Kunnanhallitus, kokous 16.11.2020

Perustelut

Valmistelu 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 18.11.2018 kunnanvaltuustossa ja sen tarkennus 9.12.2019. Osana palveluverkkosuunnitelman etenemistä on syksyllä 2020 toteutettu ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan kouluihin. Tuusulan kunnan valtuusto käsittelee kunnan palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 7.12.2020. 

Ennakkovaikutusten arvioinnissa tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on.  

Ennakkovaikutusten arviointi on tehty suhteessa kunnan hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan. Keskeisenä tehtävänä on arvioida eri yksiköiden osalta sitä, mitä vaikutuksia on sillä,  

• jos koulu yhdistyy läheisyyteen rakentuviin tai rakentuneisiin monitoimikampuksiin 

• jos koulu säilyy omana itsenäisenä yksikkönään 

• jos koulu yhdistyy toisen yksikön kanssa 

Ennakkovaikutusten arvioinnin palveluverkon eri kehittämisvaihtoehdot Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan koulujen osalta: 

Linjamäen koulun osalta on kaksi vaihtoehtoa: 

1) Linjamäen koulu säilyy itsenäisenä yksikkönä 

2) Linjamäen koulun yhdistyy Kellokosken yhtenäiskouluun elokuussa 2021, Linjamäen koulun toiminta lakkaa 

Nahkelan koulun osalta on neljä vaihtoehtoa: 

1) koulu säilyy itsenäisenä yksikkönä 

2) Nahkelan koulun yhdistyy valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen vuonna 2025 tai kampuksen valmistuttua 

3) Nahkelan koulun yhdistyy Vaunukankaan kouluun elokuussa 2021, Nahkelan koulun toiminta lakkaa 

4) Nahkelan koulu yhdistyy Rusutjärven kouluun elokuussa 2021, Nahkelan koulun toiminta lakkaa 

Tuomalan koulun osalta on kaksi vaihtoehtoa: 

1) Tuomalan koulu säilyy itsenäisenä yksikkönä 

2) Tuomalan koulun yhdistyy valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen vuoden 2023 alussa, Tuomalan koulun toiminta lakkaa 

Ennakkovaikutusten arvioinnissa on käsitelty seuraavat näkökulmat: 

• Kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta  

• Ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen liittyviä vaikutuksia  

• Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon 

• Taloudelliset vaikutukset, kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä.  

• Strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma) 

Tärkeä osa ennakkovaikutusten on arvioida vaikutuksia lasten osalta ja lasten itsensä tekemä arviointi asiaan. Lapsivaikutusten arviointi varmistaa lasten kuulemisen ja lasten oikeuksien toteutumisen päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi koostuu mm. oppilaskuntien ja neuvostojen lausunnot sekä lasten ja nuorten kuulemisesta, joka on toteutettu koulujen ja opettajien toimesta 22.9.-9.10.2020. 

Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu seuraavalla tavalla: 

• Oppilaskuntien lausunnot - lausuntopyynnöt on lähetetty oppilaskuntien ohjaaville opettajille 15.9.2020 

• Lapsi-ja perheasioiden neuvoston lausunto asiasta lasten ja perheiden näkökulmasta, myöskin muut neuvostot voivat asiasta lausua, kuten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto tai ikäihmisten neuvosto - sama lausuntopyyntö lähtenyt neuvostoille 

• Koulujen vanhempainyhdistysten lausunnot 

• Lasten kuuleminen, joka toteutetaan lasten ikä huomioiden omassa koulussa. Tähän koulut ovat saaneet halutessaan tukea. 

• Laajana toteutetussa pienten koulujen ennakkovaikutusten arvioinnissa on kuntalaisvaikutuksia arvioivassa kyselyssä vastaajina olleet huoltajat. Kyselyssä huoltajat arvioivat vaikutuksia lastensa ja perheidensä näkökulmista. 

Lasten kuulemisessa on tärkeää, että se toteutetaan lapsille tutussa ympäristössä osana koulupäivän arkea ja heille tuttujen opettajien toimesta tai läsnä ollessa.  

Tästä kaikesta muodostuu lapsivaikutusten arvioinnin kokonaisuus, jossa tulee esille, mitä vaikutuksia valmisteilla olevalla asialla on lapsiin sekä hyötyjen että haittojen näkökulmasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. 

Ennakkovaikutusten arviointia varten on kerätty tietoa: 

• Järjestämällä kuntalais- ja vanhempainillat kouluilla: Linjamäki. 10.9.2020, Tuomala, 15.9.202 ja Nahkela, 29.9.2020 

• Järjestämällä henkilöstötilaisuudet ja kuulemiset kouluilla  

• Linjamäki: henkilöstötilaisuus 8.9.2002 ja kuuleminen 20.10.2020 

• Nahkela: Henkilöstötilaisuus 15.9.2020 ja kuuleminen 19.10.2020 

• Tuomala: henkilöstötilaisuus 8.9.2020 ja kuuleminen 6.10.2020 

• Työskentelemällä lasten kanssa toteuttamalla lasten kuuleminen lasten omilla kouluilla 

• Toteuttamalla kyselyt huoltajille, henkilöstölle, kuntalaisille ja luottamushenkilöille (15.-30.9.2020). Kyselyn ja analyysin on toteuttanut Owal Group Oy 

• Pyytämällä lausuntoja oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, neuvostoilta sekä muilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja toimijoilta (15.9.-9.10.2020) 

• Laatimalla taloudellisia selvityksiä (syys-lokakuu 2020) sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja (syys-lokakuu 2020) 

Taloustiedot on esitetty jokaisessa kuntalaisillassa ja materiaali on toimittu osallistujille sekä vastattu tarkentaviin kysymyksiin iltojen osallistujille sekä lausuntojen antajille. Henkilöstön kuulemisten lausunnot toimitetaan lautakunnan jäsenille.  

Nykytilan kuvaus 

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on taloudellisten säästöjen lisäksi tärkeää kunnan pito- ja vetovoiman vuoksi, laajojen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisemmin ja oppimisen laadun paranemiseksi sekä tasa-arvoisen opetuksen järjestämiseksi. 

Tuusulan haluaa strategiansa mukaisesti: 

• edistää tuusulalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista (valtuustokauden tavoite 7.)  

• olla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kärkikunta (valtuustokauden tavoite 8.)  

• kehittää Tuusulan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Tuusulalaiset liikkuvat ja harrastavat enemmän ja monipuolisesti (valtuustokauden tavoite 11.)  

• vahvistaa elinvoimaa keskustojen monipuolisia palveluita ja viihtyvyyttä kehittämällä (valtuustokauden tavoite 17.) 

• kehittää Tuusulan Urheilupuistoa Helsingin seudun parhaaksi omaehtoisen harrastamisen ja aktiivisen urheilun ympäristöksi ja tapahtumapaikaksi (valtuustokauden tavoite 28.)  

• uudistaa ja tehostaa kunnan palveluverkkoa kuntalaislähtöisesti päämääränä modernit, terveet ja turvalliset toimintaympäristöt sekä kohtaamisten mahdollistaminen (valtuustokauden tavoite 29.)  

• olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa uudistaen samalla toimintatapoja. Kehitämme kumppanuuksia ja verkostojohtamista (valtuustokauden tavoite 30.) 

• mahdollistamme kylien täydennysrakentamisen ja elinvoimaisuuden sekä maaseutumaisen ympäristön (valtuustokauden tavoite 22) 

Keskeiset Sivistyksen toimialueen varhaiskasvatusta ja kouluja koskevat palveluverkkomuutokset: 

Tavoitteet uudistamiselle 

Uuden palveluverkon tulee vastata niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin vahvistamalla tasa-arvoista oppimista. Uudistaminen edellyttää myös toimintakulttuurin muutosta, kehittämistyötä on tehtävä moniammatillisesti. Tuusulassa lapsilla ja nuorilla tulee olla terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt. Palveluverkkosuunnitelma sisältää suunnitelman, kuinka sisäilmaongelmaiset ja huonokuntoiset rakennukset korvataan uusilla tiloilla.   

Tuusulan kuntakeskusten sydämeen nousee monikäyttöisiä kampuksia, joissa yhdistyy uudenlainen yhteen nivoutuva palvelukokonaisuus ja oppimisympäristö. Ne tulevat pitämään sisällään keskeisten opetus-, sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen yhteiset toimintamahdollisuudet ja tarjoamaan alueen asukkaille ja erilaisille yhdistyksille kokoontumis- ja harrastamismahdollisuuksia. Päätavoitteena on tehdä asukkaillemme terveellisiä, turvallisia ja moderneja oppimisympäristöjä.  

Kuntakeskusten identiteetti vahvistuu uusien monitoimikampusten tuottamien toimintamahdollisuuksien myötä ja myös toimintakulttuuri muuttuu. Toimintakulttuurin muutos syntyy ymmärtämällä, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa arjessa. Eri sidosryhmien osallistuminen uusien oppimisympäristöjen ja niiden toimintakulttuurien suunnitteluprosesseihin on tärkeää. Yhteinen ymmärrys tarpeista syntyy yhdessä käyttäjien, kuten oppilaiden, henkilöstön, huoltajien ja yhteistyökumppanien kanssa. Monitoimikampukseen tulisi rakentua yhteistyönpaikaksi kehittämisverkostoille.  

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on hyväksytty, että Etelä-Tuusulassa palveluverkkoa kehitetään seuraavasti: 

Rakennetaan Päiväkoti Martta Wendelin, joka on 10-ryhmäinen varhaiskasvatusyksikkö. Se  valmistuu 2022.  

Kirkonkylän koululle rakennetaan uusi Kirkonkylän kampus, johon yhdistyy myös sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja suomen - että ruotsinkielinen perusopetus. Kirkonkylän kampus tulisi ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa. 

Riihikallioon rakentuu uusi monitoimikampus nykyisen Riihikallion koulun läheisyyteen. Riihikallion monitoimikampuksessa toimivat vuosiluokat 1-9 ja läheisyydessä on Pellavan päiväkoti ja Riihikallion nuorisotilat. Riihikallion monitoimikampus on mitoitettu 800 oppilaalle. Kampuksen arvioitu valmistuminen on vuonna 2024. 

Rykmentinpuiston monitoimikampus rakennetaan Rykmentinpuiston alueelle ja se valmistuu vuonna 2024. Rykmentinpuistossa toimivat vuosiluokat 1-9, varhaiskasvatuksen palveluita sekä vaativa erityinen tuki. Rykmentinpuiston monitoimikampus hyödyntää lähellä sijaitsevaa Urheilukeskusta. Kampus on suunniteltu n. 900 oppilaalle ja 150 erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. 

Lahelan monitoimikampus valmistuu Tuusulan Lahelaan vuonna 2025-2026. Lahelan monitoimikampuksessa toimii vuosiluokat 1-9 ja varhaiskasvatuksen palveluita. Koulun mitoitus tarkentuu alkavassa hankesuunnittelussa. 

Monio, lukio ja kulttuuritalo, valmistuu Hyrylän keskustaan vuonna 2023.  Moniossa toimivat Tuusulan lukion Hyrylän toimipiste, Tuusulan opisto, Tuusulan kuvataidekoulu, Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto sekä muuta taiteen perusopetusta. Moniossa on tilat esittävälle taiteelle. 

Kaikkien kampusten valmistuttua Tuusulan kunta luopuu Hyrylän koulukeskuksen, Hyökkälän koulukeskuksen, Vaunukankaan koulun, Ruotsinkylän koulun, Klemtskogin koulun sekä Mikkolan koulusta. Mikkolan koulusta tehdään vielä erillinen selvitys olla osa Lahelan palveluverkkoa. Martta Wendelin ja Kirkonkylän varhaiskasvatusyksiköiden sekä Lahelan monitoimikampuksen valmistuttua Tuusulan kunta luopuu Hyrylän, Mikkolan, Väinölän, Kievarin ja Vaunukankaan päiväkodeista. Kunta on jo luopunut Etelärinteen ja Mattilan päiväkodeista sekä Paijalan esiopetusyksiköstä (vanha koulurakennus).  

Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan koulujen ennakkovaikutusten arviointi toteutettiin syksyllä 2020 ja koulujen osalta päätökset tehdään osana palveluverkkosuunnitelman päivitystä sekä talousarvion 2021 hyväksymistä joulukuun valtuustossa 7.12.2020. 

Ennakkovaikutusten arviointi liitteineen ohessa. 

