Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 24.4.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa ASM Kiviainespalvelu oy:n ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisesta hakemuksesta (yhteislupahakemus), joka koskee maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa, louheen murskausta, betonijätteen käsittelyä ja ylijäämämaiden hyödyntämistä Nurmijärvellä Leikontien kallioalueella (Dnro ESAVI/8686/2020). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 12.6.2020 asti.
Lupahakemus
Maa-aineslupaa haetaan maa- ja kiviainesten ottamiseen. Ottamisalueen (toiminta-alue) pinta-ala on noin 7 ha ja varsinaisen kaivu- ja louhinta-alueen pinta-ala noin 5 ha. Suunniteltu kokonaisottomäärä on noin 756 000 m3ktr, josta noin 700 000 m3ktr on kiviainesta. Ottaminen aloitetaan alueen koillisosasta ja se etenee kohti lounasta. Louhinta on suunniteltu ulotettavan tasoon +92...+93 metriä. Pintamaat sijoitetaan kaivualueen reunoille meluvalleiksi ja hyödynnetään myöhemmin alueen muotoilussa ja maisemoinnissa.
Ympäristölupaa haetaan louhinnan lisäksi kiviaineksen murskaukselle sekä betoni- ja tiilijätteen ja muualta tuotavien ylijäämämaiden käsittelylle. Betoni- ja tiilijäte on tarkoitus murskata ja toimittaa hyödynnettäväksi maarakentamisessa. Ylijäämämaita hyödynnetään kaivualueen ympärille rakennettavissa meluvalleissa ja louhinnassa syntyvien kallioseinämien loiventamiseen. Osa ylijäämämaista toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Murskattavan kiviaineksen määrä on yhteensä keskimäärin 215 000 tn/v ja enintään 390 000 tn/v. Murskattavasta kiviaineksesta keskimäärin 20 000 tn/v ja enintään 50 000 tn/v on toiminta-alueen ulkopuolelta tuotavaa ylijäämälouhetta. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan ja käsitellään enintään 90 000 tn/v. Ylijäämämaita tuodaan alueelle enintään 48 000 tn/v.
Toiminta on ympärivuotista mutta jaksottaista. Toiminta-ajoiksi esitetään seuraavia: poraus ma–pe klo 7–21, räjäytykset ma–pe klo 8–18, rikotus ma–pe klo 8–18 ja murskaus ma–pe klo 7–22. Kuljetuksia esitetään tehtävän ma–pe klo 6-22, tarvittaessa lauantaisin klo 7–18 sekä poikkeuksellisesti myös muina aikoina. Maa-aineslupaa ja ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi.
Toiminta-alue sijaitsee Nurmijärven kunnassa kiinteistöllä 543-409-1-38. Sijaintipaikan osoite on Leikontie (noin 270), Nurmijärvi. Kiinteistöllä ei ole aikaisempia ympäristö- tai maa-aineslupia. Lupahakemusta koskevan kiinteistön sijannin osoittaa liitekartta.
Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Merkittävimmät melulähteet ovat kallion poraus, lohkareiden rikotus sekä kiviaineksen murskaus. Melun leviämistä häiriintymiselle alttiiden kohteiden suuntaan on esitetty ehkäistävän mm. melulähteiden ja varastokasojen sijoittelulla. Lisäksi ottamisalueen reunoille on esitetty rakennettavan meluvalli. Melun leviämistä eri toimintavaiheissa on selvitetty mallintamalla. Pölyämistä aiheutuu erityisesti murskauksesta, seulonnasta ja materiaalien muusta käsittelystä kuten siirroista ja kuormauksesta sekä liikenteestä. Pölyn leviämistä vähennetään mm. kastelemalla, säätämällä putoamiskorkeutta ja varustamalla käsittelylaitteistojen merkittävimmät pölylähteet peittein tai koteloinnein. Porauskalusto varustetaan pölynkeräimellä. Alueella muodostuvat hulevedet kootaan tasausaltaaseen ja johdetaan Leikontien tienvarsiojaan ja edelleen Vehkaojaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa ASM Kiviainespalvelu oy:n ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksesta (yhteislupahakemus) Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Lupahakemus sijoittuu alueelle, jolla ei ole aikaisempia maa-aines- tai ympäristölupahakemuksia. Lähin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa (maankaatopaikka, betoni- ja tiilijätteen käsittely, Keski-Suomen Kuljetus oy) sijoittuu lausuntopyyntöä koskevalta suunnittelualueelta noin 1,5 km itäkaakkoon. Ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen.
Vaikutukset luonnonolosuhteisiin
Kohteelle tehdyssä luontoselvityksessä (Nurmijärven Leikontien maa-aineslupaan liittyvä luontoselvitys, Kotkansiipi 2020) on mainittu, että kohteella havaittiin Eu:n luontodirektiivillä suojellun kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) toukan kuivuneita ravintokasveja kangasmaitikkaa. Kirjoverkkoperhosen mahdollinen esiintyminen tulee selvittää tarkemmin lajin lentoaikaan kesä-heinäkuussa. Lisäksi tulee tehdä lajin toukkapesyeiden kartoitus myöhemmin syksyllä. Tutkimuksissa on havaittu, että laji voi käyttää ravintokasvinaan kangasmaitikan lisäksi myös metsämaitikkaa.
Maastokartan perusteella toimenpidealue sisältää useita kalliomäkiä, jotka saattaisivat olla soveltuvaa habitaattia erittäin uhanalaiselle (EN) ja erityisesti suojeltavalle kalliosinisiivelle (Scolitantides orion). Luontoselvityksestä ei käy ilmi esiintyykö alueella lajin toukan ravintokasvia isomaksaruohoa. Isomaksaruohon esiintyminen alueella tulee selvittää kesäaikaan. Mikäli sitä löytyy alueelta, tulee aikuisia yksilöitä etsiä lajin lentoaikaan kesä-heinäkuussa. Lisäksi lajin esiintymistä tulee selvittää paikantamalla munia ravintokasveilta. Kalliosinisiivestä on Nurmijärveltä aiempia havaintoja Klaukkalan taajaman koillispuolelta Lintumäen alueelta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että luontoselvitys on tehty ajankohtana (14.2), jota ei voida pitää luotettava luontoselvitysten, kuten kasvillisuusselvityksen tekemiseen. Alueen kasvillisuutta ja muita luontoarvoja tulisi tarkastella uudelleen kartoitukselle sopivampana ajankohtana kesäaikaan.
Lautakunta katsoo, ettei hakemusasiakirjoissa esitetyt selvitykset alueen luontoarvoista ole riittävät maa-aineslain mukaiseen lupaharkintaan. Luontoselvitykset tulee täydentää yllä olevilla lisäselvityksillä ja oikeaan vuodenaikaan tehdyllä kartoituksella.
Vaikutukset pienvesiin
Toiminta-alue sijaitsee Vehkaojan valuma-alueella. Hakemuksen tiedoista poiketen Vehkaoja laskee suoraan Lepsämäjokeen, eikä Hangasjoen kautta Lepsämänjokeen. Alueen hulevesien purku-uoma on Leikontien vieressä kulkeva Vehkaojan ylin läntinen haara. Ympäristökeskuksen maastokäynnillä 6.5.2020 todettiin sivuhaaran olevan luonnontilainen vesilain 2 luvun 11 §:n nojalla suojeltu noro. Leikontien ja sivuhaaran välisellä alueella todettiin lähteisyyttä ja avopintaisia lähteitä/lähde, jotka myös ovat vesilain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Lähteisyys on todettu myös lupahakemuksessa; suunnittelualueen kaakkoiskulmauksessa on hakemuksen mukaan pohjavettä purkava lähdepaikka. Peltoaukean jälkeen sivuhaara yhtyy Vehkaojan pääuomaan, jonka myös todettiin maastokäynnillä olevan vesilain suojelema luontotyyppi. Ympäristökeskuksen maastokäynnin tarkastuskertomus rajauksineen on pöytäkirjan liitteenä.
Alueen läheisyydessä sijaitsevilla luonnontilaisilla pienvesillä on todennäköisesti hydrologinen yhteys maa-aineistenottoalueeseen. Lupakemusta tulee täydentää pienvesiä koskevalla luontoselvityksellä karttaan rajatulla alueella (vihreä rajaus). Selvityksessä tulee rajata alueen lähteet ja norot suojavyöhykkeineen, selvittää niiden kasvilajisto sekä rajata muut mahdolliset arvokkaat luontotyypit alueella. Selvitys tulee tehdä oikea-aikaisesti silloin, kun lajisto on havaittavissa. Tämä saattaa edellyttää useampaa maastokäyntiä, esimerkiksi keväällä ja keskikesällä. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida maa-ainestenoton vaikutuksia lähteiden ja noron hydrologian muuttumiseen, kuten niiden mahdolliseen kuivumiseen ja sen myötä lajiston muuttumiseen.
Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen lähteen tai muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Mikäli maa-aineistenotolla on haitallisia vaikutuksia pienvesiin, tulee niiden vaarantamiseen hakea poikkeusta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Arvion luvan tarpeesta tekee Uudenmaan ELY-keskus. Lautakunta katsoo, että toiminta-alueen hulevesien johtamiseen Vehkaojan sivuhaaraan tarvitaan joka tapauksessa vesilain lupa noron vaarantamiskiellosta poikkeamiseksi, koska hulevesien johtaminen noroon edellyttää kaivutöitä norossa ja sen suojavyöhykkeellä.
Pinta- ja pohjavesi
Alueelta johdettavat hulevedet tulee käsitellä asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupaharkinnassa tulee huomioida toiminta-alueen alapuolisten uomien herkkyys. Sekä Leikontien varressa kulkeva Vehkaojan sivunoro ja Vehkaojan pääuoma peltoaukean jälkeen ovat luonnontilaisia pienvesiä, joiden ekosysteemit ovat herkkiä valuma-alueella tapahtuville muutoksille. Erityisesti maanläjityksen aikaiseen kiintoaineksen pidättämiseen on kiinnitettävä huomiota ja etsittävä uusia ratkaisuja. Perinteinen allasratkaisu ei välttämättä ole riittävä, kun otetaan huomioon pienvesien herkkyys ympäristömuutoksille.
Alueella muodostuvien pintavesien johtaminen toisen alueella olevaan ojaan on ratkaistava lupahakemuksen yhteydessä, mikäli siitä ei ole erillistä sopimusta. Lisäksi toiminnan vaikutuksia pintavesien laatuun tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Purkuvesistön erityisestä herkkyydestä johtuen tulisi maanläjitysvaiheessa vaikutuksia pintavesiin tarkkailla neljä kertaa vuodessa, ellei hulevesien käsittelyjärjestelmää toteuteta huomattavasti hakemuksessa esitettyä tehokkaampana. Pintavedestä tulee analysoida esitettyjen lisäksi myös nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä hygieeninen laatu.
Läheisen asutuksen vesihuolto on oman kaivon varassa. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan vaikutusalueelle tulee tehdä kaivokartoitus, jonka yhteydessä otetaan lähimmistä kaivoista talousvesinäytteet ja tutkitaan talousveden yleiset laatuparametrit lähtötilanteen selvittämiseksi. Louhinnan suunnittelussa tulee huomioida räjäytystärinän vaikutukset kaivojen rakenteisiin sekä veden laatuun ja määrään. Toiminnan aikana tulee tarkkailla kalliolouhinnan vaikutuksia talousvesikaivoihin ja niiden vedenlaatuun vähintään kerran vuodessa. Tarkkailun laajuus tulee määrittää kaivokartoituksen perusteella.
Pohjaveden laatua tulee seurata toiminnan aikana. Tarkkailupisteinä tulisi toimia kummatkin alueelle sijaitsevat tarkkailuputket, koska veden kulkeutuminen kallioperässä ei aina ole ennakkoon selvitettävissä riittävällä tarkkuudella. Pohjaveden tarkkailussa tulee pinnan korkeuksia määrittää 4 kertaa vuodessa ja pohjaveden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Seurantanäytteet tulee tutkituttaa akreditoidussa laboratorioissa. Hakemuksessa esitetyn lisäksi näytteistä tulee analysoida nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä pohjaveden hygieeninen laatu.
Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle aina niiden valmistuttua.
Melu- ja tärinävaikutukset
Lupahakemusta koskevan toiminnan lähimmät häiriintyvät kohteet ovat vapaa-ajan asuntoja, jotka sijaitsevat luoteessa Vierikka -lammen rannalla. Louhinta-alueen ja lähimmän loma-asunnon välinen etäisyys on lyhimmillään vain noin 400 metriä. Lähimmät vakituiset asunnot sijoittuvat suunnittelualuelta kaakkoon noin 600 metrin etäisyydelle. Lupahakemuksen liitteenä on esitetty laskennallisella melumallinnuksella melun leviäminen suunnittelualueen ympäristöön erilaisissa tilanteissa. Mallinnusten mukaan toiminnasta ei aiheutuisi meluntorjuntatoimenpiteet huomioon ottaen melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (993/1992) ylittäviä melutasoja.
Lupahakemuksessa esitetyistä toiminnoista todennäköisesti suurimman melupäästön vapaa-ajan asuntojen suuntaan aiheuttavat porauslaitteisto ja rikotus. Rikotus sijoittuu pääsääntöisesti melulta suojaavan louhintarintauksen taakse. Porauslaitteiston työkentelykorkeus määräytyy louhittavan alueen maastonmuotojen mukaisesti louhinta-alueen korkeimmille kohdille. Melumallinnuksessa poran työskentelyajaksi (klo 7-21) on arvioitu työajasta 50 %. Myös rikottimen työskentelyajaksi (klo 8-18) on arvioitu työajasta 50 %. Koska töiden järjestelyt kiviainestalueella voivat poiketa olennaisesti melumallinnuksessa esitetystä tilanteesta, esim. porauskaluston työajan ollessa merkittävästi suurempi kuin 50 % työajasta, voi melun todellinen taso olla ennakolta arvioitua suurempaa. Lähimpien häiriintyvien kohteiden ollessa Vierikka -lammen rannalla sijaitsevia vapaa-ajan asuintoja ja alueen yleisen melutason ollessa muiden melulähteiden puuttuessa varsin alhainen, tulee lupapäätöksessä antaa melupäästöjä rajoittavia määräyksiä. Määräyksiä voivat olla hiljaisen poran käyttöön liittyviä tai kesäaikaisen louhinta- ja murskaustoiminnan rajoittaminen. Lupapäätöksessä tulee määrätä myös ulkomelun raja-arvoista sekä melutason ja ilmanlaadun tarkkailusta siten, kun kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS 800/2010) on säädetty. Lupamääräyksin tulee varmistaa, että Vierikkalammen loma-asuntojen osalta meluntorjuntatoimet toteutetaan jo ennen toiminnan aloittamista melumallinnuksen vaimennustasoa vastaaviksi. Näin varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu viihtyvyyshaittaa.
Lautakunta katsoo, että lupamääräyksin tulee varmistaa, ettei toiminnasta sen missään vaiheessa aiheudu sellaista pölyä, melua ja tärinää, joista voi aiheutua viihtyvyys- tai terveyshaittaa läheiselle asutukselle.
Maa-ainesten oton järjestäminen ja alueen jälkihoito
Yhteislupapäätökseen tulee liittää maa-aineslain 11 §:n mukaisten määräyksien lisäksi myös määräykset ottamisalueelle vaadittavista merkinnöistä ja suojauksista. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon ja alueelle on rakennettava kiinteä korkomerkintä. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräsverkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. Maa-aineslupapäätöksen tiedot tulee ilmoittaa maa-ainesten ottamisen liittyvään NOTTO-tietojärjestelmään.
Hakemuksessa esitetty maisemointisuunnitelma on pääosin asianmukainen. Ottoalue tulee kuitenkin jälkihoitaa massojen muotoilun jälkeen istuttamalla alueelle puuntaimia maa-ainesoppaan suositusten mukaisesti (Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009).
Muut huomioitavat seikat
Sosiaalitilojen jätevesien ja käymäläjätteen käsittely tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön tai terveyshaittaa. Tämä edellyttää asianmukaista tarkoitukseen sopivaa puhdistamoa. Kuivakäymälä tulee toteuttaa tiiviinä siten, ettei käymäläjätteitä tai suotonesteitä pääse ympäristöön. Jäteveden käsittelyjärjestelmälle tulee hakea tarvittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat. Järjestelmää tulee huoltaa ja hoitaa asianmukaisesti.
Toiminnassa syntyvät jätteet tulee säilyttää, kuljettaa ja käsitellä jätelain säännösten mukaisesti ja siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Tarvittaessa on huolehdittava tuhoeläinten torjunnasta.