Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää 17.4.2020 päivätyllä kirjeellään (UUDELY/12908/2019) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoa maantie 152 YVA-selostuksesta 19.6.2020 mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön 4 §:n mukaan ympäristönsuojelupäällikkö antaa lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmista. Lausunnonanto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kuuluu sitä vastoin ympäristölautakunnan toimivaltaan.
Hankkeen kuvaus
Suunnittelukohteena on maantien 152 jatke, joka on uusi tieyhteys Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) ja Tuusulanväylän (kantatie 45) välille Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle (ns. Kehä IV). Uusi väylä kuuluu maakunnan kehittämisen tavoitteisiin. Maantien yhteystarve ja siihen kytkeytyvä maankäytön kehittäminen on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa ja uudessa maakuntakaavaehdotuksesta (Uusimaa-kaava 2050). Keskeisin peruste uudelle väylän toteutukselle on uusien logistiikkakeskusten poikittaiset liikkumistarpeet pääteiden välillä sekä nykyisten reittien huono kyky palvella kehittyviä alueita ja toimintoja.
Hankkeessa laaditaan päätöksentekoa ja kaavoitusta palveleva aluevaraussuunnitelma. Vantaalla on käynnissä koko kaupungin yleiskaavan laatiminen (Vantaan yleiskaava 2020). Tuusulassa on myös käynnissä koko kunnan yleiskaavan laatiminen, ja lisäksi Focus-alueella on vireillä suunnitelmaan pohjautuvat asemakaavoitustyöt. Suunnitteluprosessiin kuuluu lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jossa vertaillaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. YVA-menettelyn pohjalta aluevaraussuunnitelma viimeistellään vuoden 2020 aikana vietäväksi kaavoitukseen. Uusi maantieyhteys yhdistyy lännessä Hämeenlinnanväylälle (vt 3) rakennettavan Klaukkalan ohikulkutien (mt 132) eritasoliittymään ja idässä Tuusulanväylälle (kt 45) Kulomäentien (mt 152) nykyiseen eritasoliittymään. Suunnittelualueen pituus on noin 13 kilometriä.
Nykytilanne
Nykytilanne Suunnittelualue sijoittuu voimakkaasti laajenevan pääkaupunkiseudun ja kehittyvien ympäryskuntien väliin, Vantaan ja Tuusulan alueelle. Alueella on vanhaa kulttuurimaisemaa ja maaseutua, mutta myös järeästi rakennettua ympäristöä ja infrastruktuuria. Tutkittava tieyhteys sijoittuu paikoin asutuksen keskelle. Suurimpia asuinalueita ovat Vantaan Reuna ja Kesäkylä sekä Tuusulan Myllykylä. Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys rajoittaa alueen käyttöä asumiseen lentomelun vuoksi. Lentokenttäalue hyvine valtakunnallisine liikenneyhteyksineen houkuttelee paljon liikennettä tuottavia toimintoja. Kiilan ja Senkkerin alue on leimallisesti kiertotalouden ja maa-aineistenonton kehittyvää aluetta. Suunnittelualue on luonnonympäristöltään vaihtelevaa metsien, kallioalueiden ja jokilaaksojen muodostamaa mosaiikkia. Luonnon monimuotoisuuden keskittymiä on muun muassa Reunan Josvaholmin alueella, Vantaanjoen varressa, Tuusulanjoen varressa sekä Kesäkylässä. Suunnittelualueen läheisyyteen ja lähialueille sijoittuu useita luonnonsuojelualueita.
Arvioitavat vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja:
- Vaihtoehto 1 (VE 1) sisältää uuden maantietasoisen väylän Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä. Siinä Reunassa vaihtoehtoiset linjaukset Reuna 1A ja Reuna 1B.
- Vaihtoehto 0+ (VE 0+) on pelkän Focus-alueen toteutus, joka sisältää uuden maantietasoisen väylän Myllykyläntien ja Tuusulanväylän välillä. Yhteys palvelee Focuksen asemakaava-aluetta kytkien sen Tuusulanväylään ja muuhun tie- ja katuverkkoon.
Vaikutusten arviointi
Arvioinnin yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen todennäköisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat erityisesti ihmisten elinolohin, maisemaan ja kulttuuriperintöön, luonnon monimuotoisuuteen ja maankäytön kehittymiseen ja liikenteeseen. Väylähankkeesta muodostuu lähtökohtaisesti yhteisvaikutuksia, koska se muuttaa liikenteen virtoja ja maankäytön kehittämistä. Tässä tapauksessa suunniteltu väylä sijoittuu vyöhykkeelle, jossa työpaikkoihin, teollisuuteen ja maa-aineksen ottoon liittyviä toimintoja kehitetään ja rakennetaan, joten yhteisvaikutukset ovat väistämättä suuria. Toisaalta maankäytön intensiivinen kehittäminen etenkin hankkeen itäosassa merkitsee sitä, että ympäristön luonnontilaisuus vähenee muiden hankkeiden myötä.
YVA-arvion perusteella molemmat hankevaihtoehdot 1 ja 0+ ovat toteutuskelpoisia.
Arviointiselostus on luettavissa osoitteessa: https://www.ymparisto.fi/MT152parantaminenYVA
Lisätietoja: Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, puh 040 3144727
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa maantien 152 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle.
Ympäristölautakunta katsoo, että hankkeen vaikutukset on arvioitu kattavasti ja painottaa, että nyt tehdyn arvioinnin ja jatkosuunnittelun kannalta olennaisia ovat esitetyt haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet, tärkeimpinä maisemasillat ja meluntorjunta. Näiden merkitykseen hankkeen toteutettavuudelle olisi hyvä kiinnittää huomiota myös hankkeesta annettavassa yhteysviranomaisen lausunnossa.
Lautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin arvioinnissa:
Vaikutukset elinoloihin
Vaihtoehdossa 1 Myllykylän eritasoliittymä sijoittuu keskeiselle paikalle muuttaen arvokasta kylämaisemaa. Eritasoliittymän ja siihen kytkeytyvän maankäytön alta puretaan alustavasti arvioiden 3–6 asuinrakennusta, mutta kokoisuus selviää liittymäratkaisun ja asemakaavoituksen myötä. Muutamien eritasoliittymän ympärille jäävien asuintalojen viihtyvyys heikentyy merkittävästi uuden väylän ja maankäytön myötä. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että suunnitelman toteutuessaan edellyttämät asuinrakennusten purkukohteet selvitetään tarkemmin mahdollisimman pikaisesti, jotta vältytään pitkäaikaiselta epätietoisuudelta sen suhteen, tuleeko talo säilymään. Samoin mahdolliset reunaehdot liittyen meluntorjunnan järjestämiseen asuinkohteissa, erityisesti Myllykylän eritasoliittymän läheisyydessä, tulee laatia ensi vaiheessa jatkosuunnittelua.
Meluntorjunta
Selostuksessa on toteutettu meluntorjuntaseiniä ja -kaiteita Tuusulan alueella Myllykyläntiellä ja Lillånin suojelualueen kohdalla. Tärinähaittaa asuinkohteissa ei pidetä todennäköisenä. Myllykyläntien länsipuolelle on sijoitettu meluseiniä ja kaiteita suojaamaan alueella olevia asuinrakennuksia. Ohjearvot toteutuvat torjunnan myötä. Lillånin luonnonsuojelualueen kohdalla on meluntorjuntaa. Ohjearvo 45 dB ei kuitenkaan toteudu koko alueella. Focusalueelle ei arvioinnissa nähty tarpeelliseksi sijoittaa meluntorjuntarakenteita.
Ympäristölautakunta pitää meluntorjunnasta annettujen ohjearvojen täyttymistä tien vaikutusalueella ensiarvoisen tärkeänä hankkeen toteuttamisedellytyksenä. Annetut ohjearvot määrittelevät kuitenkin melun enimmäistasoja ja on tärkeää, että jatkosuunnittelussa huomioidaan myös muut mahdolliset melutilanteen parantamiskeinot, esim. tien korkeusasema ja melun leviämistä pehmentävät pinnanmuotoilut. Edelleen on syytä selvittää jatkosuunnittelussa myös meluntorjuntatarve Myllykyläntiellä tielinjasta etelään ja mahdollisen lisääntyvän liikenteen vaikutus tieosuudella.
Luonto- ja vesistövaikutukset
Tuusulan kunnan alueella sijaitsevaan Tuusulanjokilaaksoon on keskittynyt merkittäviä luontoarvoja. Sekä voimassa olevassa Ruotsinkylä-Myllykylä -osayleiskaavassa että tulevassa Uudenmaan maankuntakaavassa jokivarren alue on merkitty suojeluvarauksella SL (selostuksen aineistossa käytetään nimeä Lillån). Jokilaakso on direktiviilajeihin kuuluvien lepakoiden tärkeä ruokailualue ja siirtymäreitti, jokilaaksosta on myös vanhoja liito-oravahavaintoja. Vuoden 2018 selvityksessä (Faunatica) liito-oravia ei havaittu, mutta alue on useine kolopuineen lajille edelleen sopivaa elinympäristöä. Lillånin arvo kasvillisuuden osalta perustuu alueen vanhaan puustoon ja lahopuuhun. Kohteella esiintyy ravinteisuusolosuhteiltaan erityyppisiä lehtoja, jotka ovat valtakunnallisesti uhanalaisia luontotyyppejä. Tuusulanjoen lajistoon kuuluvat lisäksi direktiivilajit vuollejokisimpukka, saukko, kirjojokikorento sekä uhanlainen meritaimen.
Tuusulanjokivarsi toimii alueella maakunnallisesti merkittävänä ekologisena runkoyhteytenä pohjoisen suuntaan. Vaihtoehdossa 1 tielinjaus halkaisee suojelualueen sen keskiosalta kahteen osaan, jolloin mm. liito-oravan ja lepakoiden elinympäristöt pirstoutuvat ja ekologiset yhteydet heikentyvät. Joenvarren ekologisen yhteyden merkittävyys korostuu, sillä Tuusulanjoen itäpuolelle toteutuva Focus-alue ja siihen liittyvät metsänhakkuut ja maa-ainestenotot ovat jo katkaisseet Tuusulan eteläosan viheryhteyksiä.
Tielinjauksen vaikutusten merkittävyys Lillånin alueen luontoon on suuri ja kielteinen. Lisäksi hankkeella on maisemallisia vaikutuksia Myllykylän arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Mikäli tiehankkeen vaihtoehto 1 toteutuu, olennaisia ovat haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet, joilla hankkeen vesitalousvaikutuksia ja eläinten liikkumiseen kohdistuvat haitallisia vaikutuksia saadaan vähennettyä. Ympäristölautakunta korostaa etenkin maisemasillan tärkeyttä, mikä mahdollistaa eläinten liikkumisen sillan alitse. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi sillan leveyttä ja rakentamisen aikaisen puuston poiston laajuutta, mikä osaltaan vaikeuttaa luontovaikutusten laajuuden hahmottamista. Jatkosuunnittelussa tulisi lisäksi selvittää heikentyvien luontoarvojen mahdollisia kompensaatioita (esim. siirtoistutukset, tienvarsiniityt).
Tuusulanjoessa lisääntyy erittäin uhanalainen meritaimen ja joen virta- ja koskipaikkoihin on kunnostettu vaelluskalojen lisääntymisalueita. Myös tiehankkeen vaikutusalueella on taimenen lisääntymisen kannalta arvokkaita alueita. Taimenia on tavattu koekalastussaaliissa Myllykylänkoskessa sekä sen ylä- ja alapuolisella koskiosuudella. Kesänvanhoja 0+ poikasia on todettu Myllykylänkoskessa ja sen alapuolisella osuudella vuonna 2008 ja 2019. Myllykosken taimenen, kuten myös vuollejokisimpukan, lisääntymisalueeseen vaikuttaa hankkeen tierakentamisen vedenlaatua heikentävä vaikutus, varsinkin kiintoaines. Tätä voidaan ehkäistä esimerkiksi valumavesiä viivyttämällä, laskeuttamalla ja johtamalla vesiä erilaisten rakenteiden kautta ennen niiden laskua vesistöihin. Nämä ja muut kalastovaikutuksia lieventävät toimenpiteet tulee ottaa jatkosuunnittelun lähtökohdiksi, kuten toimenpiteiden ajoittaminen nousu- ja kutuaikojen ulkopuolelle sekä rakentamalla sillat ja penkereet mahdollisimman pitkälti kuivatyönä.
Hankkeen vaikutusalueella Tuusulassa on ainakin kaksi tiedossa olevaa vesilain nojalla suojeltua noroa. Toinen sijaitsee Tuusulanjokilaaksossa välittömästi tielinjauksen eteläpuolella Tuusulan ja Vantaan rajan tuntumassa. Toinen on Huhtarinmäen länsipuolelle sijaitseva Huhtarinmäen noro. Hanketekstistä ja kartoista ei käy selvästi ilmi onko näitä huomioitu. Tiehankkeella voisi mitä ilmeisimmin olla vaikutusta norojen hydrologiaan. Norojen luontoarvot ja hankkeen vaikutukset niihin tulee selvittää joka tapauksessa hankkeen jatkosuunnittelussa.
Arviointiselostuksessa esitetyt kartat ovat paikoin epäselviä, mm. Tuusulanjokilaakson luonnon osalta. Karttoihin ei ole merkitty selvästi alueen arvokasta lajistoa kokonaisuudessaan, mikä vaikeuttaa kokonaistilanteen hahmottamista. Tekstissä myös viitataan tehtyihin luontoselvityksiin, mutta ei kerrota tarkemmin kenen tekemästä selvityksestä on kyse. Tiehanketta varten on tehty omia luontoselvityksiä, mutta arviointiselostuksen aineistossa ei ole näiden selvitysten erillisiä raportteja. Epäselväksi jääkin muun muassa, onko hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat lähteet ja norot tunnistettu maastoselvityksissä. Kaikki norot, erityisesti kausikuivat, eivät välttämättä näy maastokartalla tai ilmakuvissa.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Tapio Reijonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.