Yhteenveto ja johtopäätökset päätösvaihtoehtojen vaikutusten arviointia 

Yleisesti toteamme, että kaikki kolme kyläkoulua ovat tärkeitä niin kylissä asuville kuntalaisille kuin koulujen oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Kyläkoulujen säilyminen nähdään tärkeänä lähipalveluna. 

Järjestettyihin kuntalais- ja huoltajailtoihin osallistui paikan päällä sekä verkon välityksellä 29 Linjamäessä, 52 Nahkelassa ja 78 Tuomalassa osallistujaa. Lausuntoja annettiin 16 kpl. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 595 henkilöä; Linjamäen osalta 196, Nahkelan 232 ja Tuomalan 139 vastaajaa, Linjamäen osalta vastaajina oli 25 huoltajaa, 13 henkilöstön edustajaa, 29 luottamushenkilöä ja 158 kuntalaista, Nahkelan osalta vastasi 41 huoltajaa, 17 henkilöstön edustajaa, 29 luottamushenkilöä ja 173 kuntalaista ja Tuomalan osalta 41 huoltajaa, 10 henkilöstön edustajaa, 29 luottamushenkilöä ja 88 kuntalaista.  

Kyselyyn vastasi ja lausuntoja antoi lähinnä kylissä asuvat kuntalaiset. Kysely ei herättänyt kiinnostusta laajasti muissa kuntalaisissa, joten on vaikea arvioida sitä, millainen merkitys taajamissa asuville huoltajille kyläkouluilla on.  

Kaikkien ryhmien vastaajat pitivät skenaarioita, jossa koulu säilyy itsenäisenä yksikkönä parempana kuin yhdistymistä toisen koulun kanssa. Nahkelan koulun kyselyyn vastannut henkilökunta oli vastaajista myönteisintä muutokselle. He pitivät yhdistymistä Lahelan monitoimikampukseen vuonna 2025 tai kampuksen valmistuttua parempana vaihtoehtona kuin koulun säilymistä itsenäisenä. Pienten koulujen henkilöstömäärän vuoksi kyselystä ei ole eroteltavissa pelkästään näissä työskentelevien näkemystä. Käydyissä henkilöstökeskusteluissa kaikkien pienten koulujen henkilöstö on pitänyt parhaana vaihtoehtona yksiköiden säilymistä itsenäisinä. 

Positiivisesti tai vähiten negatiivisesti muutosskenaarioihin suhtautuivat koulujen henkilökuntiin kuuluvat vastaajat sekä kunnan luottamushenkilöt. Huoltajat suhtautuvat kaikkein negatiivisimmin muutosskenaarioihin ja vastaavasti positiivisimmin skenaarioihin, joissa koulu säilyy omana yksikkönään. Huoltajat arvostavat erityisesti puhdasta sisäilmaa, lyhyttä ja turvallista koulumatkaa sekä mahdollisuutta yksilöllisen opetuksen mahdollisuutta. 

Kyselyn perusteella voidaan esittää seitsemän johtopäätöstä 

1. Sisäilmaongelmat: Sisäilmaongelmat nousevat yksittäisenä tekijänä esiin kaikkien vastaajien vastauksissa. Sille, että lapsi saa opiskella ilman sisäilmaongelmia, annetaan paljon arvoa. 

2. Koulumatkojen pituus ja turvallisuus: Yhdistymisskenaarioissa koulumatkojen kuvataan pidentyvän ja muuttuvan turvattomiksi. Monelle tämä tarkoittaa koulukyyditystä ja arkiliikunnan vähenemistä 

3. Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi: Pienissä kouluissa lasten kuvataan voivan paremmin henkisesti ja fyysisesti. Kiusaamisen pelätään lisääntyvän suuremmissa yksiköissä. 

4. Identiteetti ja yhteisöllisyys: Monelle vastaajalle kyläkoulu on keskeinen tai keskeisin osa “kylän” identiteettiä. Monelle kyläyhteisössä asuminen on suuri arvo. Kyläkouluja kuvataan keskeisimmäksi tekijäksi yhteisöllisyyden taustalla. 

5. Elinvoima: Vastaajat kuvaavat kyläkoulun lähtemisestä seuraavan alueen houkuttelevuuden pienemistä, asuntojen hinnan laskua ja asukkaiden poismuuttoa. 

6. Oppilaiden yksilölliset tarpeet: Etenkin huoltajat näkevät, ettei oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin voida vastata suuremmissa kouluissa. Monet huoltajat näkevät, että joidenkin suurempien koulujen oppilaat voisivat hyötyä pienemmän koulun ilmapiiristä. 

7. Säilyttäminen nähdään voimavarana: Lähes kaikki vastaajat pitävät koulujen säilyttämistä ensisijaisena vaihtoehtona. Mikäli muutoksia tehdään, kyläkoulujen yhdistymistä toisten kyläkoulujen kanssa pidetään parempana kuin yhdistymistä suuren yksikön kanssa. Muutostöissä on keskeistä ottaa huomioon ne arvot, joita kyläkoulut tällä hetkellä oppilaille, henkilökunnalla ja kuntalaisille tarjoavat. 

Tuusulan kaikissa kouluissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on keskeistä. Kouluterveyskysely ja Tuusulan kunnan hyvinvointisuunnitelma määrittävät tehtävää hyvinvointityötä. Lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu myös lasten ja nuorten psykososiaalisista taidoista, joita ovat ihmissuhdetaidot, ristiriitojen ja ongelmien ratkaisutaidot ja kokemusten ilmaisutaito. Näitä taitoja edistämme varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisopalveluissa yhteisö- ja ryhmämuotoisilla tavoilla. Ne mahdollistavat osallisuuden ja lisäävät vahvuuksia. Keskitymme positiiviseen ja lapsikeskeiseen pedagogiikkaan, jossa oppiminen lähtee lasten ja nuorten vahvuuksista. Samoin kiusaamisen ehkäisytyötä tehdään suunnitellusta ja koordinoidusti. Yhteistyössä Keusoten kanssa koulutetaan oppilashuollon henkilöstö vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa. Tavoitteena on, että sivistyksen toimialueen ammattilaiset saavat uusia menetelmiä käyttöönsä, joilla ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmien eskaloitumista vaativimmiksi haasteiksi. Keskiössä ovat masennukseen ja ahdistukseen puuttuminen vaikuttaviksi todettujen interventioiden avulla. Lapsen ja nuorten hyvinvointia tulee tukea myös lapsen kasvuympäristön hyvinvoinnin kehittämisen kautta. #uuttakoulua- hankkeessa on pohdittu uusia tapoja kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja näitä havaintoja jalkautetaan osaksi yksiköiden toimintaa. Nämä asetetut tavoitteet toteutuvat kaiken kokoisissa yksiköissä.  

Sivistyksen toimialueelle on asetettu yhteensä 1,2 milj. euron säästöt vuodelle 2021. Näiden laajojen säästöjen toteuttaminen ei ole mahdollista ilman laadullisia leikkauksia, jotka kohdentuvat laajaan oppilaspintaan tai ilman palveluverkon muutoksia. Palveluverkosta tuleva säästö ei ole kertaluontoinen vaan sen säästövaikutus on pitkäjänteinen. Niin lausunnoissa kuin kyselyissä nousi huoli siitä, että mikäli kyläkoulu lakkautettaisiin, jäisi kiinteistö kunnan huollettavaksi. Tämän vuoksi näemme, että on äärimmäisen tärkeää, että vapautuvia kiinteistöjä lähdetään aktiivisesti jatkojalostamaan ja myymään. Palveluverkosta saatava säästö on suurempi, mikäli kiinteistöt vuokrataan tai myydään. 

Oppilasmäärien näkökulmasta Linjamäen ja Nahkelan oppilasmäärä on supistunut ja vaihdellut. Tuomalan oppilasmäärä on pysynyt suhteellisen vakiona viimeisen kymmenen vuoden aikana, Tuomalan koulun oppilaista n. 35 % tulee muualta kuin Tuusulasta. Koska Tuusulan koko kunnan oppilasmäärä on laskeva syntyvyyden vähenemisen vuoksi, myös näiden yksiköiden oppilasmäärään ei ole ennustettavissa kasvua.  

Kiinteistöjen näkökulmasta Nahkela on hyvässä kunnossa, Linjamäen koulu kohtalaisessa kunnossa ja Tuomalan koulu tyydyttävässä (osin välttävässä) kunnossa. Tuomalan koulu tulisi tarvitsemaan noin 700 000 euron perusparannuksen (erillinen lisäselvitys). Tuusulan pormestariohjelmassa on mainittu, että mikäli pienten koulujen määrä laskee merkittävästi tai koulun kunto heikkenee, tulee koulun jatkoa tarkastella. 

Edellä mainitusta syistä todetaan, että Tuomalan koulu voisi jatkaa toimintaansa, mikäli oppilasmäärä säilyy ennallaan siihen saakka, kunnes koulun perusparannus olisi ajankohtainen. Kunnassa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laajaa investointia 60 oppilaalle, koska vuonna 2023 läheisyyteen valmistuu Kirkonkylän kampus, johon oppilaat mahtuvat. Toteamme, että Tuomalan koulun jatkosta tulee päättää, kun perusparannus ja siihen liittyvä investointi tulee ajankohtaiseksi. 

Linjamäen koulun oppilasmäärä tarkoittasi lähitulevaisuudessa yksiryhmäiseen kouluun siirtymistä. Yhden luokan, jossa on oppilaita vuosiluokilta 1-4, ei nähdä pedagogisesti eikä turvallisuuden näkökulmasta suositeltavana vaihtoehtona. Tarkoituksenmukaista olisi, että Linjamäen koulu yhdistyisi Kellokosken kouluun 1.8.2021. Opetussuunnitelma tukee yhteisopettajauutta ja Tuusulassa on vahvaa pedagogiikkaa pariopettajuuden kehittämiseen. Nämä yhdessä eivät toteudu yksiryhmäisessä koulussa.  

Toteamme, että Nahkelan kohdalla yhdistäminen Rusutjärveen 1.8.2021 vahvistaisi Nahkela-Rusutjärvi -alueella yhden kyläkoulun säilymisen laskevien oppilasennusteiden alla. Rusutjärven koulu toteaa lausunnossaan yhdistämisen olevan hyvin mahdollinen. Yhdistäminen tarkoittaisi useamman oppilaan siirtymistä koulukuljetukseen.  

Toisena vaihtoehtona nähdään yhdistyminen Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua. Tällöin monitoimikampuksen oppilaat tulisivat Ruotsinkylän, Nahkelan ja Vaunukankaan alueelta. Oppilaiden koulumatkan näkökulmasta Vaunukankaan kouluun yhdistyminen olisi Rusutjärven koulun parempi vaihtoehto, mutta kyseisessä vaihtoehdossa tuodaan monessa vastauksessa esiin sisäilmahaasteet, joiden vuoksi sitä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Vaunukankaan koulu yhdistyy valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua. Jos oppilaat siirtyisivät Vaunukankaan kouluun, tulisi joillekin oppilaille kaksi koulunvaihtoa alakoulun aikana.  

Koska Sivistystoimeen kohdistuvat säästövelvoitteet ovat suuria, on päätösten tekoa tehtäessä tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, kuinka suureen joukkoon leikkaukset vaikuttavat. Mikäli säästetään tuntikehyksestä, se vaikuttaa kaikkiin tuusulalaisiin perusopetuksen oppilaisiin eli yhteensä 5073 lasta ja nuorta. Alkuopetuksen lisätuntien äidinkieli ja matematiikka vähentäisi 1. ja .2. vuosiluokkien opetusta 2 tunnilla ja näin ollen vaikuttaisi yhteensä 993 lapseen. Kasvatusohjaajat (tai koulunkäynninohjaaja) vaikuttavat yläkoulun oppilaiden tukeen (yhtenäiskouluissa myös alakoululaisten palveluihin) ja kohdistuu 1788 yläkoulun oppilaaseen ja osittain myös 1125 alakoululaiseen. Pienten koulujen säästö kohdistuu pienimpään oppilasmäärään yhteensä 124 oppilaaseen.  

Korona-tilanteella on ollut vaikutusta lasten oppimiseen ja tästä syystä oppimista heikentävät päätökset ovat haastavia toteuttaa. 

Tarkoituksenmukaista olisi asettaa seuraavat kriteerit koulujen koolle: 

• Koulun on oltava vähintään 3-ryhmäinen ja oppilaita tulisi olla vähintään 60  

• Mikäli yksikköön kohdistuu laajoja korjauksia tai peruskorjausta, ei investointia tehdä, jos oppilaat voidaan yhdistää lähellä olevaan kouluun tai valmistuviin monitoimikapuksiin