystyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikkia vireille tulevia lupahakemuksia käsitellään yhdenvertaisesti. Lupien käsittelyaikaan vaikuttaa myös seikkoja, joihin ympäristökeskuksessa ei voida vaikuttaa kuten vireille tulevien hakemusten laatu ja mahdolliset liitännäiset prosessit (esim. vesilain mukaisen luvan tarve tai harkinnanvarainen YVA-menettely).
Ympäristökeskus tulee koronapandemiatilanteen salliessa järjestämään Mäntsälän kunnalle ja Keravan kaupungille työntekijöiden lähityöskentelyn kunnissa kuntien toivomalla tavalla. Kaikkien kuntien kanssa tullaan järjestämään myös tarvittavia yhteistyö- ja teemakokouksia.
Ehdotus
Esittelijä
Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi
Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että
VALTUUSTO päättää
- hyväksyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen 2021 - 2023
- todeta, että ympäristökeskuksen sopijakuntien toivomat lähipalvelut otetaan huomioon ympäristökeskuksen vuoden 2021 kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä.