Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, kokous 20.10.2020

Perustelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Tuusulassa viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tulee olla tärkeä osa kunnan kokonaiskehittämistä. Luonto ja sen moninaisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden Tuusulaa rakennettaessa. Tuusulan kunta on maaseutumainen ja sijaitsee isojen kaupunkien läheisyydessä. Luonto on lähellä kuntalaisia ja metsää on paljon. Kunnan keskusta-alueiden kehittyessä virkistysalueiden monipuolisuus ja saavutettavuus ovat asuinympäristön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, mutta samalla luonto ja metsät ovat haavoittuvimmillaan ellei niiden säilymiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Kuntalaiset kokevat viheralueet eri tavoin, ja liikkumisen ja luonnosta nauttimisen muotoja on paljon. Luonto voi olla yhdelle rakennettu puisto, toiselle se on luonnontilainen lähimetsä. Luonto on tärkeä asia ja tutkimukset osoittavat esim. puistojen läheisyyden vähentävän alueen rikollisuutta. Kuntalaisten tarpeet viher- ja virkistysverkolle vaihtelevat ja niiden kehittämisessä on kuultava kuntalaisia monipuolisesti ja kattavasti. 

Selvityksen johdanto-osassa tuodaan monipuolisesti esille viherympäristöjen merkityksiä. Sivulla 11 esitellään luonnon ekosysteemipalvelut, joita ovat tuotantopalvelut, tuki- ja säätelypalvelut sekä kulttuuripalvelut eli luonnon ihmiselle tuottamat aineettomat palvelut, mm. virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kohtaaminen, esteettiset kokemukset ja terveyttä edistävät vaikutukset. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen. Tässä kohtaa viher- ja virkistysverkoston hoitaminen ja kehittäminen lähenee museoiden perustoimintaa. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet ja siihen kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema. 

Tuusulassa luonnossa liikkuminen yhdistyy monin tavoin kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen. Joka puolella Tuusulaa on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Rantatie alue, Kellokosken ruukki ja sairaala sekä Jokelan teollisuusympäristö), maakunnallisesti arvokkaita alueita (Nahkelan–Rusutjärven ja Ruotsinkylän vuosisataiset viljelymaisemat, Hyökkälän kyläkeskuksen ja varuskunnan kulttuuriympäristö, Tuusulanjokilaakso) ja paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita ja niiden maisemanhoidossa ja kehittämisessä on otettava huomioon sekä virkistyskäyttöarvot että arvo kulttuuriympäristöinä. Virkistyskäyttö näin rikkaassa ja monipuolisessa kulttuurimaisemassa on ehdottomasti Tuusulan suuri rikkaus ja valttikortti. 

Vaikka luonnos ei suoraan ota kantaa yksittäisen kohteen kehittämistoimenpiteisiin, se antaa kuntalaiselle paljon tietoa viher- ja virkistysverkon kehittämisen muodoista ja merkityksistä. Selvityksessä on hyvin laajasti kuvattu nykyiset liikuntaverkostot ja jo rakennetut liikuntapaikat ja reitit.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta kunta voi jatkaa kehitystyötä esimerkiksi seuraavin tavoin: 
 

• kaavoittamalla virkistyskäyttöön yhtenäisiä ja kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja ne sijaitsivat niin, että ne olisivat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen 

• jokaisella kuntakeskuksessa olisi hyvä olla keskeinen puistoalue korkeimmassa hoitoluokassa 

• toteuttamalla ulkoilureitit etupainotteisesti tuleville asuinalueille niin, etteivät ne jää saarekemaisiksi ja reitit yhdistyvät olemassa olevaan verkostoon 

• tekemällä kuntayhteistyötä ja määrittelemällä lähivuosien tärkeimmät konkreettiset ylikunnalliset tavoitteet 

• varaamalla riittävästi viheralueita monipuolisen lähiliikunnan tarpeisiin ja kuntalaisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin parantamiseksi  

• tekemällä sujuvaa toimialojen välistä yhteistyötä viher- ja virkistysverkoston suunnittelusta toteutukseen asti 

• Ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö säilyy 
   

Tuusulan kunnassa on hyvät edellytykset varmistaa kuntalaisille houkutteleva viher- ja virkistysverkosto osana kunnan peruspalveluita. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymiseen panostetaan siirtämällä oppimisympäristöjä ulos. Lähimetsä ja lähiympäristö sekä houkutteleva liikkumisympäristö ovat tärkeä osa oppimis- ja kasvatustehtävää.  

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään, mikä korostaa viher- ja virkistysverkon roolia kuntapalveluiden suunnittelussa. Luontokohteet ja virkistysalueet ovat ruuhkautuneet pääkaupunkiseudulla ja erilaiset liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen. 

Luonnos kuvaa seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston nykytilaa, tavoitteita ja aiheen monitahoisuutta. Viheralueiden ominaisuudet, hoitoluokitukset ja käyttötarkoitukset nostetaan aineistossa ansiokkaasti esille, visuaalista aineistoa ja karttoja voi hyödyntää viestinnässä ja luonnosta tulee päivittää vuosittain moniammatillisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämiselle, koska se kuvaa hyvin nykytilaa.  

Ehdotus

Esittelijä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittämisen raporttiluonnokseen asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, lautakunta päätti yksimielisesti täydentää lausuntoa seuraavasti:

• luettelossa viimeinen pallukka muutetaan muotoon: Ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö sekä olemassa olevat luonnon tarjoamat liikuntamahdollisuudet säilyvät. 

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti antaa alla olevan lausunnon Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittämiseen: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Tuusulassa viher- ja virkistysverkoston kehittäminen tulee olla tärkeä osa kunnan kokonaiskehittämistä. Luonto ja sen moninaisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden Tuusulaa rakennettaessa. Tuusulan kunta on maaseutumainen ja sijaitsee isojen kaupunkien läheisyydessä. Luonto on lähellä kuntalaisia ja metsää on paljon. Kunnan keskusta-alueiden kehittyessä virkistysalueiden monipuolisuus ja saavutettavuus ovat asuinympäristön tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, mutta samalla luonto ja metsät ovat haavoittuvimmillaan ellei niiden säilymiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Kuntalaiset kokevat viheralueet eri tavoin, ja liikkumisen ja luonnosta nauttimisen muotoja on paljon. Luonto voi olla yhdelle rakennettu puisto, toiselle se on luonnontilainen lähimetsä. Luonto on tärkeä asia ja tutkimukset osoittavat esim. puistojen läheisyyden vähentävän alueen rikollisuutta. Kuntalaisten tarpeet viher- ja virkistysverkolle vaihtelevat ja niiden kehittämisessä on kuultava kuntalaisia monipuolisesti ja kattavasti. 

Selvityksen johdanto-osassa tuodaan monipuolisesti esille viherympäristöjen merkityksiä. Sivulla 11 esitellään luonnon ekosysteemipalvelut, joita ovat tuotantopalvelut, tuki- ja säätelypalvelut sekä kulttuuripalvelut eli luonnon ihmiselle tuottamat aineettomat palvelut, mm. virkistys-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, hiljaisuuden kohtaaminen, esteettiset kokemukset ja terveyttä edistävät vaikutukset. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen. Tässä kohtaa viher- ja virkistysverkoston hoitaminen ja kehittäminen lähenee museoiden perustoimintaa. Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminnan jäljet ja siihen kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi muinaisjäännökset ja kulttuurimaisema. 

Tuusulassa luonnossa liikkuminen yhdistyy monin tavoin kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön kokemiseen. Joka puolella Tuusulaa on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Rantatie alue, Kellokosken ruukki ja sairaala sekä Jokelan teollisuusympäristö), maakunnallisesti arvokkaita alueita (Nahkelan–Rusutjärven ja Ruotsinkylän vuosisataiset viljelymaisemat, Hyökkälän kyläkeskuksen ja varuskunnan kulttuuriympäristö, Tuusulanjokilaakso) ja paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ne ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja virkistysalueita ja niiden maisemanhoidossa ja kehittämisessä on otettava huomioon sekä virkistyskäyttöarvot että arvo kulttuuriympäristöinä. Virkistyskäyttö näin rikkaassa ja monipuolisessa kulttuurimaisemassa on ehdottomasti Tuusulan suuri rikkaus ja valttikortti. 

Vaikka luonnos ei suoraan ota kantaa yksittäisen kohteen kehittämistoimenpiteisiin, se antaa kuntalaiselle paljon tietoa viher- ja virkistysverkon kehittämisen muodoista ja merkityksistä. Selvityksessä on hyvin laajasti kuvattu nykyiset liikuntaverkostot ja jo rakennetut liikuntapaikat ja reitit.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta kunta voi jatkaa kehitystyötä esimerkiksi seuraavin tavoin: 
 

• kaavoittamalla virkistyskäyttöön yhtenäisiä ja kunnan omistuksessa olevia maa-alueita ja ne sijaitsivat niin, että ne olisivat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen 

• jokaisella kuntakeskuksessa olisi hyvä olla keskeinen puistoalue korkeimmassa hoitoluokassa 

• toteuttamalla ulkoilureitit etupainotteisesti tuleville asuinalueille niin, etteivät ne jää saarekemaisiksi ja reitit yhdistyvät olemassa olevaan verkostoon 

• tekemällä kuntayhteistyötä ja määrittelemällä lähivuosien tärkeimmät konkreettiset ylikunnalliset tavoitteet 

• varaamalla riittävästi viheralueita monipuolisen lähiliikunnan tarpeisiin ja kuntalaisten luontosuhteen ja hyvinvoinnin parantamiseksi  

• tekemällä sujuvaa toimialojen välistä yhteistyötä viher- ja virkistysverkoston suunnittelusta toteutukseen asti 

• Ihmisten liikkumista ja kulkemista tulee ohjata niin, että kulttuuriympäristö sekä olemassa olevat luonnon tarjoamat liikuntamahdollisuudet säilyvät. 
   

Tuusulan kunnassa on hyvät edellytykset varmistaa kuntalaisille houkutteleva viher- ja virkistysverkosto osana kunnan peruspalveluita. Lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymiseen panostetaan siirtämällä oppimisympäristöjä ulos. Lähimetsä ja lähiympäristö sekä houkutteleva liikkumisympäristö ovat tärkeä osa oppimis- ja kasvatustehtävää.  

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen merkitys on viime aikoina korostunut entisestään, mikä korostaa viher- ja virkistysverkon roolia kuntapalveluiden suunnittelussa. Luontokohteet ja virkistysalueet ovat ruuhkautuneet pääkaupunkiseudulla ja erilaiset liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen. 

Luonnos kuvaa seikkaperäisesti viher- ja virkistysverkoston nykytilaa, tavoitteita ja aiheen monitahoisuutta. Viheralueiden ominaisuudet, hoitoluokitukset ja käyttötarkoitukset nostetaan aineistossa ansiokkaasti esille, visuaalista aineistoa ja karttoja voi hyödyntää viestinnässä ja luonnosta tulee päivittää vuosittain moniammatillisena yhteistyönä. Tämä suunnitelma antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämiselle, koska se kuvaa hyvin nykytilaa.