Perustelut
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jatkoi vuosina 2018 ja 2019 vuonna 2016 aloittamaansa Mäntsälän järvien veden laadun seurantaa. Seurantaan on valittu 14 keskeistä järveä, joita seurataan neljän tai kuuden vuoden välein. Seurannalla saadaan tietoa vesien tilasta, kuten järvien rehevöitymisestä ja happitilanteesta. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää esimerkiksi, onko järvien tila heikentynyt, tai ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet sitä. Vuoden 2018 seurannassa olivat mukana Hunttijärvi, Isojärvi, Kilpijärvi ja Sahajärvi ja vuoden 2019 seurannassa Iso-Vuotava, Pivanjärvi, Venunjärvi ja Vähäjärvi.
Vesien ekologinen tila arvioidaan Suomessa ja kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. Uusi ekologinen tila-arvio on valmistunut vuonna 2019, ja siinä on tarkasteltu pääsääntöisesti vuosien 2012 - 2017 aineistoja. Mäntsälän järvistä kahdeksalle on määritetty järvityypit Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta, ja järvet ovat mukana kuuden vuoden välein tehtävässä ekologisen tilan arvioinnissa. Mäntsälän luokiteltujen järvien luokat pysyivät samoina kuin aiemmilla luokittelukerroilla kuuden järven osalta: Keravanjärvi ja Suojärvi ovat edelleen hyvässä ekologisessa tilassa, Hunttijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi puolestaan ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja Sulkavanjärvi välttävässä ekologisessa tilassa. Isojärvi ja Kilpijärvi sitä vastoin ovat pudonneet uudessa arvioinnissa huonoon ekologiseen tilaan, kun aiemmissa arvioinneissa ne ovat olleet välttävässä ekologisessa tilassa.
Vuosien välinen vaihtelu veden laadussa selittyy osaksi säätilan vaihteluilla. Kuivina vuosina valuma-alueelta järviin huuhtoutuva kuormitus jää yleensä alhaiseksi. Suuri sadanta puolestaan lisää valuma-alueelta järveen huuhtoutuvien maa-aineksen, fosforin ja typen määriä, etenkin jos sade tulee kasvipeitteettömänä aikana lokakuusta huhtikuuhun. Viime vuosina yleistyneet leudot talvet ovat lisänneet talviaikaista kuormitusta, kun lumipeite suojaa maata aiempaa lyhyemmän ajan. Syksyllä 2017, etenkin lokakuussa, satoi poikkeuksellisen paljon. Sekä vuoden 2018 että 2019 kesät olivat tavanomaista kuivempia ja etenkin kesä 2018 tavanomaista lämpimämpi. Syyskuussa 2019 satoi selvästi tavanomaista enemmän. Myös marras- ja joulukuun 2019 sademäärät olivat keskimääräistä suuremmat.
Veden laatu
Hunttijärvi ja Sahajärvi ovat ekologiselta luokaltaan tyydyttäviä runsasravinteisia järviä. Hunttijärven ja Sahajärven syvänteen happipitoisuus laski kesällä 2018 varsin alhaiseksi. Alusveden alhainen happipitoisuus heijastui alusveden kokonaisfosfori- ja rautapitoisuuteen. Pitkän ajan tarkastelussa Sahajärven a-klorofyllipitoisuus näyttäisi olevan laskusuunnassa, Hunttijärven puolestaan lievässä kasvusuunnassa.
Isojärvi ja Kilpijärvi kuuluvat pintavesityyppiin runsasravinteiset järvet ja niiden ekologinen luokka laski välttävästä huonoon vuoden 2019 luokituksessa. Isojärven ja Kilpijärven kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet näyttäisivät olevan kasvusuunnassa. Myös molempien järvien a-klorofyllipitoisuus on kasvusuunnassa. Isojärven ja Kilpijärven näkösyvyys oli hyvin alhainen, ja vesi oli sameaa.
Iso-Vuotavan ja Venunjärven pohjan läheisen veden happipitoisuus laski erittäin alas kesällä 2019. Alhainen happipitoisuus kuvastui myös alusveden rautapitoisuuteen, joka kohosi selvästi. Iso-Vuotavan ja Venunjärven vesi on humuspitoista. Kummankin järven valuma-alueella on paljon soita.
Pivanjärvestä otettiin ensimmäiset tiedossa olevat vesinäytteet kesällä 2019. Alusveden happipitoisuus laski erittäin alas, mikä kuvastui alusveden selvästi kohonneisiin kokonaisfosfori- ja rautapitoisuuksiin. Pivanjärven kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat karuja olosuhteita ja kokonaistyppipitoisuus karuja tai lievästi reheviä olosuhteita.
Vähäjärven happipitoisuus pysyi hyvänä kesällä 2019. Järven kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat lievästi reheviä tai reheviä olosuhteita.
Pohdintaa
Isojärvi ja Kilpijärvi ovat pudonneet vuonna 2019 tehdyssä ekologisessa luokittelussa huonoon tilaan. Muillakin järvillä tila vaikuttaisi olevan menossa huonompaan suuntaan, vaikkei se vielä ole vaikuttanut järvien luokitukseen. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkien vesistöjen osalta hyvä tila. Jotta hyvä tila olisi mahdollista saavuttaa, tulisi järvien kunnostamiseksi ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota järviin niiden valuma-alueilta tulevan kuormituksen vähentämiseen. Keinoja, joilla kuormitusta voitaisiin vähentää, ovat mm. maatalouden suojavyöhykkeet ja ravinteiden käytön hallinta, peltojen talviaikaisen eroosion torjunta, maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat sekä haja-asutuksen jätevesien asianmukainen käsittely. Ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät olisi tullut saattaa lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi 31.10.2019 mennessä.
Kilpijärvelle on toukokuussa 2020 valmistunut valuma-alueselvitys opinnäytetyönä. Siinä on laskettu, mistä uomista tulevat suurimmat ravinnekuormitukset järveen. Opinnäytetyössä myös esitetään tulevia vesiensuojelutoimenpiteitä. Opinnäytetyöstä saatuja tietoja tulisi käyttää hyödyksi Kilpijärven tulevien kunnostustoimien suunnittelussa. Vastaavanlaista valuma-aluetarkastelua voisi ajatella tehtäväksi muillekin järville, joilla on kunnostustarvetta.
Säännöllisellä veden laadun seurannalla on mahdollista saada hyvä kuva kunkin järven ominaispiirteistä sekä siitä, mihin seikkoihin järvien hoidossa ja mahdollisessa kunnostuksessa tulee kiinnittää huomiota. Saatujen tulosten perusteella seurantaohjelmaa on myös mahdollista muuttaa vastaamaan parhaiten järvien tilan tiedon tarvetta. Mäntsälän järviseurantaa on tarkoitus jatkossa laajentaa myös talvinäytteenottoon ja joidenkin järvien osalta mahdollisesti vuosittaiseen seurantaan. Toisaalta yksittäisetkin tulokset ovat arvokkaita, sillä niiden avulla voidaan saada tietoa ennestään tuntemattomista kohteista. Vuonna 2019 tehdyllä näytteenotolla saatiin Pivanjärvestä ensimmäiset tiedossa olevat näytteet ja Vähäjärvestäkin ensimmäiset Hertta-järjestelmään tallennetut tulokset.
Veden laadun seurannan lisäksi järvillä olisi tarpeen tehdä myös biologista seurantaa. Suurimmilla järvillä on tehty kasviplanktonnäytteenottoa. Hunttijärvellä ja Sahajärvellä on myös tutkittu pohjaeläimiä sekä Hunttijärvellä ja Sääksjärvellä vesikasvillisuutta. Biologista seurantaa on syytä jatkaa suurimmilla järvillä ja pyrkiä tekemään sitä mahdollisuuksien mukaan myös pienemmillä järvillä. Kasviplankton-, pohjaeläin- ja vesikasvitutkimuksen lisäksi kalastotutkimukset, saalistiedustelut ja mahdollinen hoitokalastus ovat tärkeitä. Etenkin kalaston osalta osakaskunnat ovat keskeisessä asemassa.
Mäntsälän järviraportti 2018 - 2019 on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Mäntsälän järviraportin vuosilta 2018 - 2019.