Perustelut
Tuusulan kunnanvaltuusto on 11.5.2020 § 40 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatimassa vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.
Tarkastuslautakunta odottaa vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamisesta. Tarkastuslautakunta rohkaisee arvioituja tahoja myös antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia arviointikertomuksesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta. Lisäksi tarkastuslautakunnalle voi esittää ehdotuksia tarkastuskohteista, joihin toivotaan kiinnitettävän huomiota.
Tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomus koostuu otsikkotasolla seuraavista asiakokonaisuuksista:
- Tarkastuslautakunnan toiminta
- Puheenjohtajan saate
- Edellisen vuoden arviointikertomuksen vaikutuksia
- Kunnan talouden tila
- Sivistyksen toimialue
- Kasvun ja ympäristön toimialue
- Yhteisten palvelujen toimialue
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
- Tuusulan Vesi
- Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
- Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät
Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessa esittänyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen osalta taulukon ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteistoimintakorvausten toteutumisesta sekä maininnut lyhyesti Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymältä ympäristökeskuksen hoidettavaksi vuoden 2019 alussa.
Tarkastuslautakunta on ympäristökeskuksen toiminnan osalta keskittynyt Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 15.1.2019 § 3) painopistealueiden tarkasteluun alla olevan taulukon mukaisesti.
| TAVOITE |
TOIMENPIDE |
TULOS / VAIKUTUS |
| Pelloilta tulevan kuormituksen vähentäminen |
Sarsalanojan ja Mäyräojan valuma-alueilla on lisätty talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kannustetaan viljelijöitä lisäämään kerääjakasvien viljelyä, ravinnekuidun ja -kalkin käyttöä. Mäyräojan kunnostus |
Vähentää kiintoaineksen erodoitumista ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ravintokuidun mukana tuleva hiili toimii myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tulvariski pienenee. |
| Jätevesien käsittelyn tehostaminen, jätevesivuotojen minimoiminen |
Nykyisen jätevedenpuhdistamon korvaaminen uudella puhdistamolla tai jätevesipumppaamolla, josta jätevedet johdettaisiin siirtoviemärillä Klaukkalaan puhdistettavaksi. |
Hillitään Nurmijärven Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ohitusjuoksutuksia, joille
se on herkkä ylivirtaamakausina. |
| Pohjavesiä suojeleva maankäytön suunnittelu |
ELY-keskus on kesällä 2019 käynnistänyt ”Eri kaavatasojen käyttömahdollisuudet pohjavesien suojelussa” -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on suojelusuunnitelmien päivittäminen |
Hanke tutkii, kuinka pohjavesiasioiden hallintaa kunnan alueella voitaisiin edistää eri tasoisten kaavojen avulla. |
| Vesistöjen ekologisen tilan parantaminen |
Maanviljelyn vesiensuojelu-toimenpiteitä on edistetty VILKKU Plus-hankkeella |
Estetään ravinteiden joutuminen vesistöihin. |
| Arvokkaiden pienvesien turvaaminen |
Järvenpään Loutinoja-hankkeessa toteutetaan luonnonmukaisen hulevesien hallinnan toimintamallia kaupungin keskustaa halkovan puron valuma-alueella. |
Pyritään elävöittämään kaupunkiympäristöä, edistämään pienvesiluonnon säilymistä ja parantamaan Tuusulanjärven tilaa. |
| Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen varsinkin aroilla alueilla |
Vesijohtoverkon laajentaminen Hulevesien käsittely ja johtaminen Selvitetään Tuusulanjärven valuma-alueen viemäröinti ja sen laajentamistarve. |
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tiheään rakennettujen vesistöjen ranta-alueiden pohjaveden puhtaus turvataan. |
| Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen |
Haarajoen padon kalatien järjestäminen |
Auttaa kalakantojen luontaista lisääntymistä. Toteutuessaan kalatie mahdollistaa vaelluskalojen nousun ja kudun koko Keravanjoen alueella. |
| Tuusulanjärven kunnostus |
Ravintoketjukunnostus (nuottaus ja petokalastukset), hapetus ja kasvillisuuden niitto. Ankeriaan istutus. Kaukjärvenpuiston edustalla, eteläpään väylästössä, kirkkorannassa, Gustavelundin ja Suvirannan edustalla ruoppausta. Rantamo-Seittelin edustan reunoilla niittoa. |
Levähaitat vähentyneet, kesäaikaiset ravinnepitoisuudet vähentyneet, vaikka kuormitus ei ole vähentynyt. Rantojen ja puiston käyttökelpoisuuden parantaminen, maisema parantunut. Näkymän avaus järvelle. |
Johtopäätöksenään tarkastuslautakunta esittää, ettei tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ole kaikilta osin selvinnyt, tai vaikutus on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Osasyynä voi tarkastuslautakunnan mukaan olla se, että suunnitelmat ja työ jatkuvat vuoteen 2027, ja toimenpiteiden vaikutus näkyy vasta pidemmän ajan kuluessa. Arviointinsa perustella tarkastuslautakunta esittää seuraavat suositukset:
- Pelloilta tulevan kuormituksen vähentäminen ja Tuusulanjärven kunnostus ovat toisiaan tukevia toimintamalleja, jotka tukevat Tuusulan strategianmukaista kehittämistä.
- Tuusulanjärveä ei ole Tuusulan keskusta-alueella Järvenpään tapaan juurikaan hyödynnetty.
- Edellytykset ja resurssit turvata alueen elinvoimaisuus ja kuntoon saattaminen on turvattava.
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Tuusulan kunnanvaltuustolle seuraavan selvityksen tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista, johtopäätöksistä ja suosituksista.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan selvitys
Tarkastuslautakunta on vuoden 2019 arviointikertomuksessaan rajannut arviointinsa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminnasta koskemaan vain ympäristölautakunnan 15.1.2019 § 3 käsittelemää Vantaanjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaa 2017 – 2027 sekä ympäristökeskuksen sen pohjalta tekemää erillistä Keski-Uudenmaan toimenpideohjelmaa.
Tarkastuslautakunta on kohdistanut arviointinsa ympäristönsuojelun kannalta sinällään oleelliseen osa-alueeseen, mutta ympäristökeskuksen palvelukokonaisuuden sekä sen vuoden 2019 toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen kannalta tehty rajaus on kovin kapea-alainen. Arvioinnin ulkopuolelle ovat jääneet kokonaan ympäristökeskuksen lakisääteiset viranomaistehtävät (so. ympäristövalvonta ja terveysvalvonta) sekä eläinlääkintähuolto, jotka muodostavat pääosan koko ympäristökeskuksen toiminnasta. Lisäksi vesienhoidon toimenpideohjelman esittämis- ja käsittelytavasta arviointikertomuksessa saa vaikutelman, jonka mukaan vastuu toimenpiteiden toteutumisesta kuuluisi yksinomaan tai pääasiallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vantaanjoen vesistöalueen toimenpideohjelma 2017 - 2021 sekä sen pohjalta laaditut ehdotukset Keski-Uudenmaan toimenpiteiksi koskevat laajaa toimijaryhmää. Myös Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan esitys (15.1.2019 § 3) ympäristökeskuksen sopijakunnille on suunnattu laaja-alaisesti kuntatoimijoille, eikä esityksiä Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpiteiksi ole tarkoitettu vain ympäristökeskuksen toteutettavaksi. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta liittää selvitykseensä Vantaanjoen vesistöalueen toimenpideohjelman 2017 - 2027 sekä sen pohjalta laaditut ehdotukset Keski-Uudenmaan toimenpiteiksi.
Edellä esitettyyn viitaten ympäristölautakunta ei näe tarpeelliseksi antaa yksityiskohtaista selvitystä tarkastuslautakunnan tekemään arvioon. Ympäristölautakunta haluaa kuitenkin oikaista arvioinnissa esitetyn tulkinnan siitä, että Tuusulan kunnan Kaukjärvenpuiston edustalle, kirkkorantaan sekä Gustavelundin ja Suvirannan edustalle suunnittelemat ruoppaukset olisivat Vantaanjoen tai Keski-Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaisia. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa tältä osin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tuusulanjärven ruoppauksista antamaansa lausuntoon. Sen yhteenvetona ympäristölautakunta on katsonut, että Tuusulanjärven virkistyskäytön edistämiseksi tulisi selvittää kevyempiä toimenpiteitä, joilla voitaisiin järven virkistyskäytön kannalta saavuttaa vastaavat edut tai jopa parempi lopputulos ottamalla samalla huomioon vesienhoidon tavoitteet ja luontoarvot.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta yhtyy tarkastuslautakunnan esittämään suositukseen Tuusulanjärven valuma-alueen pelloilla tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden merkityksestä ja tärkeydestä. Ympäristölautakunta kuitenkin korostaa, että Tuusulanjärven ekologisen tilan parantaminen on keskeinen edellytys järven virkistyskäytölle. Tuusulanjärven virkistyskäytön parantamiseksi tehtävät toimet eivät tämän vuoksi voi olla ristiriidassa järven vesienhoidollisten tavoitteiden kanssa. Tuloksellinen vesienhoito edellyttää myös pitkäjänteisyyttä ja eri toimijoiden sitoutumista vesienhoidon tavoitteisiin.
Tuusulanjärven ja sen ranta-alueiden hyödyntäminen sekä alueen elinvoimaisuuden kuntoon saattaminen ja turvaaminen eivät ole Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tai minkään muunkaan Tuusulan kunnan yksittäisen hallinnonalan vastuulla. Ympäristölautakunta ymmärtääkin tämän vuoksi tarkastuslautakunnan tätä koskevien suositusten kohdistuvan koko Tuusulan kuntaan. Tällaista Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen virkistyskäytön tehostamista varten kuntaan on vuonna 2017 perustettu poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja ja sihteerinä kunnan viherpalveluiden projektikoordinaattori.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antoi - toisin kuin tarkastuslautakunta vuoden 2019 arviointikertomuksessaan esittää - lausuntonsa (20.8.2019 § 67) myös vuoden 2018 arviointikertomuksesta. Tuossa lausunnossaan ympäristölautakunta esitti muun ohella seuraavaa: ”Toiminnallisten tavoitteiden arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden merkitykseen toisaalta koko kunnan ja toisaalta arvioitavan yksikön perustehtävän kannalta.” Ympäristölautakunnan edellä esittämä huomio on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa arvioitaessa ajankohtainen myös vuoden 2019 arviointikertomuksen osalta. Ympäristölautakunta liittää tämän vuoksi selvitykseensä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuosiraportin 2019.