Perustelut
Tuusulanjärven valuma-alueella tutkitaan pellolle levitettävän metsäteollisuuden maanparannuskuidun vaikutuksia valumavesien laatuun.
Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa KUITU-hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella (Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueet). Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.
Tavoitteena maan parempi kasvukunto sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen säilyminen pelloilla:
- Orgaanisen aineksen määrä on vähentynyt pelloilla viime vuosikymmeninä. Se johtaa ajan myötä peltomaan rakenteen heikentymiseen, laskee maan kasvukuntoa ja kasvattaa eroosioriskiä.
- Suomen sellu- ja paperiteollisuudessa syntyy vuosittain noin 420 000 kuiva-ainetonnia puukuitulietettä. Kompostoitunutta puukuitulietettä eli maanparannuskuitua voidaan hyödyntää pellolla.
- Maanparannuskuidun avulla voidaan korvata keinolannoitteita, lisätä hiilen määrää pelloilla ja alustavien tulosten mukaan myös vähentää eroosiota ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista.
Tutkimusta laboratoriossa, pellolla ja ojien varrella:
- Maanparannuskuidun vaikutuksia on tutkittu vuosina 2015-2020 Luonnonvarakeskuksen Jokioisten koelohkoilla sekä laboratoriossa. Tutkimusten perusteella pellolle levitetty maanparannuskuitu vähentää eroosiota ja kokonaisfosforin huuhtoutumista.
- KUITU-hankkeen myötä tutkimus laajenee käytännön viljelyyn Tuusulanjärven valuma-alueella. Maanparannuskuitua levitetään 80 peltohehtaarille (40 tn/ha) Noormarkinojan varressa. Kuidun vaikutuksia valumavesiin seurataan automaattisilla vedenlaatuantureilla sekä vesinäytteiden avulla. Viereinen Flinkinoja toimii vertailualueena.
KUITU-hankkeen taustalla on ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa hankkeeseen liittyvistä vesistöseurannoista. KUITU-hankkeen ja viljelijöiden välisenä yhdyshenkilönä toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäsristösuunnittelija Janne Heikkinen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi