Perustelut
Tuusulan kunnan henkilöstöjohtamisen strategiaan 2022-2025 on kirjattu ”Osaaminen ja kyvykkyydet” -strateginen keino-ohjelma, jonka yhtenä osaprojektina on Työhyvinvoinnin johtaminen. Työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuuden alle sisältyy myös mielen hyvinvointiin liittyvät teemat. Projektin etenemisestä raportoidaan kuukausittain kehittämissalkkuun kohtaan Työhyvinvoinnin johtaminen.
Alla kuvattuna tarkemmin työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelma strategiakaudelle 2022-2025 niiltä osin kuin suunnitelmalla on yhteys henkilöstön mielen hyvinvoinnin kehittämiseen. Suunnitelma tarkentuu vuositason suunnitelmiksi koko strategiakauden ajan.
Työhyvinvoinnin johtaminen 2022-2025
Tavoite: Selvittää henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa säännöllisesti
Työhyvinvoinnin tilan selvittämiseksi toteutamme Työhyvinvoinnin Pulssi -henkilöstökyselyn kaksi kertaa vuodessa. Tilannekuvaa seurataan sekä kunnan johtoryhmässä että toimialueiden johtoryhmissä. Saadut vastaukset ohjaavat työhyvinvointitoiminnan suunnittelua.
Tavoite: Mielen hyvinvointiin liittyvät asiat otetaan ja osataan ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Tämän edistämiseksi hyödynnämme jo toimivaksi havaittua Aktiivisen tuen toimintamallia, joka ohjaa ottamaa asiat puheeksi mahdollisimman varhain. Tiedotamme Aktiivisen tuen toimintamallista sekä työterveyshuollon tarjoamista matalan kynnyksen palveluista niin esihenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Mielen hyvinvoinnin teemalla pidämme myös Erätauko-keskusteluja. Lisäksi työsuojeluvaltuutettumme vierailevat työyksiköissä tapaamassa henkilöstöä.
Tavoite: Mielen hyvinvoinnin palveluiden saatavuuden parantaminen
Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyy jatkossakin työpsykologin yksilö- ja ryhmätapaamiset. Lisäksi lyhytterapia lisätään työterveyshuollon keinovalikoimaan 1/2023 alkaen.
Tavoite: Työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistäminen
Työhyvinvointiryhmä ideoi keinoja työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistämiseksi mahdollisimman monipuolisesti myös mielen hyvinvointi huomioiden. Viimeisimpänä on mm. ehdotettu Edenred-liikunta- ja kulttuurietuuden jatkamista sekä valmisteltu Tyhy-rahan käytöstä ohje työpaikoille. Työhyvinvointiryhmä lähettää henkilöstölle tiedotteita omasta toiminnastaan ja vinkeistään työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tavoite: Selvittää esihenkilöiden työssä kuormittumista ja suunnitella keinovalikoimaa jaksamisen tukemiseksi sen pohjalta
Esihenkilöiden työssä kuormittumisen kartoittamiseksi toteutettiin kysely keväällä 2022. Kyselyn pohjalta esihenkilöille tarjotaan pilottiluonteisena matalan kynnyksen mielenhyvivnoinnin tukea ”Auntie”-palvelussa sekä esihenkilöiden vertaistuen Teams-tilaisuudet. Lisäksi pureudutaan prosessien sujuvoittamiseen ja hallinnollisen työn keventämiseen.
Tavoite: Vahvistaa työkyky- ja mielen hyvinvoinnin johtamista
Esihenkilöille pidetään tilaisuudet työkykyjohtamisen teemalla mm. miten tunnistaa ensimmäiset viitteet heikkenevästä työkyvystä, kuinka ottaa asiat puheeksi työntekijän kanssa, mitä tukikeinoja on käytettävissä sekä miten huolehtia omasta jaksamisesta. Työntekijöille tarjotaan teemaan liittyviä webinaareja.
Tavoite: Työurajohtaminen/työurasuunnittelu
Laaditaan työurasuunnitelma (1/2023->), jossa huomioidaan työhyvinvointi ja mielen hyvinvointi eri elämäntilanteissa, oman osaamisen hallinta ja kehittäminen.
Tavoite: Hyvän mielen työpaikka ®merkin hakeminen
Haetaan Mieli Ry:n ”Hyvän mielen työpaikka” -merkkiä viimeistään vuonna 2025. Hyvän mielen työpaikka -merkkiä varten on olemassa erillinen oma kriteeristö.
Henkilöstö on tärkein voimavaramme, joten on tärkeätä huolehtia ja edistää henkilöstön työhyvinvointia. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa panostaa mielenterveyden vahvistamiseen ennakoivilla toimenpiteillä sairauspoissaolojen sijaan.
Olemme henkilöstöpalveluissa tutustuneet ”Mielenturvaa-malliin”. Mallissa korostetaan samoja asioita, kuin mitä kunnan työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmassa on suunniteltu tulevalle neljälle vuodelle. Olemme päättäneet hakea ”Hyvän mielen työpaikka”-merkkiä viimeistään vuonna 2025, jonka saamisen edellytyksenä on tarkat kriteerit. Meillä henkilöstöpalveluissa on saatavilla mielen hyvinvointiin liittyvää aineistoa mm. STM/Työterveyslaitoksen Työelämän mielenterveysohjelma työkalupakkeineen sekä Kevan oppimisympäristö ja Mieli Ry:n ”Työelämän mielenterveys”, joita voimme hyödyntää toiminnan suunnittelussa.
Mielenturvaa verkosto olisi varmasti hyödyllinen, mutta myös maksullinen verkosto. Perustuen edellä esitettyyn työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmaan ja esitettyihin toimenpiteisiin vuosille 2022-2025, ei Mielenturvaa-verkostoon liittyminen tuo lisäarvoa suhteessa niihin toimenpiteisiin, mitä henkilöstöpalveluissa on jo vireillä tai suunnitelmissa lähivuosina, ja missä asiantuntijaverkostoissa olemme jo mukana.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto oli asiantuntijana kokouksessa.